Perinnönjako
- Lakikirjasto > LakimiesGottberg, Eva: Ulkomailla vahvistetut suomalaisten lasten adoptiot ja Suomen perintölainsäädäntöLakimies 6/2004 s. 1009 – 1020, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisSaarenpää, Ahti: Perinnönyhteys ja perinnön ennakkoDefensor Legis 4/2004 s. 602 – 617, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisRäbinä, Timo: Jäämistöosituksessa ja perinnönjaossa huomioon otettavat seikat luovutusvoiton verosuunnittelun kannaltaDefensor Legis 1/2003 s. 38 – 53, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Takaajan kuoleman vaikutukset takaukseenOikeustieto 4/2000 s. 20 – 21, Lyhyempi kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesHelin, Markku: Millainen on kehäpäätelmä? Keskustelua tapauksesta KKO 1999:104Lakimies 4/2000 s. 593 – 596, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesLohi, Tapani: Lesken eläessä toimitettava jako (PK 3:5a) ja eloonjääneen puolison tasinkoprivilegiLakimies 4/2000 s. 537 – 546, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesHelin, Markku: KKO 1999:104. Perintö. Perinnönjako. Avioliitto. Omaisuuden ositus.Lakimies 1/2000 s. 111 – 121, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > OikeustietoGottberg, Eva: Perintö, perinnönjako, avioliitto, omaisuuden ositusOikeustieto 6/1999 s. 8 – 10, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
27.3.2024 11.45
Hovioikeus: Väite lainvoimaisesta sopimusjaosta ei ollut oikeudellisesti siten perusteltu, että pesänjakajan omaisuuden myyntilupa olisi sen ja omaisuuden myynnistä aiheutuvan oikeudenmenetyksen vaaran vuoksi ollut syytä evätäHovioikeuden päätöksessä lausutun perusteella hovioikeus katsoi, ettei B:n väite lainvoimaisesta sopimusjaosta ollut oikeudellisesti siten perusteltu, että myyntilupa olisi sen ja omaisuuden myynnistä aiheutuvan oikeudenmenetyksen vaaran vuoksi syytä evätä. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 27.3.2024) - Uutiset
20.12.2023 8.28
Hovioikeus: Tuomarin esteellisyys, käräjäoikeuden todistelun vastaanottamista koskeva käsittelyratkaisu, uskotun miehen henkilö ja toimivalta, irtaimen esineen myyntitapa sekä edellytykset alimman myyntihinnan vahvistamiselleHovioikeus katsoi muun muassa, ettei PH osoittanut hänellä olleen pätevää syytä olla tekemättä esteellisyyttä koskevaa väitettä aikaisemmin ja jätti tätä koskevan väitteen enemmälti tutkimatta. Päätöksessä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoi, ettei asianajaja T ollut esteellinen toimimaan uskottuna miehenä. Asiassa ei esitetty riittävää selvitystä irtaimen omaisuuden tämänhetkisestä käyvästä arvosta. Asiassa esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella kummankaan yhteisomistajan oikeusturva edellyttäisi alimman myyntihinnan määräämistä. Tässä tapauksessa ei ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. (Vailla lainvoimaa 20.12.2023) - Uutiset
15.11.2023 11.01
Perinnönjaon moite ei menestynyt hovioikeudessakaanHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko M saanut ennakkoperintöä IK:lta, ja mikäli vastaus tähän kysymykseen oli myönteinen, minkä suuruinen ennakkoperinnön määrä oli ollut. (Vailla lainvoimaa 15.11.2023) - Uutiset
16.5.2023 11.38
Suomi.fi ohjaa läpi läheisen kuoleman jälkeisen byrokratiaviidakon – uudessa oppaassa kattavat ohjeet eri toimijoiltaVuosittain Suomessa kuolee noin 50.000 ihmistä. Heidän omaisiaan on moninkertainen määrä. Suomi.fin uusi Läheisen kuolema -opas ohjaa omaisia eteenpäin askel kerrallaan. Oppaan sisällön tuottamiseen on osallistunut laaja joukko viranomaisia, järjestöjä ja muita toimijoita. - Uutiset
14.3.2023 10.50
Hovioikeus jätti kaupparekisteristä poistetun yhtiön valituksen tutkimattaValittaja Oy:n oikeustoimikelpoisuus - Rekisteristä poistetun yhtiön edustaminen - Rekisteristä poistetun yhtiön oikeustoimikelpoisuus (Vailla lainvoimaa 14.3.2023) - Uutiset
20.1.2022 8.07
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta – hovioikeus ratkaisi asian itseRahaksimuuttokustannusten ja piilevän verovelan huomiointia omaisuuden arvostukseen perinnönjakoon perustuvassa osituksessa oli käsitelty Rovaniemen hovioikeuden ratkaisussa nro S 03/890 17.12.2004, jossa kiinteän omaisuuden rahaksimuuttokustannuksia ja sen myyntiin sisältyvää piilevää luovutusvoittoverovelkaa ei voitu ottaa huomioon omaisuuden arvostamisessa, koska ne eivät jakohetkellä vielä olleet realisoituneet. Myöskään tässä tapauksessa kanteessa tarkoitettuja rahaksimuuttokustannuksia ja veroseuraamuksia ei jakohetkellä ollut olemassa eikä niiden syntymisestä tai määrästä ollut varmuutta, koska lakiosa on osin tai kokonaan mahdollista suorittaa muullakin omaisuudella. Näin ollen kantajien vaatimus muuttaa perinnönjakoa huomioimalla kiinteistöomaisuuden myyntikustannukset ja luovutusvoittovero vastaajien lakiosien määrässä oli hylättävä. Perinnönjako oli tähän nähden toimitettava pesänjakajan päätöksen 7.10.2016 mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
5.10.2021 13.30
Defensor Legis 3/2021 käsittelee perheoikeuttaDefensor Legisin numerossa 3/2021 käsittelyssä ovat perheoikeudelliset kysymykset. Lehdessä käsitellään muun muassa yleistestamentinsaajalle annetun lahjan käsittelyä perinnönjaossa, puolisoiden välistä vanhentunutta tai tulkinnanvaraista velkaa, lunastusta perinnönjaossa, todistustaakkaa testamentintekijän tahdonmuodostuskyvystä sekä ulkosuomalaisten perheoikeusasioiden hoitamista. - Uutiset
15.9.2021 13.22
Hovioikeus kumosi ja palautti ositus- ja perinnönjakoasian: Asianajaja oli esteellinenKäräjäoikeus oli tuomiossaan arvioinut A:n ja asianajaja H:n käymien neuvottelujen sisältöä ja ottanut huomioon H:n ilmoittaman tapahtumainkulun. H:ta ei ollut kuultu asiassa todistajana sen vuoksi, että hän oli toiminut vastaajien avustajana. Joka tapauksessa H:n toimet olivat liittyneet A:n puolison kuolinpesään ja olleet välittömässä ajallisessa yhteydessä toisiinsa. Hänen oli siten katsottava toimineen samassa asiassa A:n asiamiehenä. Asianajaja H oli ollut esteellinen toimimaan asiassa B:eiden ja C:n asiamiehenä. Esteellinen asiamies on samalla tehtäväänsä sopimaton (KKO 2020:21 kohta 37). Näin ollen H:ta oli kiellettävä esiintymästä B:eiden ja C:n asiamiehenä asiassa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2021) - Uutiset
