Pikahaku
Hakusana puuttuu
Tulotietojärjestelmän käyttöönotto aiheutti muutoksia työtapaturma- ja ammttitautilakiin
Laki työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta 1275/2018
Työtapaturma- ja ammattitautilakia (459/2015) muutettiin tulotietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi yhdessä muiden työeläkelainsäädännön ja työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kanssa. Tulotietojärjestelmästä annetussa laissa (53/2018) tarkoitetun valtakunnallisen tulotietojärjestelmän tavoitteena on tulotietojen reaaliaikainen kerääminen ja välittäminen. Se mahdollistaa myös palkkatietojen ilmoittamisprosessin yksinkertaistamisen. Tulotietojärjestelmän käyttäminen tulotietojen ja muihin niihin liittyvien tietojen antamiseen säädettiin työnantajille ja muille suorituksen maksajille oikeudellisesti velvoittavaksi. Tulorekisteriin merkittävien tietojen osalta pakollinen ilmoitusvelvollisuus koskee vuosittaisia niin sanottuja vuosi-ilmoitustietoja, jotka suorituksen maksaja oli aiemman oikeustilan mukaan velvollinen antamaan mm. Verohallinnolle ja eläkelaitokselle. Tulorekisteriin annettavat tiedot korvaavat vuosi-ilmoituksena annettavat tiedot. Tulorekisteriin on mahdollista merkitä myös vapaaehtoisesti tiettyjä täydentäviä tietoja.
Työtapaturma- ja ammattitautilakiin tehty suurin yksittäinen muutos kohdistui 58 §:ään, minkä seurauksena päivärahan perusteena olevaa työansiota ei määritetä jatkossa päivän tarkkuudella vahinkotapahtuasta taaksepäin. Tällä tavoin tieto vahingoittuneen työansiosta saadaan tulorekisteristä. Lisäksi lakiin tehtiin eräitä muita vähäisiä muutoksia.
Muutokset tulivat voimaan 1.1.2019.
Ks. hallituksen esitys HE 87/2018 vp.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 58 §, 183 §:n 3 momentti, 184 §:n 2 momentti sekä 260 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
58 §
Päiväraha ensimmäiseltä 28 päivältä
Päiväraha on enintään 28 päivän ajalta vahinkopäivästä lukien sitä lukuun ottamatta samansuuruinen kuin maksettu sairausajan palkka.
Jos vahingoittuneelle ei ole maksettu sairausajan palkkaa, sairausajan palkkana on maksettu vain osa palkasta tai sairausajan palkkaa on lomautuksen tai muun vastaavan syyn takia maksettu lyhennetyltä työajalta, päiväraha määrätään sen työansion perusteella, joka vahingoittuneella on ollut lähimmän vahinkopäivää edeltävän yhden tai useamman täyden palkanmaksukauden aikana, joiden kesto on yhteensä lähimpänä 28 päivää. Jos työsuhde on jatkunut tätä lyhyemmän ajan, käytetään työsuhteen aikana saatua työansiota.
Jos vahingoittunut vahinkopäivänä on kahdessa tai useammassa työsuhteessa, päiväraha määrätään erikseen jokaisen työsuhteen perusteella. Jos hän myös tekee maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) mukaan vakuutettua työtä tai tämän lain mukaan vakuutettua muuta yrittäjätyötä, päiväraha on näiden osalta 1/360 maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen tai tämän lain mukaisen vapaaehtoisen työajan vakuutuksen vuosityöansiosta vahinkopäivänä. Päivärahan määrä on edellä mainittujen päivärahojen yhteenlaskettu määrä.
Selostus:
Pykälän otsikkoa täsmennettiin sen sisältöä paremmin vastaavaksi.
Pykälän 2 momentti koskee muuhun kuin sairausajan palkkaan perustuvaa päivärahaa ensimmäiseltä 28 päivältä vahinkopäivän jälkeen. Momenttia muutettiin siten, että 28 päivän ajalta maksettavaa päivärahaa määritettäessä vahinkotapahtumaa edeltäviä työansioita ei enää oteta huomioon päivän tarkkuudella. Tarkoituksena on, että työansiotiedot voidaan hakea tulorekisteristä. Muutoksella ei liene merkittäviä vaikutuksia käytäntöön, koska 28 päivän ansio on ollut usein vain laskennallinen johtuen palkanmaksukausien käytöstä.
Pykälän 3 momentti on uusi. Sen mukaan työansioksi määritellään se yhden tai useamman täyden palkanmaksukauden työansio, joiden kesto on yhteensä lähimpänä 28 päivää. Tämän jälkeen työansio jaetaan palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Tarkoituksena on, että päiväraha vastaa vahinkotapahtumahetken ansiotasoa. Se, että käytetäänkö 28 päivää tai palkanmaksukautta ei aiheuta olennaista eroa korvaustasossa. Käytännössä työansion määrityksessä käytettävä palkanmaksukausi on kaksi kahden viikon palkanmaksukautta tai kalenterikuukausi.
183 §
Vakuutusmaksua vastaavan maksun ja laiminlyöntimaksun määrääminen
Mitä vakuutusmaksusta säädetään 169 sekä 172–176 §:ssä, sovelletaan myös 181 ja 182 §:ssä säädettyyn maksuun. Lisäksi, mitä päätöksen tiedoksiantamisesta säädetään 124 §:n 1 momentissa, sovelletaan myös Valtiokonttorin päätökseen.
Selostus:
Pykälää muutettiin siten, että siihen lisättiin viittaus 124 §:n 1 momenttiin, jossa säädetään korvauspäätöksen tiedoksiantamisesta. Täsmennys on nykykäytännön mukainen.
184 §
Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneen työnantajan omavastuu
Liikenne- ja viestintäviraston on ennen 1 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen hyväksymistä hankittava siitä Finanssivalvonnan lausunto. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, jos on ilmeistä, että vakuutuksenantaja on luotettava ja vastuukykyinen.
Jos on syytä epäillä, ettei vakuutuksen antaja kykene vastaamaan velvoitteistaan, voidaan se ottaa huomioon vakuutuksen riittävyyttä tai hyväksyttävyyttä harkittaessa.
Selostus:
Pykälää muutettiin siten, että siihen lisättiin viittaus 124 §:n 1 momenttiin, jossa säädetään korvauspäätöksen tiedoksiantamisesta. Täsmennys on nykykäytännön mukainen.
260 §
Tapaturmavakuutuskeskuksen ja vakuutusyhtiöiden oikeus saada tietoja valvontaa varten
Tapaturmavakuutuskeskuksella ja vakuutusyhtiöllä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada työnantajalta, lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, tiedot, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa säädetyn valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Tapaturmavakuutuskeskuksella ja vakuutusyhtiöllä on lisäksi oikeus saada mainittua tarkoitusta varten Verohallinnolta joukkotietoina palkan tai muun vastaavan suorituksen maksajien ja tulonsaajien yksilöinti- ja yhteystiedot, tiedot työeläke- ja työttömyysvakuutuksesta, toimialat sekä tiedot maksetuista palkoista tai muista vastaavista suorituksista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista.
Tapaturmavakuutuskeskuksella ja vakuutusyhtiöllä on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot, vaikka se ei olisi tietopyynnössään yksilöinyt joukkotietona valvontakäsittelyyn otettavia suorituksen maksajia tai vaikka valvontakäsittely ei olisi vielä vireillä. Valvontatehtävän täytäntöönpanoa varten Tapaturmavakuutuskeskuksella ja vakuutusyhtiöllä on oikeus yhdistää ja käsitellä 1 momentissa tarkoitettuja henkilötietoja. Yhdistettyjä tietoja voidaan säilyttää viisi vuotta, kuitenkin enintään valvontakäsittelyn päättymiseen saakka. Yhdistettyjä tietoja ei saa luovuttaa edelleen muutoin kuin tässä laissa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten.
Selostus:
Pykälässä säädetään Tapaturmavakuutuksen ja vakuutusyhtiöiden tiedonsaantioikeuden laajuudesta. Pykälää muutettiin tulorekisterin käyttöönoton vuoksi. Tulotietojärjestelmän tarkoituksena on vähentää työnantajien tahattomia virheellisiä tai puutteellisia eläkevakuuttamista koskevia ilmoituksia, mutta se ei kuitenkaan yksinään riitä ehkäisemään syystä tai toisesta laiminlyötyjä tai virheellisiä ilmoituksia. Tiedonsaantioikeutta koskevan pykälän muuttamisella pyritään varmistamaan, että valvontaviranomaisilla on myös tulorekisterin aikana oikeus saada vastaavat tiedot Verohallinnolta kuin sillä oli aiemman oikeustilan aikana. Pykälässä aiemmin mainitut Verohallinnolta saatavat vuosi-ilmoitustiedot ja oma-aloitteisia veroja koskevat tiedot korvattiin joukkotiedoilla, mutta kyse on sisällöllisesti samasta asiasta. Joukkotiedolla tarkoitetaan palkan tai muun vastaavan suorituksen maksajia, joita ei ole yksilöity yritys- tai yhteisötunnuksella tai muulla yksilöintitavalla.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Sen 58 § ja 260 §:n 1 ja 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Lain 58 §:ää sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat lain voimaantulon jälkeen.
Selostus:
Siirtymäsäännöksen mukaan 58 ja 260 §:n 1 ja 2 momentti tulevat voimaan 1.1.2020. Tämä johtuu tulotietojärjestelmän vaiheittaisesta käyttöönotosta. Vakuutuslaitoksilla on oikeus saada tulotietojärjestelmästä tietoja vasta vuoden 2020 alusta lähtien.
Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi