Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 1129/2008

Muutoksilla tehostetaan kaavoitus- ja lupamenettelyjä. Valituslupajärjestelmän käyttöä laajennetaan siten, että valituslupajärjestelmä koskee asemakaavoja oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamispäätöksiä. Asemakaavassa on mahdollista määrätä velvollisuudesta liittyä kaukolämpöverkkoon. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on velvollisuus laatia yhteinen yleiskaava. Kaavoituksen vuorovaikutuksen edistämiseksi kunnalle on annettu velvollisuus antaa perusteltu vastaus muistutuksiin.

Yleiskaavan käyttömahdollisuutta rakennusluvan perusteena laajennetaan. Menettelyllä helpotetaan pienimuotoista rakentamista kylien yhteyteen. Rakennuksen purkamisluvan edellytykset otetaan huomioon silloin, kun purkaminen sisältyy rakennuslupaan. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan ottaa yksityisiä maita ilman maanomistajan suostumusta, jos puistoa koskevat määräykset eivät koske ko. aluetta. Kunnan rakennuslupamaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Kadun nimien ja alueiden numeroiden muuttaminen on mahdollista muuttamatta koko asemakaavaa.

Ks. myös lain viralliset perustelut: HE 102/2008. 

 

44 §
Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena

Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 §:ssä.

Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.

Selostus:

Yleiskaavan käyttömahdollisuutta rakennusluvan perusteena laajennetaan. Yleiskaavaan voidaan ottaa määräys, että määrätyllä alueella rakennuslupa voidaan myöntää yleiskaavan perusteella ilman suunnittelutarveratkaisua. Rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan siten jo yleiskaavassa. Määräys voidaan ottaa sellaiseen yleiskaavaan, jossa rakennuspaikkojen likimääräinen sijainti ja lukumäärä on osoitettu kiinteistökohtaisesti. Rakentaminen voi koskea enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta. Määräys voi koskea vain yleiskaavassa määrättävää kyläaluetta. Jos kuitenkin kylän rakentamispaine on niin suuri, että sen järjestäminen edellyttää erityisiin toimiin ryhtymistä, ei yleiskaavaa voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, vaan alueelle on laadittava asemakaava.

Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Kunta voi ottaa määräyksen uudelleen yleiskaavaan. Mikäli yleiskaavan muulle muuttamiselle ei ole tarvetta, määräys voidaan uudistaa vain tätä määräystä koskevana vaihekaavana.

46 a §
Pääkaupunkiseudun yleiskaava

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava (pääkaupunkiseudun yleiskaava). Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan tultua voimaan edellä mainittuihin pääkaupunkiseudun kuntiin ei sovelleta 8 eikä 195 §:ää. Poikkeamisvallasta pääkaupunkiseudun yleiskaavan alueella säädetään 171 §:ssä.

Selostus:

Pääkaupunkiseudun kunnilla on velvollisuus laatia yhteinen yleiskaava. Yleiskaava voi olla oikeusvaikutteinen tai oikeusvaikutukseton. Laissa ei ole säännöstä siitä, missä ajassa yleiskaava on hyväksyttävä. Pääkaupunkiseudun kunnat voivat antaa yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, kuntainliiton (Esim. YTV) tai muun yhteisen toimielimen tehtäväksi.

Pääkaupunkiseudun oikeusvaikutteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Jos yleiskaava vahvistetaan oikeusvaikutteisena, pääkaupunkiseudun kuntiin ei sovelleta kehittämiskeskusteluja koskevaa MRL 8 § ja oikaisukehotusta koskevaa 195 §:ää. Poikkeamisvalta siirtyy Uudenmaan ympäristökeskukselta kunnille myös MRL 171 § 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

55 §
Asemakaavan esitystapa

Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta. Erillisellä päätöksellä muutettujen tietojen merkitsemisestä kaavaan säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Asemakaavassa määrätyn kadun ja muun yleisen alueen nimi ja kunnanosan ja korttelin numero voidaan muuttaa kunnan erillisellä päätöksellä. Nimien ja numeroiden muuttaminen ei enää edellytä koko asemakaavaprosessia, vaan nimet ja numerot voidaan muuttaa kuntalaissa säädetyn mukaisesti. Valtioneuvosto asetuksella säädetään muutettujen tietojen merkitsemisestä kaavaan.

57 a §
Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuus

Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun taikka asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta.

Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä.

Määräystä ei kuitenkaan sovelleta:

1) rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä;
2) rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä;
3) olemassa olevan rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön taikka laajennukseen; tai
4) olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvään talousrakennukseen.

Selostus:

Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon. Edellytyksenä määräyksen antamiselle on, että määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, tavoiteltavan ilman laadun taikka kaavan muiden tavoitteiden kannalta.

Määräystä sovelletaan uuteen rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on valmiina ja noin 20 metrin etäisyydellä tontin rajasta.

Poikkeuksena liittymisvelvollisuudesta ovat rakennukset, joiden lämmitystapa on vielä kaukolämpöäkin tehokkaampi. Vaihtoehtoista lämmitysjärjestelmää verrataan paikkakunnalla tarjolla olevaan kaukolämpöverkkoon ja sen päästöihin. 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan ns. matalaenergiarakennusta, joka on kuvattu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 kohdassa 2.2.1. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla lämmitysjärjestelmällä tarkoitetaan lämmitysjärjestelmää, joka perustuu aurinkoenergiaan, maalämpöön tai vähäpäästöisiin biopolttoaineisiin. Määräys koskee vain uudisrakentamista ja siten korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen laajennuksen yhteydessä ei ole tarpeen vaihtaa lämmitysjärjestelmää. Myöskään olemassa olevan asuinrakennuksen yhteyteen rakennettavan talousrakennuksen rakentamisen yhteydessä ei tarvitse vaihtaa lämmitysjärjestelmää.

60 §
Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi

Edellä 2 momentissa tarkoitettua 13 vuoden määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on voimassa 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi tai 58 §:n 5 momentin mukainen kielto.

Selostus:

Muutos on tekninen. Viittaus on muutettu koskemaan 58 § 5 momenttia, koska entinen 4 momentti muuttui 5 momentiksi.

63 §
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ilmoitettaviin tietoihin on lisätty kaavoituksen suunnitellusta aikataulusta tiedottaminen.

65 §
Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville

Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Selostus:

Kunnalle on asetettu velvollisuus ilmoittaa perusteltu kannanotto muistutuksesta esitettyyn mielipiteeseen. Kannanotto voi olla yhteenveto muistutuksista ja kunnan kannanotoista muistutuksiin, kunhan siitä käy ilmi perusteltu vastaus muistutuksissa esitettyihin näkökohtiin.

68 §
Kansallinen kaupunkipuisto

Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto.

Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. Omistajan suostumus ei ole kuitenkaan tarpeen, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä.

Selostus:

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen kriteereihin on lisätty luonnon monimuotoisuus.

3 momenttiin on lisätty viimeinen lause. Maanomistajan suostumus ei ole tarpeen sellaisissa tilanteissa, joissa kaupunkipuiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta kyseistä aluetta koskevia 70 §:ssä tarkoitettuja puiston arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Usein puistoiksi osoitettavat alueet on jo aikaisemmin suojeltu kaavalla. Omistajaa on kuultava puiston perustamista valmisteltaessa hallintolain mukaisesti.

69 §
Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Puisto voidaan perustaa kunnan hakemuksesta.

Selostus:

Pykälään on muutettu ilmaisu ”asianomainen ministeriö” ympäristöministeriöksi, joka päättää kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Puisto voidaan perustaa vain kunnan hakemuksesta, kun aikaisemmin muukin taho saattoi esittää puiston perustamista.

70 §
Puistoa koskevat määräykset

Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii.

Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy ympäristöministeriö.

Selostus:

Puiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on kunnan tehtävä. Aikaisemmin kunta laati hoito- ja käyttösuunnitelman yhdessä ympäristökeskuksen kanssa.

3 momenttiin on muutettu ilmaisu ”asianomainen ministeriö” ympäristöministeriöksi, joka hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelman.

83 §
Yleinen alue, katualue ja liikennealue

Liikennealueita ovat asemakaavassa maanteitä, rautateitä, vesiteitä, satamia ja lentokenttiä varten osoitetut alueet.

Maanteiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä varten sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Maantiehen kuuluvalle kevyen liikenteen väylälle voidaan osoittaa muusta liikennealueesta erillinen liikennealue, jos se on paikallisista olosuhteista johtuen perusteltua.

Selostus:

Yleisen tien nimitys on muutettu maantieksi maantielain mukaisesti.

91 g §
Kehittämiskorvauksen määrääminen ja kehittämiskorvaukselle suoritettava korko

Kehittämiskorvaukselle on suoritettava 2 prosentin vuotuinen korko alkaen kahden vuoden kuluttua siitä ajankohdasta, kun asemakaava on tullut voimaan ja kehittämiskorvauksen määräämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi. Korkoa ei suoriteta ajalta, jolloin tontilla on voimassa 53 §:n 1 momentin tai 58 §:n 5 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus:

Muutos on tekninen. Viittaus 58 § 4 momenttiin on muutettu viittaukseksi 58 § 5 momenttiin. 58 §:ään on lisätty uusi 4 momentti, jonka takia aikaisempi 4 momentti on siirtynyt 5 momentiksi.

110 §
Kehittämisalueet

Kehittämisalueeksi voidaan nimetä sellainen rakentamaton tai rakennettu alue, joka sijaitsee tai tulee sijaitsemaan raideliikenneaseman läheisyydessä, jos alueen rakentamisen tai uudistamisen tavoitteet ja kehittämistarpeet ovat aseman toteuttamisesta johtuen muuttumassa.

Selostus:

Uusi 4 momentti mahdollistaa kehittämisalueen nimeämisen olemassa olevan tai suunnitteilla olevan raideliikenteen aseman läheisyyteen. Raideliikenteellä tarkoitetaan juna-, metro- ja raitiotieliikennettä. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että alueen rakentamisen tai uudistamisen tavoitteet ja tarpeet ovat aseman rakentamisen takia muuttuneet tai muuttumassa.

135 §
Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella

Jos rakennuslupahakemuksen mukainen rakentaminen edellyttää rakennuksen purkamista, luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, mitä 139 §:ssä säädetään purkamisluvan edellytyksistä.

Selostus:

Uuden 3 momentin mukaan rakennusluvan yhteydessä myönnettävään rakennuksen purkamislupaan sovelletaan 139 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Sääntelyllä täsmennetään rakennusluvan ja purkamisluvan välistä suhdetta. Rakentamiseen riittää edelleen yksi lupa, ja purkamisen edellytykset selvitetään samassa menettelyssä.

136 §
Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella

Mitä 135 §:n 2 momentissa säädetään, koskee rakentamista myös asemakaava-alueen ulkopuolella. Mitä 135 §:n 3 momentissa säädetään, koskee rakentamista sellaisella asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella, jolla purkaminen on luvanvaraista.

Selostus:

2 momenttiin on lisätty jälkimmäinen lause. Asemakaava-alueen ulkopuolelle myönnettävän rakennusluvan yhteydessä käsitellään rakennuksen purkamislupa soveltaen 139 §:n edellytyksiä. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuksen purkaminen on luvanvaraista vain, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on niin määrätty.

143 §
Luvan voimassaolo ja jatkaminen

Jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa on rauennut. Muuta toimenpidettä koskeva lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan tai hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta. Purkamisluvan voimassaoloaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on rakennussuojelulain 9 §:n mukainen toimenpidekielto.

Selostus:

Pykälään on lisätty säännös purkamisluvan voimassaoloajan laskemisesta. Voimassaoloaikaan ei lasketa sitä aikaa, jolloin alueella on ollut voimassa rakennussuojelulain 9 §:n mukainen toimenpidekielto.

145 §
Lupa- ja valvontamaksu

Pykälän 1 momentin nojalla määrätyt luvan tarkastus- ja valvontamaksut voidaan periä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.

Selostus:

Uuden 4 momentin mukaan tarkastus- ja valvontamaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia.

171 §
Poikkeamisvalta

Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on:

2) vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta;

Poikkeus voidaan myöntää kunnalle laajempaa kuin yhden rakennuspaikan käsittävää aluetta koskevana (alueellinen poikkeaminen), kun kysymys on asemakaava-alueella olemassa olevan asuinrakennuksen tilojen muuttamisesta asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön.

Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan alueella poikkeuksen myöntäminen kuuluu 2 ja 3 momenteissa säädetystä poiketen kunnalle.

Selostus:

2 momentin 2 kohdan mukaista kunnan poikkeamisvaltaa on täsmennetty. Aikaisemman säännöksen mukaan kunta ei saanut myöntää vähäistä suurempaa poikkeusta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Säännöstä täsmennetään siten, että rakennusoikeus koskee tontti- tai rakennuspaikkakohtaista kokonaisrakennusoikeutta. Jos esimerkiksi tontilla on rakennusoikeutta osoitettu kahdelle eri rakennusalalle ja rakennusoikeutta halutaan siirtää toiselta rakennusalalta toiselle, poikkeamisen ratkaisee kunta. Tontin tai rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeuden ylityksen ratkaisee ympäristökeskus.

Toimivalta poikkeamisasiassa on ympäristökeskuksella myös silloin, kun kyse on vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle ei ole asemakaavassa osoitettu lainkaan rakennusoikeutta. Vähäisen rakennusoikeuden osoittaminen tällaiselle alueelle ratkaistaan kunnan päätöksellä rakennusluvan yhteydessä.

Uusi 4 momentti koskee alueellista poikkeamista. Poikkeus myönnetään kunnalle ja se voi koskea alueellisesti rajattua aluetta tai kaupunginosaa. Poikkeaminen voi koskea asemakaava-alueella olemassa olevien asuinrakennuksen tilojen muuttamista asuinrakennuskäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi ullakkotilojen muuttamista asuinrakennuskäyttöön ja kellaritilojen muuttaminen pienimuotoiseen yritystoimintaan. Toimivalta alueellisen poikkeamisen myöntämiseen määräytyy 171 §:n mukaisesti. Mikäli poikkeaminen edellyttää myös rakennusoikeuden vähäistä suurempaa ylitystä, on poikkeamisvalta ympäristökeskuksella.

Uusi 5 momentti koskee toimivallan jakoa poikkeamisasioissa oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan alueella. Poikkeamisvalta kuuluu kunnalle eikä ympäristökeskukselle.

172 §
Poikkeamisen edellytykset

Edellä 171 §:n 4 momentissa tarkoitetun alueellisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, että poikkeamisella edistetään olemassa olevien rakennusten käyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa.

Selostus:

Uuden 3 momentin mukaan alueellisen poikkeamisen edellytyksenä on muiden edellytysten lisäksi, että poikkeaminen edistää olemassa olevien rakennusten käyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa.

174 §
Poikkeamispäätös ja siitä ilmoittaminen

Poikkeamispäätös on perusteltava siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Päätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset ja ehdot.

Päätöksessä on määrättävä aika, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Aika voi olla enintään kaksi vuotta. Alueellisen poikkeamisen määräaika voi olla kuitenkin enintään viisi vuotta.

Selostus:

Viittaus hallintomenettelylakiin on korvattu viittauksella hallintolakiin.

Poikkeamispäätöksen voimassaoloaikaa koskeva säännös siirretään asetuksesta lakiin. Poikkeamispäätökseen on otettava määräys enimmästä voimassaoloajasta. Poikkeamispäätös voi olla voimassa enintään 2 vuotta. Alueellinen poikkeamispäätös voi olla voimassa kuitenkin enintään 5 vuotta.

188 §
Muutoksenhaku kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa ja jolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä siltä osalta, johon valitus kohdistuu, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ranta-asemakaavaa.

Selostus:

5 momenttia on muutettu. Valituslupajärjestelmä otetaan käyttöön valitettaessa tietyistä kaava-asioista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Järjestelmä koskee sellaista kaava-asiaa koskevaa hallinto-oikeuden päätöstä, jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta päätöstä tai jolla valitus on jätetty tutkimatta. Valituslupajärjestelmä koskee vain oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa koskevaa päätöstä. Jos osa asemakaavasta ulottuu oikeusvaikutteisen yleiskaavan ulkopuolelle, valituslupaa ei tarvita. Tilanteessa, jossa asemakaavasta on tehty useita valituksia ja suuri osa valituksista on hylätty hallinto-oikeudessa, on valittajalla jatkovalitusmahdollisuus vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Muutoksen yhteydessä poistetaan vuonna 2006 säädetty asemakaavojen valitusperusteita koskeva valituskielto. Poikkeuksena valituslupajärjestelmästä on ranta-asemakaavat. Ranta-asemakaavan laadituttaneella maanomistajalla on valitusoikeus ilman valituslupaa.

Valitusluvan myöntämisen perusteet ovat hallintolainkäyttölain 13 § 2 momentissa. Lupa myönnetään ennakkopäätösperusteella, ilmeisen virheen perusteella tai painavan muun syyn perusteella.

190 §
Muutoksenhaku muusta viranomaisen päätöksestä

Kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemää 137 §:n mukaista päätöstä, poikkeamispäätöstä, rakennuslupaa, toimenpidelupaa ja katusuunnitelmaa koskevassa asiassa hallinto-oikeuden päätökseen, jolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Selostus:

3 momenttia on muutettu. Valituslupajärjestelmä laajennetaan koskemaan suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamispäätöksiä. Valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatii valitusluvan, mikäli hallintoviranomaisen ja hallinto-oikeuden päätökset ovat yhtäpitävät tai jos valitus on jätetty tutkimatta. Päätöksellä tarkoitetaan päätöstä, sen määräyksiä ja ehtoja, mutta ei perusteluja.

192 §
Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä

Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös alueellisella ympäristökeskuksella.

Selostus:

Uuden 3 momentin mukaan rakennusluvasta, jonka yhteydessä on myönnetty rakennuksen purkamislupa, on valitusoikeus myös alueellisella ympäristökeskuksella.

Jos rakennusluvasta valitetaan vain purkamisen osalta, rakennuslupa ei tule lainvoimaiseksi. Jos valitus purkamisen osalta hyväksytään, rakennuslupakin kumoutuu.

202 §
Muun päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Rakennusjärjestyksen hyväksymistä, rakentamisrajoitusta, tonttijakoa, katusuunnitelmaa, rakennuskieltoa, toimenpiderajoitusta, kehittämisalueeksi nimeämistä ja tyyppihyväksynnän peruuttamista koskevassa päätöksessä voidaan määrätä päätös tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Selostus:

Säännökseen on lisätty katusuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös. Katusuunnitelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä voidaan määrätä, että katusuunnitelma tulee voimaan ennen kuin se on lainvoimainen.

203 §
Muutoksenhaun yhteydessä kaavaan ja rakennusjärjestykseen tehtävät muutokset

Muutoksenhakuviranomainen voi tehdä kaavaan ja rakennusjärjestykseen oikaisunluonteisia korjauksia. Muutoksenhakuviranomainen voi kunnan tai maakunnan liiton suostumuksella tehdä kaavaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeuteen.

Selostus:

Säännökseen on lisätty muutoksenhakuviranomaisen mahdollisuus tehdä vähäisiä tarkistuksia myös maakuntakaavaan. Aikaisemmin tarkistustentekomahdollisuus koski vain yleiskaavaa ja asemakaavaa. Tarkistuksen tekeminen edellyttää suostumusta, jonka maakuntakaavan osalta antaa maakunnan liitto. Myös niiltä, joiden etuun tai oikeuteen tarkistus vaikuttaa, tarvitaan suostumus.

 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen tämän lain voimaantuloa kunnassa tehtyihin päätöksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita 135, 136, 188, 190 ja 192 §:ää.

Mitä 44 §:n 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos yleiskaava on hyväksytty ennen tämän lain voimaantuloa. Mitä 145 §:n 4 momentissa säädetään, ei sovelleta maksuun, joka on määrätty ennen tämän lain voimaantuloa.

Tällä lailla kumottua 137 §:n 3 momenttia voidaan soveltaa kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Selostus:

Siirtymäsäännöksen mukaan nyt muutetuilta osin valituslupajärjestelmää ja purkamisen sisältävän rakennusluvan edellytyksiä ja valitusoikeutta koskevia säännöksiä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen kunnassa tehtäviin päätöksiin.

 

Suvi Marttinen
Asianajaja
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy
Puh. +358 40 580 7686
suvi.marttinen@hpplaw.fi

Edelliselle sivulle