Valtuutus
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Asemavaltuutus?Oikeustieto 4/2000 s. 10 – 12, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoÄmmälä, Tuula: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 5/1999 s. 17 – 22, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesRudanko, Matti: KKO 1997:189. Sopimus. Sopimuksen syntyminen.Lakimies 3/1998 s. 465 – 475, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoÄmmälä, Tuula: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 5/1997 s. 24 – 31, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Toisen nimissäOikeustieto 4/1996 s. 18 – 19, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
14.2.2024 9.30
Digiasiointi läheisen puolesta sosiaali- ja terveysasioissa helpottuu vuonna 2024 – Hyvinvointialueilta ja Digi- ja väestötietovirastolta uusi palveluMonilla hyvinvointialueilla voi tämän vuoden aikana antaa omalle luottohenkilölleen oikeuden asioida puolestaan apteekeissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluissa. Toisen henkilön voi valtuuttaa hyvinvointialueen ilmoittamissa palvelupisteissä, jossa ne tallennetaan Digi- ja väestötietoviraston tuottamaan Suomi.fi-valtuuksiin. - Uutiset
19.8.2022 9.23
Kela kertoo valtuuttamisesta monella kielelläJos asiakas ei pysty itse hoitamaan Kela-asioitaan, hän voi valtuuttaa tehtävään toisen henkilön. Kelan uusi ohje kertoo monella eri kielellä, mitä valtuuttaminen tarkoittaa ja miten se tehdään. - Uutiset
21.9.2021 11.39
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi, että osakeyhtiön hallituksen varajäsenellä ja omistajan veljellä oli asemavaltuus tehdä irtaimen kauppaaAP:llä ei ollut nimenkirjoitusoikeutta X Oy:ssä, eikä hänen väitetty toimineen yhtiön nimenomaisesti valtuuttamana. AP oli kuitenkin X Oy:n hallituksen varajäsen ja yhtiön omistajan BP:n veli. K:n kertomuksella, jota BP:n ja AP:n kertomukset osittain tukivat, oli selvitetty, että AP oli ennen riidanalaista kauppaa tehnyt kauppoja konkurssipesän kanssa yhtiön puolesta esiintyen. X Oy ei väittänyt, että AP:llä ei olisi ollut oikeutta tehdä mainittuja aiempia kauppoja tai että yhtiö ei olisi vastannut niistä. BP päinvastoin kertoi, että yhtiö oli maksanut kauppahinnat. K kertoi lisäksi, että AP oli vastaavasti menetellen neuvotellut nyt kysymyksessä olevien sähkötarvikkeiden ja hyllyjen kaupasta. Näissä olosuhteissa Y Oy:n konkurssipesän puolesta toimineella K:lla oli ollut oikeus luottaa siihen, että AP:llä oli ollut oikeus toimia X Oy:n puolesta asemavaltuutuksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 21.9.2021) - Uutiset
12.8.2021 9.45
Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto: Katso-palvelu suljetaan kokonaan elokuun 2021 lopussaKatso-palvelu suljetaan kokonaan 31.8.2021. Jos asioit yhdistyksen, yrityksen tai muun yhteisön puolesta, ota käyttöön Suomi.fi-valtuudet. - Uutiset
25.3.2021 14.00
Omakannassa voi nyt asioida myös toisen aikuisen puolestaMonien arki helpottuu, kun Omakannassa voi tarkastella toisen täysi-ikäisen henkilön terveystietoja. Toisen puolesta asiointia varten tarvitaan Suomi.fi-valtuus. Samalla valtuudella voi asioida myös monissa muissa terveydenhuollon asiointikanavissa. - Uutiset
19.3.2021 16.00
Hovioikeus arvioi valtuutusta ja oikeustoimen syntymistä - kanne liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassa voitiin hylätäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, ettei todistajana asiassa kuultu T3 ollut toiminut asemavaltuutuksen, sallimisperusteisen valtuutuksen tai tilannevaltuutuksen nojalla, kun hän oli 21.8.2016 allekirjoittanut kantajan puolesta lausuman vuokrasopimuksen toteamisesta purkautuneeksi. KO oli katsonut T3:n toimineen toimeksiantovaltuutuksen perusteella. HO katsoi asiassa jääneen selvittämättä, että kantaja olisi valtuuttanut T3:n purkamaan kysymyksessä olevan liikehuoneiston vuokrasopimuksen. Yhtiö oli siten purkanut liikehuoneiston vuokrasopimuksen yksipuolisesti. Yhtiö ei ollut halunnut HO:ssa vedota siihen, että sillä olisi ollut yksipuolisestikin oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen hävisi muutoksenhakunsa ja oli siten OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastaajayhtiön määrältään oikeaksi myöntämänsä oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
11.9.2020 15.02
Hovioikeus arvioi pätevän oikeuspaikkasopimuksen syntymistä Bryssel I -asetuksen valossa, työntekijän edustuskelpoisuutta (asemavaltuus) oikeuspaikkaa koskevan ehdon sopimisessa ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaAsiassa oli kantaja Oy:n valituksen johdosta ratkaistavana, oliko sen ja H:n välille syntynyt pätevä sopimus oikeuspaikasta itävaltalaisessa tuomioistuimessa ja oliko H:lla ollut perusteltu syy luottaa kantajan työntekijän kelpoisuuteen edustaa kantajaa oikeuspaikkaa koskevan ehdon sopimisessa. Lisäksi asiassa oli kysymys kantajan valituksen ja H:n vastavalituksen johdosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO alensi kantaja Oy:n H, F GmbH:lle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta 31.932 eurosta 14.542,19 euroon KO:n määräämine korkoineen. H, F GmbH:n vastavalitus hylättiin. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Kantaja Oy velvoitettiin korvaamaan H, F GmbH:lle oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 30.814,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n päätöksen antamisesta lukien. Oikeudenkäyntikuluvaatimus enemmälti hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
19.5.2020 16.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 26.3.2020 – 17.4.2020 oli kysymys muun muassa kiinteistökaupan purusta, valtuutetun oikeudesta tehdä oikeustoimia valtakirjan antajan kuoltua, hyvästä asianajotavasta ja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, pakolaisaseman saaneen henkilön luovuttamisesta rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, rikoksentekijän luovuttamisesta Romaniaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, kuolemantuottamuksesta, valtion palkkaturvasaatavan etuoikeudesta konkurssissa, asumisoikeuden takavarikosta salaisen omistajan velan vakuudeksi, tuomioistuimen oikeudestä määrätä esittämään todistusaineisto määrätyssä muodossa, aineettoman vahingon vuoksi maksetun korvauksen ulosmittauskiellosta, korvaavan vesirakennelman luvanvaraisuudesta ja luvan ehdoista sekä vahingonkorvauksesta rahanpesurikoksen yhteydessä. - Uutiset
2.4.2020 10.36
Osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden Suomi.fi-valtuudet laajenivatOsakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö voi 31. maaliskuuta 2020 lähtien valtuuttaa Suomi.fi-valtuuspalvelussa toisen henkilön tai yrityksen hoitamaan yrityksen veroasioita, vaikka nimenkirjoitusoikeus olisi usealla henkilöllä yhdessä. - Uutiset
9.10.2019 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi Finnairiin kohdistetun kanteen ja vapautti yhtiön velvollisuudesta maksaa kantajalle 624 euroa - kantaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti avustajansa kanssa maksamaan Finnairin lähes 16 000 euron oikeudenkäyntikulutHO:ssa oli Finnairin valituksen perusteella kysymys ensinnäkin siitä, olisiko kanne tullut jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei Lakiasiaintoimistolla ollut oikeutta edustaa kantajaksi nimettyä A:ta puutteellisen tai pätemättömän valtuutuksen tai sen vuoksi, että valtuutusta vakiokorvauksen perimisestä aiheutuneiden kulujen vaatimiseen ei ollut annettu. Jos kannetta ei tällä perusteella jätetä tutkimatta, ratkaistavana oli, oliko kantajaksi ilmoitetulla A:lla oikeudellinen intressi kanteen ajamiseen ja mikä merkitys oikeussuojan tarpeella tai sen puuttumisella oli kanteen kannalta. Viimeisenä kysymys oli oikeudenkäyntikuluista ja mahdollisesti asiamiehen kuluvastuusta. KO:n tuomio kumottiin. Kanne hylättiin. A velvoitettiin yhteisvastuullisesti OTM:n kanssa maksamaan Finnair Oyj:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 9.955 euroa ja HO:ssa vaaditut 5.860 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 9.10.2019) - Uutiset
16.5.2019 13.12
Hovioikeus arvioi asemavaltuutusta ja vakuutusmeklaripalvelusopimuksen syntymistäAsiassa jäi näyttämättä, että M olisi ollut X:n työntekijänä sellaisessa asemassa, johon olisi liittynyt kelpoisuus solmia X:ää velvoittavaa vakuutusmeklaripalvelusopimusta. Esitetty selvitys ei osoittanut, että X olisi muutoin erikseen valtuuttanut M:n tekemään puolestaan tällaisen sopimuksen. M ei ollut tehnyt X:ää sitovaa toimeksiantosopimusta sähköpostiviestillä 22.3.2017. Y:n käsitys siitä, että M:llä olisi olosuhteista päätellen tällainen valtuutus ollut, ei vaikuttanut X:n sitoutumisen arvioinnissa. Ottaen kuitenkin huomioon käräjäoikeuden tuomiossa mainittu X:n tietoisuus meklarin toiminnasta X:n vakuutusasioissa M:n sähköposti-ilmoituksen 22.3.2017 jälkeen sekä sähköpostiviesteistä 26.4.2017 ja 21.11.2017 ilmenevä, että osapuolten välillä oli olemassa toimeksiantosuhde, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen sen osalta, että X oli hyväksynyt toimeksiantosopimuksen itseään sitovaksi. Tuomiossa mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen sen osalta, että toimeksiantosopimus sitoi X:ää ja se oli velvollinen suorittamaan maksamattomat Y:n laskusaatavat. (Vailla lainvoimaa 16.5.2019) - Uutiset
28.2.2018 14.29
Avioeropäätös kumottiinKun A ei ollut tosiasiassa itse allekirjoittanut avioerohakemusta, eikä B:llä ollut ollut A:n suostumusta allekirjoittaa hakemus tämän puolesta, B:n oli katsottava yksin tehneen avioerohakemuksen 5.10.2017. Avioerohakemus oli tullut KO:ssa vireille puolisoiden yhteisenä hakemuksena. KO ei tämän johdosta ollut AL 6 luvun 28 §:n mukaisesti varannut A:lle erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi, eikä A ollut saanut avioerohakemusta tiedoksi ennen KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon. B ja A olivat yhdenmukaisesti ilmoittaneet HO:lle, että he olivat päättäneet jatkaa avioliittoaan, eivätkä halunneet, että heidät tuomitaan avioeroon. B:n voitiin tässä tilanteessa katsoa peruuttaneen aiemman avioerohakemuksensa. Asiassa ilmi tulleet seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
12.12.2016 9.35
Hovioikeus arvio tilannevaltuutuksen pätevyyttä konsulttityön tilaamisessaHovioikeus katsoi, että Industria Oy:llä oli ollut päätöksessä kuvatut seikat huomioon ottaen perusteltu oikeus luottaa siihen, että A oli toiminut Mfabrik Oy:n edustajana ja että hän oli voinut tilata konsultointityön Mfabrik Oy:tä sitovasti. Kyse oli ollut niin kutsutusta tilannevaltuutuksesta. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että Mfabrik Oy oli asiassa oikea vastaaja. Käräjäoikeuden välituomio kanteen hylkäämisestä kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.12.2016) - Uutiset
19.10.2016 9.35
Oikeusasiamies: Valtakirja ei menetä merkitystään pelkästään edunvalvojan määräämisen johdostaEduskunnan oikeusasiamies katsoi, että Finanssivalvonta ei olisi saanut ilmoittaa kantelijalle, että se ei enää ota käsiteltäväkseen kantelijan poikansa puolesta esittämiä vaatimuksia tai kysymyksiä pelkästään sillä perusteella, että pojalle oli määrätty edunvalvoja. Jos Finanssivalvonta epäili kantelijan kelpoisuutta käyttää poikansa puhevaltaa, sen olisi tullut selvittää asiaa ennen ilmoituksen tekemistä. - Uutiset
7.7.2016 10.17
Hovioikeuden ratkaisu kauppalaskun maksamisestaAsiassa oli riidatonta, että A ja B olivat tehneet X Oy:n kanssa tiliostositoumuksen 11.1.2005 ja että he olivat voineet tuolla perusteella tehdä ostoksia luottotilille. A:n ja B:n tytär C oli tehnyt luottotilin ostokset kanteessa vaaditun pääoman osalta. Asiassa oli riitaa siitä, olivatko A ja B vastuussa luottotilin velan maksamisesta. Kun otettiin huomioon X Oy:n asema elinkeinonharjoittajana, hovioikeus katsoi, ettei vakiosopimuksen ehtoa voitu epäselvässä tilanteessa tulkita A:n ja B:n vahingoksi. B:llä ei siten tilinkäyttäjänä ollut oikeutta valtuuttaa C:tä käyttämään luottotiliä. Näin ollen A ja B eivät voineet olla vastuussa luottotilin velan maksamisesta sillä perusteella, että B olisi valtuuttanut C:n käyttämään luottotiliä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2016)