Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 271/2019

Valtioneuvoston asetuksella muutetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annettua asetusta (195/2002). Asetus on annettu vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) olevan valtuutussäännöksen perusteella. Asetuksessa säädetään lakia yksityiskohtaisemmin vaarallisten aineiden kuljetusvaatimuksista.  Muutosasetuksella tarkennetaan vaarallista ainetta sisältävien rautatiekuljetusten tilapäistä säilytystä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta. Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvää onnettomuusraportointia ja erityiskoulutusvelvoitetta laajennetaan koskemaan VAK-rataverkon haltijoita. Muutosten tarkoituksena on parantaa onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä. VAK-rataverkon haltijoilla tarkoitetaan Väylävirastoa ja yksityisraiteen haltijoita. Yksityisiä rataverkkoja on satamilla sekä eräillä teollisuusyrityksillä ja kaupungeilla.

Lisäksi asetuksessa säädetään uutena asiana, että yksityisen rataverkon haltijan tulisi varmistaa hallinnoimansa VAK-rataverkon osalta nopea ja esteetön pääsy rautatiekuljetuksen aikana tiettyihin VAK-tietoihin. Nopea ja esteetön pääsy tietoihin on tärkeää erityisesti ennalta arvaamattomissa tilanteissa silloin, kun rataverkon haltija on ulkoistanut liikenteen ohjauksen. Tietojen välitystapa määritellään rataverkon haltijan ja kuljetuksen suorittajan välisessä rataverkon käyttösopimuksessa. Asetukseen tehdään myös pieniä teknisiä muutoksia ja päivityksiä.

Vaarallisten aineiden kuljetusta koskeva lainsäädäntö on pitkälti harmonisoitu kansainvälisesti perustuen kansainvälisiin sopimuksiin ja Euroopan unionin oikeuteen. EU-oikeudessa vaarallisten aineiden kuljetusta sääntelee vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2008/68/EY, VAK-direktiivi). VAK-direktiivissä säädetään kansainvälisisä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF-yleissopimus, SopS 52/2006) liitteessä C olevat RID-määräykset velvoittavaksi EU:ssa.

RID-määräyksien yleisenä tavoitteena on parantaa vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta. Tähän tavoitteeseen sisältyy onnettomuuksien ehkäiseminen sekä jo syntyneiden, onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen minimoiminen. RID-määräyksiä muutetaan pääsääntöisesti kahden vuoden välein, mikä aiheuttaa suhteellisen tiheään päivitystarpeen kansalliseen lainsäädäntöön. Useat nytkin tehtävät muutokset perustuvat RID-määräyksiin.

Asetus tulee voimaan 11.11.2019.

Ks. myös valtioneuvoston muistio.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 4 §, 9 §:n 1 momentin johdantokappale ja 7 kohta sekä 7 momentti, 16 a §, 16 b §:n 1 momentin 3 kohta, 27 §, 31 a §:n otsikko, 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti, 31 b §:n 1 momentin 2 kohdan b alakohta ja 34 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 4 § asetuksessa 126/2015, 9 §:n 1 momentin johdantokappale ja 7 kohta sekä 7 momentti, 16 a ja 27 §, 31 b §:n 1 momentin 2 kohdan b alakohta ja 34 §:n 2 momentti asetuksessa 1222/2018, 16 b §:n 1 momentin 3 kohta asetuksessa 738/2017 sekä 31 a §:n otsikko, 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti asetuksessa 275/2005, seuraavasti:

4 §
Sovellettavat kansainväliset sopimukset

Suomen ja muun kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF) liittyneen valtion välisiin vaarallisten aineiden kuljetuksiin rautatiellä sovelletaan RID-määräyksiä paitsi, jos kyseinen valtio on tehnyt yleissopimuksen 42 artiklan 1 §:ssä tarkoitetun varauman, jonka mukaan se ei sovella yleissopimuksen liitettä C.

Suomen ja Venäjän välisestä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksesta määrätään lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyssä sopimuksessa (SopS 76 ja 77/2014) sekä mainitun sopimuksen täytäntöönpanosta Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ja Venäjän liikenneministeriön välillä tehdyssä sopimuksessa (SopS 96/2014).

Selostus:

Pykälän 1 momenttia muutetaan siten, että siihen lisätään informointitarkoituksessa viittaus yleissopimuksen 42 artiklan 1 §:ään. Kyseinen yleissopimuksen säännös sisältää varauman, jota käyttämällä valtio voi olla soveltamatta yleissopimuksen liitettä C eli RID-määräyksiä.

Lisäksi pykälän 2 momenttiin tehdään teknisiä muutoksia. Pykälässä säädetään Venäjän ja Suomen väliseen vaarallisten aineiden rautatiekuljetukseen sovellettavista säännöksistä. Venäjä on käyttänyt 1 momentissa tarkoitetun varauman, joten RID-määräyksiä ei sovelleta Suomen ja Venäjän välisessä rautatiekuljetuksessa

9 §
Kuljetuksen suorittaja ja liikkuvan kaluston kuljettaja

Kuljetuksen suorittajan velvollisuuksista säädetään VAK-lain 9 §:ssä. Ottaessaan vaarallisia aineita kuljetettaviksi kuljetuksen suorittajan on lähtöpaikalla:

---

7) huolehdittava, että rataverkon haltijalla on kuljetuksen aikana nopea ja esteetön pääsy 16 a §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin; rataverkon haltija määrittelee tietojen välitystavan kuljetuksen suorittajan kanssa tekemässään rataverkon käyttösopimuksessa;

---

Kuljetuksen suorittajan on annettava liikkuvan kaluston kuljettajalle tiedot junassa olevista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista. Tiedot vaihtotyötä varten toimittaa vaihtotyötä tekevä yritys. Velvollisuus katsotaan täytetyksi, jos tiedot vaarallisista aineista ja niiden sijaintitiedot toimitetaan kansainvälisen rautatieliiton UIC:n määrelehden 472 liitteiden A ja B mukaisesti.

---

Selostus:

Pykälän 1 momentin johdantokappaletta muutetaan siten, että poistetaan virheellinen viittaus liikkuvan kaluston kuljettajaan. Muutos on tarpeen, koska 1 momentin vaatimukset velvoittavat vain kuljetuksen suorittajaa. Lisäksi 16 a §:ään tehtävät muutokset aiheuttavat teknisen päivitystarpeen 2 momentin sisältämään viittaukseen.

Pykälän 7 momenttiin lisätään maininta, että vaarallisista aineista ja niiden sijainnista junassa koskevaan ilmoittamiseen liittyvä velvollisuus katsotaan täytetyksi, jos sovelletaan kansainvälisen rautatiejärjestön UIC:n määrelehden 472 liitteiden A ja B vaatimuksia. Lisäys perustuu RID-määräykseen.

16 a §
Rataverkon haltija

Rataverkon haltijan on varmistettava hallinnoimansa rataverkon osalta, että sillä on nopea ja esteetön pääsy rautatiekuljetuksen aikana seuraaviin tietoihin:

1) junan kokoonpano, josta ilmenee jokaisen vaunun numero sekä vaunutyyppi, jollei se selviä vaunun numerosta;

2) jokaisessa vaunussa kuljetettavien vaarallisten aineiden luokituksessa käytettävät nelinumeroiset tunnusluvut (YK-numerot) siinä määrin kuin ne on esitettävä rahtikirjassa tai vaunut, jotka on varustettu VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annetun määräyksen mukaisesti rajoitettuja määriä osoittavin merkinnöin;

3) vaarallista ainetta sisältävien vaunujen sijainti junassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot saa luovuttaa vain sille, joka tarvitsee niitä turvallisuus- ja turvatehtäviä tai pelastustoimintaa varten ja vain tehtävien edellyttämässä laajuudessa.

Väyläviraston on varmistettava, että VAK-lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetut ratapihojen turvallisuusselvitykset on tehty tämän asetuksen 32 §:n mukaisesti.

Selostus:

Pykälän soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös yksityisiä rataverkon haltijoita. Pykälään tehdään myös erinäisiä teknisiä ja säädösteknisiä muutoksia merkityssisällön pysyessä kuitenkin ennallaan.

16 b §
Kuorman purkaja

Kuorman purkajaa koskevat seuraavat velvollisuudet:

---

3) hänen on täytettävä purkamista ja käsittelyä koskevat vaatimukset, joista määrätään VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla;

---

Selostus:

Pykälän 1 momentin 3 kohtaa muutetaan siten, että Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen sijasta viitataan VAK-lain nojalla annettavaan määräykseen. Samanlainen tekninen muutos tehdään muutamaan muuhunkin asetuksen pykälään.

27 §
Vaarallista ainetta sisältävien vaunujen käsittelyturvallisuus

Vaarallista ainetta sisältävää vaunua tulee säilyttää ratapihalla, satamassa tai muussa vastaavassa paikassa, johon asiattomilta on pääsy kielletty.

Kuljetuksen suorittajan on tehtävä ilmoitus rataverkon haltijalle kiinteästi kuljetukseen liittyvästä tilapäisen säilytyksen tarpeesta 1 momentissa tarkoitetussa paikassa. Rataverkon haltijan ja kuljetuksen suorittajan on sovittava sopivasta tilapäisen säilytykseen tarkoitetusta paikasta siten, että turvallista kuljetusta sekä turvallista rautatiejärjestelmän ja rataverkon käyttöä koskevat vaatimukset täyttyvät.

Jos vaarallista ainetta sisältävää vaunua joudutaan säilyttämään tilapäisesti 1 momentissa tarkoitetussa paikassa, kuljetuksen suorittajan on tehtävä ilmoitus tilapäisestä säilyttämisestä alueelliselle pelastusviranomaiselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 23 §:ssä tarkoitetulle valtion valvontaviranomaiselle.

Selostus:

Pykälässä säädetään kansallisesta tilapäiseen säilytykseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta.

Pykälän 1 momenttia muutetaan siten, että kaikenlaiset vaunutyypit kuuluvat säännöksen soveltamisalaan. Tästä syystä käsite säiliövaunu muutetaan vaunuksi. Jatkossa ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia VAK-aineita ja eri vaunutyyppejä. Lisäksi pykälän otsikkoa muutetaan poistamalla sana ”ratapihalla”, jotta otsikko ja sisältö vastaisivat paremmin toisiaan.

Pykälän uudessa 2 momentissa säädetään rataverkon haltijalle tehtävästä ilmoituksesta, joka koskee tilapäisen säilytyksen tarvetta. Rataverkon haltijat tarvitsevat tiedon, jotta he voivat osoittaa tilapäiselle säilytykselle turvallisen paikan. Säilytyspaikan valintaan osallistuu myös pelastusviranomainen yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa. Rataverkon haltijalla ja kuljetuksen suorittajalla on molemmilla omat velvollisuutensa tehdä riskienhallintatoimenpiteitä, mistä säädetään tarkemmin raideliikennelaissa.

Pykälän 3 momentilla muutetaan nykyistä 1 momentin 2 virkettä siten, että jatkossa alueellisen pelastusviranomaisen lisäksi ilmoitus tilapäisestä säilyttämisestä on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi säännöstä muutetaan siten, että nykyisen passiivimuodon sijaan säännöksessä mainitaan kuljetuksen suorittajan olevan taho, jonka on tehtävä ilmoitus. Säännöksen tarkoituksena on, että viranomaiset voisivat varautua ennakolta vaara- tai onnettomuustilanteeseen ja laatia tarvittaessa varautumissuunnitelman. Ilmoitustavasta ja ilmoituksen sisältämistä tiedosta ei säädetä. Tietoja olisi hyvä antaa esimerkiksi VAK-aineiden laadusta ja määrästä sekä tilapäisen säilytyksen kestosta.

Pykälän voimassa oleva 2 momentti kumotaan, koska soveltamisalan laajennuksen seurauksena 1 momentti kattaa myös räjähdekuljetukset.

31 a §
Erityiskoulutus kuljetuksen suorittajan ja rataverkon haltijan henkilöstölle

Kuljetuksen suorittajan henkilöstölle ja rataverkon haltijan henkilöstölle on tehtäväkohtaisen koulutuksen yhteydessä annettava koulutusta myös rautateiden erityispiirteistä.

Tämän koulutuksen tulee muodostua:

---

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua koulutusta varten henkilöstö jaotellaan koulutustarpeen perusteella kolmeen kategoriaan seuraavasti:

	Kategorian kuvaus	Henkilöstö
1	vaarallisten aineiden kuljetukseen välittömästi osallistuva kuljetushenkilöstö	kuljettajat, vaihtotyöntekijät ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt
2	vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien vaunujen teknisiä tarkastuksia suorittava henkilöstö	vaununtarkastajat, kuormausneuvojat ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt
3	juna- ja vaihtotyöliikennettä ohjaava liikenteenhoitohenkilöstö	liikenteenohjaajat, kauko-ohjaajat, asetinlaitteita ja vaihteita käyttävät henkilöt ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt

Selostus:

Pykälää muutetaan siten, että erityiskoulutusta rautateiden erityispiirteistä tulee jatkossa antaa myös rataverkon haltijan henkilöstölle. Koulutuksen sisällöstä säädetään 31 b §:ssä.

31 b §
Erityiskoulutuksessa opetettavat aiheet

Tehtäväkohtaisen 31 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöstöryhmien koulutuksen on sisällettävä ainakin seuraavat aihealueet:

---

2) kategorian 1 vaihtotyöntekijät ja vastaavia tehtäviä suorittavat henkilöt:

b) suojaetäisyys VAK-lain 24 §:n 2 momentin nojalla annetun määräyksen mukaisesti;

---

Selostus:

Pykälän 1 momentin 2 kohtaa muutetaan siten, että Liikenne- ja viestintäviraston antaman määräyksen sijaan puhutaan VAK-lain antamasta määräyksestä. Suojaetäisyysvaatimukset on määritelty Vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen liitteen 7.5.3 kohdassa.

34 §
Onnettomuudet ja niistä tehtävät ilmoitukset

Jos vaarallisen aineen kuormauksen, kuljetuksen tai purkamisen taikka säiliön, irtotavaravaunun tai -kontin täytön yhteydessä tapahtuu onnettomuus tai aiheutuu välitöntä vaaraa, kuormaajan, täyttäjän, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan sekä rataverkon haltijan on annettava omasta toiminnastaan raportti Liikenne- ja viestintävirastolle ja Onnettomuustutkintakeskukselle kuukauden kuluessa. Jos kyseessä on radioaktiivisen aineen kuljetus, raportti annetaan myös Säteilyturvakeskukselle. Raportin mallista määrätään VAK-lain 11 c §:n 4 momentin nojalla annetussa määräyksessä. Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä rautatieonnettomuuksien tutkinnasta säädetään erikseen.

Selostus:

Pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että rataverkon haltija lisätään niiden tahojen joukkoon, joiden on tehtävä säännöksessä tarkoitetun onnettomuuden perusteella raportti. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun Liikenne- ja viestintäviraston määräyksen 1.8.5 kohdassa on täsmennetty, millaisten vaara- ja onnettomuustilanteiden perusteella raportti on tehtävä ja millaisia tietoja raporttiin on sisällytettävä.

---

Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä maaliskuuta 2019.

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi