Hätävarjelu
- Uutiset
20.12.2022 13.34
Apulaisoikeuskansleri huomautti käräjätuomaria: Hätävarjeluna tehdyn pahoinpitelyn virheellinen syyksilukeminenApulaisoikeuskansleri antoi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarille huomautuksen virheellisestä menettelystä. - Uutiset
9.12.2022 11.55
Oliko poliisimies toiminut hätävarjelutilanteessa vai ylittänyt voimankäyttö- ja hätävarjeluoikeuden rajat ampuessaan - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus vapautti poliisimiehen hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaKun otettiin huomioon kaikki tilanteessa käsillä olleet olosuhteet ja ne tiedot, jotka poliisimiehellä oli ollut käytettävissään ratkaisuhetkellä, HO katsoi, ettei poliisimies ollut toiminut huolimattomasti, vaan oli huolellisesti toimiessaankin voinut perustellusti katsoa laukauksen ampuessaan toimineensa hätävarjelutilanteessa RL 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Syyte vammantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli näin ollen hylättävä ja poliisimies oli vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. Myöskään vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät täyttyneet. Valtio ja poliisimies oli siten vapautettava yhteisvastuullisesta korvausvelvollisuudesta asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 9.12.2022) - Uutiset
8.12.2022 11.00
Hovioikeus: Kyse ei ollut ns. luulotellusta hätävarjelusta - kirvestä teossaan käyttänyt syyllistyi törkeän pahoinpitelyn yritykseenVastaaja tuomittiin törkeän pahoinpitelyn yrityksestä 1 v 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 8.12.2022) - Uutiset
26.10.2022 11.30
Hovioikeus: Nainen ei käyttänyt liiallista voimaa purressaan toista naista peukaloon - syyte hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättäväVastaajalla oli ollut koirien talutushihna toisessa kädessä ja sanomalehdet toisessa kädessä, joten hänellä ei ollut vastaajan mukaan ollut muuta puolustautumiskeinoa pahoinpitelyn lopettamiseksi kuin purra suussaan ollutta A:n peukaloa. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 26.10.2022) - Uutiset
19.10.2022 14.13
Oluen läikyttely ja tönäisy laivan ravintolassa - hovioikeus oli erimielinen teon syyksilukemisesta ja siitä, oliko vastaaja voinut perustellusti luulla olleensa hätävarjelutilanteessaRiidatonta oli, että vastaaja oli laivan ravintolassa tönäissyt A:ta siten, että A oli tönäisyn seurauksena kaatunut. Asiassa oli kysymys siitä, oliko kyse ollut hätävarjelutilanteesta tai oliko vastaaja voinut perustellusti luulla toimivansa sellaisessa ja siten erehtyä tekonsa sallittavuudesta RL 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Mikäli kysymyksessä katsottiin olevan tahallinen teko, kysymys oli lisäksi tahallisuuden ulottuvuudesta eli siitä, oliko A:n kaatumista ja hänelle aiheutuneita vammoja pidettävä vastaajan menettelyn varsin todennäköisinä seurauksina. Lisäksi kysymys oli rangaistuksen mittaamisesta ja siitä, oliko vastaajan maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia soviteltava asianomistajan oman myötävaikutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 19.10.2022) - Uutiset
13.10.2022 11.30
Hovioikeus: Puukolla kaulaan viiltäneen menettely täytti todennäköisyystahallisuuden kriteeritRL 3 luvun 6 §:ssä erotellaan kolme tahallisuuden astetta. Tahallisuuden moitittavin aste on käsillä, jos tekijä on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen (tarkoitustahallisuus). Seuraava sitä alempi aste on kyseessä, jos tekijä on pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai seuraukseen varmasti liittyvänä, vaikka hän ei ole nimenomaisesti seurausta tavoitellut (varmuustahallisuus). Tahallisuuden alimmasta asteesta on kysymys, jos tekijä on pitänyt seurausta varsin todennäköisenä, vaikka hän ei ole seurausta tarkoittanut tai pitänyt sitä varmana (todennäköisyystahallisuus). (Vailla lainvoimaa 13.10.2022) - Uutiset
22.9.2022 11.30
Kaasusumuttimesta kasvoihin ryöstön yrityksen yhteydessä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että kysymys oli ollut hätävarjelusta ja syyte oli hylättäväKaasusumuttimen käyttäminen ei ollut käynnissä olleen vastaajan terveyteen kohdistuneen hyökkäyksen pysäyttämiseksi voimankäytöltään ylittänyt sitä, mitä voitiin kokonaisuutena arvostellen pitää puolustettavana. Kysymys oli siten ollut hätävarjelusta ja syyte oli näin ollen hylättävä. KO:n rangaistusseuraamusta koskeva lausunto poistettiin. (Vailla lainvoimaa 22.9.2022) - Uutiset
28.6.2022 11.50
Vierashuoneessa Ville A. Saarinen: Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuusHätävarjelu on niin suurta mielenkiintoa herättävä aihe, että verkossa näkee siihen liittyviä kommentteja sellaisissakin uutisissa, joissa ei ole kysymys hätävarjelusta. Mistä tahansa väkivaltarikostuomiosta kertoviin uutisiin on monesti jollakulla lukijalla tullut mieleen kommentoida, että tuomittu rangaistus on liian lievä mutta että sivumennen sanottuna uhri olisi tuomittu ankaraan rangaistukseen sekä korvaukseen, jos tämä olisi yrittänyt puolustaa itseään. En olisi aina noin varma asiasta, mutta hätävarjeluoikeuden laajuutta on joka tapauksessa hyvä aika ajoin tarkastella. - Uutiset
11.5.2022 10.50
Asianajajaliitto palkitsi vuoden 2021 parhaat oikeudelliset Defensor Legis -kirjoituksetAsianajajaliiton hallitus on Defensor Legis -julkaisun toimituksen esityksen mukaisesti myöntänyt vuosittaiset kirjoituspalkinnot erityisen korkeatasoisille Defensor Legisissä julkaistuille oikeudellisille kirjoituksille. Jokainen kirjoittajapalkinto on suuruudeltaan 1.500 euroa artikkelia kohden. Palkintosummat myöntää Asianajajaliiton Säätiö. Defensor Legisin kirjoittajapalkintoja on jaettu vuodesta 1988 alkaen. - Uutiset
10.2.2022 13.02
Aviopuolison menettely oli ollut hätävarjelutekona sallittu puolustuskeino - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen pahoinpitelystäSyytteen mukaan nainen oli tehnyt miehelleen ruumiillista väkivaltaa aiheuttaen hänelle ainakin pistojäljen selkään lyömällä miestään noin yhdeksän senttimetrin pituisella voiveitsellä selkään. HO katsoi, että miehen kuristaessa naista tämän maatessa maassa, oli kysymys ollut sellaisesta oikeudettomasta hyökkäyksestä, jota vastaan naisella oli ollut oikeus tarpeellisin keinoin puolustautua. Mies oli selvästi naista kookkaampi ja väkivalta oli estänyt naista pääsemästä vapaaksi eikä hänellä ollut ollut muuta mahdollisuutta päästä pois kuristusotteesta. Näin ollen naisen menettely oli ollut miehen hyökkäys huomioon ottaen hätävarjelutekona sallittu puolustuskeino ja syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.2.2022) - Uutiset
29.10.2021 9.17
KKO arvioi yhdistelmärangaistuksen edellytyksiä tapon yrityksessä ja hätävarjelun liioitteluna tehdyissä pahoinpitelyissäVastaaja oli tuomittu yli kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä. Tätä ennen hänet oli tuomittu vankeusrangaistukseen kahdesta hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä. Korkein oikeus katsoi, että tällainen törkeä pahoinpitely oli rikoslain 2 c luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikos, joka voi olla yhdistelmärangaistukseen tuomitsemisen perusteena. - Uutiset
18.10.2021 8.42
Poliisin ampuma-aseen käytöstä Hämeenlinnassa ei aloiteta esitutkintaaPoliisin ampuma-aseen käytöstä Hämeenlinnassa 25.9.2021 on tehty esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu esitutkinnan edellytyksiä koskeva esiselvitys. Esiselvityksen yhteydessä on tehty teknistä tutkintaa, hankittu kirjallista selvitystä ja kuultu tapahtumaan osallisia sekä todistajia. Tutkinnanjohtaja, aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen on esiselvityksen perusteella päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta, koska poliisimiehet ovat käyttäneet ampuma-asetta hätävarjelutilanteessa. - Uutiset
28.9.2021 16.00
Hovioikeus: Miestä sukuelimistä puristaneen naisen tekoa pidettiin sallittuna hätävarjelunaAsia koski väkivaltatilannetta, jossa asianosaiset olivat tehneet toisilleen ruumiillista väkivaltaa. KO oli lukenut miehen syyksi kohdassa 3 pahoinpitelyn KO:ssa esitetyn syytteen mukaisesti. KO:n tuomio oli miehen naiseen kohdistaman pahoinpitelyn osalta lainvoimainen. KO oli lukenut naisen syyksi kohdassa 4 hätävarjelun liioitteluna tehdyn pahoinpitelyn. Asiassa oli HO:ssa naisen valituksen johdosta kysymys siitä, oliko naisen syyksi kohdassa 4 luetun menettelyn katsottava olleen RL 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua sallittua hätävarjelua. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä. Nainen vapautettiin miehelle kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitusta 400 euron korvauksesta. (Vailla lainvoimaa 28.9.2021) - Uutiset
3.8.2021 14.12
14-vuotiasta lasta Ruoholahden metroaseman edustalla puukottanut nuori mies tuomittiin kahdesta tapon yrityksestä, yhdestä törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja kahdesta laittomasta uhkauksesta 5 v 8 kk vankeusrangaistukseen2.5.2021 Helsinki. (Vailla lainvoimaa 3.8.2021) - Uutiset
13.7.2021 14.00
Päihtyneenä nukkumassa yksin omassa asunnossaan olleen katsottiin perustellusti erehtyneen hätävarjelutilanteen käsillä olosta ensihoitajien murtauduttua hänen asuntoonsa - hovioikeuskin hylkäsi syytteen laittomasta uhkauksestaKoska vastaaja ei ollut voinut tilanteessa havaita, että hänen asuntoonsa murtautuneet henkilöt olivat ensihoitajia, tilanne oli ollut hänen näkökulmastaan huomattavan uhkaava. Näin ollen hän oli perustellusti erehtynyt hätävarjelutilanteen käsillä olosta. Teko ei ollut ylittänyt sitä, mitä olisi RL 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan voitu pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Näin ollen vastaajaa ei voitu RL 4 luvun 3 §:n mukaan rangaista tahallisesta rikoksesta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen syytteen hylkäämisestä. (Vailla lainvoimaa 13.7.2021) - Uutiset
10.6.2021 15.17
Hovioikeus arvioi oliko tapon yrityksessä kyse hätävarjelusta tai sen liioittelustaVaikka B olisi tönäissyt A:ta ennen kuin tämä oli ottanut veitsen, kysymys ei ollut niin yllätyksellisestä tai vakavasta hyökkäyksestä, että se olisi oikeuttanut veitsen käyttämiseen edes väitetysti pelottelutarkoituksessa huitomiseen. Myös hätävarjelun ajalliset rajat olivat selvästi ylittyneet siinä vaiheessa, jolloin veitsi oli osunut B:n silmään. Hätävarjelun liioittelun osalta hovioikeus katsoi, että tapahtuman olosuhteissa A:lta on voitu kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista. Kysymys ei siten ollut myöskään sellaisesta hätävarjelun liioittelusta, jolle tulisi antaa merkitystä anteeksiantoperusteena tai edes rangaistusta lieventävänä seikkana. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
31.3.2021 10.00
Naapurin ovelle tullutta miestä löytiin veitsellä kaulaan - kyse ei ollut hätävarjelutilanteesta tai sen liioittelustaA oli tullut koputtamaan myöhään illalla naapurinsa oveen, jolloin siellä vieraana ollut vastaaja oli mennyt avaamaan sen. A oli halunnut tulla sisälle keskustelemaan naapurinsa kanssa, jolloin vastaaja oli ilmoittanut, ettei asunnon omistaja ole kotona ja vastaaja ei aio keskustella ennestään tuntemattoman A:n kanssa mistään asiasta. Tällöin A oli kutsunut kaksi ystäväänsä paikalle ja todennut, että asiasta tulee kyllä keskustella. Tämän jälkeen vastaaja oli lyönyt A:ta veitsellä kaulaan. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajalle hänelle syyksi luetusta tapon yrityksestä oli KO:n tuomitseman 4 vuoden vankeuden asemasta 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus. Näin ollen KO:n tuomitsemaa rangaistusta oli alennettava. (Vailla lainvoimaa 31.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.28
Hovioikeus: Hätävarjelua vai tapon yritys, perusmuotoinen vai törkeä rikos? Käräjäoikeuden tuomitsema 2 vuoden 2 kuukauden vankeus korotettiin 4 vuodeksi; myös uhrin kärsimyskorvausta korotettiinYhteisen rangaistuksen lähtökohdaksi oli otettava kohdan 1 tapon yritys, josta tuomittava keskirangaistus on noin 3,5 - 4 vuotta vankeutta. Kuten oikeuskäytännössä on todettu, tapon yritykset poikkeavat teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä teosta ilmenevän tekijän syyllisyyden kannalta usein merkittävästi toisistaan, minkä vuoksi teon yksilölliset piirteet tulee ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa (KKO 2015:12, kohdat 15 ja 17). A:n syyksiluettavat tapon yritys ja törkeän pahoinpitelyn yritys olivat tapahtuneet välittömästi toisiaan seuraten. Virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella oli tässä vain vähäisessä määrin vaikutusta yhteisen rangaistuksen pituuteen. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi A:n syyksi luetuista rikoksista neljä vuotta vankeutta. Tässä tapauksessa ulkopuolinen henkilö oli käynyt yllättäen asianomistajan kimppuun. Tilanne oli ollut pelottava, koska A oli mennyt istumaan asianomistajan rinnan päälle, eikä tällä ollut mahdollisuutta poistua tilanteesta. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kärsimyksestä 4.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.3.2021) - Uutiset
17.3.2021 13.00
Hovioikeus: Oikeudenmukainen rangaistus hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä oli 1 v 10 kk ehdotonta vankeuttaVastaajan teko oli ollut erittäin vakava. Teossa oli käytetty teräasetta eli hengenvaarallista tekovälinettä ja aiheutetut vammat olivat olleet hengenvaaralliset. Vaikka kyseessä oli ollut hätävarjelutilanne, vastaaja oli lyönyt teräaseella A:ta keskivartalon alueelle kainaloon. A:lla ei ollut tilanteessa ollut asetta esillä. Keskivartalon alueelle teräaseella kohdistetut iskut ovat lähtökohtaisesti aina hengenvaarallisia. Vastaajan menettely oli aiheuttanut A:lle todellisen hengenvaaran. A oli selviytynyt hengissä ainoastaan satunnaisista syistä. Rangaistusta korotettiin ja kovennettiin. (Vailla lainvoimaa 17.3.2021) - Uutiset
7.1.2021 14.12
Hovioikeus katsoi miestä asunnossaan puukottaneen naisen toimineen tahallisesti eikä kyseessä ollut hätävarjelutilanne - taposta tuomittu rangaistus korotettiin 9 vuoteenRiidatonta oli, että vastaaja oli aiheuttanut miehen kuoleman lyömällä tätä teräaseella rintaan. HO:ssa oli kysymys teon tahallisuudesta sekä siitä, oliko vastaaja toiminut hätävarjelutilanteessa. Tämän jälkeen asiassa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä. HO katsoi, ettei kysymys ollut ollut hätävarjelutilanteesta. Ottaen huomioon, että kysymyksessä oli ollut yksi riitatilanteessa pikaistuksissaan tehty lyönti, HO katsoi, ettei vastaajan lyödessään A:ta teräaseella rintaan ollut täytynyt pitää tämän kuolemaa varmana seurauksena. Hänen oli kuitenkin täytynyt pitää sitä tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Vastaaja oli näin ollen aiheuttanut A:n kuoleman tahallaan. Ottaen huomioon vastaajan teon vahingollisuus ja vaarallisuus ja siitä ilmenevä vastaajan syyllisyys HO katsoi, että KO:n vastaajalle mittaama yhteinen rangaistus 8 vuotta 10 päivää oli yleiseen rangaistuskäytäntöön nähden liian lievä. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus vastaajan syyksi luetusta taposta ja kohdan 2 teosta (huumausainerikos, yhden kannabiskasvin kasvattaminen), joka oli vähäinen, oli 9 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 7.1.2020)