Perusteettoman edun palautus
- Uutiset
20.1.2017 12.30
KHO:n ratkaisu vaikeavammaiselle perusteettomasti maksettujen sunnuntai- ja arkipyhäkorvausten takaisinperinnästäKunta oli myöntänyt vaikeavammaiselle A:lle henkilökohtaista apua. Kunnalle oli vuonna 2013 selvinnyt, että A:n yhtenä henkilökohtaisena avustajana oli 1.12.2009 lähtien toiminut A:n muualla asuva tytär. Tytärtä oli pidettävä A:n perheenjäsenenä, johon ei sovelleta työaikalakia. A oli saanut perusteetonta etua kunnan maksettua A:lle korvauksen myös tämän tyttärelleen maksamista sunnuntai- ja arkipyhäkorvauksista. Kunnan vaatimus etuuden takaisinperinnästä voitiin tutkia ja ratkaista hallintoriita-asiana. Mahdollista palauttamisvelvollisuudesta vapauttamista tai korvausvelvollisuuden kohtuullistamista harkittaessa otettiin huomioon hallintolain 6 §:stä ilmenevät hallinnon oikeusperiaatteet. - Uutiset
2.1.2017 8.02
Hovioikeus: Ostajan kiinteistöstä ennen etuosto-oikeuden loppuun saattamista saama taloudellinen hyöty kuului ostajalle – perusteetonta etua ei syntynytKantaja, Suomussalmen kunta vaati, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan kantajalle perusteettoman edun palautuksena 32.685 euroa korkoineen. Käräjäoikeus totesi, että etuostolain 15 §:n 1, 2 ja 3 momenteista sekä hallituksen esityksestä 20/2005 ilmenee selkeästi, että ostajan kiinteistöstä saama taloudellinen hyöty kuuluu ostajalle ja että kunnan on korvattava ostajalle kiinteistön hoidosta ja hallinnasta aiheutuneet kulut, rahoituskulut ja muut kulut vain siltä osin kuin niiden määrä on suurempi kuin ostajan saaman taloudellisen hyödyn määrä. Kunnan laskelma osoitti A:n ja B:n saaman taloudellisen hyödyn määrän ajalta ennen etuosto-oikeuden loppuunsaattamista. A:n ja B:n saaman taloudellisen hyödyn määrä oli suurempi kuin edellä mainitut kustannukset ja kulut. Kunnan kanne oli perusteeton. Hovioikeus katsoi tuomiossaan, että käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiselle ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 2.1.2017) - Uutiset
21.9.2016 11.18
Radiojuontajan työsopimusta ei olisi tullut irtisanoa henkilöön liittyvillä perusteilla ilman varoitusta eikä häntä olisi tullut velvoittaa korvamaan yhtiölle perusteettomasti saatua palkkaa poissaolojen ajalta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKantajan menettelyä (soittolistan ulkopuolisten kappaleiden lisäämistä ja siitä johtuvaa uutisten myöhästymistä) ei voitu 6.10.2013 osalta eikä muidenkaan asiassa vedottujen seikkojen (sopimaton käytös, työvelvoitteiden toistuva ja tahallinen rikkominen, luvattomat käynnit työpaikalla sekä radiolähetyksen häiritseminen) osalta pitää niin vakavana ja olennaisena työsuhteesta johtuvien velvoitteiden ja luottamussuhteen rikkomisena, että yhtiöllä olisi ollut peruste irtisanoa hänen työsopimuksensa ilman varoitusta. Kantajalla oli siten oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Yhtiön vaatimus kantajan velvoittamisesta suorittamaan yhtiölle korvausta vahingosta, jonka kantaja oli perusteettomilla työaikakirjauksilla aiheuttanut yhtiölle, hylättiin. (Vailla lainvoimaa 21.9.2016) - Uutiset
9.6.2016 15.14
150.000 euron hyvitysvaatimus perusteettomasta edusta avoliiton päättyessä ei menestynyt hovioikeudessakaanRiidatonta oli, että asuntojen arvo Helsingissä oli noussut ajalla 1991-2011. Kantaja katsoi, että hänen tulee saada oma osuutensa asuntojen arvonnoususta. Käräjäoikeus totesi, että perusteettoman edun palauttamisen käsitteeseen kuuluu se, että perusteeton etu saavutetaan jonkun toisen kustannuksella, jolle etu olisi kuulunut. Tässä tapauksessa asuntojen yleinen arvonnousu ei ollut tapahtunut kantajan kustannuksella, eikä hänellä näin ollen ollut oikeutta saada siitä hyvitystä. Asianosaisten panokset perheen hyväksi olivat olleet tasapainossa. Kumpikin oli täyttänyt velvollisuutensa perhettä kohtaan. Kokonaisarvostelun perusteella käräjäoikeus katsoi, ettei vastaaja ollut saanut perusteetonta etua kantajan kustannuksella, eikä vastaaja näin ollen ollut velvollinen maksamaan kantajalle avoliitolain 8 § 1 momentin mukaista hyvitystä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.6.2016) - Uutiset
5.4.2016 14.35
Perusteetonta etua koskevat vaatimukset hylättiin vanhentuneina - välituomioon ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKantaja oli viimeistään 6.7.2004 saanut tietää, tai hänen olisi pitänyt tietää, vanhentumislain 7 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamalla tavalla edun palautuksen perusteena olleesta tapahtumasta ja edun saajasta. Kantajan oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta oli siten vanhentunut kolmen vuoden kuluttua kiinteistökaupasta, eli 6.7.2007. Kanne hylättiin välituomiolla. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.4.2016) - Uutiset
18.3.2016 14.15
Käräjäoikeus ja hovioikeus eri linjoilla saatavan vanhentumisesta – HO hylkäsi kanteen yli miljoonan euron palauttamisesta konkurssipesälleBT oli nostanut lainan yhtiöstä 10.1.2005. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan AT:n katsottiin olleen tietoinen lainan nostamisesta. Yhtiö oli siten saanut tiedon laittomasta varojen nostamisesta heti sen tapahduttua. Hovioikeus katsoi, että kolmen vuoden vanhentumisaika oli alkanut 10.1.2005. Asiassa ei edes väitetty, että vanhentumista olisi katkaistu ennen kuin konkurssipesä oli 18.9.2013 pannut tässä asiassa kanteen vireille. AT:n velvollisuus palauttaa yhtiöstä saamansa varat VOYL 12 luvun 5 §:n perusteella oli näin ollen vanhentunut. Oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta oli ollut X Oy:llä eikä yhtiön konkurssiin asettamisella ollut tässäkään suhteessa merkitystä. Vanhentumisaika oli alkanut kulua siitä, kun varat oli nostettu yhtiöstä eli 10.1.2005. Kun tässäkään tapauksessa ei tullut ilmi, että vanhentuminen olisi katkaistu ennen kanteen vireilletuloa 18.9.2013, oli myös vaatimus perusteettoman edun palautuksesta vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 8.02
Hallinto-oikeus: Kanttorilta voitiin periä takaisin liikaa maksettua palkkaa lähes 37 000 euroaYhteinen kirkkoneuvosto oli voinut päättää periä takaisin palkkaa ajalta 1.1.2010–30.4.2013 yhteensä 36 944 euroa, kun liian suuren palkan suorittaminen rahana oli johtunut työnantajan ilmeisestä erehdyksestä. (Ei lainvoim. 8.3.2016) - Uutiset
7.3.2016 9.02
Jätteiden ohiviennistä yli 423 500 euron vahingonkorvaukset kuntien jätehuoltoyhtiölle - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuMenettely, jossa vastaajayhtiö oli vastoin jätehuollosta annettuja määräyksiä sekä ilman kuntien jätehuoltoyhtiön suostumusta vienyt jätettä B Oy:lle laiminlyömällä käyttää kuntien jätehuoltoyhtiön punnituskorttia jätemaksun asianmukaista kohdistamista varten, osoitti vastaajayhtiön menettelyn olleen tahallista tai ainakin törkeän huolimatonta, kun otettiin vielä huomioon, että vastaaja oli ammattimaista jätteenkuljetusta harjoittava yritys. HO katsoi, että asiassa oli VahL 5:1 (puhdas varallisuusvahinko) tarkoittamat erittäin painavat syyt velvoittaa vastaajayhtiö korvaamaan sen kuntien jätehuoltoyhtiölle aiheuttama vahinko. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016) - Uutiset
23.11.2015 15.13
Hovioikeus hylkäsi yhtiön osaomistajan palkkasaatavia koskevan kanteen työsuhteen puuttumisen vuoksi ja perusteettoman edun palautuskanteen, koska yhtiö ei ollut saanut perusteetonta etua osakkaan yhtiön hyväksi tekemästä työstäHarkittaessa työsuhteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että 30 prosenttia yhtiön osakkeista omistanut kantaja olisi ollut työsuhteessa yhtiöön. Hänen työsuhteen perusteella vaatimansa palkkasaatavaa koskeva kanne oli sen vuoksi hylättävä. Toissijaisen vaatimuksen osalta HO katsoi, ettei yhtiö ollut saanut kantajan tekemästä työstä perusteetonta etua, koska oli tarkoitettukin, että yhtiön hyväksi tehty työ kasvattaa yhtiön arvoa. (Vailla lainvoimaa 23.11.2015) - Uutiset
9.11.2015 16.12
Hovioikeus velvoitti valehoitajan maksamaan HUS:lle perusteettomasti saamiaan palkkoja sivukuluineen yhteensä 19 400 euroaHO arvioi, että vailla pätevyyttä palkattu hoitaja, joka oli tuomittu luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta ja törkeästä petoksesta (1.1.2005 - 27.11.2012) yhteiseen 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, oli perusteettomasti hyötynyt työnantajansa kustannuksella liikaa maksettuina palkkoina noin 15 800 euroa. Sivukulujen osuuden HO arvioi HUS:n ilmoittamien lisäselvityksessä mainittujen ja KO:n tuomioon kirjattujen määrien perusteella noin 23 prosentiksi. Näin ollen työnantajalle aiheutuneen vahingon määränä oli pidettävä noin 19 400 euroa. Muilta osin KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2015) - Uutiset
4.11.2015 9.19
Vaasan hovioikeus vahvisti sopimukset entisen työnantajan kanneoikeutta ja liikaa maksettujen ruokatuntien palkkojen perusteetonta etua koskevissa asioissaTapauksissa oli kyse kahden vastaajan palkoista, jotka olivat syntyneet aikana, jolloin vastaajat olivat olleet voimassa olevassa työsuhteessa kantajayhdistykseen ja siirtyneet 25.1.2012 ns. vanhoina työntekijöinä luovutuksensaajan (yhtiön) palvelukseen. Kyseinen saatava oli koskenut luovutushetkellä voimassa olevasta työsuhteesta syntynyttä palkkasaatavaa. Vaasan HO:n nyt vahvistamien sopimusten mukaan yhdistyksellä ei ole mitään saatavia työntekijöiltä. (Vailla lainvoimaa 4.11.2015) - Uutiset
23.9.2015 11.41
Jälkeenpäin tapahtunut mielenmuutos ei tehnyt aikoinaan vapaaehtoisesti suoritettua maksua perusteettomaksi - osituksen yhteydessä maksetun käteissuorituksen palautusvaatimus hylättiinIlmeisimpänä ja todellisena syynä esitetylle 8 000 euron vaatimukselle lienee ollut se, että mies oli osapuolten välien huonontumisen takia nyttemmin alkanut katua tekemäänsä rahasuoritusta. Jälkeenpäin tapahtunut mielenmuutos ei tehnyt aikoinaan vapaaehtoisesti suoritettua maksua perusteettomaksi. Perusteettoman edun palautuskanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.9.2015) - Uutiset
24.6.2015 14.10
Hovioikeus pohti yhteisomistussuhdetta ja miten asumishyöty lasketaanA oli 22.10.2010 esittänyt vaatimuksen vuokran maksamisesta 1.1.2011 lukien. Ratkaisussaan KKO 2000:114 korkein oikeus on katsonut, että korvausta asumisedusta tulee maksaa kohtuulliseksi katsotun yhteisen omaisuuden järjestelemiseen tarvittavan ajan jälkeen. Hovioikeus katsoi tässä tapauksessa kohtuulliseksi yhteisen omaisuuden järjestelemiseen tarvittavaksi ajaksi 6 kuukautta 1.1.2011 lukien. Hovioikeus totesi, että asumiskorvaukseen oikeuttavaa ajanjaksoa arvioitaessa oli otettava huomioon, ettei A ollut suostunut myymään osaansa asunnosta B:n ystävälle, vaikka kirjallisena todisteena olleesta sähköpostista ilmeni, että asianosaiset olivat sopineet lokakuussa 2012 asunnon myymisestä. Näin ollen B velvoitettiin suorittamaan A:lle kohtuulliseksi arvioitu 350 euron kuukausikorvaus asumishyödystä 1.7.2011 lukien 31.10.2012 saakka eli yhteensä 5.600 euroa. (Vailla lainvoimaa 24.6.2015) - Uutiset
25.5.2015 9.04
Appivanhemmille luovutetun elinikäisen asumisoikeuden ei näytetty alentaneen luovuttajan puolison vanhemmiltaan ostamaan kiinteistön kauppahintaa – perusteettoman edun palautusta koskeva vaatimus hylättiinKiinteistönkaupan yhteydessä kiinteistön ostaneen (B) puoliso (A) oli luovuttanut B:n vanhemmille asumisoikeuden omistamaansa omakotikiinteistöön samalla kun hän oli muuttanut asumaan B:n ostamalle omakotikiinteistölle. A, joka ei voinut enää asumuseron vuoksi asua B:n omistamalla tilalla, vaati B:ltä perusteettoman edun palautuksena 90 000 euroa. HO katsoi, ettei A ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen B:n vanhemmille luovuttama asumisoikeus olisi alentanut kiinteistön kauppahintaa. Edunpalautuksen edellytykset eivät täyttyneet ja A:n kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.5.2015) - Uutiset
15.4.2015 16.03
Hovioikeus hylkäsi vuokralaisten vaatimukset remontin tuottamasta asunnon arvonnoususta, muuttokustannuksista, uuden asunnon hankinnasta aiheutuneista kuluista ja kolmen kuukauden hyvitysvuokrastaHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla alun perin työsuhdeasunnossa ja sittemmin vuokralaisina asuneiden kantajien 18 470 euron vaatimus remontin tuottamasta asunnon arvonnoususta, yli 600 euron vaatimus muuttokustannuksista ja 4 590 euron hyvitysvaatimus huoneiston vaihtamisen aiheuttamasta haitasta, oli hylätty. Kysymys ei olisi ollut myöskään perusteettomasta edusta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2015) - Uutiset
31.3.2015 10.30
Hovioikeus: Wincapitasta saatu rikoshyöty oli menetettävä myös lisenssikauppaa koskevalta osalta - 20 000 euron menettämisseuraamusta ei kohtuullistettuHO katsoi, ettei rikoshyödyn menettämistä koskevaa vaatimusta tullut hylätä lisenssikauppaa koskevalta osalta, kun vastaajan lisenssikaupasta saama hyöty oli ollut osa Kailajärven rikosta. Kohtuullistamista puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja punnittuaan HO katsoi tapauksessa, etteivät vastaajan esittämät perusteet olleet riittävän painavia, jotta menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen olisi ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 31.3.2015) - Uutiset
23.12.2014 14.00
Hovioikeus: Ex-avopuolison yhteistalouden purkamista koskeva hyvitysvaatimus voitiin hylätä – perusteetonta etua ei ollut näytetty saadunHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jossa oli katsottu jääneen näyttämättä, että A:n työpanos ja rahallinen panos olisivat olleet sellaisia, että B:n niiden ansiosta oli kyennyt kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan. B oli itse omilla ansiotuloillaan maksanut avoliiton alkaessa olleet velkansa. Hänen ei ollut näytetty saaneen perusteetonta etua A:n kustannuksella. Tämän vuoksi A:n 30 000 euron hyvitysvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2014) - Uutiset
3.11.2014 15.30
Käräjäoikeus hylkäsi perusteettoman edun palauttamista koskevan kanteen avoliiton aikana tehtyjen suoritusten hyvittämisestä entiselle avopuolisolle ja velvoitti kantajan maksamaan vastaajan lähes 13 000 euron oikeudenkäyntikulutKO hylkäsi kantajan ex-avopuolisoonsa kohdistamat vaatimukset ex-puolison velvoittamisesta maksamaan kantajalle perusteettoman edun palautuksena yhteisen omakotitalon rakennus- ja lainanhoitomenoista sekä rakennusaikaisen vuokra-asunnon vuokramenoista 10 392 euroa, maastoautosta 4 500 euroa ja huonekaluista sekä muusta kodin irtaimistosta 3 370 euroa. Kantaja velvoitettiin korvaamaan ex-puolison oikeudenkäyntikulut 12 744 euroa. Kantaja perui valituksensa HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.1.2014) - Uutiset
8.8.2014 15.15
Hovioikeuden ratkaisu ennallistamisesta, vahingonkorvauksesta tai perusteettoman edun palauttamisesta kun kaupan kohdetta ei palautettu siinä kunnossa kuin se oli ollut kaupantekohetkelläVaasan hovioikeus oli lainvoimaiseksi jääneellä tuomiollaan 1.3.2012 purkanut myyjän T Oy:n ja ostajien välisen asunto-osakekaupan ja velvoittanut T:n palauttamaan saamansa kauppahinnan ostajille laillisine korkoineen. T:n mukaan ostajat olivat muuttaneet rakennukseen vuonna 2009, jolloin rakennuksen käyttö- ja lämminvesijärjestelmät olivat toimineet. T:n mukaan järjestelmät olivat jäätymisen seurauksena tuhoutuneet ostajien hallinta-aikana heidän laiminlyöntinsä vuoksi. Sekä käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat jääneen näyttämättä, että ostajat olisivat tahallaan vahingoittaneet rakennusta. Ennallistamis-, vahingonkorvaus- ja perusteettoman edun palauttamisvaatimukset hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.8.2014) - Uutiset
12.5.2014 17.04
Kuljetusyhtiön kuorma-autonkuljettajalle maksamien päivärahojen työehtosopimuksen vähimmäismäärän ylittävää osuutta ei tullut vähentää palkkasaatavistaVaasan HO ei muuttanut Satakunnan KO:n tuomiota, jossa oli katsottu, ettei osapuolten välillä ollut sopimusta siitä, että työntekijälle maksetaan palkan ja päivärahat sisältävää kokonaiskorvausta siten, että päivärahoina alunperin maksettu määrä voisi vaikuttaa työntekijän palkan määrään. Työntekijän ei voitu myöskään katsoa saaneen perusteetonta etua, jonka hänen olisi tullut palauttaa kuljetusyhtiölle.