Pikahaku
Hakusana puuttuu
Vesienhoitolakiin tehtiin lukuisia muutoksia
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta 272/2020
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004, vesienhoitolaki) on tehty lukuisia muutoksia. Lakiin lisättiin Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin (2000/60/EY, vesipuitedirektiivi) nojalla mahdollisuus pidentää ympäristötavoitteiden määräaikaa vesienhoitosuunnitelmissa, jos parantaminen on luonnonolosuhteiden takia ylivoimaista.
Lisäksi vesienhoitolakiin lisättiin säännöksiä vesien- ja merenhoidosta vastaavan viranomaisen oikeudesta kerätä ympäristötietoa. Merenhoidon suunnitteluasiakirjojen tiedoksiantoa ja kuulemista koskevia säännöksiä muutettiin vastaamaan hallintolain (434/2003) muuttuneita säännöksiä. Vesienhoitolakiin lisättiin myös valtioneuvostolle oikeus antaa säännöksiä vesienhoitosuunnitelmien valmistelusta perustuslain (731/1999) vaatimusten vuoksi.
Vesienhoitolain muutokset tulivat voimaan 22.4.2020.
Ks. myös hallituksen esitys HE 9/2020 vp.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 25 §:n 3 momentti ja 26 j §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 26 j §:n 1 momentti laissa 272/2011, sekä
lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1593/2009, uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 28 a ja 28 b § seuraavasti:
14 §
Yhteistyö vesienhoitosuunnitelman valmistelussa
Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän toimikausista ja tarkemmat säännökset näiden tehtävistä sekä yhteistyöryhmän kokoonpanosta ja toiminnan järjestämisestä.
Selostus:
Pykälässä säädetään yhteistyöstä eri viranomaisten ja muiden tahojen välillä vesienhoitosuunnitelman valmistelussa. Tätä varten on perustettava yhteistyöryhmä. Lisäksi pykälän mukaan on perustettava ohjausryhmä, joka muodostuu ELY-keskuksen sekä kalatalouden edustajista. Ohjausryhmän tarkoitus on yhteensovittaa vesienhoitosuunnitelma.
Pykälää muutettiin siten, että siihen lisättiin uusi 4 momentti, joka antaa valtuutuksen valtioneuvostolle antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän toimikausista ja tehtävistä sekä yhteistyöryhmän toiminnasta ja kokoonpanosta. Uuden momentin lisääminen on lähinnä tekninen seikka, sillä voimassa on valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista (1303/2004). Perustuslain 80 § kuitenkin edellyttää asetuksenantovaltuuden säätämistä lailla, jos asetuksella säädetään yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Näin ollen 4 momentin säätäminen on ollut perusteltua perustuslain vaatimuksen täyttämiseksi.
25 §
Tavoitteiden saavuttaminen vaiheittain
Määräaikaa voidaan pidentää yhteensä enintään kahdella vesienhoitosuunnitelmakaudella. Määräaikaa voidaan edelleen pidentää, jos luonnonolot eivät mahdollista vesimuodostuman tilan paranemista ajoissa.
Selostus:
Vesipuitedirektiivissä säädetään tavoitteesta saada kaikki EU:n vesistöt hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Direktiivissä säädetään myös vesistökohtaisista ympäristötavoitteista ja niiden saavuttamisen määräajasta. Vesipuitedirektiivin 4 artiklan 4 kohdassa säädetään määräajan pidentämisestä niin, ettei vesistön tila kuitenkaan huonone edelleen. Vesipuitedirektiivin mukaan määräaikaa voidaan pidentää teknisillä, taloudellisilla tai luonnonolosuhteisiin liittyvillä perusteilla. Määräajan pidennyksiä voidaan käyttää kolme vesienhoitokautta vuoteen 2027 asti, paitsi jos luonnonolot ovat sellaiset, ettei tavoitteita voida saavuttaa tänä aikana.
Vesipuitedirektiivin 4 artiklan 4 kohta on pantu kansallisesti täytäntöön vesienhoitolain 25 §:llä. Pykälässä säädetään vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikojen pidentämisestä ja pidentämisen edellytyksistä. Entisen 3 momentin mukaan määräaikaa voidaan pidentää yhteensä enintään kahdella vesienhoitokaudella (2016-2021 ja 2022-2027). Uudistettu 3 momentti sisältää saman ehdon. Määräajan pidentämisen edellytyksiä ovat tekninen tai taloudellinen kohtuuttomuus tai ylivoimaiset luonnonolosuhteet. Momenttiin tehtiin kuitenkin lisäys, jonka mukaan määräaikaa voidaan pidentää kahden vesienhoitokauden jälkeenkin, jos luonnonolosuhteiden takia vesistön tila ei voi parantua määräajassa.
Luonnonolosuhteita voivat olla ravinteiden tai haitallisten aineiden pitoisuuksien hidas aleneminen maaperässä tai vesiekosysteemissä. Myös lajien asettuminen uudelleen alueelle kunnostuksen tai pilaavan toiminnan loppumisen jälkeen voi viedä pitkään. Luonnonolosuhteita ovat lisäksi veden lämpötilan muutos ja pohjien hapettomuuden hidas paraneminen. Pohjavesissä pilaavien aineiden hajoaminen ja aineiden poistuminen sekä pohjaveden tilan palautuminen ennalleen vie pitkään.
Uudistuksen tarkoituksena on yhtenäistää voimassa oleva sääntely vastaamaan paremmin direktiivin mahdollistamaa joustoa.
26 j §
Osallistuminen ja tiedottaminen
Ympäristöministeriön on yhteistyössä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa annettava merenhoitosuunnitelman valmisteluasiakirjat tiedoksi julkisella kuulutuksella. Julkisesta kuulutuksesta säädetään hallintolaissa. Tieto kuulutuksesta on julkaistava kunnissa. Kunnan ilmoituksista säädetään kuntalain 108 §:ssä. Ympäristöministeriön on yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa:
1) varattava kaikille mahdollisuus osallistua merenhoitosuunnitelman valmisteluun, tutustua merenhoitosuunnitelman valmisteluasiakirjoihin ja niiden tausta-asiakirjoihin sekä esittää niistä mielipiteensä kirjallisesti tai sähköisesti vähintään 30 vuorokauden ajan kuulutuksen julkaisemisajankohdasta lukien;
2) pyydettävä tarvittavat lausunnot; ja
3) järjestettävä tarpeen mukaan tiedotustilaisuuksia, joissa varataan tilaisuus mielipiteiden esittämiseen; tässä pykälässä tarkoitettujen valmisteluasiakirjojen ja tausta-asiakirjojen julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.
Selostus:
26 j §:ssä säädetään merenhoitosuunnitelmaa koskevasta osallistumisesta ja tiedottamisesta. Pykälän 1 momenttiin lisättiin velvollisuus antaa merenhoidon valmisteluasiakirjat tiedoksi julkisella kuulutuksella hallintolain julkisia kuulutuksia koskevan muutoksen vuoksi. Momentin tehtävistä vastaa edelleenkin ympäristöministeriö, ja yhteistyöviranomaisena on edelleen ELY-keskus. Viittaukset hallintolakiin sekä kuntalakiin (410/2015) ovat luonteeltaan informatiivisia.
Uudistettu momentti on lisäksi jaettu kolmeen kohtaan, jotka sisältävät ympäristöministeriön tehtävät. 1 kohta velvoittaa ympäristöministeriötä turvaamaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa osallistumis- ja tutustumisoikeuden sekä mielipiteen esittämisoikeuden toteutumisen. Kyseiset oikeudet on muutettu koskemaan kaikkia, kun aiemmin oikeudet ovat kuuluneet kaikille, joita asia koskee. Mielipiteen esittämistä koskien momenttiin on lisätty uusi 30 päivän määräaika kuulutuksen julkaisemisesta.
2 kohta velvoittaa pyytämään tarvittavat lausunnot, mutta tämä velvollisuus on ollut olemassa jo aiemmin. 3 kohta taas sisältää uuden velvollisuuden järjestää tarpeen mukaan tiedotustilaisuuksia, joissa on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Uusi viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999) on lähinnä informatiivinen.
28 a §
Ympäristötiedon kerääminen
Vesienhoidon ja merenhoidon tehtäviä hoitavalla viranomaisella ja tämän määräämällä virkamiehellä sekä virkamiestä avustavalla henkilöllä on oikeus tässä laissa tarkoitetun ympäristötiedon keräämistä varten kulkea toisen maa- ja vesialueella ja tehdä siellä tarkistuksia ja tutkimuksia, sijoittaa mittaus- ja havaintolaitteita, suorittaa mittauksia ja ottaa näytteitä sekä tallentaa ääntä ja kuvaa. Ympäristötiedon kerääminen ei saa kohdistua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin.
Ympäristötiedon kerääminen tulee tehdä välttäen tarpeettoman vahingon ja haitan aiheuttamista. Alueen omistajalle ja haltijalle aiheutunut vähäistä suurempi vahinko tai haitta on korvattava. Jos korvauksesta ei sovita, sen määräämiseen sovelletaan, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977) säädetään.
Tehtävää hoitavan on tarvittaessa ilmoitettava ympäristötiedon keräämisestä etukäteen alueen omistajalle tai haltijalle. Tehtävää hoitava voi sopia alueen omistajan tai haltijan kanssa tehtävän suorittamisen aikataulusta, järjestelyistä ja tehtävään liittyvistä muista käytännön seikoista. Jos 1 momentissa tarkoitettu toimenpide kohdistuu piha-alueelle tai muuhun erityiseen käyttöönotetulle alueelle, tehtävän suorittamisesta on sovittava alueen omistajan tai haltijan kanssa.
Selostus:
Vesienhoitolakiin lisättiin uusi 28 a §, jossa säädetään ympäristötiedon keräämisestä, jolla tarkoitetaan ympäristön tilan seuraamiseksi suoritettavia teknisluonteisia tutkimus-, mittaus- ja havaintotehtäviä. Viranomaiset käyttävät ympäristötietoa vesien- ja merenhoitosuunnitelmien valmisteluun sekä muihin niihin liittyviin tehtäviin. Ympäristötietoa käytetään erityisesti vesienhoitolain 9 §:n nojalla pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmien sekä 26 h §:n nojalla meriympäristön tilan seurantaohjelmien laatimiseen. Ympäristötietoa myös talletetaan ELY-keskuksen ylläpitämään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Uudessa pykälässä säädetään ympäristötietoa keräävien viranomaisten oikeuksista. Ympäristötietoa kerääviä viranomaisia ovat muun muassa ELY-keskukset, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus. Viranomaisilla voi olla tästä pykälästä huolimatta myös tarve saada lupa tai suostumus ympäristötiedon hankkimiseen muun lain nojalla. Uusi 28 a § on pääpiirteissään samansisältöinen kuin ympäristönsuojelulain (527/2014) 172 § ja vesilain (587/2011) 14 luvun 13 §, joissa säädetään viranomaisten tiedonsaannista.
Uuden pykälän 1 momentissa yksilöidään toimet, joihin viranomaisilla sekä avustavilla henkilöillä on valtuudet ympäristötiedon keräämiseksi. Näitä toimia ovat kulku maa- ja vesialueella, tarkistukset, tutkimukset, mittaus- ja havaintolaitteiden sijoittaminen, mittaukset, näytteenotto sekä äänen ja kuvan tallentaminen. Mittaukset ja näytteidenotto voivat liittyä esimerkiksi vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden seurantaan, päästöjen seurantaan, aineiden ominaisuuksien selvittämiseen sekä pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokittelemiseen.
1 momentissa tarkoitettu kulkuoikeus viittaa sellaiseen kulkemiseen, jota ei voi tehdä pelkästään jokamiehenoikeuksien nojalla. Kulkeminen tarkoittaa kulkemista joko jalan tai veneellä. Kulkeminen piha-alueella tai muulla erityiseen käyttöön otetulla alueella edellyttää sopimista alueen omistajan tai haltijan kanssa pykälän 3 momentin nojalla. Moottoriajoneuvon käyttäminen maastossa voi olla perusteltua erityisen tärkeistä syistä maastoliikennelain (1710/1995) nojalla, mutta siihenkin tarvitaan maanomistajan tai haltijan lupa. Esimerkiksi mittaus- ja havaintolaitteiden ja välineiden tai koneiden kuljettamiseen voidaan tarvita moottoriajoneuvoja. Lisäksi ympäristötiedon keräämistä ei saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa, eli kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.
Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, että ympäristötiedon keräämisessä tulee välttää tarpeetonta vahinkoa ja haittaa. Mahdollisesti aiheutunut vahinko tai haitta on korvattava, mutta vähäistä haittaa tai vahinkoa ei kuitenkaan korvata. Jos korvattavaa haittaa kuitenkin syntyy, lähtökohtaisesti korvauksesta tulee sopia. Muussa tapauksessa korvauksen määräämiseen sovelletaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/1977). Lähtökohtaisesti ympäristötiedon kerääminen ei kuitenkaan ole sellaista toimintaa, josta voisi yleensä aiheutua korvattavaa haittaa.
Pykälän 3 momentissa säädetään viranomaisen velvollisuudesta tarvittaessa ilmoittaa ympäristötiedon keräämisestä etukäteen alueen omistajalle tai haltijalle. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi kirjeitse tai hallintolain 62 §:n mukaisella yleistiedoksiannolla alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Momentin mukaan viranomainen voisi sopia alueen omistajan tai haltijan kanssa tehtävän suorittamisen yksityiskohdista, eli esimerkiksi aikataulusta tai järjestelyistä. 3 momentti velvoittaa myös tekemään sopimuksen alueen omistajan tai haltijan kanssa, mikäli ympäristötiedon kerääminen tapahtuu piha-alueella tai muulla erityiseen käyttöön otetulla alueella. Piha-alueella tarkoitetaan vakituisen asunnon tai vapaa-ajan asunnon pihaa. Erityiseen käyttöön otetulla alueella tarkoitetaan muun muasa puutarhaa, teollisuusaluetta, luonnonsuojelualuetta tai puolustusvoimien aluetta.
28 b §
Sopimus ympäristötiedon keräämisessä
Vesienhoidon ja merenhoidon tehtäviä hoitava viranomainen voi tehdä sopimuksen 28 a §:ssä tarkoitettujen tutkimus-, mittaus- ja havaintotehtävien järjestämisestä sellaisen yksityisen toimijan kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus ja muut edellytykset tehtävän hoitamiseksi.
Tehtävää hoitavaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
Selostus:
Vesienhoitolakiin on lisätty uusi 28 b §, joka koskee ympäristötiedon keräämisen ulkoistamista. Ulkoistamista varten tulee tehdä sopimus yksityisen tahon kanssa, ja 28 a §:ssa mainitut oikeudet ja velvollisuudet koskevat siten myös tätä yksityistä tahoa. Usein ympäristötiedon kerääminen ja näytteiden analysointi ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Sopimuksella siirretään vain ympäristötiedon keruun tuotantotehtäviä, mutta niihin perustuva päätöksenteko säilyy viranomaisilla.
Pykälän 1 momentin mukaan viranomainen voi tehdä sopimuksen ympäristötiedon keräämisestä yksityisen toimijan kanssa. Tällä toimijalla on kuitenkin oltava riittävä asiantuntemus ja muut edellytykset tehtävän hoitamiseksi. Tällä pyritään varmistumaan keräämistoiminnan laadusta. Viranomaisen tuleekin asettaa tähän liittyviä vaatimuksia ympäristötiedon keräämisen kilpailutustilanteessa.
Pykälän 2 momentin mukaan yksityinen toimija, jolle ympäristötiedon keräys on ulkoistettu, voidaan asettaa virkavastuuseen. Momentissa on myös informatiivinen viittaus vahingonkorvauslakiin (412/1974) yksityisen toimijan korvausvastuun perusteena.
Tämä laki tulee voimaan 22 päivänä huhtikuuta 2020.
Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi