Tilapäinen haitta
- Uutiset
2.7.2018 15.29
Hovioikeuskin katsoi julkisella paikalla tapahtuneen raiskauksen jääneen yrityksen tasolle - tuomittuja vahingonkorvauksia kuitenkin korotettiinHO katsoi pääasian osalta toisin kuin KO, ettei Keskusrikospoliisin laboratorion lausunto, jonka mukaan asianomistajasta otetuista näytteistä ei ollut voitu osoittaa miesperäistä DNA:ta eikä viitteitä siemennesteestä, tukenut kummankaan asianosaisen kertomusta ja se oli siten todistusarvoltaan neutraali. Muilta osin HO:lla ei ollut pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida esitettyä näyttöä tai siitä tehtäviä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Tällä muutoksella HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. Vastaaja tuomittiin raiskauksen asemasta raiskauksen yrityksestä 1 vuoden 2 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO korotti asianomistajalle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta tuomitun 200 euron korvauksen 400 euroksi. Vastaaja oli ollut asianomistajalle entuudestaan tuntematon henkilö ja rikoksen yritys oli tapahtunut julkisella paikalla. Näihin seikkoihin nähden HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi asianomistajalle aiheutuneesta kärsimyksestä KO:n arvioiman 2 000 euron asemasta 3 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
9.5.2018 9.20
Pelastuslaitoksen sairaankuljettaja tuomittiin raiskauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 30 tunnin yhdyskuntapalvelurangaistukseen sekä vahingonkorvauksiinKäräjäoikeus oli tuominnut vastaajan 17.7.2015 tehdystä raiskauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 1 vuoden 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 30 tunnin yhdyskuntapalvelurangaistukseen. Lisäksi hänet oli velvoitettu suorittamaan asianomistajalle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 5.000 euroa ja kärsimyksestä 3.500 euroa sekä muita määriltään vähäisempiä korvauksia. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.5.2018) - Uutiset
16.4.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei pahoinpidellyllä järjestyksenvalvojalla ollut oikeutta korvaukseen tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäHovioikeus päätyi siihen, että valittajan traumaperäinen stressihäiriö, masennus ja niistä seurannut pitkä työkyvyttömyys olivat olleet vastaajan teon laatuun nähden niin poikkeuksellisia ja ennaltaarvaamattomia seuraamuksia, ettei vastaajan vahingonkorvausvastuu ulottunut tällaisten vahinkojen korvaamiseen. (Vailla lainvoimaa 16.4.2018) - Uutiset
9.2.2018 8.00
Yhtiön ajamat kavallussyytteet yhtiössä aiemmin epäasiallisen kohtelun kohteiksi joutuneita ja työsopimuksensa purkaneita myyjiä kohtaan hylättiin hovioikeudessakinYhtiön ajamat kavallussyytteet kahta työsopimuksensa purkanutta myyjää vastaan hylättiin Itä-Suomen HO:ssa torstaina 8.2.2018. VKSV / apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske oli tehnyt asiassa päätöksen jo 9.11.2015, jolla oli pysytetty kihlakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätökset, koska asiassa ei ollut ilmennyt perusteita, joiden vuoksi valtakunnansyyttäjän olisi ollut syytä ottaa asia uudelleen ratkaistavakseen. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin Pohjois-Savon KO oli 5.5.2017 antamassaan tuomiossa päätynyt. KO:n tuomiota ei muutettu. Kantajayhtiön edustaja oli aiemmin 18.12.2015 tuomittu Itä-Suomen HO:ssa työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä 100 päiväsakon rangaistukseen (Edilex 18.12.2015). KKO ei ollut myöntänyt asiassa valituslupaa. Osapuolet olivat sopineet yhtiön edustajan maksettavaksi tulevista 180 000 euron korvauksista 30.9.2017 (Edilex 31.10.2017). (Vailla lainvoimaa 9.2.2018) - Uutiset
29.1.2018 16.00
Toimitusjohtaja huusi, nimitteli ja pui nyrkkiä – hovioikeus alensi toimitusjohtajalle ja yhtiölle tuomittuja sakkoja ja sovitteli masennukseen sairastuneelle työntekijälle maksettavia korvauksiaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi KO:n tavoin siihen, että toimitusjohtaja oli syyllistynyt työntekijöiden, muun muassa A:n, epäasialliseen kohteluun huutamalla, nimittelemällä ja puimalla nyrkkiä. Tällainen menettely oli työntekijöiden terveyttä vaarantavaa. Varsinaista terveyden menettämistä ei työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellytä. Syyte siltä osin kuin se koski perusteetonta moittimista oli kuitenkin näyttämättömänä hylättävä. HO katsoi, että A oli sairastunut toimitusjohtajan A:han kohdistaman epäasiallisen menettelyn seurauksena KO:n vaikeaksi masennukseksi katsoman sijasta vähintään keskivaikeaan masennukseen. HO alensi toimitusjohtajalle työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta tuomittua sakkorangaistusta ja yhtiölle työturvallisuusrikoksesta tuomittua yhteisösakkoa. Toimitusjohtajan ja yhtiön maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia soviteltiin siten, että heidän oli korvattava 2/3 KO:n kohtuullisiksi arvioiduista vahingon määristä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2018) - Uutiset
26.1.2018 14.45
Hovioikeus katsoi poikansa pahoinpitelystä tuomitun isän toimineen hätävarjelutilanteessaAsiassa oli riidatonta, että pojan pituus on 197 cm ja että hän on taipuvainen aggressiiviseen käytökseen. Lisäksi asiassa oli riidatonta, että pojan isä oli vääntänyt poikansa kättä selän taakse mahdollisesti kipua aiheuttaen. Arvioitavaksi oli jäänyt, oliko isän menettelyssä ollut kyse pahoinpitelystä vai oliko hänen menettelynsä ollut sallittua hätävarjeluna. HO katsoi, että pojan isän oli asiassa mainituilla perusteilla katsottava toimineen tavalla, jota voitiin pitää RL4 luvun 4 §:n 1 momentin nojalla sallittuna hätävarjeluna. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä ja pojan isä vapautettava velvollisuudesta suorittaa pojalleen korvausta kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta. Asian näin päättyessä pojan isä oli vapautettava myös velvollisuudesta korvata todistelukustannukset valtiolle. (Vailla lainvoimaa 26.1.2018) - Uutiset
19.1.2018 10.30
Hovioikeus: Parisuhdeväkivallasta viiden ja puolen vuoden tuomioHelsingin HO pysytti perjantaina (19.1.) antamallaan tuomiolla Espoon KO:n tuomion vakavaa parisuhdeväkivaltaa koskeneessa rikosasiassa. KO oli 13.4.2017 tuominnut vuonna 1974 syntyneen miehen naishenkilöön kohdistuneista törkeästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelyistä sekä raiskauksista yhteiseen 5 vuoden 6 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Tekijä oli velvoitettu suorittamaan uhrille korvaukseksi pahoinpitelyillä aiheutetusta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta yhteensä 13.700 euroa, raiskauksilla aiheutetusta kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta yhteensä 8.800 euroa sekä raiskauksilla aiheutetusta kärsimyksestä yhteensä 32.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.1.2018) - Uutiset
15.1.2018 12.12
Hovioikeus korotti kivusta, särystä, tilapäisestä haitasta ja kärsimyksestä maksettavia korvauksia törkeässä pahoinpitelyssäB:lle aiheutuneiden vammojen lukuisuus ja niiden laatu sekä niistä aiheutunut kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta huomioon ottaen käräjäoikeuden tuomitsemaa 1.500 euron korvausta oli pidettävä liian alhaisena. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 2.500 euroa. A:n syyksi luettu menettely sekä B:n ilmoittama kärsimys huomioon ottaen käräjäoikeuden tuomitsemaa 1.000 euron korvausta oli pidettävä liian alhaisena. Kohtuullisena korvauksena A:n rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli pidettävä 1.700 euroa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2017) - Uutiset
8.12.2017 15.50
Hovioikeus vapautti tappelevia sisaruksia toisistaan erottaneen äidin hänelle tuomitusta pahoinpitelyrangaistuksesta ja velvollisuudesta suorittaa lapselle korvausta tilapäisestä haitastaAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että äiti olisi tahallaan tehnyt tapahtuma-aikaan 12 - 13-vuotiaalle tyttärelleen ruumiillista väkivaltaa taikka tahallaan aiheuttanut tälle kipua tai vammoja. Äidin menettely olisi saattanut tulla arvioitavaksi vammantuottamuksena. Tyttärelle aiheutuneita vammoja oli kuitenkin pidettävä siinä määrin vähäisinä, ettei vammantuottamuksen tunnusmerkistö olisi täyttynyt. Näin ollen syyte äitiä vastaan oli hylättävä ja hänet oli vapautettava rangaistuksesta sekä korvausvelvollisuudesta valtiolle ja tytttärelleen. (Vailla lainvoimaa 8.12.2017) - Uutiset
2.11.2017 16.00
Kuorma-auton ohjaamotilasta karannut Doberman puri pyöräilijää pakaraan - koiranomistaja ei syyllistynyt eläimen vartioimatta jättämiseen mutta oli velvollinen korvaamaan huolimattomuudestaan pyöräilijälle aiheuttamansa vahingotKoiranomistajan menettelyn katsottiin olleen tapauksessa törkeän huolimatonta. Koiran eroahdistuksesta ja sen fyysisistä ominaisuuksista huolimatta koiran käytöksestä ja luonteesta esitetty selvitys ei tukenut sitä, että koiranomistajan olisi tullut olettaa koiran olevan ihmiselle vaarallinen. Kun omistajan ei tullut olettaa koiran olevan ihmiselle vaarallinen, syyte eläimen vartioimatta jättämisestä hylättiin. Omistaja oli VahL 2 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan huolimattomuudestaan pyöräiljälle aiheuttamansa vahingot, vaikka syyte eläimen vartioimatta jättämisestä olikin hylätty. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa koiranomistajalle, joka oli vaatinut kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitun 2 500 euron korvauksen sekä 2 542 euron oikeudenkäyntikulujen alentamista. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 10.00
Valtio oli velvollinen korvaamaan poliisikoiran aiheuttamat henkilövahingot - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli otettu kiinni asunnollaan epäiltynä rattijuopumuksesta. Kiinniottoon oli osallistunut yhden poliisimiehen lisäksi poliisikoirapartio. Kiinniottotilanteessa koira oli purrut A:ta kasvojen ja hartioiden alueelle. Puremasta A:lle oli aiheutunut vammat kasvoihin ja kaulalle sekä soliskuoppaan. HO katsoi, ettei toimen suorittamiselle sen laatuja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ollut noudatettu erityisesti, kun otettiin huomioon toimen merkitys A:n kannalta. Valtio oli tämän vuoksi VahL 3 luvun 2 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:lle kiinnioton yhteydessä aiheutuneet vahingot. HO piti kohtuullisena korvauksena haavojen aiheuttamasta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta A:n vaatimaa 4 000 euroa sekä arpien aiheuttamasta pysyvästä kosmeettisesta haitasta A:n vaatimaa 3 000 euroa. Valtion vasta pääkäsittelyssä esittämän vahingonkorvauksen sovittelua koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
31.10.2017 7.41
PAM: Työntekijöille korvauksia seksuaalisesta häirinnästäEntisten työntekijöiden vuosia jatkunut oikeusprosessi päättyi sovintosopimukseen. Häirinnästä tuomion saanut toimitusjohtaja joutuu maksamaan yhteensä yli 180 000 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Hän pitää häirintäsyytteitä yhä aiheettomina. Tapauksesta kertoo PAM. - Uutiset
8.2.2017 11.13
Toimitusjohtajalle 14 520 euron sakot ja tuhansien eurojen vahingonkorvausvelvollisuus työntekijän epäasiallisesta kohtelustaEpäasiallinen kohtelu ilmeni ainakin huutamisena, nimittelynä, syrjimisenä, perusteettomana moittimisena ja nyrkin puimisena. Vuosia jatkuneen epäasiallinen menettelyn seurauksena työntekijä oli sairastunut vaikeaan masennukseen. Toimitusjohtaja tuomittiin 60 päiväsakkoon. Yhtiö tuomittiin 25 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle mm. 5 000 euroa tilapäisestä haitasta, 25 178,41 euroa ansionmenetyksestä, ja oikeudenkäyntikuluja 7 161 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.2.2107) - Uutiset
2.2.2017 11.23
Viinaa 12-vuotiaalle pojalle puistossa tarjonnut mies tuomittiin vankeusrangaistukseen ja suorittamaan pojalle vahingonkorvausta kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitastaPojan veren alkoholipitoisuudeksi oli sairaalassa mitattu 2,73 promillea. Nautittu alkoholiannos oli ollut pojan ikä huomioiden todella suuri ja aiheuttanut merkittävän terveysriskin. Mies tuomittiin alkoholirikkomuksesta ja pahoinpitelystä 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan pojalle kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta 800 euroa. Korvausvaatimus muusta tilapäisestä haitasta, mielenterveyden häiriöstä hylättiin. Poikaan kohdistuneessa pahoinpitelyssä ei ollut myöskään kyse teosta, joka olisi oikeuttanut erikseen korvaukseen kärsimyksestä. Myös lapsen vanhempien vaatimukset kärsimyksen korvaamisesta hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 2.2.2107) - Uutiset
30.11.2016 15.40
Alastonta naista vajaan kahden vuoden aikana kotona kuvannut mies syyllistyi kahdeksan salakatselun asemasta yhteen salakatseluun ja velvoitettiin korvaamaan naiselle korvausta kärsimyksestä ja tilapäisestä haitastaMies oli 15.4.2014 - 8.1.2016 oikeudettomasti teknisellä laitteella katsellut ja kuvannut kotirauhan suojaamassa paikassa oleskellutta naista tämän yksityisyyttä loukaten. Mies oli kuvannut nukkuvaa ja valveilla ollutta naista ilman tämän lupaa ja tietämättä. Osassa kuvissa näkyi naisen paljaat rinnat ja osassa naisen paljas sukupuolielin. Mies oli syyllistynyt myös vainoamiseen ja lähestymiskiellon rikkomiseen. Mies tuomittiin 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan naiselle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 2 000 euroa ja tilapäisestä haitasta 2 500 euroa. - Uutiset
30.9.2016 14.34
Rappukäytävään karannut hoitokoira puri naista reiteen ja käteen - koiran haltija tuomittiin vammantuottamuksesta 20 päiväsakon rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin mutta syytteet järjestysrikkomuksesta ja eläimen vartioimatta jättämisestä hylättiinVastaajan ei katsottu tahallaan laiminlyöneen pitää koiraa kytkettynä eikä vastaajan siten voitu katsoa syyllistyneen tahallisuutta edellyttävään järjestysrikkomukseen. Vastaajan menettelyä ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää myöskään törkeän huolimattomana ottaen erityisesti huomioon, että koira ei ollut käyttäytynyt muissa tilanteissa aggressiivisesti eikä vastaajalta tästä syystä ollut voitu edellyttää tässä tapauksessa korostettua huolellisuutta. Näin ollen järjestysrikkomusta koskevan syytekohdan 1 mukainen vaihtoehtoinen syyte eläimen vartioimatta jättämisestä oli myös ollut hylättävä. Vastaajan menettely oli ollut huolimatonta. Menettely oli aiheuttanut A:lle vammoja, joita ei voitu pitää vähäisinä. Vastaaja oli siten syyllistynyt syytekohdan 2 mukaiseen vammantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 30.9.2016) - Uutiset
11.5.2016 15.06
10-vuotias lapsi ei halunnut kätellä 17-vuotiasta vastaajaa eikä hänen äitiään kirjaston edustalla - lapseen kiinni käynyt 17-vuotias tuomittiin pahoinpitelystä sakkoihin ja vahingonkorvauksiinVastaaja, joka oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa tekohetkellä 10-vuotiaalle lapselle Sellon kirjaston edustalla työntämällä hänet seinää päin, lyömällä lasta nyrkillä kylkeen, rintaan ja otsaan sekä potkaisemalla häntä vasemmalle lantion ja lonkan seudulle, tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä 50 päiväsakon rangaistukseen ja suorittamaan lapselle vahingonkorvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 500 euroa ja kärsimyksestä 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 11.5.2016) - Uutiset
20.4.2016 15.41
Miehen katsottiin kosketellen metsikössä nuoren kehitysvammaisen naisen sukupuolielintä vaatteiden päältä - syyllistyi seksuaaliseen tekoon pakottamiseen ja tuomittiin vahingonkorvauksiinKO oli todennut syytteen puolesta puhuvan näytön olleen painoarvoltaan vahvempaa eikä järkevää epäilystä vastaajan syyllisyydestä asiasta jäänyt. Siten vastaaja oli syyllistynyt syytteessä mainittuun tekoon. KO piti kohtuullisena korvauksena kärsimyksestä 1 500 euroa, tilapäisestä haitasta 400 euroa, ansionmenetyksestä 800 euroa, asian selvittelykuluista 100 euroa ja korvauksena taloudellisesta menetyksestä käsittelypäivänä 129 euroa. HO ei myöntänyt miehelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.4.2016) - Uutiset
29.3.2016 13.40
Iäkästä isäänsä veitsellä vasempaan kylkeen ja vatsaan lyöneen ei voitu katsoa syyllistyneen käräjäoikeuden lukeman törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yritykseenToinen veitsenlyönneistä oli osunut A:ta alavatsaan ja toinen kylkeen. Kumpikin lyönneistä olisi jonkin verran toiseen kohtaan osuessaan voinut aiheuttaa A:lle konkreettisen välittömän hengenvaaran tai huonoimmassa tapauksessa johtanut hänen kuolemaansa. HO:ssa vastaajan syyksi luettiin myös ilmavuodon aiheuttaminen A:n keuhkoon. Asiassa oli kuitenkin jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi yrittänyt kohdistaa veitsellä lyönnit sellaiselle alueelle, jonne kohdistettuna hengen menettäminen olisi ollut vastaajan tieten hänen menettelynsä varsin todennäköinen seuraus. Näin ollen vastaajan ei voitu katsoa menettelyllään syyllistyneen KO:n hänen syykseen lukeman törkeän pahoinpitelyn asemesta tapon yritykseen. (Vailla lainvoimaa 29.3.2016) - Uutiset
26.2.2016 12.58
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion ja siinä määrätyt korvaukset netin välityksellä tapahtuneessa törkeässä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksessäA:n menettely oli ajoittunut useiden viikkojen ajalle ja tänä aikana A oli useita kertoja ehdottanut sukupuoliyhteyttä ja kuvannut omia fantasioitaan siitä, miten hän harjoittaisi sukupuoliyhteyttä asianomistajan kanssa. A oli myös saanut tiiviillä ja voimakkaan seksuaalisväritteisellä viestinnällä asianomistajan taivuteltua useisiin seksuaalisiin tekoihin. Hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A oli näin ollen syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen. Käräjäoikeus oli velvoittanut A:n suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 4.000 euroa ja kärsimyksestä 3.000 euroa. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016)