23.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi jakamattoman kuolinpesän varoja omalle tililleen siirtäneen toisen osakkaan menettelyä – kyse perinnönjaon ennakosta voitiin sulkea varmuudella poisAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja asiassa kuvatulla menettelyllään syyllistynyt kavallusrikokseen, vai vapauttiko hänet rikosoikeudellisesti vastuusta hänen väittämällään tavalla se, ettei hän ollut tiennyt toimintansa lainvastaisuutta ja/tai oliko kyse ollut hänen väittäminsä tavoin perinnönjaon ennakosta. Kavalletun omaisuuden arvo oli ollut syytteessä mainittu 96.805 euroa. HO katsoi, että väitteet vaihtoehtoisista tapahtumainkuluista voitiin sulkea pois. Kavallusta oli pidettävä kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta 1 v ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja velvoitettiin korvaamaan kuolinpesälle anastamansa hallussaan olleet jakamattoman kuolinpesän varat 96.805 euroa viivästyskorkoineen 29.12.2016 lukien. (Vailla lainvoimaa 23.6.2021) - Uutiset
22.4.2021 14.15
Kirkko uudistaa virkatodistusten laatimista – sukuselvitysmuotoisten virkatodistusten käsittelyajat ovat paikoin venyneet; myös Digi- ja väestötietovirastossa kohtuuttomia viivästyksiä laillisuusvalvojien kannanotoista huolimattaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon virkatodistuspalveluissa on parhaillaan käynnissä sen historian kenties suurin muutoshanke. Uudistuksen myötä virkatodistusten laatiminen keskitetään viiteentoista keskusrekisteriin. Uudistus edellyttää organisointiin ja tekniikkaan liittyviä muutoksia, joiden vuoksi sukuselvitysmuotoisten virkatodistusten käsittelyajat ovat paikoin venyneet. Laillisuusvalvojat ovat muissa yhteyksissä todenneet useaan otteeseen, että viranomaisen resurssipula ei ole hyväksyttävä perustelu lainmukaisista velvollisuuksista poikkeamiselle. - Uutiset
16.2.2021 11.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: 199.673,75 euron rahasuorituksia oli pidettävä suosiolahjoina vaikka suoritusten ja perittävän kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkäTuomiossa esitetyn perusteella 2.10.2007 tehdyistä yhteensä 169.000 euron suorituksista 159.673,75 euroa ja 11.8.2005 tehtyä 40.000 euron suoritusta oli pidettävä Toini B:n Matti B:lle antamina lahjoina, joilla oli ilmeisesti tarkoitettu suosia Matti B:tä A:n vahingoksi. Lakiin ei sisälly nimenomaista aikarajaa, milloin luovutusta ei enää ajankulumisen vuoksi voida pitää suosiolahjana. Oikeuskirjallisuudessa kohtuullisena aikarajana on pidetty perittävän kuolemaa edeltävää kymmentä vuotta. Oikeuskäytännössä kohtuullisena pidettävä aikaraja on vaihdellut, eikä kymmenen vuoden takaisen lahjan huomioon ottaminen suosiolahjana ole harvinaista. Mitä lyhyempi aika lahjan antamisen ja perittävän kuoleman välillä on, sitä todennäköisempää on, että luovutusta pidetään suosiolahjana varsinkin, jos perittävä on lahjan antaessaan ollut iäkäs. (Aarnio, Aulis - Kangas, Urpo; Suomen jäämistöoikeus I, 2009, s. 845 - 848.) Ratkaisussaan KKO 2012:96 korkein oikeus päätyi pitämään suosiolahjana lahjaa, jonka perinnönjättäjä oli antanut 23 vuotta ennen kuolemaansa. Edellä esitetyn perusteella oikeuskirjallisuudessa esitetty kymmenen vuoden aikaraja ei ole ehdoton, ja kohtuullinen aika tulee arvioida tapauskohtaisesti. Nyt kysymyksessä olevat rahasuoritukset oli tehty 11.8.2005 ja 2.10.2007. Toini B oli kuollut 9.12.2015. Hovioikeus päätyi siihen, että kysymys oli ollut suosiolahjasta siitä huolimatta, että rahasuoritusten ja Toini B:n kuoleman välinen aika oli kohtuullisen pitkä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021)