Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä 190/2020

Hallitus totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronaviruksen vuoksi. Tästä syystä hallitus antoi valmiuslain (1552/2011) nojalla 17.3.2020 käyttöönottoasetuksen (125/2020) ja tämän jälkeen 31.3.2020 käyttöönottoasetuksen jatkamisasetuksen (174/2020), joka on voimassa 14.4.2020-13.5.2020. Molemmilla asetuksilla oikeutetaan poikkeamaan soveltamisasetuksessa säädetyllä tavalla eräistä vuosilomalain (162/2005), työaikalain (872/2019) ja työsopimuslain (55/2001) säännöksistä. Nämä poikkeamismahdollisuudet koskevat yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, kuten terveydenhuoltoa ja sosiaalitoimea, pelastustoimea, hätäkeskustoimintaa ja poliisitoimea koko valtakunnan alueella. Tavoitteena on turvata yhteiskunnallisesti kriittisten palveluiden toiminta.

Käyttöönottoasetuksella ja sitä seuranneella jatkamisasetuksella säädetään, miltä osin valmiuslain toimivaltuudet ja poikkeamismahdollisuudet otetaan käyttöön. Jatkamisasetuksen 4 §:n mukaan voidaan poiketa valmiuslain 93 §:ssä säädetyin edellytyksin työaikalain lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä sekä vuosilomalain antamista koskevista säännöksistä. Asetuksen 5 §:n mukaan voidaan pidentää valmiuslain 94 §:ssä säädetyllä tavalla työntekijän, virkamiehen ja kunnallisen viranhaltijan irtisanomisaikaa.

Tässä esityksessä selostettava asetus 190/2020 on valmiuslain 93 ja 94 §:ään perustuva soveltamisasetus, jolla säädetään edellä selostettujen poikkeuksien tarkemmista rajoista. Asetuksella pyritään varmistamaan työnantajan riittävä henkilöstömäärä koronavirusepidemian aikana. Työnantaja voi keskeyttää tarvittaessa työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa, poiketa velvollisuudesta hankkia työntekijältä suostumus ylityön tekemiseen sekä poiketa lepoaikasäännöksistä ja pidentää työntekijän noudatettavaksi säädettyä irtisanomisaikaa, jos työnantajaa uhkaa virusepidemiasta johtuva työvoimapula. Epidemian kehityskulusta johtuen asetuksen mukaisen sääntelyn tarpeen odotetaan merkittävästi kasvavan kevään kuluessa. Selostettava soveltamisasetus vastaa sisällöltään aiempaa soveltamisasetusta 128/2020 lukuun ottamatta vähäistä 3 §:n 2 momenttiin tehtävää täsmennystä tauko- ja lepotilojen järjestämisen osalta.

Asetus tuli voimaan 14.4.2020.

Ks. myös työ- ja elinkeinoministeriön muistio.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valmiuslain (1552/2011) 93 ja 94 §:n nojalla:

1 §

Tämä asetus koskee vuosilomalaissa (162/2005) tarkoitettuja vuosilomia, työaikalaissa (872/2019) tarkoitettuja lepoaikoja ja ylityörajoituksia sekä työsopimuslaissa (55/2001) tarkoitettuja työsopimuksen irtisanomisaikoja. Tätä asetusta saadaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa sekä poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Mitä tässä asetuksessa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan.

Mitä tässä asetuksessa säädetään työehtosopimuksesta, sovelletaan myös virkaehtosopimukseen.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan valmiuslain 93 §:n mukaisesti terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön. Irtisanomisaikaa ei asetuksen 4 §:n mukaan kuitenkaan voida pidentää poliisitoimessa.

Pykälän 2 momentin mukaan mitä tässä asetuksessa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan ja vastaavasti pykälän 3 momentin mukaan, mitä tässä asetuksessa säädetään työehtosopimuksesta, sovelletaan myös virkaehtosopimukseen.

Huomioiden perustuslain 23 pykälä sekä valmiuslain 4 ja 5 pykälät, työnantajan on tämän soveltamisasetuksen mahdollisuuksista huolimatta pyrittävä työn järjestämistä koskevilla keinoilla huolehtimaan, että poikkeukset voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Poikkeusmahdollisuuksien käyttö on siten rajattava koskemaan tilanteita, joissa työaikalain ja vuosilomalain sisältämillä toimimismahdollisuuksilla ei selvitä.

2 §

Työnantaja saa vuosilomalain ja sen 30 §:ään perustuvan työehtosopimusmääräyksen estämättä:

1) poiketa vuosiloman ilmoittamista ja antamisajankohtaa koskevista säännöksistä tai määräyksistä;

2) siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa;

3) keskeyttää jo aloitetun vuosiloman.

Edellä 1 momentin soveltamisen edellytyksenä on, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.

Edellä 1 momentin mukaan pitämättömäksi jääneet lomat on annettava työntekijälle niin pian kuin mahdollista.

Selostus:

Pykälä koskee työnantajan oikeutta poiketa vuosilomalain vuosiloman ilmoittamista ja antamisen ajankohtaa koskevista säännöksistä. Vuosilomalain 23 §:n mukaan työnantajan määrätessä vuosiloman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, vuosilomasta on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan työantajalla on oikeus poiketa tästä ilmoitusajasta ja poikkeaminen mahdollistaa myös lyhyemmän ilmoitusajan käyttämisen silloin, kun kyse on työnantajan määräämistä lomista. Työnantaja saa lisäksi määrätä vuosiloman ajankohdan noudattamatta vuosilomalain 20 pykälässä säädettyjä vuosilomalain antamisen aikarajoja. Sama koskee myös työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyä vuosiloman osaa.

Vuosilomalain mukaan työnantajan työntekijälle ilmoittaman loman ajankohta sitoo työnantajaa ja lomaa ajankohtaa voidaan sen jälkeen siirtää sopimalla. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus siirtää jo ilmoittamaansa ja vahvistamaansa vuosiloman ajankohtaa ja määrätä se pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Tilanteen vaatiessa työnantajalla on 1 momentin 3 kohdan mukaan myös oikeus keskeyttää työntekijän jo alkanut vuosiloma.

Asetus koskee kaikkea vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa eli 24 arkipäivän pituista kesälomaa ja kuuden arkipäivän pituista talvilomaa samoin kuin säästövapaata, josta säädetään vuosilomalain 27 pykälässä. Tämän lisäksi asetusta sovelletaan myös laissa säädettyä pidempään, työehtosopimukseen perustuvaan vuosilomaan. Asetus ei kuitenkaan koske yksinomaan työehtosopimukseen perustuvaa vapaata.

Pykälän 2 momentin mukaan asetuksen soveltaminen edellyttää sitä, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten työn järjestelyjen vuoksi. Poikkeuksellisilla toimilla ei saa vaarantaa henkilöstön työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.

Pykälän 3 momentin mukaan siirretyt lomat on annettava henkilöstölle heti, kun tilanne sen sallii.

3 §

Työnantaja saa työaikalain ja sen 34 §:ään perustuvan työehtosopimuksen estämättä:

1) teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta;

2) poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä;

3) poiketa työaikalain 18 §:n enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä.

Edellä 1 momentin soveltamisen edellytyksenä on, että se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja järjestää työntekijöiden käyttöön lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa.

Edellä 1 momentin soveltamisen edellytyksenä on myös, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lisäksi työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.

Selostus:

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan työnantaja voi työaikalain tai sen 34 pykälään perustuvan työehtosopimuksen estämättä teettää työntekijällä ylityötä ilman työntekijän suostumusta. 2 kohdan mukaan sallitaan poikettavan työaikalain 25 pykälän vuorokausilepoa ja 27 pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä. Mainitut työaikalain pykälät mahdollistavat jo itsessään joustoja, minkä lisäksi selostettavan asetuksen 4 pykälä antaa lisää mahdollisuuksia poikkeuksellisille työn järjestelyille.

Niin ikään 1 momentin 3 kohta sallii poikettavan työaikalain enimmäistyöaikaa koskevasta 18 pykälän säännöksestä, jonka mukaan työaika saa ylityöt mukaan luettuna olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Säännöksestä poikkeaminen tulee kuitenkin kysymykseen lähinnä silloin, kun kuluvan tasoittumisjakson aikana on jo tehty työtä lähes sen verran kuin työaikalain 18 pykälä sallii.

Pykälän 2 momentin mukaan selostettujen työaikalain poikkeusten käyttäminen edellyttää, että niiden soveltaminen on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi työnantajan on järjestettävä työntekijöiden käyttöön lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa. Tauko- ja lepotilojen järjestämistä työpaikalle ei kuitenkaan edellytetä, vaan olennaista on, että ne ovat työntekijöiden käytössä esimerkiksi kiinteän työpaikan ulkopuolella työskenneltäessä.

Pykälän 3 momentin mukaan soveltamisen edellytyksenä on, että toimenpiteet ovat tarpeen koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi ja ettei niillä vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lisäksi työnantajan on huolehdittava työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.

4 §

Työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa työsopimuslain 6 luvun 3 §:n ja työehtosopimusmääräyksen estämättä neljään kuukauteen.

Edellä 1 momentin soveltamisen edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi. Poikkeusta ei sovelleta poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Selostus:

Pykälän mukaan työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa työsopimuslain 6 luvun 3 §:n ja työehtosopimusmääräyksen estämättä neljään kuukauteen. Edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi. Poikkeusta ei sovelleta poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

5 §

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2020. Asetus on voimassa 13 päivään toukokuuta 2020.

Selostus:

Selostettava soveltamisasetus on voimassa 13 toukokuuta 2020 asti. Myös valmiuslain nojalla annettu käyttöönottoasetuksen jatkamisasetus 174/2020 on voimassa 14.4.2020-13.5.2020.

---

Tämä asetus tuli voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2020

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi