Työoikeus
- Uutiset
26.7.2021 11.00
Osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta (Ään.) - jakeluyhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaajayhtiöllä ei katsottu olleen oikeutta soveltaa kantajan työsuhteessa SME ry:n kanssa solmittua Erillisjakelu-TES:ta normaalisitovuuden perusteella, vaan kantajan työsuhteen palkkaehtoihin oli tullut noudattaa Erillisjakelu-TES:n sijasta yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kantajan saatavat olivat olleet laskennallisesti riidattomia. Vastaajayhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle kanteen mukaiset palkkasaatavat. Saatavien suorittamiseen velvoittamista ei ollut pidettävä hyvän tavan vastaisena tai muutoin kohtuuttomana. KO:n tuomio oli ollut erimielinen kantajien työsuhteisiin sovellettavasta työehtosopimuksesta. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2021) - Uutiset
30.11.2020 14.00
Työoikeuden uusinta oikeuskäytäntöä käsiteltiin Editan webinaarissaKorkein oikeus on antanut tänä ja viime vuonna tärkeitä työoikeudellisia ratkaisuja, jotka koskettavat suoraan monien työarkea. Editan webinaarissa 26.11.2020 hankaliinkin tulkintatilanteisiin tottunut työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kävi läpi tärkeimpiä ratkaisuja ja arvioi niiden merkitystä tuleville tulkinnoille. Tapaukset koskivat muun muassa määräaikaisia työsopimuksia, työsuorituksen estymistä ja palkkausta, työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta, työsopimuksen päättämistä, työsyrjintää sekä tasapuolista kohtelua. - Uutiset
25.11.2020 15.00
Käräjät 2020: Yrityskauppalinjalla asiaa tekoälystä yrityskaupoissaKäräjät 2020 -tapahtuman pääteemana oli tänä vuonna Tekoäly juristien ja johtajien työssä. Teema näkyi hyvin Yrityskauppalinjalla, jossa käsiteltiin yrityskauppojen digitalisaatiota. Linjalla kuultiin muun muassa tekoälyn eettisistä lähtökohdista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, sekä M&A:n ja tekoälyn yhteistyöstä ja kyberturvallisuudesta. - Uutiset
9.6.2020 10.38
Oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskennelleen määräaikaiselle työsopimukselle katsottiin olleen perusteltu syyOikeudenkäyntiin oli johtanut kantajan erimielisyys hänen työsuhteensa määräaikaisuuden hyväksyttävästä perusteesta. KO oli katsonut, että yliopistolla oli ollut työoikeuden oppiaineen työtehtävien uudelleen järjestelystä johtuva TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin tarkoittama perusteltu syy kantajan määräaikaiselle työsopimukselle. Kantajan työsopimusta ei näin ollen ollut tullut pitää toistaiseksi voimassa olevana. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
20.4.2020 14.36
Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunto ILOlle vuonna 2019 annettavista raporteista ratifioitujen yleissopimusten soveltamisestaPalkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat työ- ja elinkeinomisteriölle antamassaan lausunnossa muun muassa, että Suomessa yhteistyö työtä koskevien kansainvälisten normien noudattamisessa toimii sekä rakenteiden että käytännön yhteistyön osalta. Kehittämistavoitteita voidaan halutessa asettaa ILO:n työelämän sääntelyä koskevan toiminnan tunnettuisuuden ja arvostuksen nostamiseen. - Uutiset
19.3.2020 7.00
Työmarkkinajärjestöiltä lista yritysten auttamiseksi koronakriisissäTyömarkkinajärjestöt ovat sopineet listan esityksistä, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. Järjestöt esittävät yhdessä maan hallitukselle toimia työlainsäädännön muutoksista ja yritysten maksurasitusten keventämisestä. - Uutiset
4.2.2020 10.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kiky-tuomio: Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti pidentää ylempänä toimihenkilönä työskennelleen säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukienKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, kuului asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa mainituin perustein työnantaja ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. KO vahvisti, ettei yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajan säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tuli noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017. Lisäksi vahvistettiin, että yhtiön tuli lisätä kantajan liukumasaldoihin kantajan vaatimat (määrät riidattomat) minuutit. Asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa vastaajayhtiön kantajalle maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
17.1.2020 14.46
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Kiistaa kiky-tuntien pysyvyydestäKilpailukykysopimus solmittiin vuonna 2016. Siinä sovittiin muun muassa työehtosopimusten voimassaolon jatkamisesta 12 kuukaudella. Käytännössä tämä tarkoitti, että työehtosopimuksiin ei tehty palkkoja koskevia muutoksia, eli palkat eivät nousseet vuonna 2017. Osa liitoista jäi kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle, joten näiden alojen työehtosopimuksissa saattoi olla palkankorotuksia. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myös työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Seuraava sopimuskierros (yleensä 2017-2019) sisälsi sovitut palkattomat lisätyötunnit. Nyt kun neuvotellaan tämän sopimuksen aikana toisen kerran työ- ja virkaehtosopimuksista, palkansaajapuolen vahva pyrkimys on päästä näistä tunneista eroon. - Uutiset
17.1.2020 8.00
Väitös: Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suojaSuomessa työtaisteluoikeudesta ei ole laissa nimenomaista mainintaa, mutta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen se on vakiintuneesti sisällytetty osaksi perustuslain ammatillista yhdistymisvapautta. Työtaisteluoikeuden perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on vahvistunut varsinkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. OTM Johannes Lamminen esittää väitöskirjansa ”Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 18. tammikuuta 2020. - Uutiset
20.12.2019 15.30
Emeritusprofessori Seppo Koskinen: KKO:2018:10 ja TT 2019:91 – Nokittelu työaikavaatimusten kanneaikojen määräytymisen osalta jatkuuKanneajat ovat oikeusvaltion yksi kulmakivi. Mutta kuten käytännön juristit tietävät, keskeistä niiden osalta on tietää, mihin tulee vedota ja missä tuomioistuimessa asia kannattaa ajaa, jotta päämiehen etu voitaisiin turvata. Ja tietenkin myös kääntäen; milloin tulee esittää ja millä perustein väite väärästä forumista. Korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen erilaiset lähestymistavat työaikaa koskevien kanteiden määräajoille mahdollistavat ilmiselvän juristipelin ja osaltaan murentavat oikeusvaltioperiaatetta. Kun Suomessa on päätetty korostaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, on syytä tässäkin asiassa tuoda tämä näkökulma esille. - Uutiset
11.12.2019 9.00
Uudelta komissiolta odotetaan pian työlainsäädäntöä koskevia aloitteitaKomission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut tekevänsä minimipalkkaa koskevan aloitteen toimikautensa ensimmäisen 100 päivän aikana. Aloitteen tavoitteena olisi varmistaa oikeudenmukainen vähimmäispalkka jokaiselle työntekijälle EU:ssa. Lisäksi komissio aikoo ehdottaa direktiiviä alustatyöntekijöiden aseman parantamiseksi. - Uutiset
19.11.2019 11.30
Seppo Koskinen: Kiky ja edullisemmuussääntöKiky-sopimukseen perustuva vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla on herättänyt laajaa keskustelua ja vaikeuttaa parhaillaan käytävien monien työehtosopimusneuvottelujen etenemistä. Esittelen ja käsittelen seuraavaksi asian arvioinnin juridisia vaihtoehtoja ja perusteita. Lopullisia ratkaisuja kiky–tuntien lisäämisen laillisuudesta ei vielä ole. Jotta asiaa voitaisiin kuitenkin jo nyt käsitellä riittävän monesta näkökulmasta, olen koonnut seuraavaan kirjoitukseen kuvauksen ja arvioinnin nykytilasta. - Uutiset
7.11.2019 9.32
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio: Kikyllä ei saanut pidentää työsopimuksessa sovittua työaikaaTyöntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voitu pidentää kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 7.11.2019) - Uutiset
31.10.2019 10.51
Oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisestaSTTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista. - Uutiset
14.10.2019 11.45
Seppo Koskinen: Koeaikaehto oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehdyssä työsopimuksessaHelsingin käräjäoikeuden tuomiossa 5.7.2018 nro 36212, josta tehty valitus Helsingin hovioikeuteen peruttiin (3.10.2019 S 18/2093), käräjäoikeus oli päätynyt siihen, että oppisopimussuhteen päättymisen jälkeen saman työnantajan kanssa tehtyyn työsopimukseen sovittu koeaikaehto oli työsopimuslain vastainen. Tuomion erityisenä ongelmana ei ole vain töiden mahdollinen samankaltaisuus, jota käräjäoikeus arvioi, vaan myös se, muuttuuko työntekijän asema (työsuhteen ”luonne”) olennaisesti siirryttäessä oppisopimuskoulutuksen työsuhteesta normaaliin työsuhteeseen. Jos muutos on olennainen ja vaikuttaa työnteon suorittamiseen, myös koeaikaehdon sopimisen on oltava tällöin mahdollista. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä töiden samankaltaisuutta, vaan sitä, ovatko oppisopimustyösuhde ja tämän jälkeinen normaali työsuhde riittävän samanlaisia estämään koeaikaehdosta sopimisen oppisopimuksen jälkeisessä työsuhteessa. - Uutiset
8.10.2019 7.00
PAU valittaa perehdytyskieltotuomiosta EIT:eenPAUn valituksella haetaan tulkintaa siitä, oliko työntekijän poistattaminen ja palkanpidättäminen vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten takaamaa järjestäytymisvapautta ja siten myös mahdollisesti ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
22.8.2019 11.30
Seppo Koskinen: Yhteistoimintademokratian ja poliittisen demokratian merkittävää rajanvetoa – KKO:2019:66Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:66 oli ensisijaisesti kysymys kunnallisen yhteistoimintalain 4 §:n 1 momentin 4 kohdan ja 2 momentin tulkinnasta. Kysymys oli erityisesti siitä, kumman edellä mainituista säännöksistä mukaisesti kunnan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, jos kunta päättää lomauttamisesta talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Ensin mainittu lainkohta määrittelee yleisen yhteistoimintavelvoitteen lomauttamisen yhteydessä ja jälkimmäinen koskee tilannetta, jossa lomauttamisesta päätetään talousarvioehdotuksen yhteydessä. Korkeimman oikeuden vahvistaman tulkinnan mukaan kunta joutuu soveltamaan molempia säännöksiä eikä talousarvioehdotuksen käsittelyä koskeva 4 §:n 2 momentti ole itsenäisen soveltamisalan omaava erityissäännös. - Uutiset
18.6.2019 11.30
Vierashuoneessa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto: Muutama sana vielä hallitusohjelmastaProfessori Seppo Koskinen kirjoitti Edilexissä Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Jatkan ohjelman esittelyä siltä osin kuin ohjelmalla voi olla vaikutuksia työelämään. - Uutiset
5.6.2019 9.26
Vierashuoneessa Seppo Koskinen: Hallitusohjelmassa palataan perinteiseen työntekijöiden suojeluunHallitusohjelman kohdassa 3.5, Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi, s. 128-139 käsitellään työelämää. Esittelen ensin lyhyesti tässä osassa esitellyt tavoitteet ja niiden toteuttamiskeinot. Sen jälkeen lopuksi esitän omia kommenttejani.