Muutoksella tarkennetaan kunnalle kuuluvaa vastuuta jätteenkuljetuksessa ja käsittelyssä. Aikaisemmin kunnan vastuulle kuului asumisessa syntyvä jäte ja siihen rinnastettava jäte. Tulkinnat kunnan vastuulle kuuluvasta jätteestä ovat vaihdelleet eri kunnissa. Muutos liittyy jätelain 6 §:n jätteen haltijan, tuottajan vastuun ja kunnan vastuun selkeyttämiseen.Muutoksella määritellään yksityisen yritystoiminnan ja kuntien vastuut ja oikeudet jätteiden käsittely- ja hyödyntämistoiminta yksiselitteisesti.

Kunnan vastuulla on asumisessa syntyvä jäte. Kunta vastaa myös valtion, kunnan, seurakunnan, julkisten yhteisöjen jätteestä. Muutos siirtää jätehuoltovastuun kunnalta jätteen tuottajalle erityisesti tukkukaupan, vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä yksityisen palvelutoiminnan osalta. Erityisesti haja-asutusalueella kaupan ja yksityisen palvelualan kohdalla muutos on suuri, koska jätteet on tähän asti kuljetettu asumisessa syntyvän jätteen kanssa.

Teollisuudessa, yksityisessä palvelutoiminnassa ja muussa elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte on jätteen haltijan, tuottajan vastuulla. Elinkeinotoiminnan jätteiden erottaminen kuntien vastuulla olevasta jätteestä lisää yksityisten jätehuoltoyhtiöiden toimintaa.

Laissa annetaan valtuus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella siitä, mikä toiminta on julkista toimintaa, jossa syntyvä jäte voidaan rinnastaa asumisessa syntyvään jätteeseen. Asetuksen uuden 4a §:n mukaan tällaista julkista hallinto- ja palvelutoimintaa ovat: julkinen terveydenhoito- ja sosiaalipalvelu, hallinto ja maanpuolustus, koulutus, ympäristönhuolto, virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta ja muu vastaava julkinen palvelu.

Jäteasetuksen (1390/1993) uusi 4 a § on seuraava

Asumisessa syntyvä ja siihen rinnastettava jäte

Seuraavia jätteitä pidetään jätelain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asumisessa syntyvinä ja siihen rinnastettavina jätteinä:

1) kaikki asumisessa syntyvät jätteet mukaan luettuna vapaa-ajan asunnoissa sekä maatilojen asuinrakennuksissa syntyvä jäte jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivolietteet mukaan luettuina;
2) edellä 1 kohdassa tarkoitettuja jätteitä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaavat jätteet, jotka syntyvät asuinkiinteistöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa, jotka toimittavat jätteensä kiinteistön haltijan luvalla kiinteistön järjestämään jätteen keräyspaikkaan;
3) edellä 1 kohdassa tarkoitettuja jätteitä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaavat muut kuin ongelmajätteet, jotka syntyvät seuraavissa julkisissa hallinto- ja palvelutoiminnoissa:
a) julkisissa terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa;
b) julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa;
c) julkisessa koulutuksessa;
d) julkisessa ympäristönhuollossa;
e) julkisessa virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa;
f) muissa vastaavissa julkisissa palveluissa.

Ks. myös lain viralliset perustelut: HE 257/2006

 

10 §
Järjestetty jätteenkuljetus

Kunnan on järjestettävä joko omana toimintanaan taikka muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Sama koskee myös asuinkiinteistössä sijaitsevassa liikehuoneistossa syntynyttä muuta kuin ongelmajätettä, joka ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaa asumisessa syntynyttä jätettä ja joka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan jätteen keräyspaikkaan. Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, sako- ja umpikaivoliete mukaan luettuna. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin, mikä toiminta katsotaan edellä tarkoitetuksi julkiseksi toiminnaksi, jossa syntynyt jäte voidaan rinnastaa asumisessa syntyvään jätteeseen. Jätteen haltijan kanssa tehtävällä sopimuksella kunta voi ottaa järjestämäänsä jätteenkuljetukseen muunkin jätteen kuljetuksen.

Selostus:

1 momentissa määritellään kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvän jätteen kuljetus. Kunta voi hoitaa kuljetuksen joko omana toimintana tai sopia kuljetuksesta jätealan yhtiön kanssa. Kunnan on järjestettävä myös ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavan jätteen kuljetus. Tällaista on julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä jäte. Kunta vastaa myös asuinkiinteistössä sijaitsevassa liikehuoneistossa syntyvästä jätteestä, joka vastaa asumisessa syntynyttä jätettä ja joka toimitetaan kiinteistöllä olevaan jätteenkeräyspaikkaan. Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea jätettä, mikä syntyy asumisessa, myös sako- ja umpikaivolietettä. Ongelmajätteet eivät ole kunnan vastuulla.

Kunta voi tehdä jätteenhaltijan kanssa sopimuksen muunkin jätteen kuljettamisesta. Sopiminen voi koskea esimerkiksi teollisuudessa, yksityisen palvelutoiminnassa ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

13 §
Kunnan järjestämä jätteen hyödyntäminen ja käsittely

Kunnan on järjestettävä 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan muun kuin ongelmajätteen hyödyntäminen ja käsittely. Kunnan on järjestettävä myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen hyödyntäminen ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Edellä mainittu jäte on toimitettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätteen haltijan kanssa tehtävällä sopimuksella kunta voi järjestää muunkin jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn.

Selostus:

Pykälään on otettu selkeä viittaus 10 § 1 momenttiin ja säädetty asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen osalta haltijalle velvollisuus toimittaa jäte kunnan määräämään paikkaan. Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvän jätteen sekä valtion, kunnan, seurakunnan, julkisten yhteisöjen ja yhdistysten jätteiden hyödyntäminen ja käsittely. Kunnan on järjestettävä myös ongelmajätteen käsittely, jos sen määrä ei ole kohtuuton. Jätteenhaltijan on toimitettava myös ongelmajäte kunnan määräämään paikkaan.

Kunta voi tehdä jätteen haltijan kanssa sopimuksen, jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä. Sopiminen voi koskea esimerkiksi teollisuudessa, yksityisen palvelutoiminnassa ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2007.

Kunta, joka on ennen tämän lain voimaantuloa järjestänyt asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyneen jätteen kuljetuksen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yksityistä yrittäjää käyttäen, voi jatkaa teollisuus-, palvelu- tai muussa elinkeinotoiminnassa syntyneen jätteen kuljetuksen järjestämistä asianomaisten yksityisten yrittäjien kanssa tehtyjen sopimusten voimassaolon ajan, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta. Kunnan näin menetellessä asianomaista jätteen tuottajaa ja muuta haltijaa eivät tuona aikana koske jätelain 8 ja 12 §:ssä säädetyt velvollisuudet jätteen kuljetuksen ja hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisessä.

Selostus:

Jätteenkuljetussopimukset, jotka kunta on tehnyt teollisuus, palvelu- tai muussa elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen kuljettamisesta, ovat voimassa enintään viisi vuotta 1.6.2007 lukien.

 

Suvi Marttinen
Varatuomari
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy

Edelliselle sivulle