• PDF

Kestävyysmurros ja insolvenssioikeus – mikä kestää?

Ympäristöjuridiikka 3/2021 s. 6–22
10.1.2022
Asiantuntija-artikkeli

Kirjoituksessa tarkastellaan julkisoikeudellisen ympäristövastuun toteutumista konkurssissa ja yrityssaneerauksessa. Niissä keskeinen tavoite on velkojien tehokas ja yhtäläinen maksunsaantioikeus. Yrityssaneerauksessa lisäksi tavoitellaan velallisyrityksen tervehdyttämistä. Valinta mainittujen menettelyjen välillä perustuu elinkelpoisuustestiin ja konkurssivertailuun.

Velkojien maksunsaantioikeus on ristiriidassa sen kanssa, että ensisijaisesti konkurssipesän varoilla hoidetaan pesää koskeva ympäristöongelma. Ristiriitaa yritettiin ratkaista vuoden 2018 hallituksen esityksellä. Ehdotus hylättiin eduskunnassa, koska konkurssipesän toimintakynnys oli asetettu liian korkealle. Eduskunnan edellyttämää uutta esitystä ei ole annettu. Linjauksia uuteen esitykseen olisi saatavissa ratkaisusta KHO 2017:53 ja kansainvälistä huomiota saaneesta Kanadan korkeimman oikeuden Redwater-ratkaisusta.

Yrityssaneeraus sen sijaan on jo nykyisessä muodossaankin yhteen sovitettavissa kestävän kehityksen vaatimusten kanssa. Velallisyritystä ei katsota elinkelpoiseksi, jos yrityksestä saadaan kannattava vain ympäristönormeja rikkomalla. Nykyisin useat rahoittajat toimivat ESG-periaatteiden mukaisesti ja saattavat edellyttää kestävyysinvestointeja saneerausohjelman aikana. Tämä saattaa heikentää velkojien maksunsaantia ja suosia yhtiön osakkeenomistajia. Keinoja tasapainottaa velkojien ja omistajien intressejä ovat muun muassa maksuohjelman keston pidentäminen sekä velkakonversio ja -novaatio. Näin myös velkojat pääsevät hyötymään kestävyysinvestoinneista.

Asiasanat
• Konkurssi - Velkojien maksunsaantijärjestys - Ympäristönsuojelu - Ympäristövastuu - Yrityssaneeraus