Isyys
- Uutiset
25.3.2021 10.30
Uusi vanhemmuuslaki korvaisi voimassaolevan isyyslain ja äitiyslain - lausuntoja voi antaa 7.5.2021 saakkaLuonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki. Laki korvaisi voimassaolevan isyyslain (11/2015) ja äitiyslain (253/2018). Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 16 §:ää. Samalla ehdotetaan toteutettavaksi vanhemmuuslain säätämisestä aiheutuvat muut välttämättömät lainsäädäntömuutokset. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2023. - Uutiset
16.2.2021 11.21
Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta valmistunutHallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta on valmistunut ja julkaistu. Siitä pyydetään 19.2.- 2.4.2021 välisenä aikana lausuntopalautetta. - Uutiset
12.2.2021 13.00
Hovioikeus tuomitsi sosiaalityöntekijöitä uhkailleen miehen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseenVastaajan syyksi luettiin 20.2.2018 tehty virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, jossa vastaaja oli uhannut puhelimitse ja tekstiviestitse lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä hakkaamisella ja muulla väkivallalla, kun nämä olivat olleet suorittamassa vastaajan lapsen huostaanottoon ja sijoitukseen liittyviä virkatoimia. Näin tehdessään vastaaja oli uhannut käyttää väkivaltaa julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan. Selvityksessä esitettynä lausuntona oli, ettei vastaajalla ollut edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. HO katsoi tämän vuoksi ja ottaen myös huomioon vastaajan korvaushoitoa edellyttävän huumausaineongelman sekä vastaajalle aikaisemmin tuomitun mutta kokonaan suorittamatta jääneen ja siksi vankeudeksi muunnetun yhdyskuntapalvelurangaistuksen, ettei vastaajan voitu olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Rangaistus tuomittiin vastaajalle ehdottomana vankeutena. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.00
Isyyden kumoamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKoska KO ei ollut varannut B:lle tilaisuutta vastata kanteeseen, asian käsittelyssä KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia ei ollut myöskään A:n kanteen osalta ollut sellainen, että kanteen olisi voinut heti jättää tutkimatta kuulematta A:ta henkilökohtaisesti asiassa. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia palautettiin, HO ei lausunut siitä, oliko A:n tai B:n isyyden kumoamista koskeva kanne nostettu isyyslaissa tarkoitetussa määräajassa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunutHO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
16.12.2020 11.00
Oliko tapaamisoikeutta vaatinut mies erityisen läheinen henkilö 2-vuotiaalle lapselle - tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi ollut selvästi vastoin lapsen etuaAsiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija ja lapsen äiti olivat olleet parisuhteessa ennen lapsen syntymää 6.4.2018. Riidatonta oli niin ikään se, että osapuolet olivat aina lokakuuhun 2019 saakka olleet siinä uskossa, että hakija on lapsen isä. Lokakuussa 2019 oli selvinnyt, että suoritettujen isyystestien mukaan hakija ei ollut lapsen biologinen isä. KO oli todennut mm., että kysymys on 2-vuotiaasta lapsesta, jonka käsitys ajasta on heikko, eivätkä mielikuvat häntä tapaavista henkilöistä säily pitkään lapsen mielessä. Asiassa saadun selvityksen perusteella oli voitu todeta, että hakijan ja lapsen äidin suhde oli ollut katkonainen, eikä se ollut lapsen elinaikana sisältänyt muutamaa kuukautta pidempää yhtäjaksoista asumista samassa taloudessa. Hakija oli tavannut lasta säännöllisesti vuosina 2018 ja 2019, mutta hän ei ollut osallistunut lapsen hoitoon ja kasvatukseen tavalla, joka olisi muodostanut heidän välilleen lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan vakiintuneen suhteen. Hakijan ja lapsen äidin väliset konfliktit olivat saadun selvityksen perusteella niin vakavia ja vahingollisia, että tapaamisoikeuden vahvistaminen olisi vaarantanut lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen ja olisi näin ollen ollut selvästi vastoin lapsen etua. Asiassa mainituin perustein hakemus hylättiin. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
15.10.2020 15.00
Huoltoriidan täytäntöönpanoriidassa oli erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista pääsäännöstä poiketen hakijan peruutettua hakemuksensa sen jälkeen, kun tuomioistuin oli vahvistanut ettei hän ole lapsen isäTapauksessa A oli peruuttanut 3.7.2019 vireille panemansa hakemuksen sen johdosta, että KO oli 5.3.2020 antamassaan tuomiossa vahvistanut, ettei A ole lapsen isä ja että B on lapsen isä. Kyseinen isyyden kumoamista ja vahvistamista koskevan kanteen oli 27.9.2019 pannut vireille lapsi, jota oli edustanut hänelle määrätty edunvalvojan sijainen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista lainkohdan pääsäännöstä poiketen. Asianosaisten oli siten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa ja A oli vapautettava velvollisuudesta korvata B:lle oikeudenkäyntikuluina KO:sta oikeusapumaksu 70 euroa ja oikeusavun omavastuuosuus 198 euroa, määrät yhteensä 268 euroa, sekä Suomen valtiolle / Keski- Suomen oikeusaputoimistolle asian hoitamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 297 euroa, sekä kaikille näille korvauksille tuomitusta koronmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 9.18
Hovioikeus ei vapauttanut miestä elatusvelvollisuudesta avioliiton aikana syntyneelle lapselleHelsingin hovioikeus pysytti Helsingin käräjäoikeuden 29.1.2020 elatusapuasiassa antaman tuomion. Käräjäoikeus oli velvoittanut avioliiton perusteella määräytyneen lapsen isän, joka ei kuitenkaan ollut lapsen biologinen isä, suorittamaan lapselle elatusapua. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
30.9.2020 11.33
Hovioikeus palautti äitiyden vahvistamista koskevan asian käräjäoikeuteen ja määräsi oikeusgeneettisen tutkimuksen suoritettavaksiA oli saapunut Suomeen kahden lapsen kanssa, joista toinen, vuonna 2011 syntynyt poika, oli merkitty väestötietojärjestelmään hänen lapsekseen. A oli pyytänyt maistraattia muuttamaan hänen väestötietojärjestelmässä olevia tietojaan siten, että myös B merkitään hänen lapsekseen. Maistraatti ei ollut muuttanut kyseistä tietoa väestötietojärjestelmään katsoen, että se ei ollut saanut luotettavaa selvitystä vanhempi-lapsisuhteesta B:n syntymäpäivämerkintöjä koskevien ristiriitaisuuksien vuoksi. B:n isän oli ilmoitettu menehtyneen ennen perheen saapumista Suomeen. Näin ollen ja kun B:tä ei ollut väestötietojärjestelmään merkitty A:n lapseksi, hänellä ei ollut virallista huoltajaa. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko A:sta ja B:stä määrätä tehtäväksi oikeusgeneettinen tutkimus ja vahvistaa A olevan B:n äiti. KO:n päätös kumottiin. HO määräsi suoritettavaksi oikeusgeneettisen tutkimuksen A:sta sta ja B:stä. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.30
Hovioikeus ei määrännyt hautaa avattavaksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain tarkoittaman näytteen ottamiseksi - lain säännös ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaOIL 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat tuomioistuimen määräämän näytteenoton ulkopuolelle. Säännöksen taustalla olevan hallituksen esityksen mukaan esitystä valmistellut työryhmä oli ehdottanut, että tutkimus olisi voitu määrätä tehtäväksi myös haudatusta vainajasta, mutta tästä oli kielteisen lausuntopalautteen vuoksi ja hautarauhan kunnioittamiseksi päätetty jatkovalmistelussa luopua (HE 56/2004 vp s. 12 ja 13). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuimella ei mainitun säännöksen nojalla ole oikeutta määrätä hautaa avattavaksi näytteen ottamiseksi. OIL:n säännöksen soveltaminen ei tässä tapauksessa ollut muodostanut ehdotonta estettä valittajan perimän selvittämiseksi, eikä säännös intressipunninnan perusteella ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
1.6.2020 10.30
Hovioikeus arvioi makaamisnäyttöä ja vahvisti yli 40 vuotta sitten kuolleen miehen isyyden - tuomio oli erimielinen näytön arvioinnin ja lopputuloksen osaltaKantaja on 76-vuotias. Hänen isäksi väittämänsä henkilö on kuollut yli 40 vuotta sitten. Kantajan äidinkin kuolemasta on kulunut jo yli 30 vuotta. KO:n tuomiosta ilmeneviä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että makaamisesta ja kantajan äidin olosuhteista oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö. Isyyden vahvistaminen oli sen vuoksi tässä tapauksessa mahdollista. HO oli päätynyt tähän johtopäätökseen erityisesti sen vuoksi, koska asiassa ei ollut edes väitetty, että kantajan äidillä olisi ollut lapsen siittämisajankohtana muita seurustelusuhteita ja koska muista isäehdokkaista ei ollut esitetty mitään näyttöä. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.6.2020) - Uutiset
8.5.2020 10.26
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti vanhemmuuslaistaVanhemmuuden sääntely yhdistetään vanhemmuuslaiksi. Samalla on tarkoitus toteuttaa lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarkistustarpeet. - Uutiset
17.4.2020 15.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi isyyden vahvistamista ja lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan tuomioonHakijan mukaan tuomio oli toimitettu ensin väärään osoitteeseen ja hakijan osoite oli tämän vuoksi jouduttu selvittämään postin toimesta. Hakijan mukaan hän ei ollut osannut sanoa, oliko hän saanut tiedokseen KO:n lähettämän ilmoituksen ratkaisun antamisesta. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että hakija oli menettänyt puhevaltansa asiassa ilman omaa syytään. Määräajan palauttamiselle oli siten OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 17.4.2020) - Uutiset
18.3.2020 13.04
Isyyden vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla päätyä siihen, ettei asiassa voida määrätä tehtäväksi oikeusgeneettistä tutkimusta ja hylätä kannetta sillä perusteella. Oikeusgeneettisellä tutkimuksella on merkittävä vaikutus asian lopputulokseen. Koska KO oli ratkaissut asian määräämättä tutkimusta tehtäväksi, tuli asia oikeusastejärjestys huomioon ottaen palauttaa KO:een, jonka tulee määrätä tutkimus suoritettavaksi, ja sen jälkeen ratkaista asia uudelleen. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
6.2.2020 8.00
Vanhempainpäivärahojen uudistuksesta syntyi malli jatkovalmistelun pohjaksiSosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitteli hallituksen uuden perhevapaamallin tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 5. helmikuuta. Perheen päivärahapäivien kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä 11,5 kuukaudesta reiluun 14 kuukauteen. Molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren kiintiön, joka on 164 päivärahapäivää eli noin 6,6 kuukautta. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle 69 päivää. Raskaana oleva vanhemmalle tulisi noin kuukauden päivärahajakso ennen vanhempainrahan alkua. Tästä on käytetty työnimeä raskausraha. Yksinhuoltaja saisi käyttöönsä molempien vanhempien päivärahakiintiön. Päivärahapäivien määrän kasvattaminen lisäisi järjestelmän kustannuksia arviolta noin 100 miljoonalla eurolla. Arvio tarkentuu, kun mallin yksityiskohtia hiotaan jatkovalmistelussa. Uudistusta työstää virkamiesvetoinen työryhmä. Aikaisintaan uudistus tulee voimaan vuonna 2021. - Uutiset
14.1.2020 11.33
KKO: Ennen vuoden 1975 isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneellä oli kohtuusharkinnan perusteella tapauksen olosuhteissa oikeus lakiosaansa isänsä jälkeenA oli syntynyt avioliiton ulkopuolella ennen vuoden 1975 isyyslain (700/1975) voimaantuloa. Hän oli nostanut vuonna 2003 isyyden vahvistamiskanteen B:tä vastaan. Kanne oli jätetty tutkimatta isyyslain voimaanpanosta annetun lain (701/1975) 7 §:n 2 momentin nojalla. B oli kuollut vuonna 2008. Uuden isyyslain (11/2015) tultua voimaan A oli nostanut uuden kanteen, jonka johdosta oli vahvistettu, että B on A:n isä.
Harkittaessa, oliko A:lla oikeus perintöön B:n jälkeen, otettiin huomioon, että B oli A:n syntymästä lähtien tiennyt olevansa A:n isä ja että A oli saatuaan selville isänsä henkilöllisyyden pyrkinyt aktiivisesti saamaan isyyden vahvistetuksi, mistä B ja myös tämän perilliset olivat tulleet tietoisiksi. Korkein oikeus vahvisti, että A:lla oli oikeus perintöön B:n jälkeen isyyslain 67 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetyn rajoituksen estämättä. - Uutiset
29.11.2019 15.00
Työtuomioistuin: Neuvolaterveydenhoitajien tehtäväkohtaisen palkan korottamiselle ei ollut aihetta, kun heille oli tullut uudeksi tehtäväksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminenAsiassa oli kysymys siitä, oliko neuvolaterveydenhoitajien tehtävän vaativuus muuttunut olennaisesti ja olisiko kunnan pitänyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella korottaa neuvolaterveydenhoitajien tehtäväkohtaista palkkaa siitä lukien, kun heille tuli uudeksi tehtäväksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminen. Työtuomioistuin katsoi, että kunta oli perustellusti voinut päätyä siihen, että tehtävän vaativuus ei ollut olennaisesti muuttunut eikä tehtäväkohtaisen palkan korottamiselle ollut ollut aihetta. Kanne hylättiin. - Uutiset
9.9.2019 11.00
Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat lain soveltamisalan ulkopuolelle - hovioikeus arvioi johtiko mainitun rajauksen soveltaminen asiassa ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssaTurun HO katsoi, ettei oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (OIL) 5 §:n 2 momentin soveltaminen johtanut ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa. Vaatimus määrätä oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tehtäväksi B:n vanhemmista oli siten hylättävä. (Ks. KKO:2021:88: HOn ja KO:n tuomiot kumottiin ja hauta määrättiin avattavaksi isyystutkimusta varten) - Uutiset
25.3.2019 9.00
Vanhempainpäivärahoihin muutoksia huhtikuussaLapsesta yksinhuolehtivan äidin vanhempainpäivärahakautta pidennetään vastaamaan kahden vanhemman perheen yhteenlaskettua vanhempainpäivärahakautta. Adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään ja kaikilla lapsen oman perheensä ulkopuolelta adoptoivilla on oikeus vanhempainrahaan. Isyysrahaa myönnetään jatkossa monikkoperheiden isille pidennettynä. - Uutiset
8.3.2019 11.30
Biologinen isyys varmistui vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen - testamentti julistettiin biologisen tyttären vaatimuksesta pätemättömäksi erehtymisen vuoksiKO:ssa oli ollut ensisijaisesti kyse siitä, oliko T testamenttia tehdessään erehtynyt sillä tavalla, että se oli määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Toissijaisesti oli ollut kyse siitä, oliko T pakotettu tekemään testamentti tai oliko hänet siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdon heikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka että hänet oli petollisesti vietelty tekemään testamentti. Testamentinsaajat vaativat HO:ssa KO:n tuomion (testamentin pätemättömäksi julistaminen) kumoamista ja että biologisen tyttären kanne hylätään ja että hänet velvoitetaan korvaamaan testamentinsaajien oikeudenkäyntikulut. Testamentinsaajille ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2019) - Uutiset
6.2.2019 12.51
EU:ssa päästy sopuun työelämän tasapainodirektiivistäEuroopan unionin neuvosto hyväksyi Coreperin käsittelyssä ehdotuksen lopulliseksi sopuratkaisuksi työelämän tasapainodirektiivistä. Direktiivissä säädellään isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta ja joustavista työjärjestelyistä. Direktiivin vaikutukset Suomen kansalliseen lainsäädäntöön ovat vähäisiä. Direktiivin täytäntöönpanoaika on kolme vuotta sen voimaantulosta. Direktiivin lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston hyväksymistä - Uutiset
25.1.2019 11.30
Neuvottelutulos EU:n isyyslomasta ja vanhempainvapaastaEU:n perhevapaauudistuksessa saavutettiin torstaina 24. tammikuuta neuvottelusopu komission, Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välillä. - Uutiset
22.1.2019 16.04
Isyyden kumoamiskanteelle kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut erittäin painavaa syytäLapsen äiti oli kertonut, että hänellä oli ennen raskautta ollut seurustelusuhde B:n lisäksi myös toisen miehen kanssa. Äidillä oli näin ollen ollut aihe epäillä B:n isyyttä jo hyvissä ajoin ennen kanteen nostamiselle säädetyn määräajan umpeutumista. Riitaisuudet tai miehen väkivaltainen käytös eivät tosiasiassa olleet estäneet isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamista määräajassa. Terveydentilaan liittyviä seikkoja ei ollut pidettävä isyyslaissa tarkoitettuna painavana syynä kanteen myöhäiselle nostamiselle. Se seikka, että lapsen äiti ei ollut ollut tietoinen isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamiselle säädetystä määräajasta, ei muodostanut painavaa syytä kanteen nostamiselle määräajan jälkeen. Myöskään sille, että kanneaika oli ylittynyt vain muutamalla viikolla, ei voitu antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä. Kanne oli näin ollen jätettävä tutkimatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lapsen äidille. Vastavalitus raukesi. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
31.12.2018 8.00
Muutoksia vähimmäismääräisiin päivärahoihin, takuueläkkeeseen ja nuorten kuntoutusrahaan – lääkekatto aleneeVähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä korotetaan. Monikkoperheiden isien isyysrahakautta pidennetään, lasta yksin huoltavalle äidille annetaan oikeus pidempään vanhempainpäivärahakauteen ja adoptiovanhempainrahakautta pidennetään. Reseptilääkkeiden vuotuista omavastuuta eli niin sanottua lääkekatto alenee. Tasavallan presidentti vahvisti lait 28. joulukuuta ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2019. Vanhempainpäivärahoja koskevat muutokset tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2019. - Uutiset
2.7.2018 14.19
Hovioikeuden ratkaisu isyyden vahvistamisesta ja perimysoikeudestaHovioikeus katsoi, että muotoamiskannetta, jolla tavoitellaan muutosta miehen ja lapsen välisessä perheoikeudellisessa statuksessa, voidaan ajaa vain niissä tilanteissa, joissa isyyslaki sen nimenomaisesti sallii, ja että kanteen voivat nostaa vain siihen isyyslain mukaan oikeutetut. Myös perintöoikeudellisen aseman vahvistaminen edellyttää sukulaisuussuhteen vahvistamista nimenomaan isyyslain mukaisessa järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 2.7.2018) - Uutiset
25.6.2018 9.19
Hovioikeus: Erityisen painavaa syytä isyyden kumoamiskanteen nostamiselle määräajan jälkeen ei ollutHO totesi mm., ettei asianosaisen todelliselle tietoisuudelle lain sisällöstä voida antaa merkitystä lain säännösten noudattamisessa edes siinä tapauksessa, ettei asianosainen kielitaidottomuutensa vuoksi kykene tosiasiallisesti perehtymään lain sisältöön kuten isyyslain määräaikoihin. Lapsen äiti oli lisäksi vedonnut erityisen syyn osalta siihen seikkaan, ettei B:llä ja lapsella ole lainkaan sosiaalista suhdetta toisiinsa. HO:n mainitsemista syistä sosiaalisten suhteiden puuttumiselle ei tässä tilanteessa voitu kuitenkaan antaa merkittävää painoarvoa erityistä syytä arvioitaessa. Johtopäätöksenä asiassa esitetystä HO asiaa kokonaisuutena arvioituaan katsoi, ettei lapsen äiti ollut näyttänyt hänellä olleen erittäin painavaa syytä nostaa kannetta määräajan jälkeen. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 25.6.2018) - Uutiset
1.2.2018 9.41
Hovioikeus: Isyyden selvittämistä koskeva DNA-näyte määrättiin otettavaksi haudatusta miehestäHelsingin hovioikeus katsoi torstaina (1.2.) antamassaan päätöksessä, että isyystutkimuksen edellyttämä oikeusgeneettinen tutkimusnäyte voidaan ottaa jo haudatusta miehestä ja määräsi haudan avattavaksi tutkimuksen teettämiseksi. Hovioikeus muutti siten Helsingin käräjäoikeuden päätöstä, jonka mukaan haudan avaaminen ei ollut mahdollista näytteen ottamiseksi. (Vailla lainvoimaa 1.2.2018) - Uutiset
13.12.2017 14.05
Oikeusgeneettinen isyystutkimus oli tehtävä äidin vastustuksesta huolimattaKO ei ollut pitänyt lapsen äidin A:n ja lapsen isäksi epäillyn henkilön ja entisen puolison B:n riitaisia välejä ja riitaisuuksien vaikutusta A:n riittävänä syynä katsoa oikeusgeneettisen tutkimuksen teettämisen olevan lapsen edun vastaista. Lapsen äiti oli HO:ssa perustellut kieltäytymistään sillä, että isyyden selvittämisen keskeyttäminen oli perusteltua B:n häneen jo vuosien ajan kohdistaman epäasiallisen käytöksen ja henkisen kiusaamisen sekä heidän kolmen yhteisen lapsensa, häntä vastaan kohdistaman manipuloinnin johdosta. HO katsoi, ettei KO:n ratkaisun muuttamiseen ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 13.12.2017) - Uutiset
21.6.2017 15.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalla 8.6.–15.6.2017 koskevat muun muassa julkiselle puolustajalle ajanhukkauksesta maksettavan korvauksen suuruutta, käännytyspäätöksen kumoamista, turvaamistoimen määräämistä yrityssalaisuutta koskevassa asiassa, poliisin toimivaltuuksia sekä laiminlyöntiä ilmoittaa rikos. - Uutiset
15.6.2017 16.00
Avioliiton purkautumisen jälkeen syntynyttä lasta pidettiin perillisenä - perinnänjaon moitekanne hylättiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko pesänjakajan ratkaisua perinnönjaosta A:n jälkeen muutettava B:n vaatimalla tavalla siten, että B tulee yksin P:n sijaan sisarensa perilliseksi siitä huolimatta, että B:n kanne P:n isyyden kumoamiseksi on aikanaan jätetty tutkimatta. HO päätyi KO:n tavoin siihen, että perinnönjako A:n jälkeen oli perustettava sille seikalle, että P oli C:n isä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
23.5.2017 15.05
Lapsen asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva äidin hakemus voitiin tutkia vaikka mies ei ollut lapsen biologinen isäMies oli tunnustanut isyytensä ja hänet oli merkitty väestötietojärjestelmään lapsen isäksi. Vaikka myöhemmin tehty DNA-tutkimus oli osoittanut, ettei mies ollut lapsen isä, ei isyyttä ollut toistaiseksi kumottu. Tästä syystä edunvalvojan sijaisen määräämistä isyyden kumoamista varten tehty hakemus ei estänyt lapsen äidin tekemää huolto- ja tapaamisoikeuden hakemuksen tutkimista. Myöskään mahdollinen elatusavun takaisinkorvausvelvollisuus ei ollut peruste estää lapsen oikeutta elatukseen. Hakemus oli tutkittu ja mies velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua. - Uutiset
28.3.2017 15.31
Hovioikeuden ratkaisu lapsen tapaamisoikeudesta keinohedelmöitystapauksessaAviopuolisot B ja D olivat saaneet lapsen keinohedelmöityksen avulla siten, että hedelmöitys oli tapahtunut käyttäen hyväksi D:n isän A:n sukusoluja. Lapsen C synnyttyä avioliitto oli purkautunut ja B oli hakenut D:n isyyden kumoamista. Isyyden kumoamisen jälkeen A:n kanteesta hänen isyytensä C:hen oli vahvistettu. A:n haettua yhteishuoltoa ja tapaamisoikeutta käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen, koska B:n ja C:n suojaksi oli annettu turvakielto ja he olivat muuttaneet pysyvästi ulkomaille, jonka vuoksi määräys tapaamisoikeudesta olisi ainakin toistaiseksi vaikutukseton. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että tapaamisoikeuden tosiasiallisena tarkoituksena oli säilyttää D:n suhteet lapseen. Hovioikeus katsoi, ettei edellytyksiä yhteishuollolle ollut, mutta vahvisti C:lle oikeuden tavata isäänsä A:ta. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 16.00
Isyyttään tunnustamisen jälkeen epäilemään alkaneen miehen määräajan jälkeen tehdylle isyyden kumoamiskanteelle oli erittäin painava syy - isyys kumottiinMiehen katsottiin näyttäneen, että hän oli isyyslain 44 §:n 1 momentin määräajan umpeen kulumisen jälkeen saanut tietää olosuhteista, joiden perusteella hänelle oli syntynyt perusteltu aihe epäillä isyyttään ja tätä oli pidettävä erittäin painava syynä sille, ettei kannetta ollut nostettu kahden vuoden kuluessa lapsen isyyden tunnustamisesta. Oikeusgeneettisen tutkimuksen perusteella oli pidettävä selvitettynä, ettei mies ollut lapsen isä. Kanne oli hyväksyttävä ja miehen isyys oli kumottava. HO ei myöntänyt KO:n tuomion kumoamista vaatineelle lapsen äidille ja lapselle jakokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
15.4.2016 15.03
Kahta biologista isää ei voinut olla samaan aikaan - isyyden vahvistamista koskeva kanne hylättiin haastetta antamattaKantaja oli vaatinut B:n vahvistamista hänen isäkseen. KO oli todennut, ettei kantajalla voinut olla samaan aikaan kahta biologista isää. Kantajan isä oli edelleen A. Sellaista ratkaisua, jonka mukaan A:n isyys olisi kumottu, ei ollut olemassa. Kanne oli selvästi perusteeton ja hylättävä haastetta antamatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
11.4.2016 7.54
Vaikka isyysasian käsittelyssä maistraatissa oli tapahtunut kuulemisvirhe, KHO ei palauttanut asiaa uudelleen käsiteltäväksiMaistraatilla oli tosiasiassa ollut etukäteen tiedossaan A:n kielteinen kanta asioissa, koska tämä oli sen kertonut käydessään henkilökohtaisesti maistraatissa ennen kuin lapsen äiti oli hakenut lapsen sukuaseman muutosta koskevan merkinnän tekemistä. A:n esittämät näkökohdat olivat tulleet esille sekä oikaisuvaatimusvaiheessa että valitusvaiheessa. A:n vaatimuksen keskeinen sisältö kohdistui itse isyyden tunnustamiseen Venäjällä, ei asiakirjojen oikeellisuuteen sinällään. Helsingin hovioikeus voi isyyslain mukaan hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa isyydestä annettu todistus Suomessa. Näiden syiden perusteella asiaa ei ollut perustetta palauttaa kuulemisvirheen vuoksi maistraatille uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
12.2.2016 16.00
Hovioikeus tulkitsi uuden isyyslain voimaanpanolakia – kannetta ei ollut nostettu liian myöhään ja oikeusgeneettinen isyystutkimus määrättiin suoritettavaksiKäräjäoikeus oli hylännyt A:n kanteen isyyden vahvistamisesta isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) nojalla liian myöhään nostettuna. Uuden isyyslain (11/2015) säännös huomioon ottaen A:n kanne tuli tutkia isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) mukaisen kanteen noston määräajan umpeutumisesta huolimatta. Asiassa oli isyyden vahvistamisen osalta sovellettava kanteen vireille tullessa voimassa olleita isyyslain (700/1975) säännöksiä. Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä voitiin pitää isyyslain 4 luvun 30 §:ssä ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin tarpeellisena asian selvittämiseksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
15.1.2016 8.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 21.10.–4.11.2015 koskevat muun muassa tuomionpurkua kaksoisrangaistavuuden kiellon perusteella, väkivaltaa viranomaista kohtaan, isyyden kumoamista, julkisen oikeusavustajan kulujen korvaamista sekä syytteen tarkistamista. - Uutiset
31.12.2015 11.03
Käräjäoikeus joutui selvittämään Ranskassa asuvan miehen isyyden laajan henkilö- ja kirjallisen todistelun perusteella miehen kieltäydyttyä DNA-testistä - mies velvoitettiin suorittamaan Suomessa asuvalle tyttärelleen elatusapua siitä kun hänelle oli todisteellisesti varattu mahdollisuus tunnustaa isyytensäMiehen Ranskan lain mukainen oikeus kieltäytyä isyyden varmuudella osoittavasta DNA-testistä ja se seikka, ettei Suomen viranomaisilla ollut käytettävissään tehokkaita pakkokeinoja, oli johtanut siihen, että asiassa jouduttiin ottamaan vastaan henkilötodistelua väitetystä isyydestä. KO katsoi todistelun vastaanotettuaan, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö mies olisi ollut Suomessa asuvan lapsen isä. Isyys vahvistettiin ja mies velvoitettiin suorittamaan vuonna 1999 syntyneelle tyttärelleen elatusapua siitä kun miehelle oli todisteellisesti varattu mahdollisuus tunnustaa isyytensä. Mies peruutti HO:lle tekemänsä tuomiovirhekantelun. (Vailla lainvoimaa 31.12.2015) - Uutiset
22.12.2015 9.49
KKO: Isyyden vahvistamista koskevan KKO:n vuonna 2003 antaman tuomion purkuvaatimus voitiin jättää tutkimatta kun uuden isyyslain voimaantulosääntely merkitsee täydellistä luopumista isyyden vahvistamista koskevan kanteen aikarajoituksesta ja kannemahdollisuuksien takautuvaa palauttamistaKKO totesi, että uusi isyyslaki 11/2015 oli annettu 13.1.2015 ja oli tulossa voimaan 1.1.2016. Vanhan voimaanpanolain kanneaikasäännös ja siihen perustunut aikaisempi lainvoimainen tuomio eivät enää sen jälkeen estäneet uuden isyyskanteen tutkimista. A:lla ei siten ollut asiassaan oikeudellista tarvetta ylimääräiseen muutoksenhakuun. - Uutiset
14.12.2015 9.21
KKO jätti kanteen tutkimatta: Kysymystä väitetystä isä‒lapsi-suhteesta ei voitu tutkia perillisaseman vahvistamista koskevan kanteen esikysymyksenäN:n vanhemmat olivat ottaneet avioliiton ulkopuolella vuonna 1955 syntyneen EV:n ottolapsekseen. EV oli kuollut ottovanhempiensa kuoleman jälkeen, jolloin hänen perillisiään olivat hänen biologisen äitinsä puolelta sisarpuoli K ja N, joka EV:n perintöön sovellettavan lain mukaan sai vain EV:n ottovanhemmiltaan perimän omaisuuden. N väitti EV:n pesää jaettaessa, että myös hän oli EV:n biologinen sisarpuoli, koska hänen isänsä HV oli tosiasiassa ollut EV:n biologinen isä, ja nosti K:ta vastaan kanteen sanotun perillisasemansa vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi, ettei kysymystä HV:n ja EV:n välisestä väitetystä isä‒lapsi-suhteesta voitu tutkia perillisaseman vahvistamista koskevan kanteen esikysymyksenä. Kanne jätettiin tutkimatta. - Uutiset
7.12.2015 7.27
Isyys on jatkossa mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää - ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa syntyneiden kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi palautetaanUusi isyyslaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2016. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Aika tunnustamista varten varataan raskausviikolle 30–32. Samalla käynnillä pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Jos vanhemmat asuvat erillään, äitiysneuvolassa ei voida sopia lapsen asumisesta eikä tapaamisoikeudesta, vaan näistä on sovittava erikseen lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa 1.10.1976 syntyneiden kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi palautetaan. - Uutiset
27.11.2015 16.30
Käräjäoikeus vahvisti Saksassa vuonna 1938 syntyneen Yhdysvaltoihin muuttaneen miehen vuonna 1961 syntyneen kantajan isäksi - kanneaikaa koskeva säännös jätettiin perustuslain nojalla soveltamattaRatkaisusta KKO 2012:11 ilmenevän oikeusohjeen nojalla KO oli katsonut, että asiassa selostetun kanneaikasäännöksen soveltaminen tässä tapauksessa olisi ollut ristiriidassa PL 10 §:ssä ja EIS 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin sen vuoksi PL 106 §:n nojalla soveltamatta. Todistettuna voitiin pitää, että mies oli siittänyt kantajan. Mies vahvistettiin kuulematta häntä henkilökohtaisesti kantajan isäksi. (Lainvoimainen 1.12.2015) - Uutiset
9.10.2015 13.35
Uusi isyyslaki edellyttää neuvolan ja lastenvalvojien yhteistyötäUusi isyyslaki 11/2015 tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Isyyslain uudistuksen myötä uudet tehtävät edellyttävät äitiysneuvolan henkilöstön ja lastenvalvojien yhteistyön lisäksi sitä, että molempien tahojen osaamista vahvistetaan. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat muutoksessa ensisijaisia, sanoi Satu Koskela isyyslain koulutuskierroksen avauksessa Lahdessa perjantaina 9. lokakuuta. - Uutiset
30.9.2015 16.02
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää isyyden kumoamiskannetta tutkimatta - hovioikeus tutki ja hylkäsi kanteen myöhään nostettunaAsiassa oli KO:sa tekemän väitteen perusteella kysymys siitä, oliko kanne nostettu liian myöhään. Kysymys ei ollut oikeudenkäynnin edellytyksiä koskevasta väitteestä, vaan asiaväitteestä. Sen vuoksi KO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla jättää kannetta tutkimatta. Koska vastaaja oli KO:ssa vaatinut myös kanteen hylkäämistä, HO viivytyksen välttämiseksi otti asian välittömästi tutkittavakseen. Koska Y, jonka isyyttä asiassa vaadittiin kumottavaksi, oli menettänyt kanneoikeutensa ennen kuolemaansa, ei hänen oikeudenomistajillaan ollut kanneoikeutta isyyslain 36 §:n nojalla. Kanne hylättiin myöhään nostettuna. (Vailla lainvoimaa 30.9.2015) - Uutiset
8.9.2015 9.48
KKO:n ratkaisu itseään biologisena isänä pitämän miehen itsenäisestä valitusoikeudesta isyyden kumoamista ja edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassaMaistraatti oli vaatinut käräjäoikeudessa, että alaikäiselle lapselle määrätään edunvalvojan sijainen edustamaan lasta isyyden selvittämistä ja mahdollista kumoamista koskevissa oikeustoimissa. Käräjäoikeudessa asiaan osallisena kuultu mies B, joka piti itseään lapsen biologisena isänä, oli yhtynyt maistraatin hakemukseen. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen, ja mies oli hakenut yksin muutosta käräjäoikeuden päätökseen. Kysymys siitä, oliko miehellä itsenäinen muutoksenhakuoikeus. Kysymys myös siitä, sitoiko miehen muutoksenhakuoikeudesta annettu prosessuaalinen ratkaisu tuomioistuinta, kun asia jutun palauttamisen jälkeen tuli uudestaan tuomioistuimen käsiteltäväksi. Korkein oikeus katsoi, ettei B:llä ollut asianosaisen eikä oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun itsenäisen väliintulijan asemaa oikeudenkäynnissä. B:llä ei siten ollut oikeutta hakea itsenäisesti muutosta käräjäoikeuden päätökseen. Näin ollen hovioikeuden olisi pitänyt jättää B:n valitus muutoksenhakuoikeuden puuttumisen vuoksi tutkimatta. - Uutiset
4.9.2015 17.15
Hovioikeus: Vaimoaan uskottomuudesta epäilleen miehen isyyden kumoamista koskeva kanne voitiin hylätäHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla miehen vaatimus hänen isyytensä kumoamisesta hänen kolmen lapsensa osalta oli hylätty. Isyyden selvittäminen oikeuden määräämällä oikeusgeneettisellä tutkimuksella ei ollut tarkoitettu avioeron aiheuttaman uskottomuusepäilyn selvittämiseen. Asiassa katsottiin, että lapsen edun mukaista oli tässä tilanteessa säilyttää vakiintuneet olosuhteet. Mies ei ollut pystynyt näyttämään, että hänellä oli ollut erittäin painava syy olla nostamatta isyyden kumoamista koskevaa kannetta isyyslain mukaisessa määräajassa, joten hän oli menettänyt kanneoikeutensa asiassa. Myös vaatimus siitä, että asianosaiset tulisi määrätä oikeusgeneettisiin tutkimuksiin isyyden selvittämiseksi hylättiin.(Vailla lainvoimaa 4.9.2015) - Uutiset
21.7.2015 11.32
EU-tuomioistuin: Oikeus vanhempainvapaaseen on virkamiehen asemasta riippumaton yksilöllinen oikeus – Kreikan lainsäädäntö vastoin EU-oikeuttaEU-säännökset ovat esteenä Kreikan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan virkamiehellä ei ole oikeutta vanhempainvapaaseen tilanteessa, jossa hänen aviovaimonsa ei ole töissä tai ei harjoita mitään ammattia paitsi jos aviovaimo katsotaan vakavan sairauden tai vamman vuoksi kykenemättömäksi vastaamaan lapsen hoidon tarpeeseen. - Uutiset
25.5.2015 8.08
Isyyslaki uudistuu vuonna 2016 - isyyden voi tunnustaa jo äitiysneuvolassaJos avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen biologinen isyys on selvä, voi isyyden jatkossa tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Näin voi toimia esimerkiksi silloin, kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Perheen ei enää tarvitse käydä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, kuten nykyisin. Muutos sisältyy uuteen isyyslakiin, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2016. - Uutiset
26.3.2015 11.30
OTM Juhani Korja: Onko biometrinen tunnistaminen haaste yksityisyydelle?Uudet rikollisuuden muodot ja turvattomuuden lisääntyminen yhteiskunnassa ovat pakottaneet tehostamaan turvallisuutta eri yhteiskunnan toiminnoissa. Eräänä keinona turvallisuuden lisäämiseksi pidetään biometriaa hyödyntäviä laitteita, joiden avulla ihminen on tunnistettavissa biometristen ominaisuuksiensa, kuten sormenjälkien, perusteella. Tämän päivän keskustelussa biometriaa hyödyntävää teknologiaa pidetään turvallisuuden lisäämisen hopealuotina eli tehokkaimpana keinona lisätä turvallisuutta. Tärkeää on kuitenkin huomata, että biometriaa on hyvin vähän tutkittu. Onkin siis ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota biometrisen tunnistamisen mukanaan tuomiin perusoikeusriskeihin. Biometristen tunnisteiden käyttöönotto ilman tähän teknologiaan liittyvien riskien tunnistamista tuo mukanaan vaaran niiden väärinkäytöstä. - Uutiset
18.3.2015 8.00
Tasa-arvovaltuutettu: Isän oikeus saada isyys- ja vanhempainrahaa, jos hän ei ole asunut samassa taloudessa lapsen äidin kanssaTasa-arvovaltuutettu on ottanut yhteyttä sosiaali- ja terveysministeriöön ja pyytänyt, että siellä selvittäisiin mahdollisuuksia sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n muuttamiseksi siten, että vanhempainrahaan voisi olla vanhempien asiasta niin sopiessa oikeutettu myös isä, joka ei ole ollut lapsen äidin kanssa avio- tai avoliitossa.