-
Rakennustyö
- Korjausrakentaminen
- Rakennusurakka
Rakennusurakka
- Säädökset > Lainsäädäntö1398/2016Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
- Säädökset > Lainsäädäntö1397/2016Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
- Säädökset > EU-lainsäädäntö EPNDir 2014/24/EU EPNDir 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 (hankintadirektiivi)
- Säädökset > EU-lainsäädäntö EPNDir 2014/23/EU EPNDir 2014/23/EU käyttöoikeussopimusten tekemisestä 26.2.2014 (käyttöoikeussopimusdirektiivi)
- Säädökset > Lainsäädäntö1531/2011Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista
- Säädökset > Lainsäädäntö348/2007Laki julkisista hankinnoista (kumottu)
- Säädökset > Lainsäädäntö1288/2000Valtioneuvoston asetus rakennusurakkasopimuksissa käytettävistä indeksiehdoista (voimassa 1.1.2001–31.12.2012)
- Säädökset > Lainsäädäntö380/1998Asetus kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista
- Säädökset > Lainsäädäntö 11.12.1996/1028 Valtioneuvoston päätös rakennusurakkasopimuksissa käytettävistä indeksiehdoista (voimassa 1.1.1997–31.12.2000)
- Säädökset > Lainsäädäntö436/1994Asetus valtion rakennusurakoista (kumoutunut)
- Säädökset > EU-lainsäädäntö NDir 89/665/ETY NDir 89/665/ETY julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 (ensimmäinen valvontadirektiivi)
- Säädökset > Lainsäädäntö 20.1.1978/38 Kuluttajansuojalaki
- Lakikirjasto > Defensor Legis* Jokela, Salla-Mari: Sopimus- ja deliktivastuuseen perustuvan korvausvelan asema urakoitsijan yrityssaneerauksessaDefensor Legis 1/2024 s. 5 – 24, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Liikejuridiikka* Norros, Olli: Rakennusurakan taloudelliseen loppuselvitykseen liittyvä prekluusiovaikutus ja siitä poikkeaminen tapauskohtaisin syinLiikejuridiikka 1/2023 s. 289 – 302, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Liikejuridiikka* Laurikainen-Klami, Rosanna: Insentiivirakenteen toiminta ja vaikutus urakka-allianssissaLiikejuridiikka 1/2022 s. 36 – 65, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKarén, Katri: Ekologinen kompensaatio – velvoitteen tarpeellisuus rakennushankkeissa3.5.2021, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > LakimiesHäyhä, Juha: Vastaväittäjän lausunto Katja Perätalon väitöskirjasta Vastuumuotoerottelu ja rakennusurakkaLakimies 7–8/2020 s. 1273 – 1287, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesPerätalo, Katja: Vastuumuotoerottelu ja rakennusurakkaLakimies 7–8/2020 s. 1268 – 1272, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötMäkinen, Vaula: Urakoitsijan vastuu räjäytys- ja louhintatöissä syntyvistä vahingoista erityisesti tuottamuksesta riippumattoman vastuun näkökulmasta11.9.2019, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > ArtikkelitRyynänen, Juha: Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen tulkinnasta22.5.2019, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa muodostetaan kokonaiskuva yhteisesti laadittujen eli agreed documents -muotoisten yleisten sopimusehtojen tulkinnasta ja avataan systeemiyhteyksiä laintulkinnan tutkimuksen suuntaan. Huomion keskipisteessä on Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 tulkinta. Artikkelissa esitetyt tulkintasuositukset on pyritty muotoilemaan siten, että niitä olisi voidaan soveltaa analogisesti myös muiden yhteisesti laadittujen yleisten sopimusehtojen tulkinnassa.
- Lakikirjasto > Defensor LegisRyynänen, Juha: YSE 1998 ja sopimuksen tulkintasäännötDefensor Legis 3/2019 s. 359 – 372, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisIsohanni, Antti: Työyhteenliittymät rakennusalallaDefensor Legis 3/2019 s. 350 – 358, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Liikejuridiikka* Hagmark, Lars: Urakoitsijan viivästysvastuu YSE 18 ja 25 §:n valossaLiikejuridiikka 2/2019 s. 32 – 71, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitRyynänen, Juha: Konsultin törkeästä tuottamuksesta hovioikeusratkaisun valossa (Helsingin hovioikeus, 11.10.2016 nro 1497)11.4.2018, Asiantuntija-artikkeliOikeustapauskommentissa käsitellään Helsingin hovioikeuden ratkaisua 11.10.2016 nro 1497. Tapauksessa oli keskeisiltä osin kysymys siitä, oliko Insinööritoimisto D urakan valvojana konsulttisopimuksen perusteella korvausvastuussa Asunto Oy A:lle rakennushankkeen viivästymisestä ja kustannusylityksistä. Hovioikeuden tuomio on saanut varsin laajaa julkisuutta, minkä vuoksi tuomion oikeustieteelliselle analyysille on tarvetta. Kommentissa osoitetaan puutteita käräjäoikeuden ja hovioikeuden...
- Lakikirjasto > Defensor LegisIsohanni, Antti: Onko tilaajalla Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998 -ehdot) mukaisten viivästyssakkojen lisäksi oikeus saada vahingonkorvausta urakoitsijalta urakan viivästyksen johdosta? – Tuomion 1.2.2018 nro 138 (S 16/2758, HelHO:2018:1) arviointia (tuomio on lainvoimainen)Defensor Legis 3/2018 s. 442 – 447, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Opinnäytetyötaf Hällström, Benjamin: Privity of Contract and Third Party Rights in European Construction Projects6.2.2017, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Liikejuridiikka* Vartiainen, Mikko: Tilaajan ja aliurakoitsijan välinen vastuusuhdeLiikejuridiikka 3/2017 s. 26 – 61, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Oikeustiede-JurisprudentiaPerätalo, Katja: Yhteisvastuu vahingonkorvausvelasta rakennusurakan kontekstissaOikeustiede - Jurisprudentia L:2017 s. 229 – 336, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitRyynänen, Juha: Projektinjohtopalvelusopimus – sopimuksen tulkinta, Oikeustapauskommentti (HO)27.9.2016, OikeustapauskommenttiKirjoituksessa analysoidaan Helsingin hovioikeuden ratkaisua 30.1.2015 S 13/2580, jossa riita-asiassa erimielisyyden kohteena on useita projektinjohtorakentamiseen liittyviä keskeisiä oikeuskysymyksiä, kuten sopimuksen tulkinta, rakennushankkeen osapuolten yhteisvastuu ja konsultin törkeä tuottamus. Asuntosijoitusyhtiö A solmi projektinjohtopalvelusopimuksen PJP-sopimus)projektinjohtopalveluntuottaja B:n kanssa. A:n ja B:n välille syntyi myöhemmin rakennushankkeen aikana...
- Lakikirjasto > Defensor LegisIsohanni, Antti: Takuuvastuut rakentamisessaDefensor Legis 3/2016 s. 384 – 400, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKärkkäinen, Ennamaria: On international construction project contracts and dispute resolution in international construction arbitration23.2.2015, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisIsohanni, Antti: Rakennuttajan ja urakoitsijoiden keskinäisistä vastuista sekä huomautuksentekovelvollisuudesta sivu-urakan alistamismenettelyssäDefensor Legis 2/2015 s. 346 – 363, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Oikeustiede-JurisprudentiaLehtonen, Katja: Vahingonkorvauslaki ja rakennusurakan vastuurelaatiotOikeustiede - Jurisprudentia XLVIII:2015 s. 211 – 269, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötRytilahti, Niina: Rakennusurakkahankintojen sopimukset ennakoivina ja dynaamisina sopimuksina14.10.2014, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoNynäs, Niko: Urakoitsijan selonottovelvollisuus ja ehdotuksia hänen asemansa vahvistamiseksiOikeustieto 5/2014 s. 10 – 11, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisIsohanni, Antti: Oikeustapauskommentti: Pääurakoitsijan vastuu rakennuttajaan sopimussuhteessa olevan sivu-urakoitsijan ja tämän aliurakoitsijan rikottua työturvallisuutta koskevia säännöksiä – Vaasan HO:n 1.10.2013 antaman tuomion nro 1050 (R 12/359) arviointiaDefensor Legis 4/2014 s. 690 – 695, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Rakennusurakkasopimuksen rikkominen ja törkeä tuottamusOikeustieto 1/2014 s. 8 – 10, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHaarasilta, Katri: Törkeä tuottamus rakennusurakassa28.2.2013, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisRyynänen, Juha: Urakkariidat hovioikeuksissaDefensor Legis 5/2013 s. 855 – 879, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Urakkasopimuksen rikkomisen arviointiOikeustieto 2/2011 s. 16 – 17, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Muut julkaisut Kankaanranta, Terhi - Muttilainen, Vesa: Kuittikauppa rakennusalan talousrikollisuutena 18.2.2010
- Lakikirjasto > Verotus* Äärilä, Leena: Arvonlisäverotuksessa käännetty verovelvollisuus rakennusalalleVerotus 5/2010 s. 518 – 526, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Urakkasopimuksen tulkinnasta alan asiantuntijanaOikeustieto 5/2009 s. 15 – 16, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisLiuksala, Aaro: Viivästyssakon ja viivästystä koskevan vahingonkorvauksen välisestä suhteesta rakennusurakassa – oikaisuja Ari Saarnilehdon kirjoitukseenDefensor Legis 5/2009 s. 851 – 860, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisSaarnilehto, Ari: Viivästysvastuun rajoitus rakennusurakan YSE 1998 -ehtojen mukaanDefensor Legis 4/2009 s. 523 – 539, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Vastuunrajoitus ja törkeän tuottamuksen näyttäminenOikeustieto 3/2009 s. 16 – 17, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesJärvinen, Antti – Heikkinen, Kimmo: KKO 2008:19 - Urakoitsijan lisä- ja muutostyövaatimukset sekä lisäaikavaatimus rakennusurakassaLakimies 6/2008 s. 981 – 994, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoKari, Marika: Aliurakoitsijan sopimusvastuu pääurakan tilaajalleOikeustieto 4/2008 s. 11 – 15, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > Defensor LegisLaine, Ville: Rakennusurakka (KKO:2008:19)Defensor Legis 4/2008 s. 670 – 693, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötMatala, Tatu: Rakennusurakoitsijan vastuut ja velvollisuudet RS-järjestelmän ja YSE 1998 ehtojen mukaan12.7.2006, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > Defensor LegisLaine, Juha – Laine, Ville: Lisä- ja muutostöistä sopiminen rakennusurakassaDefensor Legis 2/2006 s. 207 – 218, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPråhl, Johan: Urakkasuorituksen valvonta ja valvovan tahon vastuu7.4.2003, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OikeustietoVuorijoki, Jari: Sovittu määrämuoto ja vakiintunut käytäntöOikeustieto 3/2003 s. 25 – 26, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoPistemaa, Jouko: GrynderivastuuOikeustieto 1/2003 s. 15 – 16, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoEngblom, Matleena: Työ- vai urakkasopimusOikeustieto 4/2001 s. 19 – 20, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoÄmmälä, Tuula: KKO 2001:14 - Rakennusurakka, takuuOikeustieto 2/2001 s. 2 – 4, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoÄmmälä, Tuula: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 3/1999 s. 13 – 18, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoVuorijoki, Jari: Sopimusten ulkoisesta liitynnästäOikeustieto 1/1999 s. 21, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoÄmmälä, Tuula: Urakkasopimus, sopimuksenvastaisuus, asiakirjojen välinen ristiriita, hinnanalennusvaateen vanhentuminenOikeustieto 4/1997 s. 9 – 11, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesSaarnilehto, Ari: KKO 1996:84. Sopimus. Sopimuksen syntyminen. Rakennusurakka.Lakimies 2/1997 s. 316 – 317, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesSaarnilehto, Ari: KKO 1995:187 (Reklamaatio)Lakimies 1/1997 s. 108 – 109, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesSaarnilehto, Ari: KKO 1996:19. Työurakka. Korko.Lakimies 5–6/1996 s. 949 – 949, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
29.4.2024 11.33
Hovioikeus: Pienrakennusurakan asennusvirheet – kysymys myös prekluusiosta ja väittämistaakastaTuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, että urakoitsija X Oy oli velvollinen korvaamaan Y Oy:lle pienrakennusurakan asennusvirheistä aiheutuneena vahinkona yhteensä 45.616,37 euroa. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin X oli velvoitettu suorittamaan Y:lle viivästyssakkona yhteensä 3.960 euroa. Käräjäoikeus oli lainvoimaisesti hyväksynyt X:n kannevaatimukset yhteensä 33.593,20 euron urakkasaatavien osalta. Y:n kuittausvaatimus huomioon ottaen X:n urakkasaatavat kuitattiin Y:n vahingonkorvausta ja viivästyssakkoa koskevista saatavista siten, että X velvoitettiin suorittamaan Y:lle yhteensä 15.983,17 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.4.2024) - Uutiset
19.4.2024 11.40
Hovioikeus: Asunnoissa olleet painumat olivat asuntokauppalain 4 luvun 14 §:ssä tarkoitettuja virheitäAsiassa oli hovioikeudessa kysymys neljästä käräjäoikeuden tuomiossa mainitusta painumasta, jotka sijaitsivat tuomiolauselmassa yksilöidyin tavoin huoneistojen 2, 3, 4, 5 ja 13 kohdalla. Painumien todisteista ilmenevät sijainnit olivat riidattomat. Asiassa oli kysymys siitä, olivatko nämä painumat asuntokauppalain 4 luvun 14 §:ssä tarkoitettuja virheitä. Mikäli kyse oli asuntokauppalain mukaisesta virheestä, oli arvioitava, oliko X Rakennuspalvelut Oy:llä oikeus torjua oikaisuvaatimus asuntokauppalain 4 luvun 22 §:n perusteella. Lisäksi kysymys oli siitä, olivatko taloyhtiön vaatimukset riittävän yksilöityjä ja siten täytäntöönpanokelpoisia. (Vailla lainvoimaa 19.4.2024) - Uutiset
25.3.2024 11.35
Hovioikeus: Kuluttajansuoja asuinhuoneiston korjausurakassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko toiminimen haltijalla oikeus asianosaisten välisen palvelussopimuksen perusteella vaatimaansa 26.565,95 euron suuruiseen laskusuoritukseen. (Vailla lainvoimaa 25.3.2024) - Uutiset
4.3.2024 8.30
Defensor Legis 1/2024 on julkaistu EdilexissäDefensor Legisin numerossa 1/2024 käsitellään muun muassa sopimus- ja deliktivastuuseen perustuvan korvausvelan asemaa urakoitsijan yrityssaneerauksessa, ulosottomiehen velvollisuutta huomioida arvonlisävero ulosottomyynnissä, tietosuojan viranomaisvalvontaa ja seuraamusjärjestelmää, asiantuntijatodistelua, yhteistoimintalain mukaista henkilöstön edustamista sekä vammaisen edunvalvontaa viranomaisessa. - Uutiset
16.2.2024 10.34
KKO kumosi hovioikeuden päätöksen: Asunto-osakeyhtiötä sitovan urakkasopimuksen syntymisen edellytyksistä ja näytön arvioinnistaAsunto-osakeyhtiö oli neuvotellut linjasaneerausurakasta rakennusyhtiön kanssa. Rakennusyhtiö oli tehnyt urakasta tarjouksen. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt myöntää hallitukselle valtuudet tehdä urakkasopimus. Tämän jälkeen asunto-osakeyhtiön rakennuttajakonsultin projekti-insinööri oli ilmoittanut rakennusyhtiön edustajalle, että saneeraus oli päätetty toteuttaa. Lisäksi rakennusyhtiön edustaja ja asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, jolla oli oikeus yksin edustaa asunto-osakeyhtiötä, olivat keskustelleet yhtiökokouksen päätöksestä toteuttaa hanke.
Kysymys asunto-osakeyhtiötä sitovan urakkasopimuksen syntymisen edellytyksistä ja näytön arvioinnista.
Rakennusyhtiö ei osoittanut, että sen ja asunto-osakeyhtiön välille olisi syntynyt sitova urakkasopimus. Näin ollen kanne oli perusteeton. - Uutiset
2.1.2024 11.40
Hovioikeus rakennusurakkariidassa: YSE 1998 -ehdot eivät tulleet tapauksessa sovellettaviksi – käräjäoikeuden konkurssipesälle suoritettavaksi määrätyt 297.136,58 euron laskutussaatavat korotettiin vaadittuun 512.290,46 euroonHovioikeus totesi, että kaikki konkurssipesän kanteessa velkomien laskujen perusteet oli konkurssipesän esittämällä näytöllä näytetty toteen. X Oy ei kyennyt osoittamaan, että laskutuksessa olisi väitettyjä virheitä. Kysymys myös suoritustuomion edellytyksistä, kuittausoikeudesta ja takausvastuista. (Vailla lainvoimaa 2.1.2024) - Uutiset
28.11.2023 14.03
Hovioikeus: Urakkasopimuksen sopimusrikkomus ja ryntäyskulutY Oy:n valituksen perusteella oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko X Oy velvollinen suorittamaan Y:lle niin sanottuja ryntäyskuluja 85.675,54 euroa. Tältä osin oli aluksi arvioitava, oliko urakka viivästynyt X:stä johtuvista syistä ja jos oli, sovellettiinko väitettyjen vahinkojen korvaamiseen YSE 18 vai 25 §:ää. Tämän jälkeen oli arvioitava, täyttyvätkö asiaan sovellettavan YSE:n pykälän mukaiset korvausvastuun edellytykset. Tähän liittyen oli arvioitava myös sitä, oliko ryntäyskuluja koskeva vaatimus siinä määrin erittelemätön ja selvittämätön, että ryntäyskulujen koskeva vaatimus oli jo tällä perusteella hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.11.2023) - Uutiset
10.11.2023 15.40
Hovioikeus: Urakkasopimuksen suoritusrikkomus yritysten välisessä ikkuna- ja ovipakettiurakassaPelkästään se seikka, että ikkunalasien toimittaja oli eri tai lasijärjestys oli eri kuin kaavioissa, ei muodostanut sopimusehtojen mukaista virhettä. Tuomiossa todetuilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden arvioinnin siitä, että toimitetut ikkunat ja ovet olivat vastanneet teknisiltä ominaisuuksiltaan urakkasopimuksessa sovittua. Siten ikkunalasien toimittajan vaihtamista tai kirkkaan lasin ja selektiivilasin järjestyksen vaihtamista ei voitu pitää urakkasopimuksessa tarkoitettuna virheenä. Vaatimus ikkunoiden ja ovien vaihtamisesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2023) - Uutiset
2.6.2023 15.55
Hovioikeus: Venesataman suunnittelun ja toteutuksen all-inclusive -urakan suoritusrikkomus (YSE 1998)Todetut virheet suunnittelussa ja toteutuksessa olivat olleet merkittäviä, ja niistä oli aiheutunut myös sataman käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vaurioita. Kun sataman olosuhteita ei ollut otettu huomioon suunnittelussa ja kun urakkasuorituksen virheet olivat vaikuttaneet laajasti koko urakan lopputulokseen, asiassa oli hovioikeuden arvion mukaan kysymyksessä tuomiossa todettu urakoitsijan törkeä laiminlyönti, ja M Oy oli siten vastuussa tuomiossa todetuista virheistä ja vahingoista. (Vailla lainvoimaa 2.6.2023) - Uutiset
2.6.2023 11.51
Vierashuoneessa asianajajat Julia Pekkala ja Johan Pråhl: KKO 2023:29 – mustavalkoista vai mustaa valkoisella: korkein oikeus korostaa rakennusurakan menettelymääräysten velvoittavuuttaKorkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään linjannut rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) 73 §:n tulkintaa. Korkeimman oikeuden mukaan tilaaja on velvollinen puheoikeuden säilyttääkseen esittämään mahdollisen virheen oikaisuvaatimuksen lisäksi toissijaisen rahamääräisen vaatimuksen viimeistään taloudellisessa loppuselvitystilaisuudessa. Kun rakennusurakan tilaaja oli vastaanottotarkastuksessa ja taloudellisessa loppuselvityksessä vaatinut vain virheiden korjaamista, tilaaja oli menettänyt oikeutensa vaatia myöhemmin urakoitsijalta vahingonkorvausta samoista virheistä. - Uutiset
22.3.2022 11.35
Asianajaja Mika Backman: Referenssien tarkastaminen ja tarjoajan kuuleminen ennen poissulkemista julkisissa hankinnoissaOsallistuimme rakennusurakan tarjouskilpailuun. Esitimme tarjouspyynnössä enemmän referenssejä laadullisesta osaamisestamme kuin tarjouspyynnössä oli edellytetty. Hankintayksikkö valitsi sattumanvaraisesti kaksi referenssikohdetta, joihin hankintayksikkö otti yhteyttä. Hankintayksikkö sulki yhtiömme pois tarjouskilpailusta tarjoamatta meille mahdollisuutta esittää vastinetta referenssikohteen edustajalta ilmeisesti suullisesti saatuihin tietoihin, joiden perusteella hankintayksikkö on sulkenut yrityksemme pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö perusteli päätöstään sillä, ettemme täytä tarjouspyynnössä asetettua teknisen osaamien vaatimusta. Olisiko meille tullut varata tilaisuus puolustautua asiassa ennen poissulkemista koskevan päätöksen tekemistä? - Uutiset
28.2.2022 11.43
Hovioikeus: Urakkasopimuksen suoritusrikkomus, erityisesti YSE 1998 -ehtojen 30 §Tuomiossa mainituin perustein hovioikeus katsoi asiassa näytetyksi, että virheet oli aiheutettu YSE 1998 -ehtojen 30 §:n tarkoittamalla tavalla törkeällä laiminlyönnillä. Peab Oy:n esiin tuoma Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:n tuottamissa sähkösuunnitelmissa riidattomasti ollut suunnitelmavirhe ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Suunnitelmavirhe oli selvästi huomattu ja puutetta oli korjattu asentamalla osaan putkesta saattolämmityskaapeli. Selvästi havaitun suunnitelmavirheen ei voitu katsoa oikeuttavan suorittamaan sitä korjaavan työn ilmeisen virheellisesti. Törkeää tuottamusta arvioitaessa ei voitu katsoa olevan merkitystä myöskään Peab Oy:n väittämin tavoin putkiston laajuudella ja putkistoon kuuluvien putkiliitosten suurella lukumäärällä, koska jokainen liitos vaikuttaa välittömästi putkiston tiiveyteen ja jokainen saattolämmityskaapelin osa putkiston sulana pysymiseen. Näin ollen hovioikeus päätyi siihen, että Peab Oy oli velvollinen korvaamaan Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:lle virheiden aiheuttamat vahingot, joiden määrästä ei ollut riitaa. (Vailla lainvoimaa 28.2.2022) - Uutiset
23.6.2021 9.00
Asianajaja Mika Backman: Rakennusurakan kynnysarvon sekä hintahaarukan ylittyminenHankintayksikkö on ilmoittanut kansallisella hankintailmoituksella rakennusurakkaa koskevan hankinnan, jossa hankinnan arvoksi ilmoitettiin hintahaarukka 0–5.000.000 euroa. Lähes kaikkien tarjoajien tarjoukset olivat yli 5.000.000 euroa, mikä mielestämme osoittaa, että urakan arvo on tarkoituksellisesti arvioitu alakanttiin. Pitäisikö kilpailutus tehdä uudestaan EU:n kynnysarvot ylittävänä kilpailutuksena, ja voiko hankintayksikkö ottaa tarjousvertailuun annetun hintahaarukan ylittävät tarjoukset? - Uutiset
21.6.2021 11.30
Hovioikeuskin velvoitti koulurakennuksen pääurakoitsijan korvamaan kunnalle katon vuotamisesta aiheutuneen 99.711 euron vahingonKunta oli vaatinut rakennusyhtiöltä korvausta 215 648,26 euroa (alv 0 %). KO oli velvoittanut rakennusyhtiön korvaamaan kunnalle uuden katon rakentamis-, valvonta- sekä rakennuttamiskustannuksista aiheutuneena kohtuullisena vahingonkorvauksena 99.711 euroa (alv 0 %) viivästyskorkoineen 1.8.2019 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. HO katsoi, että katon vuotamisen oli aiheuttanut virheellisesti asennettu peltikate ja tiivistysaineen poisjättäminen saumakohdista. Aluskatteen poisjättämisellä tai yläpohjan ilmanvaihdolla ei ollut merkitystä asiassa. Siten asiassa ei ollut tarpeen arvioida YSE 33 §:n mukaisten ehtojen toteutumista. Ottaen huomioon asiassa lausuttu yhtiön urakkasuoritteen virheellisyydestä sekä KO:n asiassa tuomitsema vahingonkorvauksen määrä, asiassa ei ollut perusteita alentaa KO:n tuomitsemaa vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
25.5.2021 13.33
Hovioikeus selvitteli YSE 1998 -ehtojaTuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, että Y:n yksipuolisesti 26.4.2019 järjestämää tilaisuutta ja siitä laadittua asiakirjaa oli pidettävä YSE 73 §:ssä tarkoitettuna taloudellisena loppuselvityksenä osapuolten välillä siitä huolimatta, että siitä puuttui tilaajan eli X:n vastine. Myöskään sillä, että X ei ollut allekirjoittanut asiakirjaa, ei ollut merkitystä, koska X ei voi YSE:n mukaisia määräaikoja noudattamatta jättämisellä päästä samaan tai parempaan asemaan kuin niitä noudattamalla. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
30.12.2020 15.30
Rikoshyöty 27.529 euroa - hovioikeus mittasi törkeästä petoksesta tuomittavaa rangaistustaVastaajan rikoksella saama hyöty 27.529 euroa oli selvästi korkeampi kuin mikä oikeuskäytännössä on katsottu riittävän törkeän petoksen tunnusmerkistön mukaiseksi huomattavaksi hyödyksi. Rikos oli kohdistunut yksityishenkilöön. Korkein oikeus ei ole antanut viime vuosina sellaisia rangaistuksen mittaamista ohjaavia ennakkopäätöksiä, joista olisi ollut saatavissa suoraan johtoa mittaamisharkintaan tässä petosasiassa. Rangaistusta alennettiin. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
10.11.2020 13.00
Editan webinaarissa pohdinnassa rakennusurakan yksityiskohtiin liittyvät tiedonanto- ja selonottovelvollisuudetMillaisia velvollisuuksia tilaajalla ja urakoitsijalla on liittyen rakennusurakan yksityiskohtiin? Editan Tilaajan tiedonantovelvollisuus ja urakoitsijan selonottovelvollisuus -webinaarissa 10.11. kouluttaja Ville Laine (AA, OTL, Properta Asianajotoimisto) kertoi rakennusurakkaan liittyvistä tiedonanto- ja selonottovelvollisuuksista. - Uutiset
28.9.2020 14.00
Konsultin asema rakennusprojektissa ja sopimusoikeudelliset haasteet pohdinnassa Editan webinaarissaEditan koulutuksessa 24.9. pohdittiin konsultin asemaa, velvollisuuksia ja vastuita rakennusprojektissa. Tätä tarkasteltiin niin yleisen sopimusoikeudellisen pohdinnan, vakioehtojen kuin tuoreen oikeuskäytännönkin pohjalta. Tarkemmin käsiteltäväksi tuli konsulttisopimuksen rakentaminen sekä projektiin liittyvä dokumentaatio. Asiasta olivat puhumassa Senior Legal Counsel Kalle Kärkkäinen Sweco Industry Oy:ltä sekä vastaava lakimies Karri Kivioja Rakennusteollisuudelta. - Uutiset
23.6.2020 14.00
EU-tuomioistuimen ratkaisu Porin kaupungin rakennusurakoihin liittyvistä hankinnoistaJulkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että sopimus, jonka mukaan sen osapuolina olevat kunnat antavat yhdelle niistä vastuun palvelujen järjestämisestä kyseisten kuntien hyväksi, jää kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sillä perusteella, että se merkitsee SEU 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimivallan siirtoa, sellaisena kuin sitä on tulkittu tuomiossa Remondis (C-51/15, EU:C:2016:985). Direktiivin 2004/18 1 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että yhteistoimintasopimus, jonka mukaan sen osapuolina olevat kunnat siirtävät yhdelle niistä vastuun palvelujen järjestämisestä kyseisten kuntien hyväksi, mahdollistaa sen, että kyseistä kuntaa pidetään mainitun siirron jälkeen tehtävien hankintojen yhteydessä hankintaviranomaisena, ja antaa sille oikeuden antaa paitsi sen omat tarpeet myös mainitun yhteistoimintasopimuksen osapuolina olevien muiden kuntien tarpeet kattavien palvelujen suorittamisen in house ‑yksikön hoidettavaksi ilman edeltävää kilpailuttamista, kun mainittujen kuntien olisi ilman kyseistä toimivallan siirtoa pitänyt itse huolehtia omista tarpeistaan. - Uutiset
24.10.2019 11.59
Korkeimman oikeuden ratkaisu reklamaatiovelvollisuudesta vesivahinkoasiassaAsunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa oli 27.12.2012 havaittu vesivahinko. Yhtiö oli 8.3.2013 pidetyssä katselmuksessa esittänyt, että vahinko liittyi aikaisemmassa korjausurakassa virheellisesti tehtyyn putkiliitokseen, ja ilmoittanut urakoitsijalle ja putkityön tehneelle aliurakoitsijalle esittävänsä mahdolliset korvausvaatimuksensa myöhemmin. Osapuolten neuvottelussa 29.4.2014 asunto-osakeyhtiö oli vaatinut vahingonkorvausta aliurakoitsijalta, jonka sovittiin tekevän korvaushakemuksen vakuutusyhtiölleen. Asunto-osakeyhtiö oli esittänyt korvausvaatimuksen urakoitsijalle vasta 30.3.2015. Urakoitsijan mukaan asunto-osakeyhtiö oli menettänyt oikeuden vaatia vahingonkorvausta, koska se ei ollut ajoissa ilmoittanut väitetystä virheestä ja siihen perustuvista, urakoitsijaan kohdistuvista vaatimuksistaan. Korkein oikeus katsoi, että asunto-osakeyhtiö oli katselmuksessa tekemällään ilmoituksella täyttänyt ajoissa reklamaatiovelvollisuutensa. Asunto-osakeyhtiön menettely ei ollut kokonaisuutena arvioiden ollut sellaista, että urakoitsija olisi voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että yhtiö olisi luopunut suoritusvirheeseen perustuvista vaatimuksistaan. Asunto-osakeyhtiö ei ollut menettänyt oikeutta vaatia vahingonkorvausta. - Uutiset
15.10.2019 9.00
Hovioikeus: käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä kannetta perusteettomana haastetta antamatta, koska ei ollut selvää että vastaaja oli vääräKäräjäoikeus oli haastetta antamatta hylännyt asunto-osakeyhtiön kanteen selvästi perusteettomana katsottuaan, että kanne oli nostettu väärää vastaajaa vastaan. Käräjäoikeus on vastaavin perustein hylännyt myös asunto-osakeyhtiön turvaamistoimihakemuksen. Hovioikeus totesi, että varallisuusoikeudellisissa asioissa, joissa sovinto on sallittu, vastaajan oikeellisuutta koskevan kysymyksen tutkittavaksi tuleminen edellyttää lähtökohtaisesti vastaajan väitettä. Tämän vuoksi kynnys hylätä kanne selvästi perusteettomana haastetta antamatta tällaisesta syystä on korkea. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ollut, selvää että vastaaja olisi ollut väärä, joten kannetta ei olisi tullut hylätä selvästi perusteettomana haastetta antamatta. Myöskään turvaamistoimihakemuksen hylkääminen ei ollut tästä syystä perusteltua. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
29.8.2018 9.02
Hovioikeuden tuomio taloyhtiön ja urakoitsijan välisessä sopimusriidassa - tuomittua vahingonkorvausta korotettiinAsiassa oli kysymys urakkaan liittyneestä palveluksesta eli urakan suunnittelun, tarjouspyyntöjen laatimisen ja valvonnan asianmukaisuudesta, urakan virheistä ja urakoitsijan niitä koskevasta korvausvastuusta sekä selvittelykustannuksista. Urakoitsija velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle sopimusrikkomukseen perustuvana vahingonkorvauksena KO:n tuomitsemien 3.000 euron asemesta 68.415 euroa, korvauksena selvittelykuluista 14.201,18 euroa ja korvauksena asianosais- ja oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 42.400 euroa. Asunto Oy vapautettiin velvollisuudesta suorittaa urakoitsijalle korvausta oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 29.333 euroa korkoineen. Asiassa ei ilmennyt perustetta kohtuullistaa urakoitsijan taloyhtiölle maksettavaksi määrättäviä korvauksia. (Vailla lainvoimaa 29.8.2018) - Uutiset
21.8.2018 14.00
Hovioikeus arvioi rakennusalan yleisten sopimusehtojen soveltamistaOttaen huomioon, että YSE-ehtojen soveltaminen edellyttää ainakin nimenomaista viittausta sopimuksessa, hovioikeus katsoi, ettei suullisen aliurakkasopimuksen tekijöiden kertomuksilla osoitettu YSE-ehtojen soveltuvan siihen erityisesti, kun YSE-ehtojen soveltamista selvänä pitänyt V:kään ei kertonut, että soveltamisesta olisi nimenomaisesti keskusteltu sopimuksen tekemisen yhteydessä. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että J Oy:n ja M Oy:n väliseen aliurakkasopimukseen on tarkoitettu soveltaa YSE-ehtoja. (Vailla lainvoimaa 21.8.2018) - Uutiset
4.5.2018 13.00
Hovioikeuden tuomio reklamaatiosta ja yksilöidystä korvausvaatimuksesta asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan välisessä riidassaAsunto-osakeyhtiön ja yhtiön välinen sopimus oli koskenut urakkaa, joka oli sisältänyt asunto-osakeyhtiön kahden huoneiston kattoterassin vesivuotojen korjaamisen. Asunto-osakeyhtiö oli saanut tietää kiinteistöllä aiheutuneesta vesivahingosta 27.12.2012. Asiassa oli asunto-osakeyhtiön valituksen johdosta riitaista, oliko asunto-osakeyhtiö reklamoinut yhtiölle virheistä riittävällä tavalla ja oikea-aikaisesti. Asiassa oli lisäksi riitaista, oliko asunto-osakeyhtiö esittänyt yhtiölle yksilöidyt vaatimuksensa oikea-aikaisesti. HO katsoi, että asunto-osakeyhtiö oli menettänyt oikeutensa vaatia yhtiöltä virheen perusteella hyvitystä. KO:n välituomion lopputulosta ei ollut siten aihetta muuttaa. (Ks. KKO:2019:94; Asia palautettiin Helsingin käräjäoikeuteen) - Uutiset
10.1.2018 8.00
Päivitetty ohje: Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessaKirjanpitolautakunta on 5.6.2017 antanut uuden yleisohjeen perustajaurakoinnin käsittelystä tilinpäätöksessä. Verohallinnon ohjetta on päivitetty kirjanpitolautakunnan yleisohjeen antamisen vuoksi 9.1.2018. Samassa yhteydessä ohjetta on ajantasaistettu ja tarkistettu. Lisäksi ohjeen lukua 3 on päivitetty katteen muodostumista koskevilla erityistilanteilla. - Uutiset
30.3.2017 16.00
Selvitysmies Erkki Virtaselta 11 suositusta valtion rahoittaman rakentamisen ongelmien ratkaisemiseksi – hankkeet epäonnistuvat nykyisin jopa pääsääntöisestiErkki Virtanen on selvittänyt valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia. Selvitys paljasti, että valtion osittain rahoittamat rakennushankkeet näyttävät jopa pääsääntöisesti epäonnistuvan. Siksi valtion rahoitus tulisi jatkossa aina määritellä sekä euromääräisenä enimmäissummana että prosentuaalisena enimmäismääränä. Valtion osallistumisen pelisäännöt hankeohjaukseen tulisi myös selkiyttää ja valtion vaikutusmahdollisuuksia lisätä. Virtanen ehdottaa myös, että Suomessa alettaisiin väyläpolitiikassa noudattaa Ruotsin ja Norjan käytäntöjä. Näissä maissa laaditaan vaalikausittain parlamentaarisesti pidemmän aikavälin väyläsuunnitelma. - Uutiset
28.3.2017 9.45
KKO ei pitänyt kannetta ennenaikaisena, vaikka kanne oli pantu vireille ennen YSE 1998 -ehtojen mukaista taloudellista loppuselvitystäTilaajan ja urakoitsijan välisessä purku-urakkasopimuksessa oli noudatettu Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Urakoitsija oli vaatinut kanteessaan, että tilaaja velvoitetaan suorittamaan urakkasopimukseen perustuvia saatavia. Hovioikeus oli hylännyt kanteen ennenaikaisena, koska se oli pantu vireille ennen kuin urakasta oli tehty YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei kanne ollut ennenaikainen. - Uutiset
11.4.2016 11.48
AA, OTK (väit.) Juha Ryynänen: Urakkasopimuksen osapuolten on syytä kiinnittää erityistä huomiota aikatauluihin rakennushankkeen sopimusohjauksen välineenäYSE 1998 -sopimusehdot jättävät urakan aikatauluista sopimisen osapuolten erikseen sovittavaksi. Urakkakäytännössä on havaittu, että osapuolet eivät aina tunnista urakan aikataulun ja urakkasopimuksen aikamääräysten välistä yhteyttä, minkä vuoksi aikatauluista sopiminen jää vaille riittävää huomiota. Epätäsmällisyys aikatauluista sovittaessa vaikeuttaa urakka-ajan pidentämisestä sopimista ja altistaa osapuolet erimielisyyksille, AA, OTK (väit.) Juha Ryynänen kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
12.2.2016 10.13
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että kaupungille annettu takaus oli rauennut rakennusurakan haltuunottokatselmuspöytäkirjan merkinnästä huolimattaHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei haltuunottokatselmuksessa pöytäkirjaan tehty kirjaus ollut merkinnyt takaussopimuksen mukaisen kirjallisen vaatimuksen esittämistä takauksen antajalle A:lle. Sastamalan ilmoitus oli tehty suullisesti katselmuksessa ja se oli muiden asioiden ohella kirjattu katselmuksessa pidettyyn pöytäkirjaan, jonka tarkastajana A:n edustaja V oli toiminut. Kyseisellä pöytäkirjamerkinnällä ei ollut sitä oikeudellista vaikutusta kuin kirjallisella ilmoituksella, jollaisen Sastamala oli riidattomasti tehnyt eräpäivän jälkeen. Näin ollen sanottu takaus oli rauennut. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
1.2.2016 12.50
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus että omakotitalon rakennusurakka oli 300.000 euron kiinteähintainen ja vapautti tilaajat lähes 200.000 euron laskuistaHovioikeudessa oli muun muassa esitetty todistelua tehdyistä työtunneista ja siitä, mitä A:iden talon kaltaisen omakotitalon rakentaminen yleensä maksaa. Tältä osin hovioikeus totesi, että tehtyjen työtuntien määrällä tai yleisellä kustannustasolla ei ollut merkitystä arvioitaessa näyttöä siitä, oliko A:iden ja B Oy:n välillä sovittu kiinteähintaisesta rakennusurakasta vai rakentamisesta tuntihinnalla. Hovioikeus katsoi, että A:t ja B olivat sopineet omakotitalon rakentamisesta kiinteään 300.000 euron urakkahintaan. Tähän nähden käräjäoikeuden tuomio tuli kumota ja A:t vapauttaa heille määrätystä 194.992,60 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta B:lle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2016) - Uutiset
29.1.2016 13.00
Hovioikeus: Muita aktiivisempi osakas ei ollut grynderi eikä vastannut muutoinkaan rakennusurakan rakennusvirheistäAsunto-osakeyhtiö oli tehnyt urakkasopimukset suoraan urakoitsijoiden kanssa eikä A:lla ollut osakeomistuksensa perusteella muita suurempaa päätösvaltaa asunto-osakeyhtiössä. Näyttämättä jäi, että hän olisi tosiasiassakaan käyttänyt yksiomaista teknistä ja taloudellista määräysvaltaa asunto-osakeyhtiön rakennushankkeessa. Kaikki keskeiset päätökset, kuten rahoituspäätökset, suunnitteluratkaisut ja urakoitsijoiden valinnat, oli asiassa esitetyn näytön valossa tehty yhdessä ja kukin osakas oli valvonut oman talonsa osalta rakennustöitä. Hovioikeus näin ollen katsoi näyttämättä jääneen, että kysymyksessä olisi ollut sellainen rakennushanke, jossa A:n vastuun voisi perustaa grynderin asemaan. Koska rakennustöiden valvonnan ei näytetty kuuluneen A:n vastuulle, hän ei voinut syyllistyä konkurssipesän väittämillä perusteilla sellaiseen huolimattomuuteen, että hän olisi vastuussa rakennusvirheistä vahingonkorvauslain perusteella. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
3.9.2015 13.16
Hovioikeus arvioi rakennusurakan yleisiä YSE 1998 sopimusehtoja vahingonkorvausten osaltaRiidatonta oli, että sadevesiviemäreiden liitosten irtoamisesta oli aiheutunut Tawastinkulmalle ja Säätiölle korvausvaatimuksen (129.674,62 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 11.8.2010 lukien) mukainen vahinko. Hovioikeuden mukaan vahingoissa ei ollut kyse luonnonkatastrofiksi katsottavan ylivoimaisen tapahtuman aiheuttamista vahingoista tai vahingoista, joita Caverion ei ollut voinut kaikkea mahdollista huolellisuutta noudattamallakaan välttää. Caverion oli näin ollen YSE 25 §:n 1 momentin perusteella lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan kaikki Tawastinkulmalle ja Säätiölle virheellisestä työntuloksesta aiheutuneet vahingot. Asiassa jäi näyttämättä, että vahingot olisivat tulleet korvattaviksi Tawastinkulman ja Säätiön hyväksi otetuista rakennustyö- ja kiinteistövakuutuksista, minkä vuoksi Caverion oli velvollinen korvaamaan kaikki Tawastinkulmalle ja Säätiölle virheellisestä työntuloksesta aiheutuneet vahingot. (Vailla lainvoimaa 3.9.2015) - Uutiset
8.12.2014 14.00
Hovioikeus selvitti miljoonien eurojen talon laskutyöurakkaa – 183.758,30 euron lasku tuli maksaa vaikka määrä ylitti rakennuskustannusten yleisen käyvän ja kohtuullisen hinnanJohtopäätöksenään hovioikeus totesi muun muassa, että K:n oli näytetty olleen rakennusurakan aikana tietoinen syntyneiden rakennuskustannusten määrästä sekä vaikeiden rakentamisolosuhteiden ja suunnitelmien muutosten vaikutuksesta niihin. K olisi voinut halutessaan keskeyttää työt kohteessa milloin vain. Hänen oli myös näytetty seuranneen hankkeen kustannusten määrää ja edellyttäneen rakennustöiden jatkamista niiden kustannuksista piittaamatta. Näin ollen K ei voinut pidättäytyä maksamasta laskussa vaadittua määrää myöskään sen perusteella, että määrä ylitti rakennuskustannusten yleisen käyvän ja kohtuullisen hinnan. (Vailla lainvoimaa 8.12.2014) - Uutiset
24.6.2014 12.05
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu rakentamispalvelun myynnin arvonlisäverostaRakennushankkeen toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi A Oy perusti kommandiittiyhtiön, jossa A Oy:n perustama osakeyhtiö oli vastuunalainen yhtiömies ja A Oy sen äänetön yhtiömies. Kun A Oy teki kommandiittiyhtiön kanssa urakkasopimuksen rakentamistyöstä, myyntiin ei sovellettu AVL 31 §:n 1 momentin säännöksiä rakentamispalvelun omaan käyttöön ottamisesta, vaan kyseessä oli AVL 29 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu verollinen rakentamispalvelun myynti. (Vailla lainvoimaa) - Uutiset
4.6.2014 9.05
Taloyhtiöiden yhteiset remontit lääke miljoonavahinkoihin – rakentajalle vastuuta myös rakentamisen jälkeen?Minna Haapaniemen diplomityön "Kiinteistöjen vuotovahingot 2000-luvulla" yhteydessä tehdyssä selvityksessä ehdotetaan taloyhtiöiden yhteisiä putkiremontteja alati kasvavien vuotovahinkojen torjumiseen. Erilaisista vuodoista rakennuksissa aiheutuu Suomessa vuosittain noin 150 miljoonan euron vahingot. Myös uudenlainen ajattelu rakennuksien huolehtimisesta rakentamisen jälkeen voisi ehkäistä vahinkoja. - Uutiset
17.4.2014 14.23
KKO:n ratkaisu vahingonkorvauksen määrää koskevassa asiassaUrakoitsija oli aiheuttanut vesivahingon, jonka johdosta tilaaja oli vaatinut korvausta. Vaatimus oli perusteeltaan ollut esillä vastaanottotarkastuksessa ja se oli käsiteltävänä urakoitsijan vakuutusyhtiössä, kun urakan loppuselvitys toimitettiin. Urakoitsijan mukaan tilaaja oli menettänyt puhevaltansa, koska korvausvaatimusta ei ollut esitetty loppuselvityksessä. Kysymys siitä, miten on tulkittava YSE 1998 73 §:n sopimusehtoa vaatimusten esittämisestä loppuselvityksessä ja oliko tilaaja menettänyt puhevaltansa, kun se ei ollut esittänyt korvausvaatimusta uudelleen loppuselvityksessä. Koska asiaa ei ole vahingonkorvauksen määrän osalta ratkaistu hovioikeudessa, sen käsittelyä hovioikeudessa on jatkettava, joten asia palautettiin hovioikeuteen. - Uutiset
13.3.2014 12.21
Kiinteistöliitto: Uudistuneet konsulttialan sopimusehdot edelleen konsulttimyönteisiä – taloyhtiöiden syytä harkita poikkeuksiaKorjaushankkeissa projektipäällikön, suunnittelijan ja valvojan vastuu huolimattomuudesta rajoittuu kokonaispalkkion määrään, ellei asiasta toisin sovita. Helmikuussa 2014 uudistuneet konsulttialan sopimusehdot (KSE 2013) vaikuttavat siten edelleen konsulttimyönteisiltä.
– Taloyhtiöiden onkin syytä harkita tarvetta poiketa sopimusehdoista tapauskohtaisesti, totesi Kiinteistöliiton lakimies Maria Kulomäki Korjaushanke haltuun -seminaarissa Espoossa. - Uutiset
4.3.2014 12.22
Työryhmä ehdottaa ryhmärakennuttamislain säätämistäRyhmärakennuttamisesta tulisi säätää oma laki, ehdottaa oikeusministeriön asettama työryhmä. Tarkoituksena on edistää ryhmärakennuttamista turvaamalla hankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja edesauttaa hankkeiden rahoituskelpoisuutta. Työryhmän ehdottaman uuden lain soveltamisalaan kuuluisivat sekä asuntoyhteisömuodossa toteutettavat että niin sanotut kiinteistömuotoiset ryhmärakennuttamishankkeet.