Valtioneuvoston asetus päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n muuttamisesta 157/2019

Asetuksella muutettiin valtioneuvoston päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta annettua asetusta (311/2017, kompensointiasetus). Kompensointiasetuksella säädetään tarkemmista säännöksistä koskien valtion tukia, joita jaetaan sähköintensiivisille toimialoille päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimiseksi.

EU:n ilmastopolitiikan keskeisestä ohjauskeinosta, päästökauppajärjestelmästä, säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (2003/87/EY, päästökauppadirektiivi). Päästökauppa aiheuttaa kustannuksia sen piirissä oleville toimijoille, ja niin kauan kuin näiden toimijoiden globaaleihin kilpailijoihin ei kohdistu vastaavaa kustannusrasitusta, on mahdollista, että kustannukset lisäävät niin sanottua hiilivuotoriskiä. Hiilivuodolla tarkoitetaan sitä, että yritykset siirtävät tuotantoaan EU:n ulkopuolelle, jos ne eivät pysty siirtämään päästökauppajärjestelmän kustannuksia asiakkailleen.

Päästökauppadirektiivi mahdollistaa hiilivuotoriskin huomioimisen sille alttiilla toimialoilla. Päästökaupan suoria kustannuksia kompensoidaan erikseen määritellyille toimialoille jakamalla niille ilmaisia päästöoikeuksia. Päästökaupan epäsuoria kustannuksia on puolestaan päästökauppadirektiivin mukaisesti mahdollista kompensoida kansallisesti päätettävien tukiohjelmien kautta. Suomessa direktiivin tarkoittamasta valtion tuesta säädetään lailla päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta (138/2017, kompensointilaki). Laissa määritellyt sähköintensiiviset toimialat saavat valtiolta tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi. Maksettavan tuen suuruus riippuu muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä. Tukea haetaan ja tuki maksetaan tarkasteluvuotta seuraavana vuonna. Kompensointiasetus on annettu kompensointilain nojalla.

Kompensointilain mukaiseen tukihakemukseen on liitettävä todennettuja tietoja laitoksen toiminnasta ja tuotannosta. Todentajalta vaaditaan Energiaviraston voimassa oleva hyväksymispäätös, joka on kahdella todentajalla. Koska molemmat kompensointilain nojalla hyväksytyt todentajat hoitavat myös päästökauppalain (311/2011) mukaisia todentamistehtäviä, voi todentamistehtävien ajallaan suorittaminen keväällä 2019 olla haastavaa. Muutoksen tavoitteena onkin auttaa todentajia suoriutumaan suuresta todentamistehtävien määrästä erityisesti keväällä 2019. Lisäksi toiminnanharjoittajien ja Energiaviraston näkökulmasta päästökauppa- ja kompensointilakien nojalla toimitettavien tietojen ja hakemusten nykyistä eriaikaisempi toimittaminen jaksottaa työtä tasaisemmin ympäri vuoden.

Muutos tuli voimaan 15.2.2019.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (311/2017) 6 § seuraavasti:

6 §
Määräaika hakemuksen toimittamiselle

Tukihakemus on toimitettava Energiavirastolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta tarkasteluvuotta seuraavana vuonna.

Selostus:

Pykälässä säädetään kompensointilaissa tarkoitetun tukihakemuksen jättämisen määräajasta. Pykälän mukaan tukihakemus on toimitettava Energiavirastolle viimeistään 30.6. tarkasteluvuotta seuraavana vuonna. Muutoksella määräaikaa pidennettiin kahdella kuukaudella.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2019.

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi