Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta säädetään uudella lailla

Laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta 246/2019

Uudella lailla (246/2019) säädetään alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja pilaantuneen alueen puhdistamisen tukemisesta valtion talousarviossa osoitetuista määrärahoista. Lain tarkoituksena on parantaa ympäristön tilaa tukemalla terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa aiheuttavien pilaantuneiden alueiden puhdistamista.

Lain mukaista tukea voidaan myöntää julkisille yhteisöille, yhtiöille ja muille yhteisöille sekä luonnollisille henkilöille. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii valtionapuviranomaisena ja myöntää tukea pilaantuneiden alueiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen yleisen edun edellyttäessä näitä toimia. Uuden lain mukaan Pirkanmaan ELY-keskus voi myös itse järjestää pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen. Yleisen ympäristöedun vuoksi joissain tilanteissa on tarpeen, että valtio huolehtii puhdistustoimista.

Puhdistamisesta voidaan käyttää myös ilmaisua kunnostaminen. Puhdistamis- ja kunnostamisvastuun oikeudellinen sääntely pohjautuu aiheuttaja maksaa -periaatteeseen, eli vastuu kunnostamisesta ja puhdistamisesta on ensisijaisesti aiheuttajalla. Aiheuttajan vastuuta sovelletaan sekä äkillisten onnettomuuksien aiheuttamaan pilaantumiseen että vähitellen syntyvään pilaantumiseen. Tämä ensisijainen vastuu ilmaistaan usein siten, että vastuullisena on toiminnan harjoittaja tai luvan haltija tai muulla tavoin niin, että velvollisuus kohdistuu siihen tahoon, jonka toiminnan tai laiminlyönnin johdosta haitallinen tai vahingollinen seuraus aiheutuu. Vastuuketjussa aiheuttajan lisäksi ovat tietyin edellytyksin alueen haltija ja kunta, jolla on viimesijainen vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamisesta eräissä tilanteissa, jossa pilaantuminen on tapahtunut 1.5.1994 jälkeen. Toissijaisia järjestelmiä ovat valtion jätehuoltotyöjärjestelmä, öljyvahinkoihin sovellettava öljysuojarahaston käyttäminen ja ympäristövakuutusjärjestelmä.

Nykyisin valtio tukee mahdollisesti pilaantuneiden alueiden pilaantuneisuuden selvittämistä ja pilaantuneiden alueiden puhdistamista valtion jätehuoltotyöjärjestelmän kautta, joka on ollut käytössä vuodesta 1989 alkaen. Järjestelmä on tarkoitettu tilanteisiin, joissa jätehuollon laiminlyöntejä ei saada muulla tavoin korjattua ja joissa yleinen etu edellyttää toimia. Näin voi olla silloin, kun vastuutaho on tuntematon, maksukyvytön tai tavoittamattomissa ja kun terveyden tai ympäristön suojelemiseksi on ollut tarve ryhtyä selvitys- ja puhdistustoimiin.

Valtion jätehuoltotyöhön sovelletaan edelleen aikaisemman jätelain (1072/1993, vuoden 1993 jätelaki) yhtä pykälää (35 §, Valtion osallistuminen jätehuoltotyöhön) ja siihen liittyvän vanhan jäteasetuksen (1390/1993, vanha jäteasetus) lukua 4 (Jätehuoltotyöt, 15—16 §). Lisäksi sovelletaan ympäristöministeriön ohjekirjettä vuodelta 2004. Vuoden 1993 jätelain mukaan ELY-keskus voi tehdä tai teettää työn tai toimenpiteen taikka osallistua muuten edellä tarkoitettuihin kustannuksiin jätehuoltotyönä valtion talousarvion rajoissa. Voimassa olevassa järjestelmässä keskeinen toteuttamisen väline on sopimus, josta säädetään vanhan jäteasetuksen 15 §:ssä.

Uuden lain säätäminen nähdään tarpeelliseksi, sillä nykyinen sääntely ei vastaa perustuslain 80 §:n sääntelylle asettamia vaatimuksia. Vuoden 1993 jätelain yksi pykälä ja vanhan jäteasetuksen 2 pykälää eivät muodosta riittävää perustaa nykyiselle toiminnalle, vaan laissa tulee säätää yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista ja asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Voimassa olevaa lainsäädäntöä ei voida kehittää, koska kaikki kolme pykälää sisältyvät kumottuihin säädöksiin. Lisäksi nykyinen sääntely ja soveltamiskäytäntö ovat ongelmallisia myös valtionavustuslainsäädännön näkökulmasta. Järjestelmä ei myöskään ole sopusoinnussa hyvän hallinnon vaatimusten kanssa ja lisäksi ympäristöministeriön vuoden 2004 ohjeen noudattamiskäytäntö hämärtää ei-sitovan ohjeen ja velvoittavan sääntelyn välistä eroa.

Uusi laki sisältää kaksi keskeistä tukemisen muotoa, jotka ovat pilaantumisen selvittämiseen ja puhdistamiseen myönnetty valtionavustus sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävä järjestää pilaantuneisuuden selvittäminen ja puhdistaminen. Laissa säädetään ympäristöministeriön ja Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävistä sekä niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä tukeminen on mahdollista. Lisäksi laissa on myös säännökset avustuksen määräytymisen perusteista ja avustuskelpoisista kustannuksista.

Laki tulee voimaan 1.1.2020.

Ks. myös hallituksen esitys HE 247/2018 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Tässä laissa säädetään alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja pilaantuneen alueen puhdistamisen tukemisesta.

Selostus:

Pykälän mukaan lakia sovelletaan alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja pilaantuneen alueen puhdistamisen tukemiseen. Soveltamisala ilmaistaan yleisellä tasolla ilman nimenomaisia viittauksia ympäristölainsäädäntöön.

Selvittämisellä tarkoitetaan esimerkiksi pilaantuneisuuden ensi vaiheen tutkimusta, lisätutkimuksia, riskinarviointia ja kunnostusvaihtoehtojen selvittämistä. Jos selvitys osoittaa, että alueen pilaantuneisuuden tutkimuksia on jatkettava, tulee selvittämisessä edetä pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arviointiin. Tällöin selvittäminen sisältää esimerkiksi puhdistustavoitteiden asettamisen, kestävyystarkastelun ja puhdistamisen yleissuunnitelman laatimisen.

Puhdistamisella tarkoitetaan esimerkiksi alueen puhdistamistoimien toteutuksen suunnittelua, varsinaista puhdistamista ja sen seurantaa. Puhdistamisen tarkoituksena on kunnostaa maa-alue (maaperä) tai pohjavesi ympäristönsuojelulain (527/2014) edellyttämälle tasolle pääsääntöisesti sen mukaisesti, mikä on kiinteistön nykyinen käyttötarkoitus. Puhdistamiseen voi joissain tilanteissa liittyä myös jätteiden hävittämistä. Joissakin tapauksissa kunnostaminen on tarkoituksenmukaista tehdä muuhun kuin nykyiseen käyttötarkoitukseen sopivaksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi erittäin vakavan ja laajan pilaantuneen alueen puhdistaminen, jota ei korkeiden kustannusten vuoksi voida kunnostaa nykyisen käytön edellyttämään tasoon.

2 §
Valtionavustuksen tarkoitus

Harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen.

Avustuksia voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa.

Selostus:

Pykälässä säädetään tukemisen kohdentamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen. Pykälän 1 momentti vastaa pitkälti voimassa olevaa oikeustilaa, ympäristöministeriön ohjekirjettä ja vakiintuneen käytännön mukaista avustuksen käyttöä. Alueella tarkoitetaan sekä maa-aluetta (maaperää) että pohjavesialuetta. Pykälä ei sisällä rajauksia liittyen esimerkiksi toimintaan tai aineisiin, joista pykälän 1 momentissa tarkoitettu seuraus tai sen uhka ilmenee. Sedimentin puhdistamista on nykyään voitu tukea vain pilaantuneen maa-alueen välittömässä läheisyydessä silloin, kun pilaantuminen on johtunut jätteestä, käytöstä poistetusta esineestä tai aineesta. Siten sedimenttien lisääminen selventää ja osin myös laajentaa avustuksen käyttömahdollisuuksia nykyiseen verrattuna. Sen sijaan jätteisiin liittyvät toimet eivät lähtökohtaisesti sisälly lain piiriin ja jätteisiin kohdistuvia toimia voidaan tukea vain silloin, kun niistä aiheutuu tai uhkaa aiheutua momentissa tarkoitettu seuraus. Näin ollen esimerkiksi jätteisiin, kemikaaleihin tai roskaantumiseen liittyvät tilanteet ilman pykälässä tarkoitettua seurausta eivät kuulu järjestelmän piiriin.

Pykälän 2 momentin mukaan avustusta voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Avustaminen perustuu valtion varoista myönnettävään määrärahaan.

3 §
Ympäristöministeriön tehtävät

Tämän lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat ympäristöministeriölle.

Selostus:

Pykälässä säädetään ympäristöministeriön tehtävistä. Voimassa olevat säännökset eivät sisällä ympäristöministeriölle osoitettuja tehtäviä, mutta tehtävistä säätäminen on tarpeen järjestelmän toimivuuden kannalta. Pykälän mukaan toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat ympäristöministeriölle. Myös sääntelyn toimivuuden seuranta ja sääntelyn kehittäminen kuuluvat ministeriön tehtäviin. Ministeriön tehtävien hoitamisessa merkittävässä asemassa ovat Pirkanmaan ELY-keskukselta saatavat tiedot.

4 §
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Tehtävistä säädetään lisäksi valtionavustuslaissa.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee edistää pilaantuneiden alueiden kestävää riskienhallintaa. Lisäksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja edistää tämän lain täytäntöönpanoa ja soveltamista neuvonnalla ja ohjauksella.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijapalvelutehtävästä säädetään 8 §:ssä ja tehtävistä alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja pilaantuneen alueen puhdistamisen järjestäjänä 12 §:ssä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävistä.

Selostus:

Pykälän mukaan Pirkanmaan ELY-keskus toimii valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Pykälässä säädetään ELY-keskuksen tehtävistä.

Nykyinen vakiintunut hallintokäytäntö ei täytä perustuslain eikä hyvän hallinnon vaatimuksia ja säännös on tarpeellinen, jotta Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävistä säädetään perustuslain 80 §:n edellyttämällä tavalla lain tasolla. Merkittävä muutos on siirtyminen vakiintuneesta valtion jätehuoltotyön sopimuskäytännöstä valtionavustuspäätökseen perustuvaan avustamiseen valtionavustusten osalta (2 luku). Valtionavustuspäätökseen perustuva järjestelmä on myös sopusoinnussa valtionavustuslainsäädännön kanssa.

Pykälän 1 momentin mukaan lain mukaisena valtionapuviranomaisena toimivan Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävistä säädetään pykälän lisäksi valtionavustuslaissa, erityisesti sen 11, 12 ja 15 §:ssä. Pirkanmaan ELY-keskuksen keskeinen tehtävä on valtionavustuslain mukaan avustusta saavan alueen valinta ja siihen liittyvän valtionavustuspäätöksen tekeminen ja avustuksen maksaminen sekä avustuksen valvonta. Myös avustushakemuksen käsittely siihen liittyvine vaiheineen kuuluu tehtäviin osana päätöksentekoa. Valtionavustuslaki sisältää myös useita valtionapuviranomaisen tehtäviä esimerkiksi avustuksen takaisinperintään liittyen.

Pykälän 2 momentin mukaan Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös lain soveltamisen edellyttämän pilaantuneiden alueiden kestävän riskinhallinnan edistäminen sekä lain täytäntöönpanon ja soveltamisen ohjaaminen ja edistäminen neuvonnalla ja ohjauksella. Kestävän riskinhallinnan edistäminen liittyyy alan toimintatapojen ja tekniikoiden kehittämiseen ja innovaatioiden edistämiseen. Momentissa tarkoitettuihin edistämis- ja ohjaustehtäviin kuuluu esimerkiksi käytännöllisen informaatioaineiston tuottaminen ja ylläpitäminen sekä kattavan neuvonnan järjestäminen ja tiedottaminen. Osana informaatio-ohjausta tulee ELY-keskuksen myös esimerkiksi laatia ja ylläpitää lomakkeita ja ohjeita. Soveltamisen ohjaaminen ja edistäminen sisältää puolestaan informaatio-ohjaukseen liittyvien tietojen kokoamista ja tarjolle saattamista sekä yleistä neuvontaa.

Pykälän 3 momentti sisältää informatiivisen viittauksen lain 8 ja 12 §:ään, joissa säädetään muista keskeisistä Pirkanmaan ELY-keskuksen tämän lain mukaisista tehtävistä. Näitä ovat asiantuntijapalvelutehtävä ja alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämistehtävä.

Pykälän 4 momentti sisältää asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

5 §
Valtionavustuslain ja Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön soveltaminen

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, valtionavustukseen sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa säädetään.

Jos avustusta myönnetään taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle tai muulle yhteisölle, sovelletaan lisäksi Euroopan unionin valtiontukisääntelyä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Euroopan unionin valtiontukisääntelyn mukaisen valtionavustuksen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Selostus:

Pykälässä säädetään valtionavustuslain ja EU:n valtiontukilainsäädännön soveltamisesta lain ohella.

Momentin 1 mukaan avustamisessa noudatetaan lisäksi valtionavustuslakia. Viittaus on perusteltu selvyyden vuoksi, sillä valtionavustuslaki yleislakina tulee sovellettavaksi, jos tähän lakiin ei sisälly erityissäännöstä. Avustamisessa sovellettavaksi tulevat esimerkiksi valtionavustuslain valtionavustuksen maksamista, käyttöä, avustuksen saajan tiedonantovelvollisuutta, tarkastusta, virka-apua, maksatuksen keskeytystä ja korkoa koskevat säännökset. Myös esimerkiksi vanhenemista, kuittausta, tiedonsaantia ja tietojen luovuttamista koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi tämän lain lisäksi.

Momentti 2 sisältää viittauksen EU:n valtiontukilainsäädäntöön. Pilaantuneiden alueiden selvittämisen ja puhdistamisen tuki on valtiontukea, johon pykälän mukaan sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyä, jos avustusta myönnetään taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle tai muulle yhteisölle, kuten yhdistykselle taikka esimerkiksi kunnan omistamalle taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle.

Valtiontuet ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklan 107 kohdan 1 mukaan lähtökohtaisesti kiellettyjä mutta artiklan 107 kohdissa 2 ja 3 määritellään poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Ennakkoilmoitusta komissiolle ei vaadita, kun kyseessä on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen ((EU) N:o 651/2014, ryhmäpoikkeusasetus) soveltamisalaan kuuluva tukijärjestelmä tai tuki taikka vähämerkityksellinen tuki, josta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa ((EU) N:o 1407/2013, de minimis -asetus). Pykälässä EU:n valtiontukisääntelyllä tarkoitetaan ryhmäpoikkeusasetuksen 45 artiklan mukaista tukea ja de minimis -asetusta. Ryhmäpoikkeusasetuksen 45 artiklan (Investointituki pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen) perusteella tulee myös noudatettavaksi asetuksen yhteisiä säännöksiä koskeva luku I ja valvontaa koskevan II luvun edellytykset. Myös ryhmäpoikkeusasetuksen 49 artikla, joka koskee ympäristötutkimuksiin myönnettäviä tukia, soveltuu tukijärjestelmään.

Pykälän 3 momentti sisältää asetuksenantovaltuuden. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä EU:n valtiontukisääntelyn mukaisen valtionavustuksen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

6 §
Valtionavustuksen myöntämisen edellytykset

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta 2 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen, jos:

1) pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai aiheuttajaa ei tavoiteta, taikka pilaantumisen aiheuttaja ei kykene vastaamaan toimen kustannuksista; ja

2) alueen pilaantuneisuuden selvittäminen tai puhdistaminen on muulle kuin aiheuttajalle ilmeisen kohtuutonta.

Edellä 1 momentin 1 kohdasta poiketen tilanteessa, jossa kunnan katsotaan olevan pilaantumisen aiheuttaja, kunnalle voidaan myöntää avustusta vanhan suljetun ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavan kaatopaikan alueen tilan selvittämisestä ja puhdistamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Valtionavustusta voidaan myöntää silloin, kun terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseksi ja hallitsemiseksi on perusteltua selvittää alueen pilaantuneisuus, arvioida puhdistustarve ja tarvittaessa puhdistaa alue.

Avustuksen myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa, että hakijana oleva julkisyhteisö, yritys tai muu yhteisö taikka luonnollinen henkilö osallistuu toimeen tai sen kustannuksiin.

Valtionavustuksen hakemisesta säädetään valtionavustuslain 9 §:ssä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä ja hakemukseen sisällytettävistä tiedoista ja selvityksistä.

Selostus:

Pykälässä säädetään avustuksen myöntämisen edellytyksistä. Sääntely vastaa pääosin nykyistä käytäntöä sitä osittain täydentäen. Valtionavustuksen myöntäminen perustuu aina virkavastuulla tehtävään kokonaisharkintaan, jota rajoittaa käytettävissä olevan määrärahan määrä. Lisäksi sovellettaviksi tulevat 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut edellytykset silloin, kun tuen saaja on taloudellista toimintaa harjoittava yritys tai muu yhteisö, kuten esimerkiksi yhdistys. Avustuksen saajien osalta sääntelyn sisältö vastaa nykyistä käytäntöä, sillä jätehuoltotyösopimus on voitu vuodesta 1997 lukien tehdä kunnan lisäksi myös yksityisten toimijoiden kanssa. Myös käytössä oleva ympäristöministeriön ohjekirje sisältää eri tuen saajiin sovellettavia edellytyksiä.

Pykälän 1 momentti jakautuu kohtiin 1 ja 2. Momentin 1 kohdan mukaan Pirkanmaan ELY-keskus voi myöntää avustusta, jos pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai aiheuttajaa ei tavoiteta, taikka pilaantumisen aiheuttaja ei kykene vastaamaan toimen kustannuksista ja momentin 2 kohdan mukaan avustusta voidaan myöntää, mikäli alueen pilaantuneisuuden selvittäminen tai puhdistaminen on muulle kuin aiheuttajalle ilmeisen kohtuutonta.

Pykälän 1 momentissa edellytykset muodostuvat siten ensin sen arvioinnista, saadaanko vastuuvelvollinen selville tai tavoitetaanko tämä. Jos vastuuvelvollinen saadaan selville, niin tämän jälkeen arvioidaan, pystyykö tämä huolehtimaan velvoitteistaan. Jos vastuuvelvollinen ei kykene esimerkiksi konkurssin tai muun pysyväisluonteisen varattomuuden vuoksi huolehtimaan velvoitteistaan, tulee arvioitavaksi lainsäädännön mukaisesti seuraavana vastuuketjussa olevan tahon tilanne. Muulla taholla tarkoitetaan haltijaa ja kuntaa, joihin vastuu kohdistuu ympäristönsuojelulain mukaan.

Pykälän mukaan tukea voi saada, jos kustannusvastuu muodostuu muun kuin aiheuttajan näkökulmasta ilmeisen kohtuuttomaksi. Kohtuuttomuuden arvioinnissa voidaan esimerkiksi käyttää pilaantumisen arvioitua ajankohtaa. Luonnollisen henkilön ollessa vastuussa alueen pilaantuneisuuden selvittämisestä ja puhdistamisesta kustannusten kohtuuttomuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon taloudellinen asema ja muut taloudelliset olosuhteet kuten tulot, varallisuus ja velat sekä henkilökohtaiset seikat ja olosuhteet kuten ikä, työttömyys, sairaus ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät tekijät sekä sosiaalinen suorituseste. Kohtuuttomuuden arviointiin liittyvät myös ne seikat ja olosuhteet, joiden perusteella yksityishenkilö on vastuussa alueen tilan selvittämisestä tai puhdistamisesta. Yrityksen ja muun yhteisön osalta kohtuuttomuuden arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi toiminnan kannattavuutta koskevia tietoja.

Kunta voi olla vastuussa alueen pilaantuneisuuden selvittämisestä ja puhdistamisesta usealla eri perusteella. Se voi olla vastuussa pilaantumisen aiheuttajana tai alueen haltijana. Kunta voi olla vastuussa myös viimesijaisen puhdistamisvastuun perusteella silloin, jos aiheuttajaa tai haltijaa ei voida velvoittaa puhdistamiseen. Lisäksi kunnalla on vastuu omista vanhoista suljetuista yhdyskuntajätteen kaatopaikoistaan, jos ne edellyttävät ympäristöriskien johdosta lisätoimenpiteitä. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin 1 kohdasta poiketen tilanteessa, jossa kunnan katsotaan olevan pilaantumisen aiheuttaja, kunnalle voidaan myöntää avustusta vanhan suljetun ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavan kaatopaikan alueen tilan selvittämisestä ja puhdistamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Pykälän 3 momentin mukaan valtionavustusta voidaan myöntää silloin, kun terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseksi ja hallitsemiseksi on perusteltua selvittää alueen pilaantuneisuus, arvioida puhdistamistarve ja tarvittaessa puhdistaa alue. Avustuksen hakijan on osoitettava terveyden- tai ympäristönsuojelullisen perusteen olemassaolo hakemuksessa ja sen liitteissä.

Pykälän 4 momentin mukaan avustuksen myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa, että hakijana oleva julkisyhteisö, yritys tai muu yhteisö taikka luonnollinen henkilö osallistuu toimeen tai sen kustannuksiin. Ehdolla on tarkoitus osaltaan varmistaa hakijan sitoutumista tuella toteutettavaan toimeen, mikä vastaa myös nykyistä käytäntöä. Avustuksen käyttöön kuten palvelujen hankintaan sovelletaan myös muuta lainsäädäntöä. Siten esimerkiksi jos kunnalle myönnetään rahamääräistä avustusta, kunta kilpailuttaa selvittämis- tai puhdistustyön julkisiin hankintoihin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Hankinnan kilpailuttaminen voi tulla noudatettavaksi myös avustusta saavien yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden osalta. Valtion virastot ja laitokset huolehtivat pilaantumisen selvittämisestä ja puhdistamisesta omien määrärahojensa puitteissa noudattaen hankintalainsäädäntöä.

Pykälän 5 momentti sisältää informatiivisen viittauksen valtionavustuslain 9 §:ään, jossa säädetään hakemuksesta. Momentissa on myös asetuksenantovaltuus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen myöntämisen edellytyksistä ja hakijalta edellytettävistä tiedoista ja selvityksistä.

7 §
Valtionavustuksen kattavuus ja määrä

Valtionavustus voi kattaa pilaantuneisuuden selvittämisen tai pilaantuneen alueen puhdistamisen kustannukset osaksi tai kokonaan.

Valtionapuviranomaisen on harkitessaan avustusta ja sen määrää otettava huomioon muun osallistuvan tahon osuus toimesta tai sen kustannuksista, terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan vakavuus tai todennäköisyys ja toimen kiireellisyys sekä toimeen saadut muut julkiset varat. Lisäksi harkinnassa on avustuksen määrää alentavana seikkana otettava huomioon kiinteistön omistajan tai haltijan taikka puhdistushankkeen toteuttajan puhdistamisesta saama taloudellinen hyöty. Avustuksen määrän harkinnassa voidaan ottaa huomioon myös toimeen soveltuva menetelmä ja sen kestävyys.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen määräytymisen perusteista sekä avustuksen enimmäismäärästä ja sitä koskevista tavoitteista sekä taloudellisen hyödyn määrittämisestä ja huomioon ottamisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään valtionavustuksen määräytymisestä. Avustaminen on harkinnanvaraista ja perustuu kokonaisharkintaan. Alueen puhdistustarpeen selvittämisen rahoittaminen alkuvaiheessa ei välttämättä oikeuta avustukseen selvittämisen mahdollisissa jatkotoimissa, joihin kuuluvat lisätutkimukset, riskinarviointi ja kunnostusvaihtoehtojen selvittäminen. Usein kaksivaiheisessa selvittämisvaiheessa käy esille, että kohde ei ole pilaantunut tai että pilaantuminen ei edellytä riskienhallintatoimia. Samoin, jos valtionavustuspäätöksellä on myönnetty avustusta puhdistamista edeltäviin toimiin, se ei tarkoita, että myönnettäisiin avustusta puhdistamiseen.

Pykälän 1 momentin mukaan avustus voi kattaa selvittämisen tai puhdistamisen kustannukset osaksi tai kokonaan. Pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen tilanteet vaihtelevat ja taustalla määrää harkittaessa vaikuttaa avustuksen harkinnanvaraisuus eli käytössä olevat varat. Sääntely vastaa osin voimassa olevaa oikeustilaa ja käytäntöä. Valtionavustuksen lähtökohtana on, että yleinen ympäristöetu, kuten ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja puhtauden turvaaminen edellyttää toimia.

Pykälän 2 momentissa säädetään myös niistä seikoista, joiden perusteella valtionapuviranomaisen on päätettävä, myönnetäänkö avustusta ja jos myönnetään, päätettävä myös avustuksen määrästä. Momentin mukaan viranomaisen on otettava huomioon muun toimiin tai toimien kustannuksiin osallistuvan tahon osuus toimista tai niiden kustannuksista, alueen pilaantuneisuudesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan vakavuus tai todennäköisyys. Käytännössä vain merkittävää riskiä, vaaraa tai haittaa omaavien alueiden selvittämisen ja puhdistamisen avustaminen voi tulla kyseeseen määrärahalla. Myös toimien kiireellisyys sekä toimiin saadut muut julkiset varat sisältyvät huomioon otettaviin seikkoihin. Samaan alueeseen kohdistuviin toimiin käytettäviä muita julkisia varoja voivat olla muun muassa öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) mukaiset korvaukset.

Pykälän 2 momentin mukaan avustusta koskevassa harkinnassa on myös otettava huomioon kiinteistön omistajan tai haltijan taikka puhdistushankkeen toteuttajan saama taloudellinen hyöty. Hyöty, joka voi olla esimerkiksi puhdistamisen johdosta tapahtuva alueen mahdollinen arvon nousu, vähentää myönnettävän avustuksen määrää täysimääräisesti. Hakijan tulee esittää selvitystä hakemuksessaan siitä, aiheutuuko toimesta taloudellista hyötyä tai millä perustein näin ei tapahdu. Käytännössä puhdistettavan alueen tai kiinteistön arvon nousun arvioinnissa voi usein olla perusteltua käyttää esimerkiksi auktorisoitua kiinteistöarvioijaa (AKA).

Pykälän 2 momentin mukaan kolmas avustuksen harkinnassa mahdollisesti huomioon otettava seikka on toimeen soveltuva menetelmä ja sen kestävyys. Säännös tulee sovellettavaksi erityisesti puhdistamisessa. Tämä liittyy osaltaan Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävään (4 §:n 2 momentti), jonka mukaan sen tulee edistää pilaantuneiden alueiden kestävää riskienhallintaa.

Avustuksen määrän harkinnassa vaikuttavia seikkoja kunnan osalta voivat olla muun muassa kunnan taloudellinen huoltosuhde ja kunnan lainakanta, työllisyysaste ja työttömien osuus työvoimasta. Myös se, että valtion avustuksella voidaan saavuttaa suurta vaikuttavuutta, kuten suureen väestöpohjaan kohdistuvan riskin tai vaaran poistaminen, on peruste myöntää tavanomaista avustusta suurempi avustus. Samoin merkittäväksi arvoidun riskin tai vaaran poistaminen voi olla peruste korottaa valtion rahoitusosuutta. Samoin erityisen vaaran poistaminen kuten vedenottamoa uhkaavan riskin, asumisterveyttä uhkaavan riskin tai erityisen herkkää kohdetta uhkaavan vaaran tai riskin poistaminen voi olla peruste osoittaa toimeen runsaammin avustusta.

Pykälän 3 momentti sisältää asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä avustuksen määräytymisen perusteista sekä avustuksen enimmäismäärästä ja sitä koskevista tavoitteista. Myös taloudellisen hyödyn määrittämisestä ja huomioon ottamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä asetuksella.

8 §
Asiantuntijapalvelu

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakijan pyynnöstä antaa alueen pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen asiantuntijapalvelua. Palvelun maksullisuudesta säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).

Selostus:

Pykälän mukaan Pirkanmaan ELY-keskus voi antaa alueen pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen liittyviin toimiin asiantuntijapalvelua. Kyse on laskutettavasta erillispalvelusta, joka perustuu hakijan pyyntöön. Hakijan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen välillä tehdään tarvittaessa sopimus asiantuntijapalvelusta. Tämä osaltaan erottaa hallintolakiin (434/2003) perustuvan maksuttoman neuvonnan ja asiantuntijapalvelun.

Pykälän mukaan Pirkanmaan ELY-keskuksen palvelun maksullisuudesta säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla. Liiketaloudellisten suoritteiden hinnoista päättää maksuperustelain nojalla virasto. Hakijalla on mahdollisuus ostaa asiantuntijapalveluita myös kilpailluilta markkinoilta.

9 §
Avustuskelpoiset kustannukset

Avustuskelpoisia kustannuksia ovat pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistustarpeen suunnittelu-, tutkimus-, arviointi- ja raportointikustannukset ja pilaantuneen alueen puhdistamiskustannukset sekä niihin liittyvät tarpeelliset muut kustannukset.

Avustuskelpoisia kustannuksia voivat olla myös sellaiset rakennuksiin, rakennelmiin tai rakenteisiin liittyvien toimien kustannukset, jotka ovat välttämättömiä pilaantuneisuuden selvittämisen tai puhdistustoimien toteuttamisen kannalta.

Selostus:

Pykälässä säädetään avustuskelpoisista kustannuksista ja sen sisältö vastaa nykyään noudatettua käytäntöä.

Pykälän 1 momentin mukaan avustuskelpoisia kustannuksia ovat alueen pilaantuneisuuden selvittämisen kustannukset samoin kuin puhdistamiskustannukset sekä tarvittavien toimien suunnittelu-, tutkimus-, arviointi- ja raportointikustannukset. Myös muut toimiin liittyvät tarpeelliset kustannukset ovat momentin mukaan avustuskelpoisia. Näitä pykälässa tarkoitettuja muita kustannuksia voivat olla muun muassa julkisten hankintojen menettelyn kustannukset, näytteenotto- ja analyysikustannukset, tarvikkeiden, varusteiden ja työvälineiden kustannukset sekä mahdollisesti henkilöstökustannukset ja jätteiden asianmukaista huolehtimista koskevat kulut silloin, kun toimet liittyvät olennaisena osana puhdistamiseen. Sen sijaan verot tai veroluonteiset maksut eivät voi sisältyä avustuskelpoisiin kustannuksiin.

Pykälän 2 momentin perusteella avustuskelpoisia kustannuksia voivat olla myös sellaiset rakennuksiin, rakennelmiin tai rakenteisiin liittyvien toimien kustannukset, jotka ovat välttämättömiä pilaantuneisuuden selvittämisen tai puhdistustoimien toteuttamisen kannalta. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita esimerkiksi rakenteiden purkamista. Pirkanmaan ELY-keskus päättää, voiko avustukseen sisältyä hakemusta edeltäviä kustannuksia. Jousto on tarpeen sellaisia tilanteita varten, joissa hakemukseen tulevia tietoja varten joudutaan tekemään esiselvitys tai vastaavia muita kustannuksia aiheuttavia toimia.

10 §
Valtionavustuspäätös

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee tämän lain mukaisen valtionavustuslain 11 §:ssä tarkoitetun valtionavustuspäätöksen.

Jos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa alueen pilaantuneisuuden selvittämiseen tai puhdistamiseen 8 §:ssä tarkoitettua asiantuntijapalvelua, voidaan myös tätä koskeva tieto sisällyttää valtionavustuspäätökseen.

Muutoksenhausta säädetään valtionavustuslain 34 §:ssä.

Selostus:

Pykälässä säädetään valtionavustuspäätöksestä. Pykälän 1 momentin mukaan Pirkanmaan ELY-keskus tekee hakemukseen perustuen valtionavustuslaissa tarkoitetun valtionavustuspäätöksen. Momentti sisältää informatiivisen viittauksen valtionavustuslain päätöstä koskevaan pykälään (11 §), mikä on tarpeen selvyyden vuoksi. Valtionavustuspäätökseen siirtyminen on perusteltua, koska valtionavustuslainsäädäntö edellyttää päätösmuotoista ratkaisua.

Pykälän 2 momentin mukaan valtionavustuspäätökseen voidaan sisällyttää 8 §:ssä tarkoitettua asiantuntijapalvelua koskeva tieto.

Pykälään 3 momenttiin sisältyy informatiivinen viittaus valtionavustuspäätöksen oikeussuojakeinoihin, joista säädetään valtionavustuslain 34 §:ssä. Säännös on tarpeen sääntelyn selventämiseksi. Valtionavustuslain nojalla päätökseen tulee liittää oikaisuvaatimusohje.

11 §
Avustuksen palauttaminen ja takaisinperiminen

Avustuksen palauttamisesta ja takaisinperinnästä säädetään valtionavustuslain 5 luvussa.

Selostus:

Pykälässä säädetään avustuksen palauttamisesta ja takaisinperinnästä ja se sisältää informatiivisen viittauksen valtionavustuslain 5 lukuun. Takaisinperinnästä säädetään nykyisin vanhan jäteasetuksen 16 §:n alkuosassa (Jätehuoltotyöstä aiheutuneiden kustannusten takaisinperintä) ja se sisältää takaisinperinnän edellytyksiä koskevaa sääntelyä. Pykälän informatiivisen viittauksen avulla varmistetaan osaltaan sovellettavan yleislain palauttamista ja takaisinperintää koskevan sääntelyn soveltaminen tämän lain mukaisessa järjestelmässä. Säännös on tarpeen sääntelyn selventämiseksi.

12 §
Alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja alueen puhdistamisen järjestäminen

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kustannuksellaan järjestää alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen, jos 6 §:ssä valtionavustuksen myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyvät.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee järjestämisestä päätöksen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun alueen valintaperusteista ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen sisällöstä.

Selostus:

Pykälä sisältää säännökset niistä perusteista, joilla Pirkanmaan ELY-keskus voi järjestää alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen. Näissä tehtävissä ei ole kyse valtionapuviranomaisen tehtävästä ja toimet tehdään valtion varoin. Pykälän säännöstä vastaavaa sääntelyä ei ole nykyisessä järjestelmässä, jossa sopimuksin sovitaan osapuolten toimista ja rahoitusosuuksista. Säännös perustuu kuitenkin nykyiseen käytäntöön ja muodostaa perustuslain 80 §:n mukaisen perussäännöksen Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävistä pykälän tarkoittamissa tilanteissa.

Pykälän 1 momentin mukaan Pirkanmaan ELY-keskus voi järjestää alueen pilaantumisen ja puhdistamisen selvittämisen kustannuksellaan, mikäli 6 §:ssä valtionavustuksen myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Selvittämisen ja puhdistamisen järjestäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Pirkanmaan ELY-keskus hankkii tarvittavat palvelut markkinoilla toimivilta yrityksiltä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Tällöin valtio huolehtii toimen järjestämisestä ja sen kustannuksista. ELY-keskuksen järjestämät toimet voivat tulla kyseeseen yleisen ympäristöedun näkökulmasta sellaisessa tilanteessa, että alueen tilan selvittäminen tai puhdistaminen on välttämätöntä. Esimerkiksi kyse voi olla yhdyskunnan vesihuollon kannalta tärkeästä pohjavesialueesta, josta otetaan raakavettä ja jonka vuoksi alueen tila tulee selvittää. Myös luonnonsuojelulainsäädännön nojalla suojellun kohteen tuhoutumisen ehkäiseminen on yleisen ympäristöedun mukaista. Yleinen etu määrittyy kulloisessakin tilanteessa tapauskohtaisesti.

Pykälän 2 momentin mukaan Pirkanmaan ELY-keskus tekee selvittämisen tai puhdistamisen järjestämisestä päätöksen. Tämä päätös voi olla esimerkiksi viraston sisäinen päätös. Päätös tulee perustella hallintolain säännösten edellyttämällä tavalla. Asia voi tulla vireille virastossa sen omasta aloitteesta tai esimerkiksi jonkin tahon ilmoituksesta tai esityksestä. Yleislakina noudatettavaksi tulevat hallintolain säännökset, jolloin menettelyssä asianosaisen kuuleminen toteutetaan hallintolain kuulemissäännöksiin perustuen. Kuultavia tahoja ovat tyypillisesti alueen omistaja ja haltija. Myös muita tahoja voidaan kuulla tarpeen mukaan tilanteen niin edellyttäessä.

Pykälän 3 momentti sisältää asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun alueen valintaperusteista ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen sisällöstä.

13 §
Muutoksenhaku

Alueen pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämistä koskevaan päätökseen voi vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Selostus:

Pykälässä säädetään 12 §:ssä tarkoitettuun alueen pilaantuneisuuden selvittämistä ja alueen puhdistamista koskevaan päätökseen liittyvistä oikeusturvakeinoista. Pykälän mukaan päätökseen voi vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Sääntely vastaa valtionavustuspäätöksen muutoksenhausta säädettyä.

14 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännös

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettuun valtion jätehuoltotyöjärjestelmään liittyvissä asioissa noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Selostus:

Pykälä sisältää lain voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Pykälän mukaan laki tulee voimaan 1.1.2020. Pykälän 2 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa lain voimaan tullessa 1.1.2020 vireillä olevissa vuoden 1993 jätelain 35 §:ssä tarkoitettuun valtion jätehuoltotyöjärjestelmään liittyvissä asioissa noudatetaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Näin lain voimaantulolla ei ole vaikutuksia mahdollisesti vireillä olevissa menettelyissä, vaan lain säännöksiä sovelletaan vasta lain voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin tapauksiin.


Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy

Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

 
 
 
 
 
 
 
 

Tilaaminen

Edilex on Suomen johtava ammattilaisten lakitietopalvelu. Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeustapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä juridisen uutispalvelun. Lakikanava-seurantapalvelussa voit valita aihealueet ja aineistot, joita haluat seurata päivittäin.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.