Todistustaakka
- Säädökset > Lainsäädäntö1077/2016Laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista
- todistustaakka ylihinnan siirtämisessä 7 §
- Lakikirjasto > Defensor Legis* Rudanko, Jorma: Kirja-arviointi teoksista Lars Heuman, Bevisbörda och beviskrav i tvistemål. Norstedts Juridik AB 2022. 733 s. ja Anne Robberstad, Hvem har bevisbyrden? Tvilsrisikoen i sivile saker. Universitetsforlaget 2021. 223 s.Defensor Legis 2/2023 s. 362 – 364, Kirja-arvostelu
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKyllästinen, Sami: Vahingonkorvausvastuu ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen tehosteena3.1.2022, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > LakimiesMarjosola, Henna – Saranpää, Timo – Korkman, Julia: Hypoteesit ja vaihtoehtoiset selitykset rikosasian näytön arvioinnissaLakimies 3–4/2021 s. 460 – 496, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötJonkka, Matti: Todistustaakka ja sen kohdistuminen erityisesti sopimusperusteisessa vahingonkorvausvastuussa2.11.2020, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPulkkinen, Oona: Syy-yhteyden näyttäminen henkilövahingoissa15.10.2020, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisRiekkinen, Juhana: Postihuumetapaukset ja selitystaakka erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossaDefensor Legis 6/2020 s. 997 – 1012, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitVeikkola, Elisa: Monenkeskisen yleissopimuksen Principal Purpose Test -määräyksen tulkinnasta, osa II22.11.2018, Asiantuntija-artikkeliKirjoitus on toinen osa kaksiosaisesta artikkelista, jossa selvitetään monenkeskisen yleissopimuksen Principal Purpose Test -määräyksen (”PPT”) tulkintaa. PPT-määräys on monenkeskisellä yleissopimuksella (Multilateral Instrument, ”MLI”) Suomen solmimiin verosopimuksiin sisällytettävä yleinen väärinkäytösten vastainen sääntö. Määräyksen sisältö pohjautuu OECD:n BEPS-projektin toimenpiteeseen 6, joka koskee verosopimusten väärinkäyttöä. Toimenpiteen seurauksena PPT-määräys lisättiin OECD:n...
- Lakikirjasto > Urheilu ja oikeusTarasti, Lauri: Ankara vastuu dopingrikkomuksissaUrheilu ja oikeus 2018 s. 247 – 263, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötTalja, Dima: The Presumption of Harm – Means to the End: Significance, Standard of Proof and Implications2.10.2017, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Verotus* Tertsonen, Katja: Todistustaakka veroprosessissa, erityisesti hallinto-oikeuden arvonlisäveropäätöksissäVerotus 3/2016 s. 277 – 289, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Lyhyesti kolmesta hovioikeusratkaisustaOikeustieto 3/2015 s. 14 – 15, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesTarkka, Anna-Stiina: Selvitysvelvollisuus ja todistustaakka – vertailevia näkökohtia hallinto- ja siviiliprosesseistaLakimies 3–4/2015 s. 508 – 532, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötYlikulju, Miia: Syytön kunnes toisin todistetaan? Näytön arviointi ja näyttökynnys raiskausrikoksissa30.10.2014, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoRothsten, Katja: Kansainvälistä suojelua hakevan uskottavuuden arviointi Euroopan ihmisoikeussopimuksen valossaOikeustieto 5/2014 s. 20 – 23, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Todistustaakka velan vanhentumisen katkaisemisestaOikeustieto 4/2014 s. 18 – 19, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 2/2013: Työnhakijan oikeus saada tietoja valitusta työntekijästä (Tapaus Meister, asia C-415/10)25.6.2013, Asiantuntija-artikkeliMauri Saarisen artikkelisarjan ”Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta” osassa 2/2013 tarkastellaan työnhakijan oikeutta saada tietoja valitusta työntekijästä. EUT:n Meister-ennakkoratkaisussa oli kysymys siitä, miten työnhakija voi vedota omalta osaltaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamiseen, kun työnantaja oli antanut hänen työhakemukseensa kieltävän vastauksen, eikä ollut perustellut vastaustaan millään tavalla....
- Lakikirjasto > OikeustietoSalminen, Jaakko: Suullinen yhteistyösopimus, todistustaakka ja todistelun haasteetOikeustieto 6/2013 s. 12 – 15, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisSaranpää, Timo: Riita-asian näyttökynnys- ja todistustaakkasäännökset todistelutoimikunnan mietinnössä – Eräitä näkökohtia ja ehdotuksiaDefensor Legis 6/2013 s. 951 – 966, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Verotus* Tolvanen, Matti: Todennäköistä vai vailla varteen otettavaa epäilyä? – näyttöratkaisu verotuksessa ja veropetoksessaVerotus 1/2013 s. 17 – 25, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarnilehto, Ari: Todistustaakasta vahingonkorvausasioissa29.3.2011, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan todistustaakan merkitystä vahingonkorvasuasioissa. Lähtökohtana on Halilan kirja Todistustaakan jaosta vuodelta 1955. Sen jälkeisen oikeuskäytännön avulla on pyritty selvittämään, vieläkö Halilan ajatuksilla on merkitystä ja mitä uutta todistustaakkaan on sisällytetty.
- Lakikirjasto > LakimiesTolvanen, Matti – Tarukannel, Veijo: Näyttöratkaisu hallintolainkäytössäLakimies 6/2011 s. 1107 – 1129, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Verotus* Ossa, Jaakko – Salo, Reijo: Verotarkastuksen rooli teollisessa yritystoiminnassaVerotus 5/2011 s. 496 – 503, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesSaranpää, Timo: Siviiliprosessuaalista todistustaakkaa koskeva aineellinen prosessinjohtoLakimies 3/2011 s. 504 – 523, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Oikeustiede-JurisprudentiaKolehmainen, Antti: Suosiolahja – suosimistarkoitus ja sen toteennäyttäminenOikeustiede - Jurisprudentia XLIV:2011 s. 279 – 330, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Helsinki Law ReviewLoiva, Jukka: Syytetingintä – ratkaisu todisteluongelmiin talousrikosjutuissa?Helsinki Law Review 1/2008 s. 67 – 93, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötVänskä, Suvi: Siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuus – Suomen uudet säännökset näyttövelvollisuuden näkökulmasta11.10.2007, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPohja, Eeva: Todistustaakka kilpailuprosessissa2.3.2007, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Todistustaakka syy-yhteydestä henkilövahingon yhteydessäOikeustieto 3/2007 s. 3 – 4, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Helsinki Law ReviewJärvinen, Anniina: Laajennetusta hyödyn menettämisestä huumausainerikoksissaHelsinki Law Review 1/2007 s. 5 – 24, Opiskelijakirjoitus
- Lakikirjasto > Defensor LegisSaranpää, Timo: Whiplash-vammat vahingonkorvaus- ja todistusoikeudellisena ongelmanaDefensor Legis 5/2006 s. 811 – 830, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoVirtanen, Jenny: Todistustaakasta ja öljyvuodostaOikeustieto 4/2005 s. 5 – 7, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisVirtanen, Jenny: Todistustaakan ja vastuunrajoitusehtojen merkityksestä sopimusvastuussaDefensor Legis 3/2005 s. 484 – 504, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötJokinen, Teemu: Uudistettu prekluusiosäännös ja prosessin tavoitteet24.11.2003, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoPakari, Elina: TodistustaakkaOikeustieto 2/2003 s. 8 – 9, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Sovitteluperusteiden näyttäminen vahingonkorvausjutussaOikeustieto 3/2002 s. 3 – 4, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoEngblom, Matleena: Työsopimuksen muoto ja näyttötaakkaOikeustieto 6/2001 s. 3 – 5, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisRyynänen, Olli: Selvittämisvelvollisuus ja todistustaakka verotuksessaDefensor Legis 2/2001 s. 262 – 285, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoÄmmälä, Tuula: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 5/2000 s. 14, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoEngblom, Matleena: Työsuhde ja avoliitto: Rajanvedosta ja näyttötaakastaOikeustieto 3/2000 s. 13 – 14, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Viivästyskoron alkamisestaOikeustieto 5/1999 s. 11 – 12, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoVuorijoki, Jari: Epävirallinen määrämuoto?Oikeustieto 5/1999 s. 6, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoVuorijoki, Jari: Todistustaakka purkavasta ehdosta suullisen ja kirjallisen sopimuksen ristiriidassaOikeustieto 4/1999 s. 9 – 10, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoVuorijoki, Jari: Asunnon haltijan vastuu vesisängyn aiheuttamasta vahingostaOikeustieto 4/1999 s. 7 – 8, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Arvonlisäveron korvaaminenOikeustieto 3/1999 s. 2, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoVuorijoki, Jari: Todistustaakka sopimuksen syntymisestä ja lakkaamisestaOikeustieto 2/1999 s. 8 – 9, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoVuorijoki, Jari: Todistustaakasta sopimukseen perustuvassa vahingonkorvauksessaOikeustieto 1/1999 s. 22 – 23, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesKlami, Hannu Tapani: KKO 1998:83. Tapon yritys. Todistelu.Lakimies 8/1998 s. 1384 – 1391, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesFrände, Dan: Tuomitsemiskynnyksestä suomalaisessa rikosprosessioikeudessaLakimies 8/1998 s. 1247 – 1254, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Hovioikeuksien todistustaakkaratkaisuja viivästyskorkoasioissaOikeustieto 1/1995 s. 7, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
13.2.2024 7.00
Hovioikeus: Vastaaja oli velvollinen suorittamaan käräjäoikeuden vuonna 2013 antamassa yksipuolisessa tuomiossa määrätyt saatavat - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yksipuolisen tuomio jätettiin voimaanHO:ssa oli ratkaistavana, oliko vastaaja velvollinen suorittamaan kantaja Oy:lle käräjäoikeuden 15.1.2013 antamassa yksipuolisessa tuomiossa vastaajan maksettavaksi määrätyt saatavat. Tarkemmin kysymys oli siitä, oliko vastaaja solminut saatavien perusteena olevan palvelusopimuksen laajakaistapalvelusta, sekä millainen todistustaakka sopimuksesta asianosaisilla voitiin puheena olevan asian olosuhteissa katsoa olevan. (Vailla lainvoimaa 13.2.2024) - Uutiset
22.9.2023 11.30
Hovioikeus: Yksinomaan toimiminen ilman lainoppinutta avustajaa käräjäoikeudessa ei muodosta OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pätevää aihetta vedota uusiin seikkoihin ja todisteisiin vasta hovioikeudessaVaikka omavelkaiseen takaukseen vastajalla ei ollutkaan ollut KO:sa avustajaa, hänelle oli kuitenkin hänen KO:lle toimittamansa oikeusapupäätöksen mukaan myönnetty tähän asiaan oikeusapua 20 prosentin omavastuuosuudella. Edelleen HO katsoi, että asia oli ollut laadultaan sellainen, että vastaaja olisi asiaansa huolellisesti hoitamalla kyennyt KO:ssa vetoamaan kiistämisen tueksi taloudellisiin olosuhteisiinsa tai takausvastuun kohtuuttomuuteen ilman lainoppinutta avustajaakin. Asiassa ei ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 22.9.2023) - Uutiset
31.8.2023 12.40
Hovioikeus vastuuvakuutuksesta, takautumisoikeudesta ja todistustaakasta: Miten vastuu itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta kanavoitui KVR-urakassa?Asiassa oli kysymys muun muassa siitä, oliko itsenäiset yrittäjät Toiminimi RF (työnjohtopalvelut) ja Toiminimi LL (rakennus- ja timanttiporaustyöt) rinnastettava KVR-urakkasopimuksen mukaisen pääurakoitsija B Oy:n työntekijöihin ja kanavoituiko vastuu näiden itsenäisten yrittäjien väitetystä huolimattomuudesta siten B Oy:lle vastuuvakuutuksen myöntäneelle PT:lle vai oliko vastuu LT:llä, joka oli myöntänyt vastuuvakuutukset näille itsenäisille yrittäjille. Hovioikeus katsoi, että Toiminimi LL oli toisin kuin Toiminimi RF rinnastettava B Oy:n työntekijöihin. Vastuuvakuutuksesta korvausta vaatineella IV:llä katsottiin olevan todistustaakka väitetystä huolimattomuudesta myös KVR-urakan pääurakoitsijana toimineen B Oy:n osalta samalla tavalla kuin Toiminimi RF:n ja Toiminimi LL:n väitetyn huolimattomuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2023 – valituslupaa KKO:lta haettu) - Uutiset
11.8.2023 11.00
Hovioikeus: Elinkeinonharjoittaja asensi vinyylikorkkilattian ammattitaidottomasti ja huolimattomasti ja oli velvollinen korvaamaan virheestä aiheutuneen vahingonAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja asentanut kantajan asuntoon lattian virheellisesti. Tähän liittyen oli ollut arvioitava, oliko lattian mahdollinen eläminen aiheutunut kantajan omasta menettelystä. Mikäli asennusvirhe oli tullut näytetyksi, kysymys oli ollut siitä, oliko vastaaja menetellyt asennustyössä huolimattomasti ja/tai ammattitaidottomasti. Lisäksi kysymys oli ollut vahingonkorvauksen määrästä pesukoneasennuksen perusteella tehtävän vähennyksen osalta. (Vailla lainvoimaa 11.8.2023) - Uutiset
3.5.2023 15.30
Hovioikeus ei sallinut työntekijän vedota uuteen kirjalliseen todisteluun hovioikeudessaValittaja ei ollut saattanut todennäköiseksi, että hän ei olisi voinut vedota hovioikeudessa nimeämäänsä uuteen todisteeseen jo käräjäoikeudessa tai että hänellä olisi ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. - Uutiset
27.3.2023 11.15
Hovioikeus: Todistustaakan jakautuminen asianosaisten välillä rikosvahinkoasiassa – valittajalla ei ollut muutoksenhakulegitimaatiota käräjäoikeuden ratkaisuun avustajan palkkion osaltaHovioikeus totesi, että tuomioistuin ei ole sidottu siihen, mitä vakuutusyhtiö on päättänyt asiassa korvata, vaan näytön arviointi rakentuu vapaan todistusharkinnan periaatteelle oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei voitu pitää uskottavana, että kuvista havaittavissa olevista vähäisistä vaurioista olisi aiheutunut yli 9.000 euron suuruiset vahingot varaosien osalta. Vakuutusyhtiö ei esittänyt tältä osin riittävää näyttöä. Näin ollen aiheutuneen vahingon ei näytetty olleen myönnettyä määrää suurempi. A oli myöntänyt määrällisesti 11.233,49 euroa, joten korvausmäärä oli alennettava hänen myöntämänsä määrän mukaiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.3.2023) - Uutiset
3.3.2023 11.21
Hovioikeus: Työsuhteita ei ollut purettu syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteillaPurkuperusteen osalta kysymys oli keskeisesti siitä, oliko kantajien työsuhteet päätetty heidän puutteellisen ammattitaitonsa vuoksi vai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella, kun kantajat olivat vaatineet TES:een käsityksensä mukaan perustuvia palkkasaatavia. HO katsoi kuten KO, että vastaajayhtiö oli täyttänyt näyttötaakkansa siitä, ettei valittajien työsuhteita ollut purettu syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Valittajien vaatimukset hylättiin. Asian lopputulokseen nähden kantajat olivat yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan määrällisesti hyväksymänsä vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vaila lainvoimaa 3.3.2023) - Uutiset
21.2.2023 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hyväksyttyään lääkärinlausunnon uutena todisteena myönsi peliriippuvuudesta kärsineelle velkajärjestelyn (10 a §)HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä puoltavat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja painavampia. Näin ollen HO katsoi, että asiassa oli painavat syyt myöntää velkajärjestely VJL 10 §:n taustalla olevien yleisten yhteiskunta- ja maksumoraalin turvaamiseen liittyvien syiden estämättä. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja velkajärjestely määrättävä aloitettavaksi VJL 10 a §:ssä tarkoitettujen painavien syiden nojalla. - Uutiset
13.2.2023 11.30
Hovioikeus: Laivayhtiö ei syrjinyt vakituisen baarimestarin tehtävään valitsematta jäänyttä tarjoilijaaAsiassa oli ensin arvioitava, oliko kantaja esittänyt selvitystä, jonka perusteella voitiin yhdenvertaisuuslain 28 §:stä ilmenevän jaetun todistustaakan periaatteen mukaisesti olettaa, että yhtiö oli rikkonut lain 8 §:ssä tarkoitettua syrjinnän kieltoa tai 16 §:ssä tarkoitettua vastatoimien kieltoa. Jos olettama molempien tai jommankumman kiellon rikkomisesta syntyi, oli vielä arvioitava, oliko vastaajayhtiö kyennyt osoittamaan, ettei kieltoja ollut rikottu. Lopuksi kysymys oli mahdollisen hyvityksen määrästä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 13.2.2023) - Uutiset
29.11.2022 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi pysäköintiyhtiön kanteen valvontamaksun suorittamisestaVastaajan sisaren miesystävän B:n kertomus auton lainaamisesta ja hänen saamistaan pysäköintivirhemaksuista oli ollut uskottava ja yhdensuuntainen vastaajan kertomuksen kanssa. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta epäillä B:n kertomuksen luotettavuutta. Näin ollen ja ottaen huomioon myös muu vastaajan kanteen vastustamisen tueksi esittämä selvitys HO katsoi, että näissä olosuhteissa kannevaatimusten tueksi ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi pysäköimällä kanteessa kerrotulla tavalla sitoutunut pysäköintialueen pysäköintiehtoihin. Näin ollen kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 29.11.2022) - Uutiset
17.10.2022 11.40
Hovioikeus: Kauppaa arvokkaasta von Wrightin joutsentaulusta ei näytetty syntyneenYhteenvetonaan HO totesi, että nyt kysymyksessä olevan arvokkaan taulun kauppakirja oli asianajajan laatima, mutta siitä huolimatta keskeisiltä kohdiltaan varsin puutteellinen. Lisäksi myyjäosapuoli, jota ei ollut voitu kuulla, oli tehnyt väitetyn kaupan jälkeen useita eri oikeustoimia, jotka tukivat sitä käsitystä, että omistusoikeus oli säilynyt hänellä eikä kauppahinnan maksua palveluksilla ollut yritettykään yksilöidä. Nämä seikat huomioon ottaen ja näyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei kanteen tueksi esitetty todistelu riittänyt näytöksi siitä, että taulun kauppa olisi syntynyt. (Vailla lainvoimaa 17.10.2022) - Uutiset
29.9.2022 11.30
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei asunnossa ollut sellaista vuokranantajan vastuulla olevaa olennaista puutetta, joka olisi oikeuttanut määräaikaisen vuokrasopimuksen purkamiseenTällä KO:n virheellä ei ollut kuitenkaan ollut merkitystä KO:n tuomion lopputuloksen kannalta, koska KO oli päätynyt asiassa muutoin oikeaan lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 29.9.2022) - Uutiset
7.9.2022 10.46
Hovioikeus: Hotellin vuokrasopimuksen takaussitoumuksen kohtuullistamiseen koronapandemian takia ei ollut OikTL 36 §:n mukaisia perusteitaKoska pandemian tosiasiallinen vaikutus yhtiön taloudelliseen tilanteeseen oli jäänyt asiassa mainitulla tavalla epäselväksi, HO arvioi, että koronavirustilannetta edeltäneet suoritusvaikeudet olivat huomattavasti takaussitoumuksen sovittelua vastaan puhuva seikka. Koska pandemia oli vaikuttanut myös vuokranantajaan ja tämän sopimussuhteisiin, osapuolten keskinäinen asema ei ollut takaussitoumuksen sovittelun puolesta puhuva seikka. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. Valittajien uusi kirjallinen todistelu jätettiin huomioon ottamatta. (Vailla lainvoimaa 7.9.2022) - Uutiset
22.2.2022 10.30
Hovioikeus: Kuntayhtymä ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että kantaja olisi lahjoittanut taulun sairaalalleKantajan läheinen oli ollut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (vastaaja) asiakkaana sairaalassa syksyllä 2016. Kantaja oli tuonut kanteessa tarkoitetun taulun sairaalaan. Mainitun henkilön asiakkuus sairaassa oli päättynyt ja taulu oli jäänyt sairaalaan. Taulu oli vastaajan toimesta hävitetty. Kantaja oli sittemmin vaatinut, että vastaaja palauttaa taulun. Taulua ei ollut palautettu. HO totesi, että kantajan kiistettyä lahjoittaneensa taulun vastaajalla oli näyttötaakka väittämästään lahjasta. Toisin kuin kanteen hylännyt käräjäoikeus HO katsoi, että taulun omistajana oli pidettävä kantajaa. HO katsoi näytetyksi, että taulun tekijä oli Börje Wassberg. Kantaja ei ollut esittänyt taulun arvoa koskevan väitteensä (2 000 €) tueksi näyttöä. Kun otettiin huomioon asiassa taulun tekijästä sanottu, vahingon määränä oli pidettävä vastaajan myöntämää 200 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2022) - Uutiset
17.2.2022 10.30
Hovioikeus salli velkajärjestelyä hakeneen vedota perinnöstä luopumista koskeviin asiakirjoihin todisteina hovioikeudessa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi hakijalle velkajärjestelynHO totesi että hakija olisi voinut toimittaa HO:ssa todisteiksi nimeämänsä asiakirjat jo KO:lle. Hakijan laiminlyönnin merkitystä harkittaessa oli kuitenkin otettava huomioon, että hakija on maallikko, jolla ei ollut ollut KO:ssa lainopillisen koulutuksen saanutta oikeudenkäyntiavustajaa, ja että hakija oli KO:n kehotuksen johdosta ilmoittanut perintöön liittyvien asiakirjojen olevan saatavissa verotoimistosta. Huomioon oli otettava myös se, että asiakirjoilla on keskeinen merkitysarvioitaessa sitä, onko velkajärjestelyn myöntämiselle VJL 10 §:n 4 kohdan mukainen este. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon pyrkimys aineelliseen totuuteen, HO katsoi, että hakijalla oli oikeus vedota sanottuihin asiakirjoihin todisteina HO:ssa. Pääasian osalta HO päätyi siihen, ettei velkajärjestelyn aloittamiselle ollut KO:n toteamia esteitä. - Uutiset
23.11.2021 13.00
Hovioikeus salli maallikon vedota vasta käräjäoikeuden pääkäsittelyn jälkeen julkaistuun artikkeliin ja sähköpostiviestiin sekä pääkäsittelyn jälkeen otettuihin valokuviin todisteinaValittajalla olisi sinänsä ollut mahdollisuus esittää jo KO:sa valokuvia tai muuta todistelua väittämästään B:n yritystoiminnan jatkamisesta B:n sairastumisen jälkeiseltä ajalta. Asia oli tullut KO:sa vireille summaarisena riita-asiana. Valittaja on maallikko eikä hänellä ollut ollut KO:ssa lainopillisen koulutuksen saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Oli ilmeistä, ettei valittaja ollut käräjäoikeusvaiheessa ymmärtänyt hänellä ollut todistustaakka huomioon ottaen todistelun esittämisen merkitystä eikä tämän voitu katsoa johtuneen hänen huolimattomuudestaan. Tämän vuoksi HO katsoi, että valittajalla oli ollut pätevä syy olla vetoamatta valokuviin käräjäoikeudessa. Valittajan esittämillä valokuvilla voi niille nimetyt todistusteemat huomioon ottaen olla merkitystä asian ratkaisun kannalta. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon pyrkimys aineelliseen totuuteen, HO katsoi, että valittajalla oli oikeus vedota valokuviin todisteena HO:ssa. - Uutiset
27.10.2021 16.00
Hovioikeus: Päihtymys työmaalla oikeutti purkamaan rakennusmiehen työsopimuksen - työntekijä voitti asian maksamattomien palkkasaatavien osaltaHO katsoi kuten KO kahden työnjohtajan kertomuksilla tulleen näytetyksi, että työntekijä oli ollut päihtyneenä työmaalla. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla muilla perusteilla HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava peruste purkaa työntekijän työsuhde. Työsuhde oli voitu purkaa ilman varoitusmenettelyä. Myöskään kuulemisvelvoitteen laiminlyönti ei ollut muodostanut estettä työntekijän työsuhteen purkamiselle. Työntekijä voitti asian HO:ssa maksamattomien palkkasaatavien osalta ja hävisi asian siltä osin kuin hän oli vaatinut korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 27.10.2021) - Uutiset
7.7.2021 11.21
Vastaaja kiisti velan ja velkakirjoissa olleen allekirjoituksen - hovioikeus arvioi äänestysratkaisussaan todistustaakkasääntöjä, -teorioita ja oikeuskäytäntöäNäyttötaakasta yleisesti - Todistustaakka erityisesti asiakirjan allekirjoituksen oikeaperäisyydestä (Vailla lainvoimaa 7.7.2021) - Uutiset
7.6.2021 11.16
Hovioikeus: Osakas ei ollut laiminlyönyt kissojensa valvontavelvollisuutta eikä vesivahinko ollut aiheutunut osakkaan huolimattomuudestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vesivahinko aiheutunut osakkaan huolimattomasta menettelystä, jolloin hän olisi AOYL 24 luvun 2 §:n nojalla vastuussa vahingon korvaamisesta asunto-osakeyhtiölle. Asiassa selostettujen säännösten perusteella osakkaalla oli näyttötaakka siitä, että hän oli menetellyt huolellisesti. HO katsoi, ettei osakkeenomistaja laiminlyönyt kissojensa valvontavelvollisuutta, vaan hän oli näyttänyt toimineensa huolellisesti, eikä vesivahinko ollut aiheutunut hänen huolimattomuudestaan. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen. (Vailla lainvoimaa 7.6.2021) - Uutiset
2.6.2021 10.30
Työsopimusta ei näytetty pidennetyn hiljaisestiAsiassa oli ollut ratkaistavana se, oliko kantaja työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen siten, että työsuhde olisi muuttunut TSL 6 luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla toistaiseksi voimassa olevaksi. KO oli todennut, että kantajalla oli todistustaakka siitä, että hän oli työskennellyt vastaajan palveluksessa 12.6.2018 allekirjoitetun määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen. KO oli hylännyt kanteen näyttämättömänä. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan vastaajalle tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisena pidettävinä oikeudenkäyntikuluina yht. 8.035,20 euroa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2021) - Uutiset
21.5.2021 10.30
Hovioikeus: Pelkkä vuoroasuminen ei vapauta toista vanhempaa velvollisuudesta maksaa elatusapua, vaan hänen on näytettävä toteen, että hän osallistuu yhdenvertaisesti lapsen kaikkien kustannusten maksamiseenKun kuitenkin otettiin huomioon se, että lapsilisät maksettiin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan lapsen äidille sekä se, että isän elatuskyky oli pienempi, HO totesi johtopäätöksenään (pääkäsittelyä pitämättä), että isä oli näyttänyt osallistuvansa lapsen elatukseen vanhempien elatuskykyjen mukaisessa suhteessa ilman elatusavun maksuvelvoitetta. Lapsen isä oli näin ollen vapautettava velvollisuudesta suorittaa lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
14.4.2021 11.10
Hovioikeus: Työn tarjoamatta jättäminen ei ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö jättänyt tarjoamatta kantajalle työtä sen vuoksi, että tämä oli riitauttanut palkkasaatavansa, ja siitä, mikä merkitys oli annettava tämän seikan lausumiselle yhtiön KO:lle toisessa asiassa antamassa vastauksessa huomioon ottaen yhtiön myöhempi kiistäminen. HO piti uskottavana, ettei vastaajayhtiön tarkoitus ollut ollut antaa asiassa sanotun sisältöisiä tunnustusta, eikä yksin tämä seikka siten riittänyt osoittamaan kantajaa syrjityn. Asiassa mainitsemillaaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli näyttänyt, ettei kantajalle työn tarjoamatta jättäminen ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisesta. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 15.00
Hovioikeuden ratkaisu testamentin moitteesta – käräjäoikeudessa pätemättömiksi todetut hyväksymisilmoitukset katsottiin perillisiä sitoviksiKäräjäoikeus oli todennut testamentin sekä niitä koskeneet hyväksymisilmoitukset pätemättömiksi, kun hyväksymishetkellä perillisillä ei ollut tietoa testamentinsaajan ja todistajan sukulaisuussuhteesta. Hovioikeus katsoi, että kun vetoamistaakka ja näyttövelvollisuus testamentin pätemättömyysperusteiden olemassaolosta oli ollut B:llä ja C:llä, ja he olivat nimenomaisesti ilmoittaneet hyväksyvänsä testamentin, oli testamentinsaajalla ollut oikeus luottaa näiden ilmoitusten sitovuuteen. Hyväksymällä testamentin B ja C olivat luopuneet moiteoikeudestaan. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
21.12.2020 13.00
Hovioikeus: Rangaistusvaatimuksen esittäjällä oli todistustaakka myös siitä, ettei kysymys ollut hätävarjeluun oikeuttavasta tilanteestaKumpikaan osapuoli ei ollut halunnut tulla kuulluksi tapahtumista KO:ssa. HO totesi, että vastaaja oli alusta asti johdonmukaisesti kiistänyt syytteen. Hän oli kertonut A:ta kaulasta puristaessaan toimineensa itsepuolustukseksi A:n aloittamaa väkivaltaa vastaan. HO katsoi, että vastaajan kertomuksen mukainen vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei hätävarjelutilanteen käsilläoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Koska tapahtumasta ei ollut esitetty muuta selvitystä kuin vastaajan oma lausuma hätävarjelusta, vastaajan ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 15.30
Koira puri Merivoimien koulutustapahtumassa - hovioikeus arvioi vamman syy-yhteyttä työkyvyttömyyteen ja tuomioistuimen toimivaltaaHO totesi muun muassa, että kantajan esittämä selvitys koiran puremasta aiheutuneen vamman ja työkyvyttömyyden välisestä syy-yhteydestä oli uskottava. Käsillä oli siten sellainen esimerkiksi ratkaisussa KKO 2005:99 todettu näyttötilanne, jossa Valtiokonttorin tulisi kanteen torjuakseen esittää vastanäyttöä, joka asettaa sanotun johtopäätöksen riittävän kyseenalaiseksi. HO katsoi, ettei yksin Valtiokonttorin esittämän lääkärinlausunnon ja vakuutusoikeuden ratkaisun johtopäätösten perusteella voitu todeta kantajan työkyvyttömyyden aiheutuneen jostain koiran puremasta riippumattomasta seikasta, kuten muista hänellä diagnosoiduista sairauksista tai vammoista. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n tuomion työkyvyttömyyden syy-yhteyden osalta. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta tutkia kuntoutusta koskeva kannevaatimus. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
11.11.2020 14.16
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta, kun matkaviestinpalvelujen tarjoaja on kerännyt ja säilyttänyt asiakkaidensa henkilöllisyystodistusten kopioitaRekisterinpitäjän on osoitettava, että rekisteröity on aktiivisella toiminnallaan ilmaissut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn ja että hän on saanut etukäteen tiedon kaikista tätä käsittelyä koskevista olosuhteista helposti ymmärrettävässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä, jotta hän voi helposti määrittää kyseisen suostumuksen seuraukset, jolloin taataan, että suostumus on annettu täysin tietoisena asiasta. Televiestintäpalvelujen tarjoamista koskeva sopimus, johon sisältyy ehto, jonka mukaan rekisteröity on saanut tiedon henkilöllisyystodistuksensa kopion keräämisestä ja säilyttämisestä tunnistamistarkoituksessa ja hän on suostunut tähän, ei ole omiaan osoittamaan, että kyseinen henkilö olisi antanut pätevästi näissä säännöksissä tarkoitetun suostumuksensa tähän keräämiseen ja säilyttämiseen, kun rekisterinpitäjä on rastittanut tähän ehtoon liittyvän ruudun ennen sopimuksen allekirjoittamista tai kyseisen sopimuksen sopimusmääräykset saattavat johtaa rekisteröityä harhaan mahdollisuudesta tehdä kyseinen sopimus siitä huolimatta, että hän kieltäytyy antamasta suostumustaan tietojensa käsittelyyn, tai rekisterinpitäjä vaikuttaa epäasianmukaisesti valinnanvapauteen vastustaa tätä keräämistä ja säilyttämistä vaatimalla, että rekisteröidyn on suostumuksensa epäämiseksi täytettävä lisälomake, jossa kyseinen kieltäytyminen mainitaan. - Uutiset
9.11.2020 11.33
Hovioikeus arvioi oliko asuntoyhtiö kosteusvaurioiden korjauksissa laiminlyönyt vanhassa ja uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn kunnossapitovastuunsaKO oli hylännyt osakkaan korvausvaatimukset. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko asuntoyhtiö kosteusvaurioiden korjauksissa laiminlyönyt vanhassa ja uudessa asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn kunnossapitovastuunsa. Kyse oli lisäksi siitä, oliko huoneiston puutteellinen kunto ja osakkaan väittämät terveys- ja asumishaitta sekä ansionmenetys olleet asuntoyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyönnin seuraus, ja oliko asuntoyhtiö aiheuttanut väitetyt vahingot huolimattomuudesta. Osakkaan mukaan asuntoyhtiön oli korjattava huoneisto asumiskuntoiseksi ja maksettava hänelle korvaus pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, asumishaitasta sekä ansionmenetyksestä. Asuntoyhtiö oli kiistänyt osakkaan vaatimukset. HO katsoi, ettei KO:n tuomion lopputulosta ollut syytä muuttaa. Osakas velvoitettiin korvaamaan asunto Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:sta 6.944 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.10.2020 10.10
Kantajalla oli todistustaakka työsopimuksen hiljaisesta syntymisestäKantajalla katsottiin väitteen tekijänä olleen paremmat mahdollisuudet näyttää väitteensä toteen kuin vastapuolella, jonka olisi pitänyt osoittaa konkludenttisesti olosuhteiden perusteella syntyneen työsopimuksen olemattomuus todeksi. Mikäli työsopimuksen olemassaolo näytettiin toteen, tuli ratkaistavaksi riitaiset kysymykset siitä, voiko palkkasaatava perustua kantajan väittämin tavoin työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä siitä, oliko vastaaja ollut oikeutettu päättämään kantajan työsopimuksen vastauksessa esitetyistä syistä vai ei. KO oli arvioinut asiassa sanottuja seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena ja katsonut, ettei kantaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen ja vastaajayhtiön välillä olisi ollut kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa työsopimus. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että kantaja olisi ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa vastaajayhtiöön eikä hänellä siten ollut oikeutta oikeutta kanteessa vaatimiinsa työsopimuslakiin perustuviin saataviin. Kanne oli näin ollen hylättävä. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
18.9.2020 16.00
Toistaiseksi vai määräaikaiseksi tehty työsopimusHO katsoi työnantajan täyttäneen tässä tapauksessa näyttövelvollisuutensa työsopimuksen määräaikaisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
14.7.2020 15.40
Unionin tuomioistuimen ratkaisu menetettyjen matkatavaroiden korvaamisestaEU-tuomioistuin katsoi, että Montrealin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappaletta on tulkittava siten, että summa, josta määrätään lentoliikenteen harjoittajan vastuun rajana kirjattujen matkatavaroiden toimittamiseen, tuhoutumis-, katoamis-, vahingoittumis- tai viivästymistapauksessa, on korvauksen yläraja, jota kyseessä oleva matkustaja ei saa suoraan lain nojalla eikä kiinteämääräisesti. Siten kansallisen tuomioistuimen on harkittava korvaus tapauskohtaisesti. Montrealin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappaletta on tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen on määritettävä korvauksen määrä, joka on maksettava, kun matkustajan kirjattu matkatavara, josta ei ole tehty erityistä ilmoitusta sen etuuden määrästä, joka liittyy matkatavaran määräpaikkaan toimittamiseen, on tuhoutunut, kadonnut, vahingoittunut tai viivästynyt. Nämä säännöt eivät kuitenkaan saa olla epäedullisemmat kuin ne, joita sovelletaan kansalliseen oikeuteen perustuviin samanlaisiin kanteisiin, eikä niillä saada tehdä oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi tai kohtuuttoman vaikeaksi. - Uutiset
29.6.2020 11.55
Seppo Koskinen: Väliaikainen turvaamistoimi ja myötätuntosaarto - KKO:2020:50Tapauksessa KKO katsoi, että käräjäoikeudella oli toimivalta käsitellä yhtiön turvaamistoimihakemusta tukilakon lopettamiseksi, koska tukilakko kohdistui sopimuksettomaan tilaan. KKO katsoi, että yhteen alan toimijaan kohdistettuna tukilakko ei kuitenkaan osoita itsessään lain vastaista syrjintää tai epäasiallisuutta, vaan tämän lisäksi yhtiön olisi pitänyt näyttää muitakin syrjintää ja epäasiallisuutta osoittavia seikkoja ja tekijöitä. KKO:n mielestä yhden yrityksen toiminta voidaan tukilakolla väliaikaisesti estää, mikäli työnantaja ei pysty näyttämään, että päätökseen yhden yhtiön valinnasta on liittynyt esimerkiksi ns. vanhojen seikkojen kostamista tai muuta vastaavaa epäasiallisuutta. KKO asetti näyttövelvollisuuden syrjinnästä ja epäasiallisuudesta kovin korkealle ottaen huomioon turvaamistoimen kirjallisen menettelyn. Pidän varsin yllättävänä KKO:n tulkintaa siitä, ettei yhteen toimijaan kohdistava tukilakko voisi olla lähtökohtaisesti syrjivää ja epäasiallista. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivatkin ratkaisseet asian toisin kuin korkein oikeus. Vähintään näyttötaakan luulisi kääntyvän tällaisen myötätuntotyötaistelun yhteydessä toiselle puolelle eli liittojen pitäisi osoittaa hyväksyttävä syy tukilakon tällaiselle kohdistamiselle. - Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksiHO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensäHO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
28.11.2019 15.40
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin sekä EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta - tutkintavankeuden jatkaminenEUT katsoo bulgarialaisessa ennakkoratkaisuasiassa, että eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin (EU) 2016/343 6 artiklaa ja EU:n perusoikeuskirjan 6 ja 47 artiklaa ei sovelleta kansalliseen lainsäädäntöön, jossa asetetaan tutkintavankeudessa olevan henkilön vapauttamisen edellytykseksi, että kyseinen henkilö näyttää toteen sellaiset uudet olosuhteet, joilla vapauttaminen voidaan perustella. - Uutiset
11.6.2019 13.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden uusimmat ratkaisut koskevat muun muassa pysäköintivirhemaksua, takaisinsaantia konkurssipesään, vuokran alennusta ja vuokrasopimuksen purkua, tuomion purkamista, tekijänoikeusrikosta, joukkoliikenteen tarkastusmaksua, aserikosta, välimiesmenettelyn moitetta, lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta, rikoksentekijän luovuttamista, säätiön hallituksen jäsenen erottamista, tuomarin esteellisyyttä, maasta poistamisen edellytyksiä sekä rahanpesurikosta. - Uutiset
29.5.2019 11.00
Hovioikeus: Valtio ei ollut vastuussa väitetyistä viitosrokotteen aiheuttamista vahingoistaDTaP-IPV-Hib -rokote annetaan suojaamaan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä, vastaan. Toukokuussa 2009 syntynyt kantaja oli 3 kk:n ikäisenä 14.8.2009 saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan DTaP-IPV-Hib (Infanrix-Polio+Hib, erä A20CA448G) rokotteen terveyskeskuksen neuvolassa sekä 26.10.2009 ja 23.8.2010 tehosterokotteet. KO oli hylännyt kantajan korvausvaatimukset. Kantajaa ei ollut OK 21 luvun 8b §:n nojalla velvoitettu korvaamaan osaakaan valtion oikeudenkäyntikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Suomen valtiolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 3.100 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019) - Uutiset
30.4.2019 14.00
Erehtyminen käytetyn sähköauton latausteknologian osalta ei ollut johtunut myyjän vastuulle kuuluvasta syystä - kaupan purku- ja hinnanalennusvaatimus hylättiinAuton ostaja ei ollut näyttänyt, että kaupan kohteessa olisi ollut KSL 5 luvussa tarkoitettu virhe. Sen vuoksi kanne oli hylätty. HO ei myöntänyt ostajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
1.2.2019 15.30
Lapsen vankeusrangaistuksen suorittamisessa ei ollut kyse pysyvästä tai edes kovin pitkäaikaisesta olosuhteiden olennaisesta muutoksesta - elatusavusta annettua käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuIsän vaatimus oli perustunut siihen, että lapsi (16 v) on suorittamassa vankeusrangaistusta. Asiaa kokonaisuutena harkiten HO katsoi, ettei isän elatusvelvollisuuden poistamiselle ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 14.34
Hovioikeus: Työnantajalla on näyttötaakka työn vähentymisestä tai sen uudelleenorganisoimisestaVaikka särmäystyö oli vähentynyt jonkin verran loppuvuodesta 2014, asiassa ei kuitenkaan ollut kertomusten ristiriitaisuus huomion ottaen näytetty, että tilanne olisi ollut sama vielä alkuvuodesta 2015. Myöskään se seikka, että laserleikkauksesta oli irtisanottu yksi työntekijä ei osoittanut särmäystyön vähentyneen vastaavasti. Lisäksi HO katsoi, ottaen huomioon, että yhtiö oli tammikuun alusta 2015 palkannut yhtiön palvelukseen pääosin laserleikkaustyöhön kaksi aiemmin vuokratyöntekijöinä työskennellyttä henkilöä, ettei yhtiö ollut näyttänyt laserleikkaustyön vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiö ei myöskään ollut näyttänyt, että työntekijä olisi laserleikkaajan tehtävästä suoriutuakseen tarvinnut sellaista koulutusta, jota ei olisi voitu pitää työnantajan ja työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. HO katsoi KO:n tavoin, ettei särmääjän työtä tehneen työntekijän irtisanomiselle ollut TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaista perustetta. (Vailla lainvoimaa1.2.2019) - Uutiset
11.1.2019 13.00
Henkilövahingosta aiheutuvan tilapäisen haitan korvattavuuden edellytyksenä on pääsääntöisesti, että henkilövahinko ja siitä aiheutuva haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa - laittomasta uhkauksesta tuomittu vapautettiin korvausvelvollisuudestaAsiassa ei ollut esitetty lääkärinlausuntoa tai esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen tai psykologin lausuntoa siitä, että A:lle olisi rikoksesta aiheutunut psyykkisen terveydentilan häiriö. HO katsoi, että asianomistajan ja hänen huoltajansa oikeudessa antamat kertomukset eivät riittävästi osoittaneet, että A:lle olisi aiheutunut rikoksesta henkilövahingosta johtuvaa tilapäisenä haittana korvattavaa vahinkoa. Korvausvaatimus tilapäisestä haitasta oli sen vuoksi hylättävä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 11.1.2019) - Uutiset
3.12.2018 15.00
Hovioikeus ei sallinut vedota kadonneiksi väitettyihin todisteisiinSe seikka, ettei yhtiö olllut löytänyt hallussaan olevia todisteita tai että yhtiön hallussa olevat todisteet olivat joutuneet kateisiin, oli ollut yhtiön omalla vastuulla. Asiassa esitettyyn nähden yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota todisteisiin jo KO:ssa. Käsillä ei ollut myöskään pätevää aihetta sille, että todisteisiin oli jätetty vetoamatta KO:ssa. - Uutiset
23.11.2018 11.21
Kariutuneen parisuhteen osapuolelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestäKyse oli ollut työsopimuslain mukaisesta työsuhteesta. Työnantajalla (Tmi) ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa tai asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsuhdetta parisuhteen päättymisestä ja erilleen muuttamisesta aiheutuneen luottamuspulan ja työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumisen johdosta. Työnantaja ei ollut osoittanut, että työntekijän työsuhde oli päätetty yhteisestä sopimuksesta ja että työsuhteen päättymiselle siten olisi ollut laillinen peruste. Työntekijällä oli tämän vuoksi oikeus saada työnantajalta TSL:n mukaan määräytyvä korvaus. Korvauksen määräksi harkittiin työntekijän vaatiman 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Aineettoman vahingon määräksi arvioitiin 3,3 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työntekijän vaatimus työttömyysvakuutusrahaston osuuden kohtuullistamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
30.7.2018 15.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 12.7–18.7.2018 koskevat muun muassa oikeudenkäyntikulujen jakamista, verorikosta koskevan rikosnimikkeen määräämistä, liiketoimintakiellon tuomitsemista, analyysikustannusten korvausvelvollisuutta huumausainerikosasiassa, todistustaakkaa kauppatavaran luovuttamista koskien, konkurssiyrityksen hallituksen jäsenen vastuuta yrityksen veloista sekä tuomionpurkua. - Uutiset
22.2.2018 16.14
Hovioikeuden tuomio konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) tulkinnasta - virheeseen vetoamisen määräaika ja törkeän huolimattoman menettelyn arviointiHO katsoi, ettei valittaja ollut reklamoinut virheestä KSE-ehtojen kohdan 3.2.9 mukaisesti yhden vuoden kuluessa siitä, kun hänelle oli ilmennyt, että virhe oli konsultin tekemä. Näin ollen HO hyväksyi KO:n tuomion johtopäätöksen siitä, että valittaja oli menettänyt oikeutensa esittää yksilöityjä vaatimuksia insinööritoimistoa kohtaan. Valittaja ei ollut näyttänyt, että insinööritoimiston valvontakäynnit eivät olleet lainkaan kohdistuneet rakennuskohteen märkätiloihin siten, että yhtiö olisi laiminlyönyt märkätilojen valvonnan kokonaan ja olisi siten menetellyt törkeän huolimattomasti. HO teki tältä osin samaan lopputulokseen johtavan johtopäätöksen kuin KO. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.2.2018) - Uutiset
29.1.2018 10.28
Hovioikeus arvioi: Mitä oli sovittu palkasta? Työntekijä vai esimies?Työlainsäädännössä ei ole yleistä säännöstä siitä, miten todistustaakka kantajana olevan työntekijän ja vastaajana olevan työnantajan välillä jakautuu. Siltä osin kuin asiassa oli kyse valittajan esimiesasemasta HO katsoi, ettei valittaja ollut toiminut järjestysmiesten esimiehenä ja hänen työsuhteeseensa sovellettiin matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluita koskevaa työntekijöiden yleissitovaa työehtosopimusta. (Vailla lainvoimaa 29.1.2018) - Uutiset
1.8.2017 14.55
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 7.7.–12.7.2017 koskevat muun muassa avustajalle oikeusapulain nojalla korvattavia kustannuksia, vakuutuksenottajan kevennettyä todistustaakkaa sekä välitystuomion oikeusvoimaa. - Uutiset
2.2.2017 15.50
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 18.11.2016–4.1.2017 koskevat muun muassa todistustaakkaa kuluttajapalvelusta koskevassa riidassa, isyyden selvittämistä, henkilönkatsastusta sekä menetetyn määräajan palauttamista. - Uutiset
3.8.2016 14.08
Toimeksisaaja oli vastuussa sille digitoitaviksi toimitettujen videonauhojen katoamisesta - todistustaakka oli toimeksisaajallaKoska palveluksen kohde-esine oli kadonnut sen ollessa liikkeen hallinnassa eikä liike ollut osoittanut toimineensa huolellisesti, sen oli korvattava kuluttajalle aiheutunut vahinko palveluksessa olleen virheen perusteella. - Uutiset
20.8.2015 9.41
Hovioikeuden käsittelyratkaisu uuden henkilötodistajan kuulemisesta hovioikeudessa ja käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen annetun lähestymiskieltotuomion hyväksymisestä uudeksi kirjalliseksi todisteeksi työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassaValittajan esittämä peruste siitä, että hän ei ollut muistanut nimeämänsä uuden todistajan olleen keskustelua käytäessä paikalla, ei ollut OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu pätevä syy sallia uuden todistajan kuuleminen todistajana vasta HO:ssa. Koska valittajan vastapuolena olevan yhtiön ei ollut KO:ssa mahdollista vedota KO:n tuomioon lähestymiskieltoasiassa HO salli yhtiön vedota siihen kirjallisena todisteena vasta HO:ssa. (Ratkaisuun ei saa erikseen hakea muutosta)