• PDF

Mistä puhumme, kun puhumme yhteisvaikutusten arvioinnista? – Yhteisvaikutusten arviointi ympäristövaikutusten hallintakeinona

Ympäristöjuridiikka 3–4/2020 s. 46–71
21.12.2020
Asiantuntija-artikkeli

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset ympäristöhaasteet ovat synnyttäneet tarpeen pyrkiä hallitsemaan ympäristövaikutuksia nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Artikkelissa selvitetään yhteisvaikutuskäsitteen ja lakisääteisen yhteisvaikutusten arvioinnin sisältöä sekä sitä, miten yhteisvaikutusten arviointilainsäädäntö tukee yhteisvaikutusten huomioonottamista aineellisessa päätöksenteossa. Artikkelissa määritetään yhteisvaikutusten arvioinnille ne keskeiset ominaispiirteet, joiden kautta ympäristövaikutusten kokonaisvaltainen hallinta voi toteutua. Yhteisvaikutusten arvioinnin sääntelyn riittävyyttä ja yhteisvaikutuskäsitteen sisältöä tarkastellaan ensin säädöstasolla. Tarkasteluun on valittu suunnittelulaeista maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki ja luonnonsuojelulaki sekä lupalaeista ympäristönsuojelulaki. Yhteisvaikutusten kannalta MRL:ssa tunnistetaan eniten kehitettävää. Kun yhteisvaikutusten arviointia tarkastellaan sääntelyjärjestelmätasolla, arviointilainsäädännön ja aineellisen lupalainsäädännön suhde osoittautuu monin tavoin aukolliseksi. Tämän vuoksi osa suunnitteluvaiheessa tunnistetuista vaikutuksista eivät tule huomioonotetuiksi lupavaiheessa. Vesienhoitolaki on osoittautunut LSL:n ohella aineelliseksi lupasäädökseksi, joka integroi yhteisvaikutukset aineelliseen päätöksentekoon ympäristön kannalta parhaan mahdollisen päätöksen edellytyksenä.

Asiasanat
• Ilmastonmuutos - Kaavoitus - Luonnon monimuotoisuus - Luontodirektiivi - Maakuntakaava - Natura 2000 -verkosto - Päästöt - Ympäristövaikutusten arviointimenettely