Tapaturma
- Uutiset
10.4.2019 11.00
Vakuutusoikeus: Seurannaisvahinkoja voidaan korvata työtapaturma- ja ammattitautilain nojallaTapaturmavakuutuslakia koskevan oikeuskäytännön mukaan on voitu korvata tapaturmavamman seurannaisvahinkoja. Seurannaisvahingot voidaan korvata myös 1. tammikuuta 2016 voimaan tulleen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla. - Uutiset
1.3.2019 15.21
Hovioikeus: Todettu iskiaskipu oli johtunut työntekijän telineiltä putoamisesta - vammantuottamuksen tunnusmerkistö täyttyiTyöturvallisuurikosta ja vammantuottamusta koskeneessa jutussa kuultujen lääkäreiden mukaan korkealta putoamisesta aiheutunut selän venähdys oli ollut omiaan aiheuttamaan valittajalla todetun kipuoireilun. Ottaen huomioon mainittu seikka ja erityisesti iskiaskipuoireiston lähes välitön ajallinen yhteys putoamiseen ja valittajan selän aiempi oireettomuus HO katsoi näytetyksi, että valittajalle aiheutuneella iskiaskivulla oli niin ilmeinen yhteys hänen putoamiseensa, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö iskiaskipuoireisto olisi aiheutunut putoamisesta. Näin ollen HO katsoi näytetyksi, että valittajalle oli telineiltä putoamisesta aiheutunut KO:n syyksi lukemien vammojen lisäksi alaselkään ja oikeaan jalkaan kohdistunut hermosäteilykipuoireisto. (Vailla lainvoimaa 1.3.2019) - Uutiset
26.2.2019 13.00
Vakuutusoikeuden ratkaisu vankilassa sattuneen tapaturman korvaamisestaVankilassa tuomiotaan suorittamassa olleelle ja työskennelleelle A:lle sattui vahinkotapahtuma tauon aikana hänen ollessaan tupakalla. Asiassa oli kysymys siitä, oliko tapaturma kohdannut A:ta viranomaisen johdon ja valvonnan alaisessa työssä. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n tauon aikana hänen ollessaan tupakalla sattunut tapaturma ei ollut tapahtunut viranomaisen johdon ja valvonnan alaisessa työssä. Näin ollen kysymyksessä ei ollut eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu työtapaturma. - Uutiset
14.1.2019 9.00
Vakavasta työtapaturmasta ilmoitettava työsuojeluviranomaiselleTyösuojelun valvontalaki velvoittaa työsuojeluviranomaista tutkimaan kaikki tietoonsa tulleet vakavat työtapaturmat työmatkatapaturmia lukuun ottamatta. Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. Sellaisessa tilanteessa, jossa vammojen lopullinen vaikeusaste jää epäselväksi, on ilmoituksen tekeminen tarpeellista, sillä vammojen laatu saattaa selvitä vasta myöhemmissä tutkimuksissa. - Uutiset
7.1.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurausten syy-yhteyttä vammoihin - tuomio oli erimielinen aivovamman osaltaHO vahvisti, että A (onnettomuushetkellä 34 v.) oli 16.9.2005 tapahtuneen liikenneonnettomuuden seurauksena saanut pysyvänä vikana ja haittana lievän aivovamman. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta haittaluokan 5 perusteella 16.884 euroa. Asiassa esitettyä työkykyä kuvaavaa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei A ollut tullut käsillä olevan lievän aivovamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi myyjän ammattiinsa. Näin ollen hänelle ei myöskään ollut aiheutunut korvattavaa ansionmenetystä. Vahinkovakuutusyhtiö velvoitettiin korvaamaan A:lle korvauksena kivusta ja särystä 2.500 euroa. Määrästä oli vähennettävä jo aikaisemmin maksetut määrät. Asiassa ei ollut esitetty perusteita lievimmänkään korvaustason mukaisen hoitotuen maksamiselle. A vapautettiin velvollisuudesta korvata vahinkovakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi jääneen näyttämättä, että A:lle olisi liikenneonnettomuuden seurauksena aiheutunut lievää vaikeampi aivovamma tai että hänen myöhemmässä oireilussaan olisi kysymys mahdollisen lievän aivovamman jälkitilasta tai sen vaikeutumisesta. Muiden A:n väitettyjen vammojen osalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
13.8.2018 13.34
Vakuutusoikeuden äänestysratkaisu työliikekipeytymistä koskevan työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n tulkinnastaTyötapaturma- ja ammattitautilain 33 §:n mukaan korvausta maksetaan mainitussa lainkohdassa säädetyn työliikekipeytymisen johdosta, kunnes kipeytymä on parantunut, enintään kuitenkin kuuden viikon ajalta kipeytymisestä lukien. Mainittua säännöstä korvauksen enimmäisajan osalta on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti siten, että kuuden viikon enimmäiskorvausaika alkaa kipeytymispäivästä lukien, jolloin korvauksen maksamisen kuuden viikon enimmäisaikaan tulee lukea myös kipeytymispäivä. (Ään. 6 - 2) - Uutiset
20.2.2018 13.00
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisuja vuodelta 2017Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan valitetaan vakuutuslaitoksen lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevista päätöksistä, jotka koskevat lähinnä työtapaturmia, ammattitauteja, maatalousyrittäjien työvahinkoja sekä varusmiesten sotilastapaturmia ja palvelussairauksia. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös pannaan täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio. Asian käsittely tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa on muutoksenhakijalle maksutonta. Lautakunta on julkaissut seitsemän tapausta vuodelta 2017. - Uutiset
27.12.2017 11.16
KKO kumosi vakuutusoikeuden päätöksen: masennuksen katsottiin todennäköisesti olevan seurausta työtapaturmasta ja siten oikeuttavan tapaturmakorvaukseenA:n vasemman käden pikkusormen kärkijäsen oli jouduttu 25.5.2009 sattuneen työtapaturman seurauksena amputoimaan. Pikkusormeen oli kehittynyt CRPS II -kipuoireyhtymä, jonka seurauksena A:lla oli ollut kroonistuneita intensiivisiä kipuoireita. A:lla oli sittemmin 14.2.2013 diagnosoitu keskivaikea masennus. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla masennuksen katsottiin todennäköisesti olevan seurausta työtapaturmasta ja siten oikeuttavan tapaturmakorvaukseen. - Uutiset
15.12.2017 9.30
Kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa keskusteltiin vakuutuslääkäri-teemastaVakuutuslääkäri-teemasta keskusteltiin marraskuun lopussa kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa, jonka Tela järjesti yhteistyössä Finanssiala ry:n, Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Vakuutuskeskuksen kanssa. Tilaisuuden tavoitteena oli rakentaa vuoropuhelua sekä tuoda esiin eri toimijoiden näkökulmia etuuksien myöntämisen menettelyihin ja vakuutuslääkäreiden rooliin viime hallituskaudella tehtyjen uudistusten pohjalta. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot Vakuutuslääkäriyhdistyksen, Lääkäriliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajilta. Tilaisuuden esitysmateriaalit on julkaistu TELA:n sivuilla. - Uutiset
19.10.2017 15.05
Sairaalan yöpymismaksu voitiin korvata kotivakuutuksesta yleisen sairaalan maksutaulukon mukaan - kuluttajariitalautakunta ei suosittanut hyvitystäAsiassa oli riitaa siitä, tuliko vakuutusyhtiön korvata kuluttajalle yöpymismaksu kokonaisuudessaan ja oliko ehto, joka rajoittaa korvauksen yleisen sairaalan maksutaulukon mukaiseen maksuun kohtuuton sekä siitä, annettiinko vakuutuksenottajalle riittävästi tietoa vakuutuksen ehdoista vakuutuksen solmimishetkellä. Asiassa esitetyn perusteella katsottiin, että vakuutusyhtiön päätös oli ollut lain ja vakuutusehtojen mukainen eikä se johtanut kohtuuttomuuteen. - Uutiset
6.10.2017 8.10
Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan lokakuun 2017 uutiskirje: Asiakkaansuoja muutoksessa, hyvä vakuutustapa, kodin isot vahingot, tapaturmavakuutus ja muita ohjeita vahinkotilanteisiinVakuutus- ja rahoitusneuvonnan lokakuun 2017 uutiskirje on julkaistu. Kirjeen aiheita ovat muun muassa asiakkaansuoja ja kodin vahingot. - Uutiset
30.6.2017 9.40
KHO:n ratkaisu koulutapaturmaan liittyviä korvausvaatimuksia koskevassa asiassa – hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettuVaikka oikeus saada peruskoululain (476/1983) 50 §:n 1 momentin nojalla kunnalta korvausta koulutapaturman perusteella ei perussuhteena vanhentunut, tapaturmasta johtuneet yksittäiset korvausvaatimukset vanhentuivat velan vanhentumisesta annetun lain (vanhentumislaki) säännösten mukaisesti. Koulutapaturmasta johtuvissa yksittäisissä rahamääräisissä vaatimuksissa oli kysymys vanhentumislain 7 §:ssä tarkoitetusta vahingonkorvausvelkaan tai muuhun hyvitykseen rinnastettavasta velasta. KHO katsoi, ettei hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiselle ollut tapauksessa perusteita. - Uutiset
20.6.2017 13.19
Vakuutusoikeus: Vasemman kaksipäisen reisilihaksen jänteen kiinnityskohdasta irtoaminen, jänteen repeämä, korvattiin työliikekipeytymisenäTapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä muutettiin ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos määrättiin suorittamaan A:lle lainmukainen korvaus vasemman kaksipäisen reisilihaksen jänteen kiinnityskohdasta irtoamisen, jänteen repeämän, johdosta. - Uutiset
16.3.2017 9.23
Vakuutusoikeus: Siperiassa työmatkalla olleella työntekijällä oli oikeus korvaukseen sormien paleltumavammoistaA oli työmatkalla Siperiassa. A:n oli pitänyt poistua majoituksestaan ruokailua varten, jolloin A sai erittäin kireässä pakkasessa sormiinsa paleltumavammat. Vakuutusoikeus katsoi, että A:ta tilanteessa poikkeuksellisissa olosuhteissa kohdannut paleltumistapaturma oli sattunut tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa matkalla asunnosta työpaikalle. (Ei lainvoim. 16.3.2017) - Uutiset
21.12.2016 9.13
KKO:n ratkaisu olkapään kiertäjäkalvosimen jänteen repeämän syy-yhteydestä tapaturmaanA:n ollessa irrottamassa suurikokoista ja painavaa ikkunaa se oli alkanut kaatua. A oli ottanut ikkunan vastaan oikealla kädellään, jolloin olkapäästä oli kuulunut rusahdus ja siinä oli tuntunut kipua. Kysymys olkapään kiertäjäkalvosimen jänteen repeämän syy-yhteydestä tapaturmaan. Johtopäätöksenään KKO katsoi, että tapaturmamekanismina ollutta kaatuvan ikkunan vastaanottamista ei voitu pitää sairausperäisiksi katsottavia löydöksiä ja A:n fyysisen työn aiheuttamaa kuormitusta todennäköisempänä tekijänä ylemmän lapalihaksen jänteen repeämisessä. Repeämän ei siten voitu katsoa olevan tapaturmavakuutuslain edellyttämässä syy-yhteydessä tapaturmaan. Jännesairauden ei ollut katsottava myöskään todennäköisesti olennaisesti pahentuneen kyseisessä tapaturmassa. - Uutiset
2.11.2016 9.25
Työnantajalla ei ollut oikeutta jättää maksamatta vapaa-ajallaan humalassa aivotärähdyksen saaneelle metsäkoneenkuljettajalle sairausajan palkkaa kun vamma ei johtunut työntekijän kevytmielisestä elämästä tai tuottamuksestaTyöntekijä oli kaatunut portaikossa kiivetessään yläkerrassa sijaitsevaan makuuhuoneeseen, satuttanut päänsä ja ollut aivotärähdyksen vuoksi sairauslomalla noin kaksi viikkoa. Vaikka työntekijän veren alkoholipitoisuus tapahtumahetkellä oli noin 1,45 promillea, työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman ei katsottu johtuneen työntekijän kevytmielisestä elämästä tai tuottamuksesta. - Uutiset
22.8.2016 14.21
Oikeusasiamies: Koulutapaturmien hoitokulut kuuluvat suoraan kunnan maksettaviksiOikeusasiamiehen mukaan laissa maksuttomaksi säädetty oppilaan tapaturman hoito ei saa johtaa siihen, että oppilas tai hänen vanhempansa on ensin itse vastuussa hoitokulujen maksamisesta. - Uutiset
16.5.2016 9.00
FINEltä uusi opas: Mitä kuntoilijan olisi hyvä tietää vakuutuksistaan?Vakuutusta ottaessaan kuntoilijan on syytä olla tarkkana, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Yksityistapaturmavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, joka korvaa tapaturmien hoitokuluja; lääkäripalkkioita, lääkkeitä ja tutkimuksia. FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan tuli viime vuonna lähes tuhat kyselyä ja valitusta yksityistapaturmavakuutuksista. - Uutiset
27.4.2016 9.39
KHO:n päätös vakuutusyhtiön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisesta täyskustannusmaksun suorittamisvelvollisuudesta peruspalvelukuntayhtymälle ja kunnalle työmatkalla sattuneesta liikenneonnettomuudestaVakuutusyhtiö oli tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaisessa korvausvastuussa vahingosta, joka A:lle oli aiheutunut työmatkalla 19.5.2008 sattuneesta liikenneonnettomuudesta. Vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt suorittamasta peruspalvelukuntayhtymälle ja kunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 13 a §:n 1 momentissa (1363/2004) tarkoitettua täyskustannusmaksua 11.5.2009 alkaen, koska A oli vakuutusyhtiön mukaan mainitusta ajankohdasta alkaen tapaturmavakuutuslain 15 b §:n 7 (1358/2004) momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvän laitoshoidon tarpeessa. KHO katsoi A:n olleen 11.5.2009 lukien olleen pysyvän ympärivuorokautisen laitoshoidon tarpeessa tapaturmavakuutuslain (608/1948) 15 b §:n 7 momentissa (1358/2004) tarkoitetulla tavalla ja hylkäsi peruspalvelukuntayhtymän valituksen. - Uutiset
15.4.2016 16.11
Vakuutusyhtiö ei ollut velvollinen korvaamaan metsästysmatkalla koiran karkaamisen yhteydessä sattunutta henkilövahinkoa kun vahinko ei ollut aiheutunut suoraan ulkoisesta syystä - kantajan oikeudenkäyntikuluvastuuta kuitenkin kohtuullistettiin asian oikeudellisen epäselvyyden vuoksiKantajan vaatimus 17 908 euron työkyvyttömyyspäivärahan, lääkärinpalkkioiden ja leikkauskustannusten korvaamisesta oli voitu hylätä, kun kantaja ei ollut näyttänyt olleensa kosketuksessa koiraan tai liukastuneensa lumen, jään tai muun syyn takia niin, että reiden jänne olisi repeytynyt sen takia. Vamman ei voitu katsoa johtuneen vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ulkoisesta syystä niin, että kyseessä olisi ollut vakuutusehdon mukainen tapaturma. HO:n mukaan kysymyksessä oleva asia oli ollut ulkoisen syyn osalta niin tulkinnanvarainen, että kantajalla oli voitu katsoa olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. HO katsoi, että asian tulkinnanvaraisuuden, asianosaisten aseman ja asian merkityksen vuoksi olisi ollut myös kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta velvoittaa kantaja korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut. Vakuutusyhtiö sai näin ollen pitää oikeudenkäyntikulut KO:sta ja HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016)