Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 muuttamisesta 126/2019

Ympäristövaikutusten arvioinnista annettun lain (252/2017, YVA-laki) liite 1 uudistettiin. Liite sisältää luettelon hankkeista, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa hankeluettelo ajan tasalle, selkeyttää sitä ja yhdenmukaistaa sitä sekä EU-sääntelyn että kansainvälisen sääntelyn kanssa. EU-sääntelyllä viitataan erityisesti tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun direktiiviin (2011/92/EU, YVA-direktiivin) ja kansainvälisellä sääntelyllä erityisesti YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehtyyn yleissopimukseen (Espoon sopimus).

Muutoksella osa luonnonvarojen ottoa ja käsittelyä koskevista hankkeista, metalliteollisuuden, kemianteollisuuden sekä energian ja aineiden siirtoa koskevista hankkeista sekä osa jätehankkeista muutettiin vastaamaan direktiivin sääntelyä. Kansalliset kokorajat säilytettiin perustelluista syistä kaivoshankkeissa, kiven, soran ja hiekan otossa sekä osassa metsä-, suo- ja kosteikkoluonnon muuttamista koskevia hankkeita, jäte- sekä vesistön rakentamis- ja säännöstelyhankkeita, vesihuoltohankkeita sekä öljyn, petrokemian ja kemiallisen tuotteiden varastointihankkeita. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista selkeytettiin bioetanolin ja bioöljyn valmistuksessa sekä uraanin talteenotossa sivutuotantona. Uraanin koetoiminta rajattiin koskemaan vain laboratoriossa tai koerikastamossa tapahtuvaa pienimuotoista käsittelyä. Ydinlaitoksia koskevien hankkeiden osalta terminologiaa ajantasaistettiin.

Lisäksi hankeluetteloon lisättiin kalankasvatus, turkiseläinten pito, toriumin louhinta, talteenotto, rikastaminen ja käsittely sekä Suomen ja Viron kahdenvälisen sopimuksen edellyttämä Suomen ja Viron väliset tunnelit.

YVA-lain päivitetty liite 1 tuli voimaan 1.2.2019.

Ks. myös hallituksen esitys HE 102/2018 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) liite 1 seuraavasti:

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2019.

Hankkeeseen, jonka ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on ennen tämän lain voimaantuloa tiedotettu kuuluttamalla ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 17 §:n nojalla tai ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 8 a §:n nojalla, taikka jota koskien on tehty päätös arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 13 §:n tai ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 6 §:n mukaisesti, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Myös hankkeeseen, jota koskevasta ympäristövaikutusten arviointia koskevasta suunnitelmasta on kuulutettu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla kaavoituksen yhteydessä, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Hankkeeseen, jota koskevasta lupahakemuksesta on ennen tämän lain voimaantuloa tiedotettu julkisesti tai kuultu asianosaisia maankäyttö- ja rakennuslain, vesilain (587/2011), ympäristönsuojelulain (527/2014), maa-aineslain (555/1981), kaivoslain (621/2011), liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977), eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain (768/2004), ratalain (110/2007) ydinenergialain (990/1987) tai vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaisesti, tai jonka toteuttamiseksi on ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty lupa Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) tai ilmailulain (864/2014) mukaisesti, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Liite 1

Hankeluettelo

1) eläinten pito ja kalankasvatus:

a) kanalat, joissa kasvatetaan yli 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa;

b) sikalat, joissa kasvatetaan yli 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) tai 900 emakkoa;

c) turkistarhat, jotka on tarkoitettu vähintään 16 000 siitosnaarasminkille tai -hillerille pentuineen taikka vähintään 7 000 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle pentuineen;

d) merialueella sijaitsevat kalankasvatuslaitokset, joissa kalan lisäkasvu on vähintään 1 000 000 kilogrammaa vuodessa;

2) luonnonvarojen otto ja käsittely:

a) kaivosmineraalien louhinta, paikalla tapahtuva rikastaminen ja käsittely, kun

– kaivoksen pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai

– irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuodessa;

b) kiven, soran tai hiekan otto, kun

– ottamisalueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai

– otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa;

c) asbestin louhinta tai laitokset, jotka käsittelevät ja muuntavat asbestia tai asbestia sisältäviä tuotteita;

d) uraanin tai toriumin louhinta, talteenotto, rikastaminen ja käsittely, lukuun ottamatta laboratoriossa tai koerikastamossa tapahtuvaa pienimuotoista käsittelyä;

e) turvetuotanto, kun pinta-ala on yli 150 hehtaaria;

f) yli 200 hehtaarin laajuisen, yhtenäiseksi katsottavan alueen metsä-, suo- tai kosteikkoluonnon pysyväisluonteinen muuttaminen toteuttamalla uudisojituksia tai kuivattamalla ojittamattomia suo- ja kosteikkoalueita, poistamalla puusto pysyvästi tai uudistamalla alue Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomilla puulajeilla;

g) raakaöljyn tai maakaasun kaupallinen tuotanto;

3) vesistön rakentaminen ja säännöstely:

a) padot ja muut rakenteet, kun padottu tai varastoitu vesimäärä tai vesimäärän lisäys on yli 10 miljoonaa kuutiometriä;

b) tekoaltaat, kun padottu tai varastoitu uusi vesimäärä tai vesimäärän lisäys on yli 10 miljoonaa kuutiometriä;

c) vesistön säännöstelyhankkeet, jos vesistön keskivirtaama on yli 20 kuutiometriä sekunnissa ja virtaama- tai vedenkorkeusolosuhteet muuttuvat olennaisesti lähtötilanteeseen nähden;

d) veden siirto vesistöalueelta toiselle, kun siirron tarkoituksena on ehkäistä mahdollista vedenpuutetta ja siirron määrä ylittää 3 kuutiometriä sekunnissa, lukuun ottamatta juomaveden siirtoa putkissa;

e) tulvasuojeluhankkeet, joiden hyötyala on vähintään 1 000 hehtaaria;

4) metalliteollisuus:

a) rauta- tai terästehtaat;

b) laitokset, joissa tuotetaan muita kuin rautaraakametalleja malmista, rikasteista tai sekundaarisista raaka-aineista metallurgisilla, kemiallisilla tai elektrolyyttisillä menetelmillä;

5) metsäteollisuus:

a) massatehtaat;

b) paperi- tai kartonkitehtaat, kun tuotantokapasiteetti on yli 200 tonnia päivässä;

6) kemianteollisuus:

a) raakaöljyjalostamot, lukuun ottamatta ainoastaan voiteluaineita jalostavia laitoksia;

b) laitokset, jotka kaasuttavat tai nesteyttävät öljyliusketta, kivihiiltä tai turvetta vähintään 500 tonnia päivässä;

c) kemianteollisuuden integroidut tuotantolaitokset, joissa valmistetaan teollisessa mittakaavassa aineita kemiallisilla muuntoprosesseilla ja joissa tuotetaan

– orgaanisia kemikaaleja,

– epäorgaanisia kemikaaleja,

– fosfori-, typpi- tai kaliumpohjaisia (yksi- tai moniravinteisia) lannoitteita,

– kasvinsuojeluaineita tai biosideja,

– farmaseuttisia tuotteita kemiallisilla tai biologisilla menetelmillä tai

– räjähdysaineita;

d) laitokset, joissa valmistetaan tai tuotetaan teollisessa mittakaavassa bioetanolia tai bioöljyä;

7) energian tuotanto:

a) kattila- tai voimalaitokset, joiden suurin polttoaineteho on vähintään 300 megawattia;

b) ydinvoimalaitokset ja muut ydinreaktorit, mukaan lukien näiden laitosten tai reaktoreiden purkaminen tai käytöstä poistaminen, lukuun ottamatta halkeamis- ja hyötämiskelpoisten aineiden tuotantoon ja konversioon tarkoitettuja tutkimuslaitoksia, joiden suurin jatkuva lämpöteho ei ylitä yhtä kilowattia; ydinvoimalaitokset ja muut ydinreaktorit lakkaavat olemasta tällaisia laitoksia, kun kaikki ydinpolttoaine, ydinjätteet ja muut radioaktiiviset jätteet on pysyvästi poistettu laitosalueelta;

c) laitokset, joissa jälleenkäsitellään käytettyä ydinpolttoainetta;

d) laitokset, jotka on suunniteltu

– ydinpolttoaineen valmistamiseen tai isotooppirikastamiseen,

– käytetyn ydinpolttoaineen tai korkea-aktiivisen jätteen käsittelyyn,

– käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen,

– ydinjätteen tai muun radioaktiivisen jätteen loppusijoittamiseen tai

– käytetyn ydinpolttoaineen, muun ydinjätteen tai muun radioaktiivisen jätteen pitkäaikaiseen varastoimiseen muualla kuin tuotantopaikassa (suunniteltu pidemmäksi ajaksi kuin 10 vuodeksi);

e) tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia;

8) energian ja aineiden siirto sekä varastointi:

a) öljyn, kemikaalien tai kaasun siirtoihin tarkoitetut putket, joiden halkaisija on yli DN 800 millimetriä ja pituus yli 40 kilometriä;

b) vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohdot, joiden pituus on yli 15 kilometriä;

c) öljyn, petrokemian tuotteiden tai kemiallisten tuotteiden varastot, joissa näiden aineiden varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä vähintään 50 000 kuutiometriä;

d) laitokset, jotka on tarkoitettu hiilidioksidivirtojen talteenottoon geologista varastointia varten tämän hankeluettelon soveltamisalaan kuuluvista laitoksista tai muut laitokset, joissa talteen otetun hiilidioksidin kokonaismäärä on vähintään 1,5 megatonnia vuodessa;

e) hiilidioksidin kuljettamiseksi talteenottolaitoksilta varastointipaikoille tarvittavat putket, joiden halkaisija on yli DN 800 millimetriä ja pituus yli 40 kilometriä, mukaan luettuina niihin liittyvät paineenkorotusasemat;

f) hiilidioksidin geologinen varastointi lukuun ottamatta tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaa, jossa varastoidun hiilidioksidin kokonaismäärä on alle 100 000 tonnia;

9) liikenne:

a) moottoriteiden tai moottoriliikenneteiden rakentaminen;

b) neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 kilometrin pituisen yhtäjaksoisen uuden tien rakentaminen;

c) tien uudelleenlinjaus tai leventäminen siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useampikaistaisen tieosan pituudeksi tulee vähintään 10 kilometriä;

d) kaukoliikenteen rautateiden rakentaminen;

e) lentokenttien rakentaminen, kun pääkiitotie on vähintään 2 100 metriä pitkä;

f) pääosin kauppamerenkulun käyttöön rakennettavat meriväylät, satamat, lastaus- tai purkulaiturit kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille;

g) kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille rakennettavat kanavat, alusliikenteen sisävesiväylät tai satamat;

h) Suomen ja Viron väliset tunnelit;

10) vesihuolto:

a) pohjaveden otto tai tekopohjaveden muodostaminen, jos sen vuotuinen määrä on vähintään 3 miljoonaa kuutiometriä;

b) suuret raakavesi- tai jätevesitunnelit;

c) yli 100 000 asukasvastineluvulle mitoitetut jätevesien käsittelylaitokset;

11) jätehuolto:

a) jätteiden käsittelylaitokset, joissa vaarallista jätettä

– poltetaan,

– käsitellään kemiallisesti,

– käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 5 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tai

– sijoitetaan kaatopaikalle;

b) jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä

– poltetaan ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle,

– käsitellään kemiallisesti ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle,

– käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tai

– sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle;

12) 1–11 kohdassa tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset.

Selostus:

Liitettä muutettiin siten, että eläintenpitoa koskevaan 1 kohtaan lisättiin uusi c alakohta, joka koskee turkiseläinten pitoa. Turkiseläinten pitoa koskevan hankkeen lisääminen hankeluetteloon vähentää toiminnanharjoittajien YVA-menettelyn tarpeeseen liittyvää epävarmuutta, kun YVA-menettelyn vaativien hankkeiden kokoluokka on selvä. 1 kohtaan lisättiin myös uusi d alakohta, joka koskee merialueella sijaitsevia kalankasvatuslaitoksia. Merellä sijaitseville kalankasvatuslaitoksille määrätty kokoraja on määritelty tehtyjen yksittäistapauspäätösten perusteella ja mitoitettu sellaiseksi, että hankkeella on toimintaympäristöstään riippumatta todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Liitteen 1 kohdan vanha c alakohta yhdistettiin kohdan b alakohtaan.

Liitteen luonnonvarojen ottoa ja käsittelyä koskevan 2 kohdan alakohtia a ja b sekä d-e muutettiin siten, että niiden sisältöä ja termistöä päivitettiin ja tarkennettiin vastaamaan YVA-direktiiviä sekä Espoon sopimusta. Kohdan d alakohtaan lisättiin uraanin rinnalle toriumin tuotanto.

Liitteen vesistön rakentamista ja säännöstelyä koskevan 3 kohdan alakohtaa d muutettiin siten, että siihen lisättiin poikkeus, jonka mukaan juomaveden siirto putkissa jää alakohdan soveltamisen ulkopuolelle. Alakohtaan lisättiin myös tarkennus, jonka mukaan alakohta koskee sellaista veden siirtoa, jonka on tarkoitus ehkäistä mahdollista vedenpuutetta. Liitteen metalliteollisuutta koskevan 4 kohdan valimoita ja sulattoja koskenut vanha a alakohta korvattiin kokonaan uudella a alakohdalla, joka sisältää rauta- ja terästehtaat. 4 kohdan b alakohtaa muutettiin siten, että siitä poistettiin sintraamot, rautalejeerinkien valmistuslaitokset sekä pasutuslaitokset, ja kohta muutettiin koskemaan muita kuin rautaraakametalleja tuottavia laitoksia. Kohdan c alakohta poistettiin.

Liitteen kemianteollisuutta koskevan 6 kohdan a alakohtaa muutettiin siten, että siihen lisättiin voiteluaineita jalostavia laitoksia koskeva poikkeus. 6 kohdan c alakohtaa muutettiin siten, että se korvaa vanhat alakohdat c-f. Muutettu c alakohta sisältää kemianteollisuuden integroidut laitokset, joissa tuotetaan alakohdassa mainittuja aineita teollisessa mittakaavassa. Alakohta muutettiin vastaamaan YVA-direktiiviä ja Espoon sopimusta. Lisäksi 6 kohtaan lisättiin uusi bioetanolia tai bioöljyä tuottavia laitoksia koskeva d alakohta, jonka tarkoituksena on selventää jo olemassa olevaa oikeustilaa.

Liitteen energian tuotantoa koskevan 7 kohdan alakohtien b, c ja d alakohtien termistö päivitettiin vastaamaan muuta ydinvoimalaitoksia koskevaa lainsäädäntöä. 7 kohdan e alakohtaa muutettiin siten, että tuulivoimaloiden kokonaistehokkuuden raja nostettiin 30 megawatista 45 megawattiin. Muutos perustuu tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyn toimivuudesta tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan tuulivoimalan tehonkasvu vaikuttaa osaltaan voimalan teknisiin ominaisuuksiin ja niiden kautta ympäristövaikutuksiin. Hankkeet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä, ja teholtaan samankaltaiset hankkeet voivat eri sijoituspaikoissa aiheuttaa hyvinkin erilaisia vaikutuksia johtuen esimerkiksi maaston muodoista, asutuksesta, kulttuuri- tai luonnonympäristöstä.

Liitteen energian ja aineiden siirtoa ja varastointia koskevan 8 kohdan alakohtien kirjaimet muutettiin johtuen vanhojen alakohtien a ja b yhdistämisestä. Kohdan uuden a alakohdan terminologia myös päivitettiin. Liitteen liikennettä koskevan 9 kohdan lentokenttiä koskevan e alakohdan terminologiaa muutettiin ja meriväylien, satamien, lastaus- ja purkulaitureiden sekä kanavien rakentamista koskevissa f ja g alakohdissa mainittu alusten kokorajan määritelmä (kantavuus) päivitettiin vastaamaan YVA-direktiiviä ja Espoon sopimusta. Liitteen 9 kohtaan lisättiin myös uusi h alakohta, joka sisältää Suomen ja Viron väliset tunnelit. Alakohta perustuu Suomen ja Viron välisen YVA-sopimuksen hankeluettelon kohtaan 7, jonka mukaan näihin hakkeisiin tulee aina soveltaa YVA-menettelyä.

Liitteen jätehuoltoa koskevan 11 kohdan vaarallista jätettä käsitteleviä laitoksia koskevaan a alakohtaan tehtiin teknisiä muutoksia ja siitä poistettiin maininta jätteen fysikaalisesta käsittelystä, jotta terminologia vastaisi YVA-direktiiviä. 11 kohdan muita kuin vaarallisia jätteitä käsitteleviä laitoksia koskevaa b alakohtaa muutettiin muun muassa siten, että se kattaa vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle mitoitettujen hankkeiden osalta vain ne, joissa jätettä käsitellään kemiallisesti. Lisäksi biologisen jätteen raja-arvo nostettiin 35 000 tonniin. Vanhat alakohdat c ja d yhdistettiin ja lisättiin alakohtaan b siten, että siinä viitataan yleisesti kaatopaikkajätteeseen. Muutoksen myötä kokoraja on kaikille muiden kuin vaarallisten jätteiden kaatopaikoille 50 000 tonnia vuotuista jätettä.

Voimaantulosäännöksen nojalla lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen 1.2.2019 toteutettavaan hankkeeseen tai toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen.

Siirtymäsäännöksen mukaan lakia ei puolestaan sovelleta, jos hankkeen arviointimenettely oli jo vireillä ja arviointiohjelmasta on lainmuutoksen voimaan tullessa 1.2.2019 tiedotettu kuuluttamalla siitä YVA-lain 17 §:n taikka aiemmin kumotun YVA-lain (468/1994) 8 a §:n mukaisesti. Lakia ei myöskään sovelleta niihin hankkeisiin, joiden YVA-menettelyn tarpeesta oli 1.2.2019 annettu YVA-lain 13 §:n taikka kumotun YVA-lain (468/1994) 6 §:n mukainen yksittäistapauspäätös. Lakia ei myöskään sovelleta hankkeeseen, jota koskevasta ympäristövaikutusten arviointia koskevasta suunnitelmasta on kuulutettu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla kaavoituksen yhteydessä. Tällaisiin hankkeisiin sovelletaan 1.2.2019 voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lakia ei myöskään sovelleta niihin uusiin, hankeluettelon muutoksen johdosta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin tuleviin hankkeisiin, joista oli ennen 1.2.2019 lain nojalla kuulutettu julkisesti tai kuultu asianosaisia taikka tehty lupa- tai muu siihen rinnastettava viranomaispäätös. Tällaisiin hankkeisiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Mikäli hankkeeseen ei liity edellä tarkoitettua julkista kuuluttamista, asianosaisten kuulemismenettelyä tai lupa- tai muuta siihen rinnastettavaa viranomaispäätöstä, sovelletaan siihen lakia sen voimaantulopäivästä. Uudella hankkeella ei tarkoiteta myöskään olemassa olevaa, samanlaisena jatkuvaa hanketta, joka tulee uuteen lupamenettelyyn hankkeen luvan uusimisen seurauksena.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi