Työoikeus
- Uutiset
29.4.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Perustuslakivaliokunta ja Orpon hallituksen ohjelman toteuttaminenKun perustuslakivaliokuntaa kuvataan (PeV), on tavanomaista todeta, että se on ainoa eduskunnan valiokunnista, jossa ei äänestetä eikä ainakaan puoluelinjojen mukaan. Tämä on tehnyt PeV:sta voimakkaan ja arvovaltaisen valiokunnan. Käytännössä PeV on ollut opposition vahvin turva enemmistöhallitusten parlamentaarista valtaa vastaan. PeV on ymmärretty demokratian ja oikeusvaltion viimeiseksi lukoksi. PeV:n toimivallan puoluepolitisoiminen toimii siksi demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion arvoja vastaan. Orpon hallituskauden aikana on perustuslakivaliokunnassa äänestetty yhteensä neljästä mietinnöstä yhden (2/2023 vp) osalta. Yhteensä 31 lausunnosta on äänestetty kolmen lausunnon (9/2024 vp, 16/2023 vp ja 15/2023 vp) osalta. Kaikki erimieliset lausunnot koskivat Orpon hallituksen esittämiä työelämä- ja sosiaaliturvauudistuksia. Äänestykset noudattivat linjaa hallitus/oppositio. - Uutiset
9.4.2024 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työkiertoon määrääminen ja suostuminenTyökierto on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen henkilöstön kehittämisen ja osaamisen johtamisen menetelmä. Työkierron ajaksi työntekijä siirtyy määräajaksi tai toistaiseksi toiselle osastolle, toiseen yksikköön tai toiseen tehtävään kehittyäkseen. Työnantaja ei voi määrätä työkiertoon siirtymisestä, ellei laki, työsopimus tai sen osana oleva työehtosopimus sitä mahdollista. - Uutiset
23.2.2024 7.00
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista viimeisteltävänä - lakimuutokset tulisivat voimaan 1.7.2024Hallitus on antamassa esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista 29.2.2024. Uudistuksella tehostettaisiin seuraamusjärjestelmää lainvastaisten työtaisteluiden osalta, rajoitettaisiin suhteettomia myötätuntotaisteluja sekä rajattaisiin poliittisten lakkojen kestoa. Hallitus rajaisi poliittisten työnseisausten enimmäiskeston 24 tuntiin ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskeston kahteen viikkoon. Hallitus aikoo esittää myös korotusta hyvityssakkojen tasoon. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Nykyisin hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa. Työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron suuruinen hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi. - Uutiset
16.2.2024 6.00
Paikallisen sopimisen uudistus eteneePaikallisen sopimisen uudistusta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän työ on loppusuoralla, ja uudistuksen suuntaviivat selvillä. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä alkaa helmikuun aikana. Tavoitteena on, että hallitus antaa paikallista sopimista koskevan esityksen kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan pääosin voimaan 1. tammikuuta 2025. - Uutiset
14.2.2024 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Tasapuolinen palkkakohtelu ja liikkeen luovutus – KKO:2024:9Korkeimman oikeuden uusi tuomio on linjassa sen peruslähtökohdan kanssa, että lakisääteisten palkkaerojen suhteen, kuten liikkeen luovutustilanteessa, työnantajalla on yhdenmukaistamisvelvoite, mutta velvoitteen toteuttamisen arvioinnissa otetaan huomioon työnantajan mahdollisuudet kyseiseen yhdenmukaistamiseen. Keskeistä on se, että työnantaja pyrkii yhdenmukaistamiseen ja todennäköisesti merkittävin keino järjestäytyneessä työelämässä on käyttää tähän työ- ja virkaehtosopimusten sisältämiä mahdollisuuksia. Ei ole olemassa täsmällistä yleisesti hyväksyttävissä olevaa enimmäisaikaa, jonka kuluessa palkkaerojen harmonisointi tulisi toteuttaa. Kohtuullinen aika on arvioitava kunkin tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen. - Uutiset
5.2.2024 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Poliittisen työtaistelun uudesta sääntelystäPoliittisten työtaistelujen uusi sääntely on laaja kokonaisuus. Se koskee useita lakeja ja erilaisia asiatilanteita. Seuraavaksi esittelen ensin uuden sääntelyn pääpiirteet ja sen jälkeen keskityn tarkastelemaan yhtä uuden sääntelyn erityiskysymystä. Erityiskysymys koskee kieltoa toimeenpanna poliittinen työtaistelu uudestaan samaan asiaan vaikuttamiseksi. Tämä ehdotus on hallitusohjelmaan verrattuna uusi ja sisältää mielestäni merkittävän rajoituksen poliittisille työtaisteluille. Uudessa ehdotuksessa ei ole kyse vain pyrkimyksestä estää poliittisten työtaistelujen maksimikestojen kiertäminen. Kyse on aivan uudentyyppisestä poliittisen työtaistelun rajoittamisesta, jota en tiedä muualla olevan käytössä. - Uutiset
24.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Sovintoon johtaminen työriitojen sovittelussaTyömarkkinoilla riidellään tällä hetkellä siitä, miten sovittelijan tulee työriitojen sovittelussa johdattaa osapuolet sovintoon. Tuleeko sovittelijan harkintavaltaa rajoittaa lailla työmarkkinoiden yleiseen palkkalinjaan tai erityisesti vientialojen palkkalinjaan? Riidassa on ainakin julkisuudessa jäänyt kertomatta se, miten tämä kysymys on tällä hetkellä säädetty. Vasta nykytilan selvittäminen auttaa vastaamaan siihen kysymykseen, tarvitaanko nykyisen oikeustilan muuttamista. - Uutiset
23.1.2024 11.55
Vierashuoneessa varatuomari, LL.M Anu-Tuija Lehto: Työntekijöillä kuuluisi olla työehtoihinsa kuluttajansuojaTaas kerran työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on miettimässä, miten paikallista sopimista pitäisi kehittää. Tällä kertaa tehtävänä on laajentaa työnantajaliittoihin kuulumattomien työnantajien sopimismahdollisuuksia ja mahdollistaa sopimisosapuolena muutkin kuin luottamusmiehet. Työryhmän määräaika on 31.1.2024. - Uutiset
16.1.2024 11.23
Lainsäädäntöhanke Suomen työmarkkinamallin toteutuksesta käynnistyyTyö- ja elinkeinoministeriö asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia, joilla toteutetaan hallitusohjelman kirjaus neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Hallituksen tavoitteena on edistää vientivetoisen työmarkkinamallin syntymistä. - Uutiset
3.1.2024 11.55
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ruotsin työmarkkinamalli Suomen hallituksen esikuvanaRuotsin työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Ruotsissa erittäin tärkeä työehtojen kehityksen turvaamiselle. Mutta mikä tuo malli on ja mitä siinä on ruotsalaista. Suomen hallitus on esittänyt monia uudistuksia työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmään ja työrauhan sääntelyyn. Niitä on perusteltu erityisesti Ruotsin tilanteella ja kokemuksilla. - Uutiset
13.11.2023 8.00
Väitös: Urheiluvalmentajien työsuojelua on mahdollista parantaa työnantajalähtöisillä ja lainsäädännöllisillä keinoillaOTM, MuM Liisa Reunamäen työoikeuden alan väitöskirja tarkastetaan 27.11.2023 yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa. - Uutiset
8.11.2023 16.00
TEM käynnistää työmarkkinajärjestöille suunnatun laajan lausuntokierroksen sovittelujärjestelmää koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta ja Suomen työmarkkinamallin kehittämisestäLausuntokierros kestää kaksi kuukautta ja päättyy 8.1.2024. Lausuntokierroksen jälkeen työministeri kutsuu työmarkkinaosapuolet uudelleen koolle käymään läpi saatua lausuntopalautetta ja mahdollisia osapuolten välisiä neuvotteluja. - Uutiset
24.10.2023 8.30
Työrauhalainsäädännön muutokset lausuntokierrokselleTyörauhan parantaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Ehdotukset lakimuutoksista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. TEM järjestää työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 23.10.–4.12.2023. Tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024. - Uutiset
6.9.2023 13.10
Työsuojeluvalvonta: kesätyöntekijöiltä jää tärkeitä tietoja saamattaMoni kesätyöntekijä jää ilman tärkeitä tietoja, jotka työnantajan kuuluisi hänelle antaa. Esimerkiksi tiedot työnteon ehdoista, työterveyshuollosta ja turvallisista työtavoista jäävät liian usein antamatta. Tämä selvisi kesätyöpaikkojen työsuojelutarkastuksilla, joita tehtiin kesän aikana eri puolella Suomea yhteensä 450. - Uutiset
5.7.2023 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Uuden hallituksen tavoitteena merkittävä työelämän uudistaminenOrpon hallituksen ohjelma sisältää häkellyttävän suuren määrän erilaisia työssä olevia ja työelämää koskevia uudistuksia. Niiden esittely lyhyesti on mahdotonta. Seuraavaan esitykseen on koottu keskeisimpiä työlainsäädäntöön liittyviä uudistusehdotuksia. Hallitusohjelman perusteella ei vielä voida tietää tarkasti sitä, millaisia lopulliset ehdotukset ovat. Ohjelman laatimisvaihe oli ajallisesti lyhyt, jolloin säädeltävien asioiden yksityiskohtia ja säätämisedellytyksiä ei ollut mahdollista arvioida huolellisesti. Silti hallitusohjelma on laajuudessaan kunnianhimoinen ja kuvastaa selkeästi hallituksen muodostaneiden puolueiden monin osin aikaisemmasta sääntelystä merkittävästi poikkeavia lähtökohtia. - Uutiset
28.6.2023 15.30
ILOn työkonferenssissa laadittiin lausuma oikeudenmukaisesta siirtymästäKansainvälinen työjärjestö piti 111. vuosittaisen työkonferenssinsa Genevessä 5.–16. kesäkuuta 2023. Työntekijöiden, työnantajien ja hallitusten edustajat ILOn 187 jäsenvaltiosta käsittelivät monenlaisia kysymyksiä, kuten oikeudenmukaista siirtymistä kohti kestäviä ja osallistavia talouksia sekä laadukasta oppisopimuskoulutusta ja työsuojelua. - Uutiset
3.5.2023 11.25
Työoikeuden dosentti Helena Lamponen: Kilpailuoikeus ei enää estä yksityisyrittäjien työehdoista sopimista – sopiminen vaatii kuitenkin ryhmittäytymistäErilaisiin joustaviin työn muotoihin liittyy erilaisia työoikeudellisia haasteita. Haastavimmat kysymykset koskettavat etenkin yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia ja freelancereita. Näennäisesti yrittäjämäisen työnteon tekemisen haasteet liittyvät etenkin reiluun hinnoitteluun, mutta myös muun muassa työaikoihin, lomiin, vapaisiin, työterveyteen sekä vakuutuksiin ja sosiaaliturvaan. Joustavat työn muodot kattavat yhä suuremman osan suomalaisessa yhteiskunnassa tehdystä työstä. - Uutiset
29.9.2022 14.15
Lakimiesliiton Oikeus ja kohtuus -palkinto Niklas BruunilleSuomen Lakimiesliitto myönsi 29.9.2022 Helsingissä järjestetyn Työ ja oikeus -forumin yhteydessä Oikeus ja kohtuus -palkinnon OTT, emeritusprofessori Niklas Bruunille. Palkinnolla korostetaan korkealaatuisen oikeudenhoidon ja oikeusvaltion merkitystä yhteiskunnassa. - Uutiset
9.3.2022 13.30
Ajankohtainen työoikeudellinen väitöstutkimus antaa hyödyllistä tietoa hyvinvointialueuudistuksen liikkeenluovutuksen valmistelijoilleKM, HTM Mari Lyyran työoikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Kohti yhteensopivaa tulkintaa - Liikkeenluovutuksen tunnistaminen, oikeusvaikutukset ja EU-oikeuden tulkintavaikutus” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 18.3.2022 klo 12.00 alkaen Aurora-rakennuksen salissa AU100 sekä verkossa. - Uutiset
22.11.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Ilmoittajansuojelulaista on kehkeytynyt poikkeuksellisen vaativa valmistelutehtäväWhistleblowing-direktiiviksi kutsutun ilmoittajansuojeludirektiivin kansallisen täytäntöönpanon takaraja 17.12.2021 on lähestymässä. Lain säätäminen siirtyy kuitenkin väistämättä vuodelle 2022, mahdollisesti pidemmällekin kevättä. Viime kesänä valmistui hallituksen esityksen luonnos, joka oli lausuntokierroksella loppukesästä. Lausuntopalaute osoitti, että laissa on vielä runsaasti valmisteltavaa. Sekä yritysten että viranomaisten on kuitenkin jo nyt valmistauduttava omiin velvollisuuksiinsa. Silti lopulliseen lakiin olisi sisällytettävä koko lain voimaantulolle puolen vuoden siirtymäaika, vaikka tämä merkitsee pidempää myöhästymistä direktiivin implementoinnissa. Seuraavassa nostetaan esille tärkeimpiä osakokonaisuuksia, jotka olisi pohdittava lopullisessa hallituksen esityksessä tarkemmin kuin luonnosesityksessä oli tehty.