Hätävarjelu
- Uutiset
21.12.2020 13.00
Hovioikeus: Rangaistusvaatimuksen esittäjällä oli todistustaakka myös siitä, ettei kysymys ollut hätävarjeluun oikeuttavasta tilanteestaKumpikaan osapuoli ei ollut halunnut tulla kuulluksi tapahtumista KO:ssa. HO totesi, että vastaaja oli alusta asti johdonmukaisesti kiistänyt syytteen. Hän oli kertonut A:ta kaulasta puristaessaan toimineensa itsepuolustukseksi A:n aloittamaa väkivaltaa vastaan. HO katsoi, että vastaajan kertomuksen mukainen vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei hätävarjelutilanteen käsilläoloa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois. Koska tapahtumasta ei ollut esitetty muuta selvitystä kuin vastaajan oma lausuma hätävarjelusta, vastaajan ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Syyte pahoinpitelystä oli näin ollen hylättävä. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
11.11.2020 16.00
Vuokralaisen ei katsottu toimineen hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa lyödessään vesivahinkoa tarkistamaan tullutta vuokranantajaa nyrkillä kasvoihinVideon perusteella voitiin kuitenkin todeta, että vuokranantajan menettely oli ollut jossain määrin vuokralaista provosoivaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuttanut vuokralaisen pahoinpitelytekoa eikä poistanut sen rangaistavuutta. Seikka oli otettu huomioon rangaistusta (50 ps) mitattaessa. Vuokralaisen menettely täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 12.19
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin ettei pahoinpitelytilanteessa ollut kysymys hätävarjelustaA kertoi, että B oli tullut ensin tönimään häntä, jolloin hän oli tönäissyt takaisin niin, että B oli kaatunut. B oli noussut maasta käsi lyöntiasennossa ja halunnut lyödä A:ta, jolloin A:n oli ollut pakko itseään puolustaakseen lyödä B:tä. Hovioikeus totesi, että väitetystä hätävarjelusta oli tässä asiassa esitetty todisteena vain A:n kertomus, joka ei saanut tukea asiassa esitetyistä todisteista tai muista seikoista. Näin ollen näyttämättä jäi, että B olisi A:n lyödessä häntä aloittanut A:han kohdistuneen oikeudettoman hyökkäyksen taikka että olosuhteet olisivat muutoin olleet sellaiset, että B olisi välittömästi uhannut A:ta oikeudettomalla hyökkäyksellä tai että kysymys olisi hätävarjelun liioittelusta. A:n oli siten katsottava syyllistyneen pahoinpitelyyn käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla tavalla. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
26.10.2020 13.00
Puukotus Kaisaniemen puistossa - kysymys ei ollut sallitusta hätävarjelusta eikä puukottaja ollut kokonaan rangaistusvastuusta vapaaAsianomistajalla (A) ei ollut ollut mukanaan mitään tekovälinettä väkivallan käyttöön. Hän oli lyönyt vastaajaa kerran nyrkillä vakavampia vammoja aiheuttamatta. Vaikka vastaaja oli tilanteessa kaatunut ja hänellä oli uskottavasti ollut hengitysvaikeuksia, A:n hyökkäyksen laatuun nähden vastaajan lyönti puukolla A:n kylkeen ylitti puolustustekona sen, mitä voitiin pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Näin ollen HO katsoi kuten KO, ettei kysymys ollut ollut RL 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sallitusta hätävarjelusta. HO myös katsoi, että vastaajalta oli kohtuudella voitu edellyttää muunlaista suhtautumista kuin ottaa puukko taskusta ja lyödä sillä A:ta kylkeen. HO katsoi, ettei vastaaja ollut RL 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kokonaan rangaistusvastuusta vapaa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 14.43
Käsillä ei ollut hätävarjelutilanne - hovioikeuskin tuomitsi tapostaAsiassa oli selvitetty ja oli riidatonta, että vastaaja oli tehnyt A:lle väkivaltaa, jonka seurauksena A oli kuollut. HO:ssa kysymys oli siitä, oliko käsillä ollut hätävarjeluillanne vai ei. Asiassa esitetyin lisäyksin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaaja oli syyllistynyt menettelyllään tappoon. Tappoon syyllistyneelle vastaajalle tuomittu rangaistus oli vallitsevan oikeuskäytännön mukainen, eikä sitä ollut perustetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020) - Uutiset
8.9.2020 11.00
Hovioikeus: Kotirauhan puolustamisessa oli ylitetty hätävarjelun rajatVastaaja oli KO:ssa myöntänyt työntäneensä asianomistajaa hartioista saadakseen asianomistajan ovelta pois. HO katsoi toisin kuin KO, että kysymys oli ollut hätävarjelun liioittelusta, ja vastaaja oli siten menettelyllään syyllistynyt pahoinpitelyn asemasta hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Vastaajan menettelyn vaarallisuus huomioon ottaen HO katsoi, ettei hän ollut RL 4 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kokonaan rangaistusvastuusta vapaa. Sen sijaan olosuhteet oli RL 4 luvun 7 §:n ja 6 luvun 8 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla otettava rangaistusvastuuta lieventävänä seikkana huomioon. Mainitsemillaan perusteilla HO harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi 20 päiväsakkoa. Asianomistaja oli omalla toiminnallaan merkittävästi myötävaikuttanut vahinkojen aiheutumiseen. KO:n tuomitsemia vahingonkorvauksia oli näin ollen soviteltava. (Vailla lainvoimaa 8.9.2020) - Uutiset
13.8.2020 8.10
Hovioikeus alensi rangaistusta hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapostaHovioikeus katsoi, että A oli syyllistynyt hätävarjelun liioitteluna tehtyyn tappoon kuristamalla B:n syytteessä kuvatuin tavoin. Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi A:n syyksi luetusta rikoksesta viisi vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 13.8.2020) - Uutiset
23.7.2020 14.00
Sukupuolielimistä puristanut syyllistyi pahoinpitelyyn - teko ei ollut hätävarjeluna sallittuNaisen katsottiin syytteen (syyte 1) mukaisesti tehneen ruumiillista väkivaltaa miehelle puristamalla häntä sukupuolielimistä niin voimakkaasti, että miehellle oli aiheutunut kipua ja mustelmia. Nainen tuomittiin pahoinpitelystä 35 ps rangaistukseen. Nainen vaati HO:ssa, että hänen katsotaan toimineen hätävarjelutilanteessa tai että kysymys oli ainakin hätävarjelun liioittelusta. HO ei myöntänyt naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.7.2020) - Uutiset
15.5.2020 14.30
Pahoinpitely sellissä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenSyytteen mukaan vastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa A:lle vankilassa omassa sellissään lyömällä tätä ruokailuveitsellä rintakehään, vasempaan ranteeseen, vasempaan sisäreiteen ja vasemmalle puolelle vyötäröön. Syytteen mukaan vastaajan menettelystä oli A:lle aiheutunut pistosjälki rintalihakseen, kaksi pistosjälkeä vasemman käden ranteeseen, naarmuja vasempaan sisäreiteen ja vasemmalle puolelle vyötäröön. Vastaaja oli kiistänyt syytteen pahoinpitelystä. Vastaajan mukaan hän oli toiminut itsepuolustuksessa ja kyseessä oli ollut hätävarjelu toisen oikeudetonta hyökkäystä kohtaan. KO oli katsonut vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta. Vastaaja oli tuomittu 60 pv rangaistukseen. HO hylkäsi syytteen. Vastaaja vapautettiin hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 15.5.2020) - Uutiset
17.2.2020 16.00
Kaasusumuttimen suihkun usean sekunnin ajan itseään fyysisesti heikomman ja aseettoman naispuolisen henkilön kasvoihin kohdistaneen miehen tekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen puolustettavana tekona - hovioikeuden tuomio oli erimielinenHO katsoi vastaajan syyllistyneen pahoinpitelyn asemasta hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei vastaaja ollut ollut hätävarjelutilanteessa, eikä hänellä ollut tekohetkellä ollut oikeutta minkäänlaiseen puolustustekoon. (Vailla lainvoimaa 16.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 12.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan menettelyn rangaistusvastuusta vapaaksi hätävarjelun liioitteluksi vaikka uhri kuoliHovioikeus katsoi arvioituaan tuomiossa kerrottuja seikkoja kokonaisuutena, ettei A:lta selostetuissa olosuhteissa ollut kohtuudella voitu edellyttää muunlaista toimintaa, kun huomioon otettiin hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys ja tilanne muutoinkin. A:n menettelyä oli näin ollen pidettävä sellaisena hätävarjelun liioitteluna, jonka johdosta hän oli rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla rangaistusvastuusta vapaa. Siten käräjäoikeuden tuomio oli kumottava tältä osin ja A vapautettava tuomitusta vankeusrangaistuksesta sekä rikosuhrimaksua koskevasta maksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
23.12.2019 10.34
Sekavasti ja aggressiivisesti kadulla käyttäytynyttä tuntematonta miestä kerran nyrkillä kasvoihin lyöneen miehen menettelyä pidettiin hätävarjeluna sallittuna - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenKO oli katsonut vastaajan syyllistyneen hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn, mutta jättänyt hänet rangaistukseen tuomitsematta. A oli puolestaan tuomittu laittomasta uhkauksesta 40 ps rangaistukseen. KO oli velvoittanut vastaajan suorittamaan korvaukseksi A:lle kivusta ja särystä 6.833,33 euroa ja vereentyneistä pilalle menneistä vaatteista 33,33 euroa ja aiheutuneista sairaanhoito- ja lääkekuluista 857,88 euroa. Korvausvelvollisuutta oli soviteltu VahL 6 luvun 1 §:n nojalla yhteen kolmasosaan. Koska vastaaja oli toiminut hätävarjelussa, HO hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan kaikesta korvausvelvollisuudesta A:lle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 15.00
Nyrkillä kasvoihin lyöneen 16-vuotiaan teossa ei ollut kysymys hätävarjelusta - jätettiin liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä rangaistukseen tuomitsematta - vahingonkorvausta soviteltiin puoleenKO oli lukenut 16-vuotiaan vastaajan syyksi hätävarjelun liioitteluna tehdyn pahoinpitelyn nuorena henkilönä ja tuominnut vastaajalle rangaistukseksi 100 päiväsakkoa. HO totesi, että asiassa todetuin tavoin ja huomioiden myös se, että A:n seurueeseen oli kuulunut lukuisia, osittain uhkaavasti käyttäytyviä henkilöitä, vastaajalla oli nuoren ikänsäkin vuoksi ollut rajalliset edellytykset harkita puolustustoimiensa tarpeellisuutta ja suhteellisuutta. A:n oli katsottava tilanteessa vähintäänkin hyväksyneen väkivallan käyttämisen vastaajaa ja tämän isää kohtaan. Tilanne kokonaisuudessaan huomioon ottaen HO katsoi, ettei vastaajalta ollut voitu kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista. HO harkitsi oikeaksi, että vastaaja oli teossaan ollut rangaistusvastuusta vapaa ja hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO harkitsi kohtuulliseksi, että vastaaja korvaa A:lle hänelle aiheutuneista vahingoista puolet. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 13.00
Hovioikeuskin hylkäsi taposta tuomitun naisen hätävarjeluväitteen - rangaistus alennettiin 9 vuoteen - surmansa saaneen läheiselle tuomittua vahingonkorvausta ei korotettuHO hyväksyi KO:n tuomion ilmenevän oikeudellisen arvioinnin ja syyksilukemisen. Lyönti oli suuntautunut sellaiselle kehon alueelle, jolla sijaitsee elintärkeitä elimiä. Vastaajan oli täytynyt käsittää tapahtumien nopeasta etenemisestä huolimatta, että lyöminen suurella veitsellä varsin todennäköisesti johtaa A:n kuolemaan. Vastaaja oli siten syyllistynyt tappoon. Vahingonkorvausvelvollisuuden osalta HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt syytä poiketa KO:n tuomitsemista määristä. Näin ollen vahingonkorvausta koskevat valitus ja vastavalitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 13.04
Raskaana olleen avopuolison taposta ja hautarauhan rikkomisesta 9 v 10 kk vankeuttaHO hyväksyi KO:n syyksilukemisen. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin KO oli päätynyt. Asiassa mainituilla perusteilla KO oli harkinnut, että oikeudenmukainen yhteinen rangaistusseuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista on 9 vuotta 10 kuukautta vankeutta. HO hyväksyi KO:n tuomion rangaistuksen mittaamista koskevat perustelut ja lopputuloksen. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
11.10.2019 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen eikä hätävarjeluoikeutta ollutJohtopäätöksenään hovioikeus katsoi, että A:lla ei ollut hätävarjeluoikeuden nojalla oikeutta vastustaa kiinniottoa rimpuilemalla, potkimalla sekä poliisimiehiä väkivallalla uhkaamalla. Hänen syykseen oli siten luettava virkamiehen vastustaminen. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
30.8.2019 13.00
33-vuotias tuomittiin 70-vuotiaan äitinsä toistuvista pahoinpitelyistä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen - poikansa käsiä raapineen äidin menettelyä pidettiin hätävarjeluna sallittunaÄidin hätäkeskukselle tekemien ilmoitusten todenmukaisuutta ja hänen kertomuksensa uskottavuutta ei ollut ilmennyt aihetta epäillä, koska poika oli itsekin pitkälti tunnustanut menetelleensä teonkuvauksissa kerrotulla tavalla. KO oli pitänyt täysin epäuskottavana, että poikaa itseään selvästi heikompi, tekoaikana lähes 70-vuotias äiti voisi kohdistaa poikaansa sellaista fyysistä hyökkäystä, jota vastaan pojan olisi täytynyt puolustautua väkivallalla. Ottaen huomioon tekojen (17) toistuvuus, pojan ylivoima äitiinsä nähden, tekoja oli kohdissa pidettävä pahoinpitelynä, vaikka joissakin kohdissa väkivalta oli ollut suhteellisen vähäistä. Äitiä vastaan nostettu syyte lievästä pahoinpitelystä sen sijaan hylättiin. Äiti oli myöntänyt raapineensa poikansa käsiä vain puolustautuakseen tämän pahoinpitelyiltä. Menettely oli ollut hätävarjeluna sallittua. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle pojalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
17.6.2019 15.04
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus katsoi naisen syyllistyneen törkeän pahoinpitelyn asemasta hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn - hätävarjelun rajat ylittyivät selvästiVastaaja oli suusanallisen riidan yhteydessä lyönyt A:ta keittiöveitsellä, jonka terän pituus oli ollut noin 19 cm, kerran vasemmalle puolen rintakehää. HO katsoi, että vastaajalla olisi kohtuudella voitu edellyttää muunlaista suhtautumista kuten ainakin sitä, että hän olisi käyttänyt veistä puolustuksekseen jollakin vähemmän vaarallisella tavalla kuin iskemällä sillä A:ta rintakehään. Ottaen siten huomioon tekoväline, käytetyn väkivallan laatu ja siitä A:lle aiheutuneet vammat vastaaja oli ylittänyt hätävarjelun rajat niin selvästi, että pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaaja tuomittiin 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli mieltä teon oikeudellisen arvioinnin osalta. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
11.3.2019 8.00
KKO:n erimielinen ratkaisu hätävarjelun ja sen liioittelun välisestä rajanvedosta asuntoon tunkeutumista koskevassa asiassaA:n asuntoon oli tunkeutunut kolme henkilöä, joista yksi oli varustautunut ampuma-aseella ja kaksi pesäpallomailoilla. Asunnon eteisessä pesäpallomailoja käyttäneet henkilöt olivat kohdistaneet lyöntejä A:n päähän, ylävartaloon ja käsiin. Lisäksi kolmas henkilö oli osoittanut A:ta ampuma-aseella ja paininut tämän kanssa. A oli paennut hyökkäystä asuntonsa keittiöön ja sieltä ottamallaan veitsellä hyökkäyksen yhä jatkuessa lyönyt hyökkääjiä, joille aiheutui A:n menettelystä hengenvaarallisia vammoja. Hovioikeus luki A:n syyksi kolme hätävarjelun liioitteluna tehtyä tapon yritystä. Kysymys siitä, oliko A:n tekoja pidettävä hätävarjeluna vai sen liioitteluna ja olivatko olosuhteet sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista. (Ään.) - Uutiset
25.2.2019 11.11
Ravintolatappelu - hovioikeus arvioi hätävarjelua ja hätävarjelun liioittelua toisin kuin käräjäoikeus ja tuomitsi vuonna 1997 syntyneen miehen tapon yrityksestä 3 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistukseenToisin kuin KO, joka oli katsonut vastaajan syyllistyneen hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn, HO katsoi vastaajan syyllistyneen tapon yritykseen. Vastaajan syyllisyyttä arvioitaessa oli otettu huomion, ettei vastaajalla ollut tappamistarkoitusta, vaan syyksilukeminen oli perustunut siihen, että vastaajan oli täytynyt pitää A:n kuolemaa varsin todennäköisenä. Vastaajan teon moitittavuutta ja hänen syyllisyyttään arvioitaessa painoarvoa annettiin toisaalta teon vaarallisuudelle ja toisaalta taas jossain määrin vastaajan tekoa edeltäneelle A:n väkivaltaiselle menettelylle vastaajaa kohtaan. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan A:lle korvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 6 000 euroa, kärsimyksestä 5 000 euroa ja pysyvästä haitasta 6 000 euroa. Korvauksia ei ollut syytä sovitella. (Vailla lainvoimaa 25.2.2019)