Laki jätelain muuttamisesta 438/2019

Jätelain (646/2011) muutoksella täsmennetään jätelain kunnan toissijaista jätehuollon järjestämisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä. Muutosten tavoitteena on lisätä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden läpinäkyvyyttä sekä edistää jäte- ja kierrätysmarkkinoiden toimintaa.

Jätelain tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa vaaraa ja haittaa sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, ehkäistä roskaantumista ja varmistaa toimiva jätehuolto. Lailla pyritään turvaamaan asianmukaisten jätehuoltopalvelujen saatavuus kaikille jätteen tuottajille kaikissa olosuhteissa jätteiden alkuperästä riippumatta.

Muutoksessa on kyse jäteläin kaksiosaisen uudistuskokonaisuuden toisesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa jo toteutetulla ja 1.1.2019 voimaan tulleella jätelain muutoksella kunnan vastuuta yhdyskuntajätehuollossa rajattiin pääosin vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Aikaisemmin jätelain mukaan kunnan oli järjestettävä asumisessa syntyvän jätteen sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto, mutta uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutetun jätelain muutoksen seurauksena kunnan jätehuollon järjestämisvastuulta poistui 1.1.2019 pääosa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvästä muusta yhdyskuntajätteestä. Näiden jätehuollon järjestämisestä vastaa nykyisin jätteen haltija jätelain 4 luvun mukaisesti. Lisäksi muutoksella säädettiin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetusta laista (1397/2016, hankintalaki) poiketen kunnan jätehuollon alalla toimivien sidosyksiköiden ja hankintayksiköiden markkinaehtoista toimintaa rajoittavaksi ulosmyynnin osuudeksi enintään 10 % vuoteen 2030 saakka.

Kunnalla säilytettiin kuitenkin velvollisuus järjestää jätehuolto sellaiselle liikehuoneistossa syntyvälle yhdyskuntajätteelle, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä muun kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntajätteen kanssa sekä sellaiselle muulle yhdyskuntajätteelle, joka kerätään alueellisessa putkikeräysjärjestelmässä tai muussa vastaavassa kiinteässä keräysjärjestelmässä yhdessä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätteen kanssa. Samoin kunta vastaa asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotosta ja käsittelystä. Maa- ja metsätalouden vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluvat kunnalle silloin, kun jätteen määrä ei ole kohtuuton. Kunnalla on myös oikeus jätelain mukaan täydentää tuottajan järjestämää käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottoa ja kuljetusta osana järjestämäänsä jätehuoltoa, jos tuottaja ei sitä järjestä.

Kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden edellytysten täyttyminen ja siihen liittyvät tulkinnalliset epävarmuudet ovat olleet yksi jätealaa hiertävistä kysymyksistä. Kunnan toissijaisen velvollisuuden nojalla tarjoaman palvelun kriittisenä edellytyksenä on kilpailuneutraliteetin ja jätelain toimivuuden kannalta pidetty muun palvelutarjonnan puutetta. Sen todentaminen on kuitenkin osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Jätelain uudistuksen ensimmäisen vaiheen valmistelun yhteydessä ehdotettiin sellaisen markkinapaikan luomista, joka lisäisi läpinäkyvyyttä, parantaisi jätealan kilpailua ja logististen ketjujen toimivuutta sekä helpottaisi kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen liittyvän markkinapuutteen arviointia.

Suomessa on jo käytössä ja kehitteillä yksittäisten jätelajien ja –virtojen vaihdantaan tarkoitettuja markkinapaikoiksi soveltuvia sähköisiä alustoja ja järjestelmiä (esimerkiksi maa-ainesjätteet tai rakentamisen jätteet). Näitä järjestelmiä muistuttavan, jätelainsäädännön tarpeita varten luotavan tietoalustan avulla pyritään sovittamaan yhteen jätelain ja hankintalain mukaiset menettelyt sekä sen toivotaan toimivan ilmoitusalustana, joka helpottaisi jätteiden ja tuotannon sivuvirtojen tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamista. Tavoitteena on edistää sekundaarisilla materiaaleilla käytävää kauppaa ja tällaisten materiaalien hyödyntämistä ja siten kiertotaloutta.

Ensimmäisen vaiheen valmistelun aikataulun vuoksi markkinapaikkaa ja kunnan toissijaista jätehuoltovelvollisuutta koskevat säädösmuutokset päätettiin toteuttaa uudistuksen toisessa vaiheessa. Nyt tehtävällä muutoksella lakiin lisätään säännökset muun palvelutarjonnan puutteen todentamiseen käytettävästä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta ja sen käyttämisestä sekä tietojen toimittamisesta tietoalustaan. Muutoksen seurauksena jätteen haltijan tulee jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa läpikäytävän menettelyn avulla osoittaa, ettei yksityistä palvelutarjontaa ole kohtuullisesti saatavilla ja että edellytykset kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla antamalle palvelulle ovat näin ollen olemassa. Muutoksella lakiin lisätään säännökset Motiva Oy:n velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa, sillä tietoalustan käytön lakisääteisyyden vuoksi arvioitiin, että tietoalustan tulee olla julkisen sektorin ylläpitämä. Muutoksella lakiin lisätään myös säännökset eri viranomaisten oikeudesta saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja tietoalustasta.

Lisäksi kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen liittyvän sopimisen edellytyksiä sekä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla järjestämästä palvelusta perimän jätemaksun periaatteita täsmennetään. Kunnan ja kunnan jätehuoltoyhtiön kirjanpitovelvoitteisiin tehdään muutokset, joita tarvitaan jätelain uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa säädettyjen kunnan jätehuollon toimialan sidosyksikkösäännösten noudattamisen seuraamiseksi.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020.

Ks. myös hallituksen esitys HE 248/2018 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan jätelain (646/2011) 33, 44 ja 78 § sekä
lisätään lakiin uusi 143 a ja 143 b § seuraavasti:

33 §
Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu

Kunnan on järjestettävä muun kuin 32 §:ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä (kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu). Pyynnön voi jätteen haltijan puolesta esittää jätteen kuljettaja tai muu toimija osana tarjoamaansa jätehuoltopalvelua, kun pyyntö koskee jätteen käsittelyä.

Jos kysymyksessä on muusta kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu, jonka arvo on vähintään 2 000 euroa vuodessa, 1 momentissa tarkoitetun muun palvelutarjonnan puutteen toteamisen ja kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan pyynnön edellytyksenä on, että jätteen haltija on julkaissut 143 a §:ssä tarkoitetussa jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa tarjouspyynnön tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta ja että tarjouspyyntöä vastaavaa palvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla jätteen haltijan asettamassa vähintään 14 vuorokauden määräajassa.

Kunnan on tehtävä jätteen haltijan kanssa 2 momentissa tarkoitetusta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta sopimus, jonka kesto voi olla enintään kolme vuotta kerrallaan ja jonka osapuolet voivat irtisanoa sopimuksessa määritellyn irtisanomisajan kuluttua. Sopimuksen voi jätteen haltijan puolesta tehdä 1 momentissa tarkoitettu jätteen kuljettaja tai muu toimija. Jos sopimus tehdään muualla kuin jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa, kunnan on toimitettava olennaiset tiedot sopimuksesta tietoalustaan viimeistään 14 vuorokauden kuluttua sopimuksen tekemisestä.

Kunnan on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan olennaiset tiedot muun kuin 2 momentissa tarkoitetun kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun kokonaisarvosta ja palvelua käyttävien jätteen haltijoiden kokonaismäärästä sekä olennaiset tiedot annetusta palvelusta jätelajeittain ja käsittelymenetelmittäin eriteltyinä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevaan pyyntöön ja 2 momentissa tarkoitettuun tarjouspyyntöön sisällytettävistä tiedoista, 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista olennaisista tiedoista sekä muista näihin rinnastettavista seikoista.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin lisätään selkeyden vuoksi kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun määritelmä ja pykälän otsikkoa muutetaan vastaavasti. Kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun edellytyksenä on voimassaolevan jätelain mukaisesti, että jätteen haltija pyytää palvelua muun palveluntarjonnan puutteen vuoksi ja että jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmässä kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi. Momenttia muutetaan siten, että pyynnön voi jätteen haltijan ohella esittää jätehuoltopalvelua tarjoava yritys, jolloin pyyntö voi koskea jätteen käsittelypalveluja. Muutos selkiyttää eri toimijoiden lain mukaisia oikeuksia ja vastaa paremmin voimassa olevan säännöksen tulkinta- ja soveltamiskäytäntöä. Säännös soveltuu myös tilanteisiin, joissa yritys esittää kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan pyynnön esimerkiksi osana jätteen haltijalle tarjoamaansa rakennusurakkaa.

Pykälän 2 momentin mukaan silloin kun kyse on muusta kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuvasta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta, jonka arvo on vähintään 2 000 euroa vuodessa, jätteen haltijan pitää momentin perusteella nykyisestä poiketen osoittaa muun palvelutarjonnan puute käyttämällä 143 a §:ssä tarkoitettua jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa. Pyyntö kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta voidaan tehdä, kun jätteen haltija on julkaissut tietoalustalla tarjouspyynnön tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta, eikä pyyntöä vastaavaa markkinaehtoista palvelua ole ollut kohtuullisesti saatavilla jätteen haltijan asettamassa vähintään 14 vuorokauden määräajassa.

Säädettävällä määräajalla varmistetaan pienille palveluntarjoajille riittävä mahdollisuus reagoida tietoalustaan jätettyihin tarjouspyyntöihin sekä toisaalta mahdollistetaan kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun saaminen kohtuullisessa ajassa. Jätteen haltija voi halutessaan asettaa määräajan myös tätä pidemmäksi ja haltijalla on lisäksi mahdollisuus hyväksyä mikä tahansa saamansa soveltuva tarjous markkinaehtoisesta palvelusta ennen määräajan päättymistä. Tarjouspyyntö voi koskea jätteen haltijan tarvitsemien jätehuoltopalvelujen kokonaisuutta tai jotakin sen osaa (esim. keräys, kuljetus, käsittely). Puutteen arvioinnissa palvelun laadun kohtuuttomuutta voi osoittaa esimerkiksi tarjotun palvelun ajankohta, pitkät kuljetusmatkat, jätteen siirto toiseen maahan, tarjoajan lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönti tai se, ettei tarjous ole jätelain 8 §:n etusijajärjestyksen mukainen. Laadullisesti kohtuuttomana voidaan pitää myös jätteen välitystoimintaa muistuttavaa tarjousta, joka perustuu yksinomaan kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun (kuljetus, käsittely) hyödyntämiseen. Muun palvelutarjonnan puutetta voi lisäksi osoittaa yksityisestä jätehuoltopalvelusta pyydetty kohtuuton hinta.

Tietoalustassa läpikäytävää menettelyä ei 2 momentin sovelleta silloin, jos kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitaan välittömästi sellaisen ennalta arvaamattoman kiireen vuoksi, jota jätteen haltija ei ole voinut kohtuudella ennakoida. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi erilaiset onnettomuustilanteet, jätehuoltotoimintojen kannalta kriittisten koneiden tai laitteiden ennalta arvaamaton rikkoutuminen taikka muut jätehuoltopalveluiden saatavuudessa ilmenevät ennalta arvaamattomat viiveet. Markkinatilanteesta riippumatta kunnan jätelaitoksella säilyy kuitenkin oikeus kieltäytyä jätehuollon järjestämisestä, jos jäte on määränsä tai laatunsa takia teknisesti sopimatonta kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kunnan jätelaitos on ylipäätään velvollinen tarjoamaan toissijaista jätehuoltopalvelua vain käytettävissään olevan jätehuoltokapasiteetin puitteissa. Jos kunnan jätelaitos kieltäytyy ottamasta jätettä vastaan, ratkaisuun tyytymätön jätteen haltija tulee tarvittaessa ohjata viemään asia kunnan jätehuoltoviranomaisen ratkaistavaksi. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tekemään päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Pykälän 3 momentissa säädetään kunnan velvollisuudesta tehdä sopimus 2 momentissa tarkoitetusta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta. Muutoksen myötä nykyisestä poiketen sopimus tulee tehdä kaikista ehdotetun kynnysarvon ylittävistä kunnan toissijaisista jätehuoltopalveluista riippumatta siitä, onko kyse säännöllisestä ja jatkuvasta palvelutarpeesta vai yksittäisistä jäte-eristä. Sopimuksen enimmäiskestoa, kolme vuotta, ei muuteta, jotta toissijaisen jätehuoltopalvelun tarve ja yksityisen palvelutarjonnan tilanne tulevat säännöllisesti arvioiduksi ottaen huomioon ajoittain muuttuva markkinatilanne. Sopimuksen tulee momentin mukaan määräaikaisuudestaan huolimatta olla sopimuspuolten irtisanottavissa sopimuksessa määritellyn irtisanomisajan kuluttua. Sopimus voidaan tehdä suoraan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa hyödyntämällä valmiita sopimusmalleja tai vaihtoehtoisesti sopimus voidaan tehdä tietoalustan ulkopuolella, jolloin kunnan jätelaitoksen on kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun seuraamiseksi toimitettava olennaiset tiedot sopimuksesta tietoalustaan viimeistään 14 vuorokauden kuluttua sopimuksen tekemisestä. Olennaisilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja sopimuspuolista, jätteestä, jätteen määrästä ja sijainnista, kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun luonteesta ja kestosta sekä palvelun hinnasta. Pääsy tietoihin on vain sopimuspuolilla ja 143 b §:ssä tarkoitetuilla viranomaisilla, mutta avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa voidaan kuitenkin sopimustietojen perusteella julkaista koostetietoa kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta esimerkiksi alueittain taikka tarjotun palvelun mukaan eriteltynä.

Pykälän 4 momentin mukaan kunnan jätelaitoksen tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan olennaiset tiedot muusta kuin 2 momentissa tarkoitetun kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun kokonaisarvosta ja palvelua käyttävien jätteen haltijoiden kokonaismäärästä sekä olennaiset tiedot annetusta palvelusta jätelajeittain ja käsittelymenetelmittäin eriteltyinä. Kyse on siis 2 momentissa ehdotetun kynnysarvon alle jäävistä kunnan toissijaisista jätehuoltopalveluista, joista ei 3 momentin nojalla tehdä sopimusta.

Pykälän 5 momenttiin koottujen asetuksenantovaltuuksien nojalla valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 2 momentissa tarkoitettuun tarjouspyyntöön ja kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevaan pyyntöön sisällytettävistä tiedoista, 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista olennaisista tiedoista sekä muista näihin rinnastettavista seikoista.

Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa läpikäytävä menettely on vuoden pituisen siirtymäajan jälkeen kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun edellytys silloinkin, kun jätteen haltija on hankintalain 5 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö. Hankintayksikkö on hankintalain perusteella velvollinen kilpailuttamaan tarvitsemansa jätehuoltopalvelun ilmoittamalla siitä osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi toimivaan julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAan. Hankintamenettely integroidaan osaksi tietoalustaprosessia muodostamalla tietoalustan ja HILMAn välille rajapinta, jonka kautta tieto hankintailmoituksesta, tarjouspyynnöstä ja saaduista tarjouksista kulkee järjestelmien välillä. Kunnan antaessa toissijaista jätehuoltopalvelua kunta ei toimi kilpailullisilla markkinoilla eikä palvelun liikevaihtoa lasketa jätelain muuttamisesta annetun lain (445/2018) myötä voimaan tulleeseen jätelain 145 a §:ssä säädettyyn sidos- ja hankintayksiköiden markkinaehtoista toimintaa rajoittavaan ulosmyynnin prosenttiosuuteen.

44 §
Kirjanpito jätehuoltopalvelusta ja kuljettajan tiedonantovelvollisuus

Jos kunta tai 43 §:ssä tarkoitettu yhtiö hoitaa tässä luvussa kunnan velvollisuudeksi säädetyn jätehuollon lisäksi muuta jätehuoltoa, tiedot tarjottujen palvelujen liikevaihdosta ja taloudellisesta tuloksesta on eriteltävä kirjanpidossa ja palveluista on laadittava tilikausittain erilliset laskelmat. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä laskelmaan sisällytettävistä tiedoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen laskelmien laatimisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään tilinpäätöksestä. Tilintarkastajien on tarkastettava laskelmat osana kunnan tai yhtiön lakisääteistä tilintarkastusta. Laskelmat on liitettävä kunnan tai yhtiön tilinpäätökseen. Ne on julkaistava ja oltava saatavilla tietoverkossa.

Jätteen kuljettajan on annettava vastaanottajalle tiedot jätteen alkuperästä riittävästi eriteltyinä 1 momentissa tarkoitetun kirjanpidon toteuttamiseksi ja erillisen laskelman laatimiseksi, jos tämä kuljettaa kunnan tai kuntien omistaman yhtiön ylläpitämään käsittelyyn jätettä, jossa on sekä 32 tai 33 §:ssä tarkoitettua jätettä että muuta jätettä.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädettyä kunnan lakisääteisten jätehuollon palvelutehtävien ja mahdollisten muiden kuin lakisääteisten palvelutehtävien erittelyvelvollisuutta täsmennetään siten, että kunnan tai kunnallisen jätehuoltoyhtiön tulee jatkossa tehdä tilikausittain erilliset laskelmat tarjottujen palveluiden taloudellisen tuloksen lisäksi myös palveluiden liikevaihdosta. Kirjanpidon liikevaihtoperusteisuus on tarpeen jätehuollon sidos- ja hankintayksiköiden markkinaehtoiselle ulosmyynnille 1.1.2019 voimaan tulleessa jätelain 145 a §:ssä asetetun prosenttiosuuden noudattamisen seuraamiseksi. Hankintalain 15 §:n 2 momentin ja 16 §:n 1 momentin mukaan prosenttiosuuden laskemisen perusteena on käytettävä pääsääntöisesti kolmen edeltävän vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa.

Pykälän 1 momentin mukaan asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä laskelmiin sisällytettävistä tiedoista. Pykälän 2 ja 3 momentti säilyvät muuttumattomina.

78 §
Kunnan jätemaksu

Kunnan on perittävä tämän lain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätteen loppukäsittelystä perittävällä maksulla on katettava vähintään 21 §:ssä tarkoitetut kustannukset. Kunta voi periä jätemaksua myös 93 §:n 1 momentissa kunnan vastuulle säädetystä jäteneuvonnasta, 143 §:ssä säädetyn rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Edellä 33 §:ssä tarkoitetusta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävä jätemaksu ei saa alittaa 32 §:n nojalla järjestetystä lajiltaan ja laadultaan vastaavan jätteen jätehuoltopalvelusta perittävää jätemaksua.

Jätemaksu, jolla katetaan 1 momentissa tarkoitetusta jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset.

Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle.

Selostus:

Kunnan jätemaksua koskevaan pykälään lisätään uusi 3 momentti, minkä seurauksena nykyinen 3 momentti siirtyy uudeksi 4 momentiksi ja nykyinen 4 momentti uudeksi 5 momentiksi. Pykälän muut momentit säilyvät kuitenkin sisällöltään muuttumattomina.

Kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perimä jätemaksu ei saa uuden 3 momentin perusteella alittaa kunnan jätelain 32 §:n nojalla järjestämästä lajiltaan ja laadultaan vastaavan jätteen jätehuoltopalvelusta perimää jätemaksua. Säännös on tarpeen, sillä kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävän jätemaksun tulee kattaa jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kunnan jätelaitokselle jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan käytöstä sekä kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun liittyvästä neuvonnasta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Kustannuksia ei tule kompensoida eikä kattaa kotitalouksilta perittävillä jätemaksuilla taikka markkinaehtoisen toiminnan tuloilla. Kunnan tulee myös määritellä jätelain 79 §:n nojalla hyväksymässään jätetaksassa kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevat maksuperusteet mahdollisimman yksiselitteisesti.

143 a §
Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta

Edellä 33 §:ssä säädettyä kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua varten on jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta. Sitä käytetään kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun edellytyksenä olevan muun palvelutarjonnan puutteen toteamiseen, palvelua koskevien tietojen hallintaan ja käsittelyyn sekä palvelun seurantaan ja valvontaan. Sitä voidaan käyttää myös muuhun jätteiden ja sivuvirtojen vaihdantaan.

Motiva Oy ylläpitää jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa sekä vastaa yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa alustan sisällöllisestä ja toiminnallisesta kehittämisestä. Motiva Oy on myös luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitettu rekisterinpitäjä.

Motiva Oy:n henkilöstöön sovelletaan sen hoitaessa 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Selostus:

Muutoksella lakiin kokonaan uutena lisätyn pykälän 1 momentti sisältää yleisen säännöksen jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan käyttötarkoituksesta ja tietosisällöstä. Tietoalustassa läpikäytävää menettelyä tarvitaan kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Sitä käytetään kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun edellytyksenä olevan muun palvelutarjonnan puutteen toteamiseen, palvelua koskevien tietojen hallintaan ja käsittelyyn sekä palvelun seurantaan ja valvontaan. Lisäksi jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa voidaan kierrätysmarkkinoiden edistämiseksi hyödyntää laajemminkin muussa jätteiden ja sivuvirtojen vaihdannassa tarjoamalla tietoa hyödynnettävissä olevista materiaaleista ja helpottamalla siten materiaalien tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamista. Tietoalustaan voidaan luoda avoimia rajapintoja, joiden kautta muut esimerkiksi sekundaaristen materiaalien vaihdantaan tarkoitetut järjestelmät ja alustat voivat kytkeytyä tietoalustaan, eikä tietoalusta siten sulje pois muita ratkaisuja taikka rajoita niiden toimintaa.

Pykälän 2 momentin mukaan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan ylläpidosta huolehtii Motiva Oy, joka myös vastaa tietoalustan sisällöllisestä ja toiminnallisesta kehittämisestä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Motivan Oy:n tehtäviin kuuluu tietoalustan ylläpito sen huoltaminen ja päivittäminen mukaan lukien, tietoalustan käyttöön liittyvä neuvonta ja käytön seuranta sekä näihin tehtäviin liittyvän välittömän hallinnon hoitaminen. Neuvonta- ja seurantatehtävänsä nojalla Motiva Oy ohjaa tietoalustan käyttäjiä erilaisissa tietoalustan käyttöön liittyvissä kysymyksissä, mutta se ei sen sijaan voi ottaa kantaa kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskeviin sisällöllisiin kysymyksiin, vaan tältä osin neuvonnasta vastaavat kuntien jätehuoltoviranomaiset ja jätelaitokset.

Motiva Oy myös vastaa 143 b §:ssä tarkoitettujen viranomaisten jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa koskeviin tietopyyntöihin. Motiva Oy:lle osoitetuissa tehtävissä on kyse julkisesta palveluvelvoitteesta ja perustuslain (731/1999) 124 §:n mukaisesti lailla annetusta julkisesta hallintotehtävästä, joka käsittää vastuun sekä säännöksessä tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä että jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan ylläpitoon liittyvistä tosiasiallisista palvelutehtävistä. Julkista hallintotehtävää Motiva Oy:ssä hoitavilla tulee olla tehtävän hoitamisen kannalta riittävä koulutus sekä muut tehtävän edellyttämät tiedot. Jätelain yleisestä ohjaus- ja seurantatoimivallasta säädetyn mukaisesti Motiva Oy:n toimintaa seuraa ja ohjaa ympäristöministeriö.

Lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan Motiva Oy toimii luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun asetuksen ((EU) 2016/679, yleinen tietosuoja-asetus, GDPR) tarkoittamana rekisterinpitäjänä. Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta toimitettavat tiedot sisältävät myös henkilötietoja, joiden käsittelyssä on otettava huomioon yleisen tietosuoja-asetuksen rekisterinpitäjälle asettamat velvollisuudet sekä henkilötietojen käsittelylle asetetut periaatteet ja rekisteröityjen oikeudet. Motiva Oy:lla on yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu peruste henkilötietojen käsittelylle sille asetetun jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan ylläpitotehtävän hoitamiseksi.

Koska Motiva Oy:n 2 momentin mukaisissa tehtävissä on kyse perutuslain 124 §:ssä tarkoitetusta julkisesta hallintotehtävästä, näitä tehtäviä Motiva Oy:ssä hoitavat toimivat 3 momentin mukaisesti rikosoikeudellisen virkavastuun ja vahingonkorvausvastuun alaisina. Julkista hallintotehtävää hoidettaessa tulee lisäksi noudattaa hallinnon yleislakeja, jotka tulevat sovellettaviksi ilman erillistä viittausta. Näitä hallinnon yleislakeja ovat hallintolaki (434/2003), kielilaki (423/2003), saamen kielilaki (1086/2003), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki), tietosuojalaki (1050/2018) ja laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003).

143 b §
Tiedonsaantioikeus jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta

Kunnan jätehuoltoviranomaisella, 24 §:ssä tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on salassapitosäännösten estämättä ja maksutta oikeus saada jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta 33 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut olennaiset tiedot ja muut kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun liittyvät tiedot, jotka ovat välttämättömiä niille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

Selostus:

Lakiin uutena lisättävässä pykälässä säädetään eräiden viranomaisten oikeudesta saada jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta lakiin perustuvien tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömiä tietoja kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä.

Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan tallennettavat kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevat tiedot saattavat sisältää liike- tai ammattisalaisuuksia taikka muita vastaavia liiketoimintaa koskevia seikkoja, joiden salassapitoon on julkisuuslain 24 §:ssä tarkoitettu peruste. Lisäksi eräiden valtion virastojen toimintaan voi liittyä tarpeita, jotka edellyttävät käyttäjä-, osoite- tai jätetietojen salassapitoa. Julkisuuslain mukaan tieto salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta voidaan antaa, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty.

Tiedonsaantioikeus koskee 33 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuja olennaisia tietoja kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta. Lisäksi tiedonsaantioikeus ulottuu kaikkiin muihin tietoalustasta saataviin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskeviin tietoihin, kuten tehtyihin tarjouksiin ja niiden hylkäämisperusteisiin taikka kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskeviin palvelupyyntöihin. Säännökset täydentävät kunnan jätehuoltoviranomaisen jätelain 122 §:n 3 momentissa säädettyä tiedonsaantioikeutta. Tiedonsaantioikeus on lisäksi jätelain mukaisina yleisinä valvontaviranomaisina toimivilla elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksella ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella niiden hoitaessa jätelain 24 §:ssä säädettyä valvontatehtävää.

Säännökset täydentävät myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailulain (948/2011) mukaisia tiedonsaantioikeuksia viraston valvoessa julkisen ja yksityisen elinkeinoelämän välisen kilpailun tasapuolisuutta kilpailulain nojalla. Viranomaiset voivat toimivaltuuksiensa mukaisesti puuttua mahdollisesti havaittuihin epäkohtiin ja saada tätä varten kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevia tietoja pykälän tiedonsaantioikeuden nojalla.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Tämän lain 33 §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä tarkoitettuihin hankintayksiköihin vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla tehty kunnan ja jätteen haltijan välinen sopimus jätehuollon järjestämisestä toissijaisesti on voimassa sopimuskauden loppuun, ja siihen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Selostus:

Muutokset tulevat voimaan vuoden 2020 alusta kesken vuotta tapahtuvan voimaantulon sijaan, mikä on aikataulullisesti yhteneväistä kuntien jätelaitosten tilikausien sekä jätetaksan valmistelun kanssa.

Muutetussa 33 §:n 2 momentissa tarkoitettuja muun palvelutarjonnan puutteen toteamisen ja jätteen haltijan pyynnön edellytyksiä sekä 33 §:n 3 momentissa kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta tehtävälle sopimukselle ehdotettuja vaatimuksia sovelletaan hankintalain 5 §:ssä tarkoitettuihin hankintayksiköihin vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.1.2021 alkaen. Siirtymäaika on tarpeen, koska julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAn uudistus on parhaillaan käynnissä, ja rajapinta jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan ja HILMAn välille kannattaa luoda vasta uudistuksen valmistuttua. Siirtymäaika koskee myös alle kansallisen kynnysarvon jääviä julkisia hankintoja, sillä hankintayksiköt kilpailuttavat ne usein hankintalain mukaisesti.

1.1.2020 voimassa olleiden säännösten nojalla kunnan ja jätteen haltijan välillä tehdyt sopimukset kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta ovat voimassa sopimuskauden loppuun ja niihin sovellettaisiin muutosten voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittavasta jätehuoltopalvelusta tehtävän sopimuksen kesto voi voimassa olevan jätelain 33 §:n nojalla olla enintään kolme vuotta kerrallaan, joten sopimukset lakkaavat olemasta voimassa viimeistään kolme vuotta lain voimaantulosta eli 1.1.2023.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi