Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 829/2018

Yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2008/56/EY, jäljempänä meristrategiadirektiivi) on pantu Suomessa täytäntöön vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla (1299/2004) sekä merenhoidon järjestämisestä annetulla valtioneuvoston asetuksella (980/2011, jäljempänä merenhoitoasetus). Meristrategiadirektiivi edellyttää EU:n jäsenmaita laatimaan kansalliset merenhoitosuunnitelmat, joita päivitetään kuuden vuoden sykleissä. Merenhoitosuunnitelma kattaa Suomen aluemeret sekä talousvyöhykkeen, ja sen tavoitteena on meren hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. Merenhoitosuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteydessä kansallisten vesienhoitosuunnitelmien kanssa.

Euroopan komissio on antanut 17.5.2017 direktiivin (EU) 2017/845 meristrategiadirektiivin muuttamisesta meristrategioiden valmistelussa huomioon otettavien tekijöiden ohjeellisten luetteloiden osalta. Muutosdirektiivillä uudistettiin kokonaisuudessaan meristrategiadirektiivin liite III, joka uudessa muodossaan pitää sisällään sellaiset ohjeelliset luettelot merivesien kannalta merkityksellisistä ekosysteemin tekijöistä, ihmisen toiminnan aiheuttamista paineista sekä ihmisen toiminnasta, joihin viitataan direktiivin eri artikloissa. Muutoksen taustalla oli ennen kaikkea se, että liitteessä III esitetyt luettelot tuli tarkistaa vastaamaan tieteellistä ja teknistä kehitystä. Samalla oli tarpeen parantaa liitteen III johdonmukaisuutta direktiivin muihin osiin nähden.

Meristrategiadirektiivin liitteessä III esitetyt taulukot 1 ja 2 on aiemmin sisällytetty merenhoitoasetuksen liitteisiin 1 ja 2. Lisäksi merenhoitoasetuksen liitteisiin sisältyivät meristrategiadirektiivin mukaiset laadulliset kuvaajat, jotka otetaan huomioon meriympäristön hyvää tilaa määritettäessä (asetuksen liite 3) sekä merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa laadittaessa huomioon otettavat vaatimukset (asetuksen liite 4). Liitteet toisinnettiin kansallisessa asetuksessa lähtökohtaisesti yhdenmukaisina meristrategiadirektiivin liitteiden kanssa.

Merenhoitoasetusta muutettiin teknisluonteisesti niiltä osin kuin siinä viitataan aiempaan meristrategiadirektiivin liitteeseen III. Muutos toteutettiin lisäämällä määritelmiin meristrategiadirektiivin muutosdirektiivi (EU) 2017/845 ja viittaamalla soveltuvin osin muutosdirektiiviin aiemman meristrategiadirektiiviviittauksen sijaan. Liitettä III koskevan muutoksen yhteydessä päätettiin samalla luopua merenhoitoasetuksessa aiemmin sovelletusta liitteitä koskevasta kolmetasoisesta viittaustekniikasta. Asetuksen pykälissä on aiemmin viitattu vaihdellen joko meristrategiadirektiivin liitteisiin tai asetuksen omiin liitteisiin taikka toisinaan kumpiinkin liitteisiin yhtäaikaisesti. Uudessa asetuksessa viitataan johdonmukaisesti ainoastaan direktiivien liitteisiin, ja direktiivin liitteet toisintavat kansallisen asetuksen liitteet kumottiin samassa yhteydessä.

Muutokset tulivat voimaan 1.11.2018.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) liitteet 1–4 ja muutetaan 2, 5–9 ja 14 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 7–9 § asetuksessa 95/2017, seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1) laadullisella kuvaajalla sellaista tekijää, joka on huomioitava ympäristön hyvää tilaa määritettäessä;

2) indikaattorilla sellaista laadullista tai määrällistä osoitinta tai ilmentäjää, jonka avulla ympäristön tilaa tai sen muutosta kuvataan;

3) meriympäristöllä merivesien fysiografisia, maantieteellisiä, kemiallisia, geologisia, biologisia ja ilmastollisia osatekijöitä jotka yhdessä fyysisten, akustisten ja kemiallisten olosuhteiden, mukaan lukien ihmisen toiminnasta johtuvat olosuhteet, kanssa määrittävät meriekosysteemien tilan, laadun ja tuottavuuden;

4) vertailuperusteella laadullisiin kuvaajiin läheisesti liittyviä erottavia teknisiä piirteitä;

5) meristrategiadirektiivillä yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (meristrategiadirektiivi) 2008/56/EY; ja

6) meristrategiadirektiivin muutosdirektiivillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY muuttamisesta meristrategioiden valmistelussa huomioon otettavien tekijöiden ohjeellisten luetteloiden osalta annettua komission direktiiviä (EU) 2017/845.

Selostus:

Pykälän sisältöä muutettiin lisäämällä vertailuperusteen määritelmä sekä meristrategiadirektiivin ja meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin määritelmät.

5 §
Merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien selvittäminen

Ympäristöministeriö vastaa merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien selvittämisestä yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Muut viranomaiset ja laitokset toimittavat pyynnöstä ympäristöministeriölle ja asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarpeelliset merivesien olennaisia piirteitä ja ominaisuuksia koskevat tiedot. Merivesien olennaisia piirteitä ja ominaisuuksia selvitettäessä on otettava huomioon meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 1 esitetyt tekijät.

Selostus:

Pykälän sisältöä muutettiin siten, että pykälässä viitataan meristrategian muutosdirektiivin liitteeseen III.

6 §
Meriympäristöön vaikuttavan toiminnan arviointi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimialueellaan ja Suomen ympäristökeskus vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen rannikkovesien ulkopuolisilla merivesillä kokoavat tiedot meriympäristön tilaan vaikuttavasta toiminnasta ja sen ilmenemisestä meriympäristössä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen ympäristökeskus kokoavat lisäksi merivesien käyttöä ja meriympäristön tilan huonontumisesta johtuvia kustannuksia koskevaa taloudellista ja sosiaalista arviointia varten tarvittavat tiedot.

Muut viranomaiset ja laitokset toimittavat omaa toimialaansa koskevat tiedot, suunnitelmat ja selvitykset, analyysit ja arvioinnit meriympäristön tilaan vaikuttavasta toiminnasta asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä ympäristöministeriölle. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja koottaessa on otettava huomioon meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 2 luetellut tekijät.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Suomen ympäristökeskuksen toimialueillaan tulee tarvittaessa arvioida ja yksilöidä merenhoitosuunnitelmaa varten vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 e §:ssä tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet tai toimet taikka toimien puute.

Selostus:

Pykälän sisältöä muutettiin siten, että pykälän 2 momentissa viitataan meristrategian muutosdirektiivin liitteeseen III.

7 §
Meriympäristön nykytilan arviointi

Ympäristöministeriö sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus toimialueillaan arvioivat ja määrittävät 5 §:ssä tarkoitettujen ominaispiirteiden perusteella meriympäristön nykytilan merenhoitosuunnitelmaa varten meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 1 esitettyjä tekijöitä käyttäen ja yhteistyössä yhteen sovittavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa. Viranomaisten on kansainvälisessä yhteistyössä pyrittävä varmistamaan, että arviointimenetelmät ovat yhdenmukaisia koko Itämeren alueella. Kansainvälisen yhteistyön puitteissa tehdyt selvitykset otetaan soveltuvin osin huomioon meriympäristön nykytilaa arvioitaessa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa kokoavat merenhoidon suunnittelua varten ne vesienhoidon suunnittelua ja muun lainsäädännön toimeenpanoa koskevat tiedot, jotka liittyvät meriympäristön tilan arvioimiseen.

Selostus:

Pykälän sisältöä muutettiin siten, että pykälän 1 momentissa viitataan meristrategian muutosdirektiivin liitteeseen III.

8 §
Meriympäristön hyvä tila ja sen ominaispiirteet

Ympäristöministeriö yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa määrittelee meriympäristön hyvän tilan ominaispiirteet 5–7 §:n nojalla selvitettyjen tietojen perusteella ja meristrategiadirektiivin liitteessä I esitettyjä laadullisia kuvaajia ja niitä täsmentäviä vertailuperusteita käyttäen. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut viranomaiset ja laitokset toimialueillaan toimittavat ympäristöministeriölle hyvän tilan määrittämistä varten tarvittavat tiedot.

Meriympäristön hyvää tilaa määritettäessä tulee ottaa huomioon muu lainsäädäntö sekä vesienhoitosuunnitelmat ja kansainvälisen yhteistyön puitteissa tehdyt selvitykset ja sitoumukset.

Kun meriympäristön hyvää tilaa määritettäessä käytetään meristrategiadirektiivin liitteen I laadullista kuvaajaa 8, sovelletaan vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdassa C2 ja D lueteltujen aineiden ympäristönlaatunormeja. Rannikkovesien kemiallisen tilan luokittelusta säädetään vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 13 §:ssä.

Selostus:

Pykälän sisältöä muutettiin siten, että pykälän 1 momentissa viitataan meristrategian liitteeseen I. Lisäksi pykälän 3 momenttia on muutettu siten, että siinä viitataan meristrategiadirektiivin liitteen I laadulliseen kuvaajaan 8 sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 D kohdan lisäksi kohtaan C2.

9 §
Ympäristötavoitteiden asettaminen

Ympäristöministeriö yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa valmistelee meriympäristön tilan alustavan arvioinnin perusteella meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi meristrategiadirektiivin liitteen IV mukaiset kattavat ympäristötavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit, ottaen huomioon meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukon 2 mukaiset tekijät.

Ympäristötavoitteita asetettaessa sosiaaliset ja taloudelliset seikat tulee asianmukaisesti ottaa huomioon sekä asettaa tavoitteiden saavuttamiselle aikataulu. Tavoitteille tai niihin liittyville indikaattoreille voidaan tarvittaessa määrittää vertailu- tai raja-arvoja. Ympäristötavoitteiden asettamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon merkittävät rajat ylittävät vaikutukset sekä muut kansallisesti tai kansainvälisesti asetetut ympäristötavoitteet.

Ympäristöministeriö yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa selvittää 5–7 §:n nojalla koottujen tietojen sekä 8 §:ssä tarkoitettujen meriympäristön hyvän tilan ominaispiirteiden perusteella ne merivesien osa-alueet joilla meriympäristön hyvää tilaa ei voida saavuttaa tavoitellussa aikataulussa.

Selostus:

Pykälän sisältöä muutettiin siten, että pykälän 1 momentissa viitataan meristrategian muutosdirektiivin liitteen III taulukkoon 2.

14 §
Seurantaohjelma

Ympäristöministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa määrittelevät toimialansa ja toimialueensa meriympäristön sekä mereen vaikuttavan toiminnan seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 h §:ssä säädetään. Lisäksi otetaan huomioon meristrategiadirektiivin liitteen V vaatimukset.

Ympäristöministeriö yhteistyössä yhteen sovittavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa kokoaa, yhteen sovittaa ja laatii seurantaohjelman merivesien meriympäristön tilan jatkuvaa arviointia varten. Seurantaohjelmassa yhdistetään soveltuvin osin eri viranomaisten ja laitosten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu sekä otetaan huomioon vesienhoidon rannikkovesien seurantaohjelma. Seurantaohjelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteessä III esitetyt tekijät ja meristrategiadirektiivin liitteessä V esitetyt yleiset vaatimukset.

Seurantaohjelmassa esitetään ympäristötavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi tarvittavat seurattavat tekijät, seuranta-alueet sekä seurantatiheys. Seurantatiheys ja -ajoitus valitaan siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantaohjelmassa tulee olla riittävästi seurattavia tekijöitä sekä seurantapaikkoja tai -alueita, jotta meriympäristön tilaa voidaan arvioida kokonaisuudessaan.

Seurantaohjelmissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien ohjelmien seurantaohjeita, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus niiden kanssa. Seurantaohjelman arviointikäytäntöjen ja -menetelmien vertailukelpoisuus muiden Itämeren Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa varmistetaan ja seurantaohjelman tiedot yhdistetään ja yhteen sovitetaan siinä määrin kuin on mahdollista.

Selostus:

Pykälän sisältöä muutettiin siten, että pykälän 2 momentissa viitataan meristrategian muutosdirektiivin liitteeseen III ja meristrategian liitteeseen V.

---

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2018.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi