Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään säännökset koskien kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelussa

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 467/2019

Maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999) muutetaan siten, että lakiin lisätään tarvittavat säännökset kansallisen turvallisuuden huomioon ottamiseksi alueidenkäytön suunnittelussa.

Lain muutos on osa lainsäädännön kehittämistä, jolla vastataan Euroopan ja Itämeren alueen heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen. Koska maanomistus on yksi valtion kokonaisturvallisuuden muodostamiseen vaikuttava tekijä, valtion kokonaisturvallisuuden varmistaminen edellyttää, että viranomaisilla on hyvä tilannekuva kiinteistönomistukseen liittyvistä riskitekijöistä ja käytössään riittävä keinovalikoima, jolla voidaan ehkäistä ennalta ja viime kädessä puuttua kansallista turvallisuutta heikentävään kiinteistöomistukseen.

Eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuus, valtion etuosto-oikeus ja lunastusoikeus ovat yksittäisen kiinteistön omistussuhteisiin puuttuvia keinoja, jotka täydentävät toisiaan ja mahdollistavat erilaisiin kansallista turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin puuttumisen. Säädettävän lainsäädännön myötä valtio voi tulevaisuudessa puuttua sellaiseen kiinteistönomistukseen, joka vaarantaa Suomen kansallista turvallisuutta. Lakeihin tehtävien muutosten lisäksi uusia säädettäviä lakeja ovat laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi (468/2019), laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla (469/2019) sekä laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019).

Alueidenkäytön suunnittelulla on puolestaan mahdollista puuttua ennakolta kansallista turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin. Huomioimalla jo maankäytön suunnittelussa kansallisen turvallisuuden tarpeet nykyistä kattavammin ja yksityiskohtaisemmin, voidaan vähentää sellaisia tilanteita, joissa esimerkiksi rakentamisen kautta voitaisiin heikentävästi vaikuttaa tiettyjen kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisten kohteiden toimintaedellytyksiin. Alueidenkäytön kannalta keskeiseen lakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, ei kuitenkaan sisälly nimenomaista säännöstä kansallisen turvallisuuden varmistamisesta alueidenkäytössä. Vaikka kaavoitusta ohjaavien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet, maankäyttö- ja rakennuslain kehittäminen siten, että se nykyistä paremmin ottaa huomioon kokonaisturvallisuusnäkökulman alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa, nähdään tarpeelliseksi.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020.

Ks. myös hallituksen esitys HE 253/2018 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 33 §:n 1 momentti ja
lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:

4 a §
Kansallinen turvallisuus alueidenkäytössä

Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja rajavalvonnan, väestönsuojelun sekä huoltovarmuuden edellyttämät kehittämistarpeet ja varmistettava, ettei niistä vastaavien tahojen toimintamahdollisuuksia heikennetä.

Selostus:

Pykälän mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava kansallinen turvallisuus. Tämän varmistamiseksi suunnittelussa, eli käytännössä kaavoituksessa, on turvattava maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja -valvonnan, väestönsuojelun sekä huoltovarmuuden kehittämistarpeet ja varmistettava, ettei niistä vastaavien tahojen toimintamahdollisuuksia heikennetä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusta ohjaavat kaavalajikohtaiset sisältövaatimukset (28, 39 ja 54 §) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (22–24 §). Muutoksella lakiin lisättävä pykälä tulee ottaa huomioon kaikessa kaavoituksessa. Puolustusvoimien turvattavat kehittämistarpeet voivat liittyä aluevalvonnan, varuskuntien, harjoitusalueiden, varikoiden tai muiden Puolustusvoimien toimintojen järjestämiseen. Rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden turvattavat kehittämistarpeet voivat puolestaan liittyä rajaturvallisuustehtävien hoitamiseen esimerkiksi alueilla, joilla on rajavalvontatekniikkaa. Väestönsuojelun osalta on turvattava esimerkiksi johtokeskusten, väestönsuojien ja muiden väestönsuojelun toimintojen kehittämistarpeet, ja huoltovarmuuden kehittämistarpeet alueidenkäytössä voivat liittyä esimerkiksi energiantuotantoverkkojen ja viestintäverkkojen kehittämiseen tai elintarvikehuollon kannalta merkittäviin toimintoihin sekä terveydenhuollon toimivuuden kannalta merkittäviin toimintoihin kuten sairaaloihin.

Pykälän tarkoituksena on korostaa tarvetta ottaa ennakollisesti huomioon kaavoituksessa kansallisen turvallisuuden turvaamiseen tarvittavien alueiden kehittämismahdollisuudet sekä estää muulla alueidenkäytöllä edellä mainittujen toimintamahdollisuuksien heikentäminen. Alueidenkäytön suunnittelussa kaavoitusviranomaisen on näin ollen selvitettävä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti yhteistyössä asianomaisten erityisviranomaisten kanssa laadittavan kaavan merkittävät vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen.

33 §
Rakentamisrajoitus

Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi osoitetulla alueella, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarkoituksiin osoitetulla alueella ja liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa.


Selostus:

Rakentamisrajoitusta koskevan pykälän 1 momenttia muutetaan siten, että maakuntakaavassa on välittömästi rakentamiseen kohdistuva rakentamisrajoitus maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi osoitetun alueen lisäksi myös Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarkoituksiin osoitetulla alueella. Lupaa rakennuksen rakentamiseen Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käyttöön maakuntakaavassa osoitetulle alueelle ei saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Jos maakuntakaavasta johtuva luvan epääminen aiheuttaa hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, jollei valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.


Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy

Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

 
 
 
 
 
 
 
 

Tilaaminen

Edilex on Suomen johtava ammattilaisten lakitietopalvelu. Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeustapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä juridisen uutispalvelun. Lakikanava-seurantapalvelussa voit valita aihealueet ja aineistot, joita haluat seurata päivittäin.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.