• PDF

Velvoiteoikeus kestävyyskysymyksen rakenteellisena sydämenä

Ympäristöjuridiikka 3/2021 s. 57–74
10.1.2022
Asiantuntija-artikkeli

Velvoiteoikeudella on keskeinen mutta toistaiseksi vähälle huomiolle jäänyt rooli tuotantotoiminnan sosiaalisen, ympäristöllisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden muotoutumisessa. Velvoiteoikeus muodostaa rakenteellisen pohjaratkaisun pitkälti sopimusten varaan rakentuvalle kansalliselle ja ylikansalliselle tuotannolle. Keskeistä tälle pohjaratkaisulle on, että se ulkoistaa kestävyyteen liittyvät näkökulmat sopimusosapuolilta yhteiskunnalle. Vaikka näitä ulkoisvaikutuksia on pyritty sääntelemään esimerkiksi sosiaali-, työ- ja ympäristölainsäädännön kautta, velvoiteoikeuden takaama vapauden piiri mahdollistaa aiemman sääntelyn ohittamisen sopimusrakenteita käyttämällä siirryttäessä uusiin tuotannon muotoihin, kuten teollistumisesta arvoketjutalouteen, alustatalouteen ja kiertotalouteen.

Kirjoituksessa kuvaan, miten velvoiteoikeus on yhtäältä mahdollistanut tuotannon uusia muotoja, kuten teollistumisen, arvoketjutalouden, alustatalouden sekä kiertotalouden, ja näiden myötä kiihtyvään tahtiin tehostuvan tuotannon. Samalla velvoiteoikeuden rakenteita käyttämällä ja toiminnanvapauden nimissä jokainen uusi tuotannon muoto siirtyy pois aiemman tuotannon ulkoisvaikutuksia koskevan sääntelyn piiristä. Tätä vaikutusta voi kuvata neljän parametrin kautta, jotka ovat tuotannon, ja sen myötä sopimuksen, kontekstualisoituminen, sirpaloituminen, ylikansallistuminen ja jokapaikkaistuminen.

Tuotannon saattaminen kestävämmälle pohjalle edellyttää velvoiteoikeuden mukauttamista näihin parametreihin. Tämä mukauttaminen on tähänastisissa tuotannon murroksissa tapahtunut jälkikäteen, pääasiassa ulkoisvaikutusten sääntelyn kautta mutta osittain myös velvoiteoikeuden paradigmatasoa muuttamalla. Jos halutaan rakentaa aidosti eli myös etukäteisesti kestävä velvoiteoikeus globaalin tuotannon järjestelmän pohjaksi, nämä parametrit tulisi rakenteistaa velvoiteoikeuden paradigmatasolle esimerkiksi presumptiivisen kontekstualismin kautta. Tässä voi kuitenkin olla omat ongelmansa yhteiskunnan kehityksen kannalta.

Asiasanat
• Kuluttajansuoja - Sopimus - Sopimusvapaus - Ulkoistaminen - Ympäristövahinko - Ympäristövastuu