Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle 1.1.2010 alkaen

Vuosi 2010
VEROHALLINTO
OHJE  
   
Voimassaolo Päivämäärä
Toistaiseksi 1.7.2010 
   
Aiemmin  
Verohallinnon julkaisu 202  

Arvonlisäveron verokannat nousevat 1.1.2013.  Tässä ohjeessa on vanhat verokannat. Uudet verokannat ovat 24 % (yleinen verokanta), 14 % ja 10 % (alennetut verokannat). Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäverokantojen muutos 1.1.2013.

Yleistä
1.1 Lainsäädäntö
1.2 Arvonlisäverokannat
1.3 Palautusviranomaisen yhteystiedot
Kuka on oikeutettu palautukseen?
Mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen?
Mistä palautusta ei makseta?
Vähennyksen suhdeluku
Hakemusmenettely
Hakemusjakso
Palautuksen vähimmäismäärä
Palautushakemuksessa annettavat tiedot
10 Määräaika
11 Laskut ja tuontiasiakirjat
12 Onko kopiot laskuista liitettävä hakemukseen?
13 Voiko hakemuksen tehdä asiamies eli muu henkilö kuin hakija itse?
14 Vähennyksen suhdeluvun tarkistusmenettely
15 Muutoksenhaku
16 Veroviranomaisten käsittelystä
16.1 Ilmoitukset ja päätökset
16.2 Hakemuksen käsittelyaika
16.3 Lisätietopyyntö
16.4 Palautuksen maksaminen
16.5 Virheellisesti saatu palautus
Liite: Suomeen tehtävissä hakemuksissa käytettävät hankinnan laadun kuvaavat koodit

Toisessa EU-maassa toimiva arvonlisäverovelvollinen yritys tekee arvonlisäveron palautushakemuksen Suomeen oman maansa veroviranomaisen ylläpitämässä sähköisessä verkkopalvelussa.

Paperista, postitse lähetettävää hakemuslomaketta ei voi enää käyttää.

Uusi sähköinen menettely koskee 31.12.2009 jälkeen tehtyjä hakemuksia. Hakemus voi siten koskea jo vuoden 2009 verollisia hankintoja. Hakemus on tehtävä viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa hakemus koskee. Vuotta 2009 koskevan hakemuksen viimeinen jättöpäivä on siis 30.9.2010.

Tietoa ja ohjeita uudesta ulkomaalaispalautuksesta on Verohallinnon Internet-sivuilla Ulkomaalaispalautus.

Yleistä

1.1 Lainsäädäntö

Arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, säädetään arvonlisäverolain 122–126 §:ssä ja 150–156 l §:ssä.

1.2 Arvonlisäverokannat

Arvonlisäverokannat 30.6.2010 asti 1.7.2010 alkaen
Yleinen verokanta 22 % 23 %
Elintarvikkeet ja rehut 12 %
(17 % 30.9.2009 asti)
13 %
Ravintola- ja ateriapalvelut 22 % 13 %
Henkilökuljetus, hotellimajoitus, kulttuuri-, urheilu- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut, liikuntapalvelu, lääkkeet ja lääkkeenomaiset tuotteet, kirjat, taide-esineen ensimyynti. 8 % 9 %
Alennettu verokanta on voimassa 31.12.2010 asti. Parturi- ja kampaamopalvelut, pienet korjauspalvelut, jotka kohdistuvat polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin, mukaan lukien vaatteiden ja liinavaatteiden muutostyöt. 8 %                                                                                                                                                                                    9 %                                                                                                                                      

1.3 Palautusviranomaisen yhteystiedot

Ulkomaisten elinkeinonharjoittajien arvonlisäveron palautushakemukset käsittelee

Uudenmaan yritysverotoimisto
Käyntiosoite: Opastinsilta 12 C, 00520 Helsinki
Postiosoite: PL 34, 00052 VERO, Finland

Internet: Ulkomaalaispalautus
Puhelin +358 20 697 063
Telefax +358 9 7311 4895

Kuka on oikeutettu palautukseen?

Arvonlisäveron palautusta voi hakea toiseen EU-maahan sijoittautunut ulkomaalainen arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, josta hän suorittaa liiketoimia, ja jos hän ei harjoita Suomessa liiketoiminnan muodossa muuta tavaroiden ja palvelujen myyntiä kuin:

  1. myyntiä, josta ostaja on arvonlisäverolain 8 a ja 9 §:n nojalla verovelvollinen tai jossa ostajana on Suomen valtio; ja
  2. kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myynti joka on 71, 72 d tai 72 h §:n nojalla verotonta.

Palautusoikeuden edellytyksenä on, että hakija on tehnyt hankinnat sellaista muualla harjoittamaansa tavaroiden ja palvelujen myyntiä varten, joka oikeuttaisi vähennykseen Suomessa, jos hankinnat olisi tehty täällä. Hakijan on lisäksi harjoitettava sijoittautumisvaltiossaan myyntiä, joka oikeuttaa vähennykseen tässä valtiossa. Palautuskelpoista on enintään sijoittautumisjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti määritelty osuus verosta. Sijoittautumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, jossa hän harjoittaa myyntiä.

Palautukseen on oikeutettu ulkomaalaisen elinkeinonharjoittajan toisessa EU-maassa oleva kiinteä toimipaikka. Jos hakijalla on useampia kiinteitä toimipaikkoja eri EU-maissa, kukin toimipaikka jättää omista hankinnoistaan hakemuksen omassa sijoittautumisvaltiossaan. Sijoittautumisvaltio tutkii arvonlisäverovelvollisuuden ja välittää Suomessa tehtyjen hankintojen osalta palautushakemuksen edelleen Suomeen. Palautus edellyttää, että laskut on osoitettu kyseiselle arvonlisäverovelvolliselle hakijalle.

Suomessa yhteisömyyntiä harjoittavat tai täällä yhteisöhankintoja tekevät ulkomaalaiset ovat Suomessa ilmoituk-senantovelvollisia. He joutuvat rekisteröitymään arvonlisäverovelvollisiksi ja antamaan kausivero- ja yhteenvetoilmoitukset, vaikka heillä ei olisi Suomessa kiinteää toimipaikkaa eivätkä he haluaisi hakeutua Suomessa arvonlisäverovelvollisiksi. Tarkempia ohjeita asiasta on sivulla Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Ulkomaalaisella on oikeus palautukseen, jos hänellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja hän tekee Suomessa vain yhteisöhankintoja.

Mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen?

Arvonlisäveron palautus edellyttää, että:

  • hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi aiheuttanut verovelvollisuuden tai
  • hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut arvonlisäverolaissa tarkoitettuun palautukseen tai
  • hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tiettyjen tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, joka on verotonta tai
  • hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, josta ostaja on verovelvollinen (ns. käännetty verovelvollisuus).

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun myyjänä on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, eikä hän ole hakeutunut täällä verovelvolliseksi. Palautusoikeutta sovelletaan myös, kun ostajana on Suomen valtio.

Palautusoikeus edellyttää, että hakija on tehnyt hankinnat sellaista muualla harjoittamaansa tavaroiden ja palveluiden myyntiä varten, joka oikeuttaisi vähennykseen Suomessa, jos hankinnat olisi suoritettu täällä. Tämän lisäksi hakijan on harjoitettava vähennykseen oikeuttavaa tavaroiden ja palvelujen myyntiä EU-maassa, johon hän on sijoittautunut.

Hakija saattaa harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä sellaista tavaroiden ja palveluiden myyntiä, joka oikeuttaa vähennykseen, että sellaista myyntiä, joka ei oikeuta vähennykseen kyseisessä EU-maassa. Tällaisessa tapauksessa palautettavissa olevasta arvonlisäverosta voidaan palauttaa ainoastaan se osuus, joka liittyy vähennyksiin oikeuttaviin myynteihin. Tämän osuuden määrittäminen perustuu arvonlisäverodirektiivin 173 artiklaan ja sen soveltamiseen hakijan sijoittautumisvaltion lainsäädännössä. Palautuksen määrään vaikuttavat Suomen arvonlisäverolain säännökset toiminnan verollisuudesta, osittaisesta vähennysoikeudesta ja vähennysrajoituksista. Hakija saa palautuksena kuitenkin veron määrästä enintään sen osuuden, joka liittyy sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin.

Jos Suomessa hankittu tavara tai palvelu on hankittu vain osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, on tämä ilmoitettava palautushakemuksessa.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, jos hankinta liittyy hänen harjoittamaansa ns. nollaverokannan alaiseen toimintaan. Tällaista nollaverokannan alaista toimintaa on veroton kansainvälinen kauppa, tilattujen lehtien, yleishyödyllisen yhteisön jäsenlehden painoksen, verottomien vesialusten tai niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti ja kullan myynti keskuspankille.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada arvonlisäveron palautus mm. seuraavista verollisista hankinnoista: kokoukset, tavaranäytteet, näyttelyt, messut, koulutus, toimistotarvikkeet, valokopiot, kartat, ammattikirjallisuus, hotellimajoitus, kuljetukset Suomessa, ajoneuvoyhdistelmän poltto- ja voiteluaineet, huolto, korjaus sekä varaosat, auton pysäköinti.

Palautusta ei saa hankinnoista, jotka liittyvät sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, josta hän on arvonlisäverolain mukaan myyjänä verovelvollinen (eli käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta).

Ulkomaalainen on myyjänä verovelvollinen seuraavissa tilanteissa:

  • ostaja on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty täällä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  • ostaja on yksityishenkilö
  • kyseessä on toisesta jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuva tavaran kaukomyynti yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille (ks. Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa)
  • kyseessä on henkilökuljetuspalvelut
  • kyseessä ovat seuraavat Suomessa suoritetut palvelut: opetus, tieteelliset palvelut, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuudet ja muut sellaiset palvelut sekä niiden järjestämiseen välittömästi liittyvät palvelut.

Ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja ei ole oikeutettu saamaan arvonlisäveroa takaisin ulkomaalaispalautusmenettelyn avulla, jos hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan muuhun nollaverokannan alaiseen toimintaan kuin tiettyjen verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan samalla tavoin kuin muillekin arvonlisäverovelvollisille.

Elinkeinonharjoittajalla on kuitenkin oikeus palautukseen, jos hankinta liittyy arvonlisäverolaissa tarkoitetun rahoi-tuspalvelun ja vakuutuspalvelun tai verottomien seteleiden ja kolikkojen myyntiin ja ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella tai, jos myynti liittyy välittömästi EU:n ulkopuolelle vietäväksi tarkoitettuihin tavaroihin.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero jos hankinta liittyy hänen Suomessa tai ulkomailla harjoittamaan verollisen sijoituskullan tai kulta-aineksen tai kultapuolivalmisteen myyntiin ja myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Palautusoikeuden edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittajan ulkomailla harjoittama toiminta olisi oikeuttanut verollisuuden valitsemiseen, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa. Palautusoikeus koskee myös verolliseen sijoituskullan välityspalvelun myyntiin hankituista verollisista tavaroista ja palveluista.

Verotonta sijoituskullan myyntiä harjoittavalla elinkeinoharjoittajalla on oikeus saada palautuksena:

  1. verovelvolliselta myyjältä ostamastaan sijoituskullasta suoritettava vero,
  2. hänen toimestaan tai toimeksiannostaan muunnettavan muun kullan hankintaan sisältyvä vero,
  3. sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostamastaan palvelusta suoritettava vero.

Jos tavara tai palvelu hankitaan sijoituskullan verotonta myyntiä varten, sijoituskultaa valmistavalla tai sijoituskultaa tai muuta kultaa sijoituskullaksi muuntavalla elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena valmistamiseen tai muuntamiseen liittyvän tavaran tai palvelun hankintaan sisältyvä vero, joka olisi oikeuttanut vähennykseen, jos toiminta olisi aiheuttanut verovelvollisuuden Suomessa.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus palautukseen edellä tarkoitettuihin hankintoihin sisältyvästä verosta, myös ulkomailla harjoitetun sijoituskullan myynnistä, jos hankinta liittyy toimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut palautukseen. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan, joka myy Suomessa sijoituskultaa ja joka ei ole valinnut myynnin verollisuutta, on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Mistä palautusta ei makseta?

Suomen arvonlisäverolaissa säädetyt verovelvollisten vähennysoikeuden rajoitukset koskevat myös ulkomaalaiselle suoritettavaa arvonlisäveron palautusta.

Arvonlisäverolain mukaan vähennystä ei saa tehdä seuraavista tavaroista ja palveluista:

  • verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävä kiinteistö sekä siihen tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyvät tavarat ja palvelut
  • edustustarkoitukseen käytettävät tavarat ja palvelut
  • postimerkki tai muu siihen verrattava oikeus, jos kuljetuspalvelun myynnistä ei ole suoritettava veroa sillä perusteella, että se tapahtuu ulkomailla
  • henkilöautot, kaksikäyttöautot, moottoripyörät, matkailuperävaunut, rakenteeltaan pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitetut vesialukset ja sellaiset ilma-alukset, joiden suurin sallittu lähtömassa on enintään 1 550 kg sekä niihin tai niiden käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut.

Arvonlisäveron palautusta ei saa esim. seuraavista hankinnoista:

  • hankinnat, jotka on tarkoitettu elinkeinonharjoittajan tai hänen henkilökuntansa yksityiskäytössä kulutettaviksi, esim. hotelliaamiainen
  • hankinnat edustustarkoitukseen, mm. ravintolakulut, liikelahjat
  • henkilöauton hankinta tai vuokraus sekä henkilöautoon ja sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen ostot (mm. poltto- ja voiteluaineet, huolto ja korjaus sekä varaosat), jos henkilöautoa ei ole hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Esim. henkilöauton vuokrakuluihin sisältyvä arvonlisävero on palautuskelpoinen, jos autoa käytetään yksinomaan liiketoiminnassa.
  • verottoman sijoituskullan myyntiin liittyvät kustannukset.

Palautusta ei saa verottomista hankinnoista kuten esim. ulkomaanlennoista.

Matkatoimistopalveluihin sovellettavan marginaaliverotuksesta vuoksi ulkomaalainen matkanjärjestäjä ei saa palautusta palveluista ja tavaroista, jotka hän on ostanut omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta välittömästi matkustajan hyväksi.

Palautusta ei makseta, jos laskun kuuluisi olla veroton, mutta se on virheellisesti verollinen. Jos myyjä on virheellisesti laskuttanut tavaran tai palvelun myynnin verollisena, veroa ei palauteta, vaan ostajan on otettava yhteyttä myyjään ja pyydettävä tätä palauttamaan virheellisesti veloitettu arvonlisävero.

Vähennyksen suhdeluku

Hakija saattaa harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä sellaista tavaroiden ja palveluiden myyntiä, joka oikeuttaa vähennykseen, että sellaista myyntiä, joka ei oikeuta vähennykseen kyseisessä EU-maassa. Tällaisessa tapauksessa palautettavissa olevasta arvonlisäverosta voidaan palauttaa ainoastaan se osuus, joka liittyy vähennyksiin oikeuttaviin myynteihin. Tämän osuuden määrittäminen perustuu arvonlisäverodirektiivin 173 artiklaan ja sen soveltamiseen hakijan sijoittautumisvaltion lainsäädännössä. Palautuksen määrään vaikuttavat Suomen arvonlisäverolain säännökset toiminnan verollisuudesta, osittaisesta vähennysoikeudesta ja vähennysrajoituksista. Hakija saa palautuksena kuitenkin veron määrästä enintään sen osuuden, joka liittyy sijoittautumisvaltiossa vähennykseen oikeuttaviin liiketoimiin.

Arvonlisäverodirektiivin 173 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan vähennyskelpoinen osuus on laskettava 174 ja 175 artiklan yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti kaikista verovelvollisen suorittamista liiketoimista. Artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin määrittää vähennyskelpoisen osuuden alakohdissa luetelluilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Sijoittautumisjäsenvaltion lainsäädännöstä riippuen verovelvollisella voi olla:

  • oikeus tai velvollisuus laskea toimintansa jokaiselle toimialalle erillinen vähennyksen suhdeluku
  • oikeus tai velvollisuus tehdä vähennys tavaroiden ja palvelujen täyden tai osittaisen käytön perusteella
  • oikeus tai velvollisuus tehdä vähennys jokaisesta sellaisesta tavarasta tai palvelusta, jota käytetään vähennyskelpoisiin liiketoimiin
  • oikeus vähentää määrältään merkityksetön vähennyskelvoton veron osuus.

Direktiivin 175 artiklan mukaan vähennyksen suhdeluku on määritettävä vuosiperusteella. Vuoden aikana sovellettava tilapäinen suhdeluku on laskettava edeltävän vuoden liiketoimien perusteella. Tilapäisen suhdeluvun perusteella tehdyt vähennykset on tarkistettava, kun lopullinen suhdeluku seuraavana vuonna vahvistetaan.

Hakijan on ilmoitettava sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan määritetty vähennyskelpoinen osuus prosenttilukuna kahden desimaalin tarkkuudella. Vähennyskelpoinen osuus on ilmoitettava palautushakemuksessa jokaisen laskun ja tuontiasiakirjan kohdalla.

Hakemusmenettely

Hakija tekee arvonlisäveron palautushakemuksen oman maansa verkkopalvelussa.

Palautushakemuksen Suomeen voi tehdä suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Jos Uudenmaan yritysverotoimisto esim. pyytää hakijalta lisätietoa, hakija voi käyttää jotakin näistä kolmesta kielestä.

Jos hakija sijoittautumisvaltiossaan kuuluu arvonlisäverovelvollisuusryhmään, hakemuksen tekee arvonlisäverovelvollisuusryhmä. Jos kuitenkin arvonlisäverovelvollisuusryhmään kuuluvalla yrityksellä on oma arvonlisäveronumero, yritys voi tehdä hakemuksen omista hankinnoistaan. Täten muutetaan aiempaa käytäntöä kun paperisessa menettelyssä edellytettiin, että jokaisen yksittäisen yrityksen oli tehtävä oma hakemus. Jo jätettyä hakemusta ei tulla hylkäämään muuttuneen menettelyn vuoksi.

Sähköistä menettelyä käytetään myös silloin kun hankinta on tehty Ahvenanmaalla. Esimerkiksi palautusta hakijan työntekijän liikematkan majoituksen arvonlisäverosta haetaan verkkopalvelun kautta.

Hakemus on täytettävä huolellisesti. Täydellinen hakemus edistää sujuvaa käsittelyä. Hakemusta on mahdollista täydentää, mutta siihen ei voi lisätä uusia laskuja. Jos hakemuksesta unohtuu laskuja ja hakemuksen viimeinen jättöpäivä ei ole kulunut umpeen, hakija voi sisällyttää unohtuneet laskut saman kalenterivuoden seuraavaan hakemukseen tai tehdä puuttuneiden laskujen osalta uuden hakemuksen.

Suomeen voi tehdä hakemuksia neljännesvuosittain, puolivuosittain tai kalenterivuosittain. Myös muu ajanjakso on mahdollinen, katso esimerkkejä kohdasta 7.

Hakemusten määrää ei ole rajoitettu, mutta jokaisen hakemuksen on täytettävä asetetut muotovaatimukset (hakemusjakso ja palautettava määrä). Suotava hakemusten enimmäismäärä kalenterivuodelta on 5-6.

Hakemusjakso

Hakemuksen tulee koskea ajanjaksoa, joka on vähintään kolmen peräkkäisen samaan kalenterivuoteen kuuluvan kalenterikuukauden ja enintään yhden kalenterivuoden mittainen (eli 3–12 kk saman kalenterivuoden aikana). Hakemusjakso voi koostua vain täysistä kalenterikuukausista. Hankinnat, joista palautusta haetaan, voidaan tehdä myös vuoden viimeisinä kuukausina, esim. marras- tai joulukuulta. Koska hakemuksen tulee aina koskea saman kalenterivuoden kuukausia, vuoden loppuosan hakemus voi koskea kolmea kuukautta lyhyempää jaksoa, esim. vain joulukuuta.

Hakemusjakson on oltava menneisyydessä. Esimerkiksi hakemus, joka jätetään 15.7 ei voi kohdistaa heinäkuulle, eikä se voi sisältää heinäkuun laskuja.

Hakemusta ei voi tehdä pelkästään sillä perusteella, että hakija on saanut laskun. Laskun lisäksi edellytetään, että tavara on toimitettu, palvelu suoritettu tai vastike maksettu. Hankinta kohdistetaan sille hakemusjaksolle, jonka aikana toteutui myöhempi seuraavista tapahtumista:

  • tavara toimitettiin, palvelu suoritettiin tai vastike tai sen osa maksettiin ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta
  • tavarasta tai palvelusta laskutettiin

Maahan tuodun tavaran vero kohdistetaan tullauskuukaudelle.

Jos hakija on unohtanut laskun kalenterivuoden aiemmalta jaksolta tekemästään hakemuksesta, unohtunut lasku voidaan sisällyttää saman kalenterivuoden myöhempään hakemukseen. Jos esim. tammi–huhtikuun hakemuksesta on jäänyt pois tammikuussa tapahtunut hankinta, sitä koskevan veron voi sisällyttää heinä–joulukuun hakemukseen. Tässä tapauksessa myöhemmän hakemuksen jaksoksi merkitään tammi-joulukuu.

Esimerkkejä: 

X osallistuu seminaariin, joka järjestetään kesäkuussa 2011. X:ää laskutetaan seminaariin osallistumisesta 15.12.2010 päivätyllä laskulla. X maksaa laskun 7.1.2011. X sisällyttää laskun vuoden 2011 palautushakemukseen.

A tekee palautushakemuksen kesäkuussa 2010 ajanjaksolta 1.1.–31.3.2010. A tekee seuraavan hakemuksen huh-tikuussa 2011 ajanjaksolle 1.8.–30.11.2010. Elokuussa 2011 A tekee vielä kolmannen hakemuksen joulukuulle 2010 päivätystä ja maksetusta laskusta. A kohdistaa hakemuksen ajalle 1.12.–31.12.2010.

B tekee palautushakemuksen toukokuussa 2011 ajanjaksolta 1.1.–31.3.2011. Heinäkuussa B huomaa, että yksi helmikuulle päivätty lasku jäi sisällyttämättä hakemukseen. B tekee seuraavan palautushakemuksen 31.8.2011 ajanjaksolle 1.4.–30.6.2011. B saa sisällyttää tähän hakemukseen helmikuun unohtuneen laskun, joten B ilmoittaa hakemusjaksoksi 1.2.–30.6.2011. Toukokuussa 2012 B tekee vielä yhden hakemuksen vuodelle 2011. Tämä hakemus sisältää laskut ajalta 1.7.– 31.12.2011.

C tekee palautushakemuksen lokakuussa 2011 ajanjaksolta 1.1.–30.6.2011. Kesäkuun lopun jälkeen C:llä ei ole muita hankintoja Suomessa. Tammikuussa 2012 C huomaa, että yksi toukokuulle päivätty lasku jäi sisällyttämättä hakemukseen. Unohtuneen laskun palautettavaksi oikeutetun arvonlisäveron määrä on 75 euroa. C tekee tästä las-kusta hakemuksen ja kohdistaa hakemuksen ajanjaksolle 1.4.–30.6.2011.

D tekee palautushakemuksen helmikuussa 2012 ajanjaksolta 1.4.–30.6.2011. Elokuussa 2012 D huomaa, että kolme kesäkuulle 2011 päivättyä laskua jäi sisällyttämättä hakemukseen. Unohtuneiden laskujen palautettavaksi oikeutettu arvonlisäveron määrä on yhteensä 60 euroa. D tekee näistä laskuista hakemuksen viimeistään 30.9.2012 ja kohdistaa sen ajanjaksolle 1.4.–30.6.2011.

E tekee palautushakemuksen joulukuussa 2010 ajanjaksolta 1.1.–31.10.2010. Toukokuussa 2011 E huomaa, että kaksi syyskuulle 2010 päivättyä laskua jäivät sisällyttämättä hakemukseen. Unohtuneiden laskujen palautettavaksi oikeutettu arvonlisäveron määrä on 40 euroa. Koska pienin palautettava määrä on 50 euroa, ei E:llä ole oikeutta palautukseen näistä laskuista.

F tekee palautushakemuksen kesäkuussa 2011 kalenterivuodelta 2010. Syyskuun alussa 2011 huomataan, että muutama lasku vuodelta 2010, joiden palautettavaksi oikeuttava arvonlisäveron määrä on yhteensä 54 euroa, jäivät sisällyttämättä kesäkuussa tehtyyn hakemukseen. F tekee näistä laskuista hakemuksen, ja kohdistaa myös tämän hakemuksen ajanjaksolle 1.1.-31.12.2010. F tekee hakemuksen 30.9.2011 mennessä.

Palautuksen vähimmäismäärä

Jos palautushakemus koskee koko kalenterivuotta tai sen loppuosaa, ei alle 50 euron palautusta makseta. Kalenterivuoden loppuosalla tarkoitetaan sen kolmea viimeistä kuukautta. Jos palautusta haetaan kalenterivuoden aikana, on pienin palautettava määrä 400 euroa.

Palautushakemuksessa annettavat tiedot

Palautusta haetaan hakijan sijoittautumisvaltion veroviranomaisen verkkopalvelun kautta. Hakemuksen voi tehdä suomen, ruotsin tai englannin kielellä.

Hakijan tiedot:

  • hakijan nimi
  • hakijan arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero
  • hakijan katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka
  • sähköpostiosoite
  • kuvaus hakijan liiketoiminnasta, jota varten tavarat tai palvelut on hankittu.

Kuvaus ilmoitetaan NACE-koodilla. Useamman koodin käyttö on mahdollista. Jos hakemuksessa eritellyt tavarat ja palvelut on hankittu vain osittain vähennyskelpoiseen käyttöön, ilmoitetaan vapaa teksti -kohdassa jokaisen hankinnan osalta, mihin toimintaan hankinta on käytetty:

  • hakemuksen kattama ajanjakso
  • pankkiyhteystiedot IBAN- ja BIC-koodit mukaan lukien.

Hakijan on annettava selvitys siitä, ettei hän ole hakemusjaksona Suomessa toimittanut tavaroita eikä suorittanut palveluita. Mukaan ei kuitenkaan lueta myyntiä, josta ostaja on verovelvollinen eikä tiettyjä verottomia tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntejä.

Kukin lasku/kuitti/tuontiasiakirja on eriteltävä.

Laskusta ja tuontiasiakirjasta on annettava seuraavat tiedot:

  • suomalaisen tavaran tai palvelun myyjän nimi ja täydellinen osoite
  • suomalaisen myyjän Y-tunnus
  • Suomen etuliite FI (ei koske tuontiasiakirjaa)
  • laskun tai tuontiasiakirjan päivämäärä ja numero
  • veron peruste euroina
  • arvonlisäveron määrä euroina
  • vähennykseen oikeuttava määrä prosenttilukuna (ks. kohta 5)
  • palautuksena haettava arvonlisäveron määrä euroina.
  • hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu koodein merkittyinä. Suomeen tehtävässä hakemuksessa käytettävät koodit on lueteltu tämän ohjeen liitteessä. Suomi hyväksyy vain tässä liitteessä mainitut koodit. Koodi ilmoitetaan sekä pää- että alakoodilla. Jos käytetään muita olemassa olevia koodeja tai vain pääkoodia, hakemus voidaan hylätä tältä osin. Yksittäistä laskua tai tuontiasiakirjaa kohden voi käyttää useampaa koodia.

Huom! Kevennetyistä laskuista on ilmoitettava suomalaisen myyjän Y-tunnus, siitä huolimatta, että verkkopalvelu ei välttämättä sitä vaadi. Toisaalta verkkopalvelu voi vaatia, että myyjän osoite on ilmoitettava kevennettyjen laskujen osalta. Jos verkkopalvelu vaatii osoitteen, hakija voi tässä kohdassa ilmoittaa n/a (ei sovellu).

10 Määräaika

Hakemus on jätettävä viimeistään kalenterivuotta seuraavan vuoden syyskuun 30. päivänä. Hakemus katsotaan tehdyksi vain, jos hakemuksen kaikki kohdat on täytetty.

11 Laskut ja tuontiasiakirjat

Palautukseen oikeuttavissa arvonlisäveron sisältävissä laskuissa on oltava:

  • laskun antamispäivä
  • laskun numero
  • myyjän Y-tunnus
  • myyjän nimi ja osoite
  • ostajan nimi ja osoite
  • tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen laajuus ja luonne
  • tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä
  • veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
  • verokanta
  • suoritettavan veron määrä euroina.

Palautusta voi saada myös laskuista, joita koskevat kevennetyt laskumerkintävaatimukset.

Laskussa riittävät kevennetyt laskumerkinnät, jos laskun verollinen summa on enintään 250 euroa tai jos lasku annetaan vähittäiskaupassa tai muussa siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa. Esimerkiksi tavaratalon antamassa kuitissa, junalipussa ja pysäköintimittareiden ja muiden vastaavien laitteiden tulostamista tositteissa riittävät kevennetyt laskumerkinnät.

Kevennetyt laskumerkinnät ovat:

  • laskun antamispäivä
  • myyjän nimi ja Y-tunnus
  • myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne
  • suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.

Sisällöltään kevennetyissä laskuissa on siten mahdollista ilmoittaa hinnat arvonlisäverollisina, jos laskuun merkitään suoritettavan veron määrä. Veron perustetta ei silloin tarvitse ilmoittaa.

Kuljetusliikkeen polttoainetankkaukset, jotka maksettu hakija kotimaassa annetulla maksukortilla

Paperisessa menettelyssä palautusta voitiin hakea hakijan kotimaan polttoaineyhtiön koontilaskuista kun siitä kävi ilmi että polttoaine oli tankattu Suomessa. Koontilaskun laatinut yritys ei suorittanut polttoaineen myynnistä arvonlisäveroa Suomen Verohallinnolle. Palautusdirektiivissä 2008/9/EY säädetään mm. että hakemuksessa on ilmoitettava tavaroiden luovuttajan tai palveluiden suorittajan arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero, jonka palautusjäsenvaltio on myöntänyt arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY 239 ja 240 artiklan säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi sähköisessä menettelyssä palautusta haetaan suomalaisen polttoaineen myyjän antamasta kuitista tai polttoaineautomaatista tulostetusta tositteesta.

12 Onko kopiot laskuista liitettävä hakemukseen?

Hakemukseen on liitettävä skannattuina laskut ja tuontiasiakirjat, joiden veron peruste on vähintään 1 000 euroa. Sallitut liitetiedoston tyypit ovat Tiff, Jpeg ja Pdf, joista Pdf on suositeltavin.

13 Voiko hakemuksen tehdä asiamies eli muu henkilö kuin hakija itse?

Hakija voi käyttää asiamiestä. Asiamies voi olla suomalainen tai ulkomaalainen. Hakemukseen on liitettävä valtakir-ja, joka yksilöi asiamiehen toimivallat. Valtakirjassa on mainittava, onko asiamiehellä oikeus vain tehdä hakemus vai myös vastaanottaa palautus. Malli valtakirjasta on sivulla Ulkomaalaispalautus. Myös hakijan laatima, vastaavat tiedot sisältävä valtakirja hyväksytään. Valtakirja on voimassa toistaiseksi, kunnes se perutaan.

Skannattu valtakirja on liitettävä asiamiehen tekemään ensimmäiseen hakemukseen. Jos valtakirja on jatkuva, seuraaviin hakemuksiin valtakirjaa ei tarvitse liittää, jos jatkuvassa valtakirjassa ei ole tapahtunut muutoksia.

Hakemuksessa on ilmoitettava asiamiehen nimi, täydellinen osoite maatunnuksin, sähköpostiosoite sekä arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero.

14 Vähennyksen suhdeluvun tarkistusmenettely

Hakijan on oikaistava haettu tai jo palautettu määrä, jos vähennyksen suhdelukua tarkistetaan palautushakemuksen jättämisen jälkeen. Tämä koskee vain niitä hakijoita, joiden kotimaan arvonlisäverotuksessa vähennyksen suhdeluku määritetään arvonlisäverodirektiivin 175 artiklan nojalla vuosittain sen perusteella, mikä on hakijan suorittamien vähennykseen oikeuttavien liiketoimien osuus kaikista liiketoimista. Vuoden aikana sovelletaan tilapäistä suhdelukua, joka on laskettu edellisen vuoden tietojen perusteella. Lopullinen suhdeluku vahvistetaan vasta seuraavana vuonna.

Jos lopullinen suhdeluku poikkeaa hakemuksessa käytetystä tilapäisestä suhdeluvusta, hakemusta on oikaistava. Oikaisu on tehtävä hakemusjaksoa seuraavan kalenterivuoden aikana. Hakija jättää tarkistusilmoituksen sijoittautumisvaltionsa verkkopalvelussa.

Suhdeluvun tarkistus voidaan ottaa huomioon seuraavan hakemuksen käsittelyn yhteydessä tai siitä voidaan tehdä erillinen päätös. Jos Uudenmaan yritysverotoimisto tekee suhdeluvun tarkistusilmoituksen perusteella erillisen päätöksen, virallinen tarkistuspäätös lähetetään hakijalle kirjeitse. Lisäksi päätöksestä lähetetään epävirallinen kopio sähköisesti sijoittautumisvaltion kautta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että sijoittautumisvaltion veroviranomainen vie päätöksen verkkopalveluunsa hakijan luettavaksi.

15 Muutoksenhaku

Palautus- ja maksuunpanopäätökseen voi hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta se toimitetaan Uudenmaan yritysverotoimistoon. Valitusta ei voi lähettää sähköisesti. Valituskirjelmä on laadittava joko suomen tai ruotsin kielellä.

Valituksessa ilmoitetaan oikaistavaksi haettava euromäärä sekä pankkiyhteystiedot. Muutosta ei voi hakea sellaisten hankintojen osalta, jotka eivät ole olleet alkuperäisessä hakemuksessa.

Jos muutoksenhaussa käytetään asiamiestä, kirjeeseen on liitettävä asiamiehelle valituksen tekemistä varten annettu alkuperäinen valtakirja.

Valitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Valitusaika on kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista (lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää).

Muutoksenhakuvaatimuksen käsittelyaika yritysverotoimistossa on noin neljä kuukautta. Niiltä osin kuin yritysverotoimisto ei oikaise päätöstään, muutosvaatimus käsitellään valituksena ja siirretään Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

16 Veroviranomaisten käsittelystä

16.1 Ilmoitukset ja päätökset

Kun hakija on tehnyt hakemuksen verkkopalvelussa, hakijan kotimaan veroviranomainen lähettää hakijalle ilmoituksen hakemuksen vastaanottamisesta. Veroviranomainen tarkistaa, että hakija on arvonlisäverovelvollinen. Tämän jälkeen hakemus liitteineen ja tieto arvonlisäverovelvollisuudesta välitetään edelleen Suomeen. Edelleenvälityksen on tapahduttava 15 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Veroviranomainen ei välitä hakemusta Suomeen, jos hakija:

  • ei ole ollut hakemusjaksona arvonlisäverovelvollinen sijoittautumisvaltiossa
  • harjoittaa vain sellaista verotonta toimintaa, johon käytettyjen tuotantopanosten ostohintaan sisältyvää veroa ei saa vähentää
  • on pienyrityksenä verovapauden piirissä
  • on maataloustuottajien yhteisen vakiokantajärjestelmän piirissä.

Edellä mainituissa tilanteissa veroviranomainen ilmoittaa hakijalle, ettei se välitä hakemusta edelleen Suomeen.

Kun hakemus on onnistuneesti otettu vastaan Suomeen, Suomen Verohallinto lähettää vastaanottotodistuksen sähköisesti sijoittautumisvaltion kautta, mikä tarkoittaa, että hakijan sijoittautumisvaltion veroviranomainen virallisesti ilmoittaa valitsemallaan tavalla, että hakemus on vastaanotettu Suomessa. Sijoittautumisvaltion veroviranomainen voi esim. viedä ilmoituksen verkkopalveluun hakijan luettavaksi tai lähettää tiedon kirjeitse.

16.2 Hakemuksen käsittelyaika

Hakemuksen käsittelyaika on neljä kuukautta siitä, kun se saapuu Suomeen. Jos Uudenmaan yritysverotoimisto kuitenkin tarvitsee lisätietoa, käsittelyaika pitenee kuuteen kuukauteen. Jos hakemuksen käsittely vaatii useita lisätietopyyntöjä, hakemus käsitellään kahdeksan kuukauden kuluessa sen saapumispäivästä.

16.3 Lisätietopyyntö

Uudenmaan yritysverotoimisto voi pyytää hakijalta lisätietoja palautushakemuksen ratkaisemiseksi. Lisätietoa pyydetään joko sähköpostilla tai kirjeitse.

Jos hakija käyttää asiamiestä, lisätietopyyntö lähetetään asiamiehelle.

Yritysverotoimisto lähettää lisätietopyynnön hakijalle neljän kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä. Hakijan vastausaika lukee lisätietopyynnössä. Vastausaikaa on enintään yksi kuukausi.

Hakijalta voidaan pyytää esimerkiksi alkuperäistä laskua tai tullauspäätöstä. Lisätietona pyydetyn laskun tai tullauspäätöksen loppusumma voi olla alle
1 000 euroa.

Tarvittaessa yritysverotoimisto voi pyytää tietoja myös hakijan sijoittautumisvaltion veroviranomaiselta. Lisäksi tietoja voidaan pyytää suomalaiselta tavaran tai palvelun myyjältä.

16.4 Palautuksen maksaminen

Uudenmaan yritysverotoimisto tekee hakemuksen perusteella päätöksen. Virallinen, valituskelpoinen päätös lähetetään hakijalle kirjeitse. Lisäksi päätöksestä lähetetään epävirallinen kopio sähköisesti sijoittautumisvaltion kautta esim. siten, että sijoittautumisvaltion veroviranomainen laittaa päätöksen verkkopalveluun luettavaksi.

Hyväksytty palautus maksetaan hakemuksessa ilmoitetulle EU-maassa olevalle pankkitilille.

Palautuksen määrä voi olla päätöksessä osoitettua pienempi, jos hakijan/asiamiehen pankki veloittaa omia kulujaan pienentämällä palautusta.

Jos hakemuksen käsittely ylittää asetetun määräajan ja palautus maksetaan myöhässä, myöhässä maksetulle määrälle maksetaan korkoa. Korkoa ei makseta, jos hakija ei ole toimittanut pyydettyjä tai täydentäviä lisätietoja määräajassa. Korkokanta vastaa sitä korkokantaa, jota maksetaan Suomessa arvonlisäverovelvollisille maksettavalle arvonlisäveron palautukselle.

Jos lisätietoa ei ole pyydetty, on hyväksytty määrä maksettava hakijalle viimeistään neljän kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Jos hakijalta on pyydetty yhtä lisätietoa ja hakija on antanut pyydetyn tiedon määräajassa, hyväksytty määrä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa. Jos on pyydetty useampia lisätietoja ja hakija on antanut pyydetyt tiedot määräajassa, hyväksytty määrä maksetaan viimeistään kahdeksan kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa.

16.5 Virheellisesti saatu palautus

Puutteellisin tai väärin perustein haetut ja saadut palautukset peritään takaisin hakijalta.

Jos hakijan antamien puutteellisten tai virheellisten tietojen vuoksi arvonlisäveroa on palautettu aiheettomasti tai liikaa, vero määrätään hakijan maksettavaksi. Maksuunpanopäätös on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa virheellinen palautuspäätös koskee.

Arvonlisäverolain mukaan maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään 30 prosentilla, jos hakemuksessa tai siihen liitetyssä selvityksessä on annettu vääriä tietoja. Jos väärien tietojen antaminen johtuu törkeästä huolimattomuudesta tai on tahallista, maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään kolminkertaiseksi.

Lisäksi maksuunpantavalle määrälle voidaan määrätä myös veronlisäystä. Veronlisäystä määrätään palautuksen maksupäivästä alkaen sille asetettavaan eräpäivään asti, eräpäivä mukaan lukien.

Liite

Suomeen tehtävissä hakemuksissa käytettävät hankinnan laadun kuvaavat koodit

Hankittujen tavaroiden ja palvelujen laatu merkitään Komission asetuksessa (EY) 1174/2009 mukaisin koodein. Luettelossa Suomeen tehtävissä hakemuksissa käytettävät koodit:

1 Polttoaine

1.4 Erityisesti testiajoneuvoissa käytettävä polttoaine
1.6 Jälleenmyyntiä varten ostettu polttoaine
1.7 Polttoaine tavaraliikenneajoneuvoihin
1.8.1 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Pelkästään yrityskäytössä
1.8.2 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
1.8.3 Polttoaine henkilö- ja monikäyttöautoihin
Osittain muussa kuin 1.8.2 kohdassa tarkoitetussa käytössä
1.9.1 Polttoaine moottoripyöriin, matkailuvaunuihin ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä ilma-aluksiin, joiden massa on alle 1 550 kg
Käyttöammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
1.9.2 Polttoaine moottoripyöriin, matkailuvaunuihin ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä ilma-aluksiin, joiden massa on alle 1 550 kg
Yrityskäytössä
1.12 Polttoaine muihin kuin 1.8 ja 1.9 kohdan henkilöliikenneajoneuvoihin

2 Kulkuneuvon vuokraus

2.4 Tavaraliikenneajoneuvojen vuokraus
2.5.1 Henkilö- ja monikäyttöautojen vuokraus
Pelkästään yrityskäytössä
2.5.2 Henkilö- ja monikäyttöautojen vuokraus
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa tai ajo-opetuksessa
2.5.3 Henkilö- ja monikäyttöautojen vuokraus
Osittain muussa kuin 2.5.2 kohdassa tarkoitetussa käytössä
2.6.1 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle
1 550 kg, vuokraus
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa tai ajo-opetuksessa
2.6.2 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle
1 550 kg, vuokraus
Muussa yrityskäytössä
2.12 Muiden kuin 2.5 ja 2.6 kohdassa tarkoitettujen kulkuneuvojen vuokraus

3 Kulkuneuvoihin liittyvä kustannukset (muut kuin koodeissa 1 ja 2 tarkoitetut tavarat ja palvelut)

3.4.1 Tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
Tavaraliikenneajoneuvojen osto
3.4.2 Tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
Tavaraliikenneajoneuvojen huolto
3.4.3 Tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
Tavaraliikenneajoneuvojen autotallissa säilyttäminen tai pysäköinti
3.4.4 Tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
Muut kuin 3.4.1, 3.4.2 ja 3.4.3 kohdassa tarkoitetut tavaraliikenneajoneuvoihin liittyvät kustannukset
3.5.1 Henkilö- ja monikäyttöautojen huolto
Pelkästään yrityskäytössä
3.5.2 Henkilö- ja monikäyttöautojen huolto
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
3.5.3 Henkilö- ja monikäyttöautojen huolto
Osittain muussa kuin 3.5.2 kohdassa tarkoitetussa yrityskäytössä
3.6.1 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle
1 550 kg, huolto
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
3.6.2 Moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle
1 550 kg, huolto
Muussa yrityskäytössä
3.7.1 Muut kuin henkilö- ja monikäyttöautojen huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset
Pelkästään yrityskäytössä
3.7.2 Muut kuin henkilö- ja monikäyttöautojen huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset
Käyttö osittain ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa tai vuokrauksessa
3.7.3 Muut kuin henkilö- ja monikäyttöautojen huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset
Osittain muussa kuin 3.7.2 kohdassa tarkoitetussa käytössä
3.8.1 Muut kuin moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle
1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset
Käyttö ammattimaisessa henkilökuljetuksessa, ajo-opetuksessa, vuokrauksessa tai jälleenmyynnissä
3.8.2 Muut kuin moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle
1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset
Muussa yrityskäytössä
3.15 Sellaisten henkilöliikenneajoneuvojen, jotka eivät ole henkilö- ja monikäyttöautoja, moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen
ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle
1 550 kg, huolto
3.16 Henkilöliikenneajoneuvojen autotallissa säilyttäminen tai pysäköinti
3.17 Muut kuin sellaisten henkilöliikenneajoneuvojen, jotka eivät ole henkilö- ja monikäyttöautoja, moottoripyörien, matkailuvaunujen ja huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten ilma-alusten, joiden massa on alle 1 550 kg, huoltoon, autotallissa säilyttämiseen ja pysäköintiin liittyvä kustannukset

5 Matkakustannukset, kuten taksimatkat, julkisen liikenteen maksut

5.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän matkakustannukset
5.2 Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän matkakustannukset

6 Majoitus

6.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset
6.2 Muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset
6.6 Asumiseen ja majoitukseen liittyvät kustannukset jatkoluovutuksen yhteydessä

7 Ruoka, juomat ja ravintolapalvelut

7.1.1 Hotelleissa, baareissa, ravintoloissa ja täysihoitoloissa tarjotut ruoat ja juomat, myös aamiainen
Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän osalta
7.1.2 Hotelleissa, baareissa, ravintoloissa ja täysihoitoloissa tarjotut ruoat ja juomat, myös aamiainen
Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän osalta
7.4 Jatkoluovutusta varten ostetut ravintola palvelut

8 Messujen ja näyttelyiden pääsymaksut

8.1 Verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän pääsymaksut
8.2 Jonkun muun henkilön kuin verovelvollisen tai verovelvollisen työntekijän pääsymaksut

9 Ylellisyys-, huvi ja edustuskustannukset

9.1 Alkoholin osto
9.2 Tupakkatuotteiden osto
9.3.1 Vastaanotto- ja huvikustannukset
Mainostamistarkoituksessa
9.3.2 Vastaanotto- ja huvikustannukset
Muussa kuin mainostamistarkoituksessa
9.5 Taide-, keräily- ja antiikkiesineisiin liittyvät kustannukset

10 Muut

10.2 Takuuaikana tehtävät korjaukset
10.3 Koulutukseen liittyvät palvelut
10.4.1 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.4.2 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Asuntona käytettävään kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.4.3 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Muuhun kuin koodin 3 irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.5.1 Omaisuuden osto tai vuokraus
Kiinteän omaisuuden osto tai vuokraus
10.5.2 Omaisuuden osto tai vuokraus
Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteän omaisuuden osto tai vuokraus
10.5.3 Omaisuuden osto tai vuokraus
Sellaisen irtaimen omaisuuden osto tai vuokraus, joka liittyy asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävään kiinteään omaisuuteen tai jota käytetään asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteän omaisuuden yhteydessä
10.5.4 Omaisuuden osto tai vuokraus
Muun kuin koodin 2 irtaimen omaisuuden osto tai vuokraus
10.8 Toimistomenot
10.9.1 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
Messut
10.9.2 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
Seminaarit
10.9.3 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
Koulutus
10.9.4 Messuille, seminaareihin ja koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistuminen
Ammatillinen koulutus
10.11 Postin lähettämisestä EU:n ulkopuolelle aiheutuvat kustannukset
10.12 Faksi- ja puhelinkustannukset asumisen yhteydessä
10.13 Matkanjärjestäjän hankkimat tavarat ja palvelut, jotka välittömästi koituvat matkustajan hyväksi
10.14 Muut kuin 1.6 kohdassa tarkoitetut jälleenmyyntiä varten ostetut tavarat
10.15 Muut kuin 6.6 ja 7.4 kohdissa tarkoitetut jälleenmyyntiä varten ostetut tavarat
10.16.1 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.16.2 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Muuhun kuin 10.16.1 kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.16.3 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Sellaiseen irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset, joka 10.16. kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen tai jota käytetään 10.16.1 kohdassa tarkoitetun kiinteän omaisuuden yhteydessä
10.16.4 Omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
Muuhun kuin 10.16.3 kohdassa tarkoitettuun irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat työsuoritukset
10.17.1 Omaisuuteen liittyvät kustannukset
Asuntona, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävän kiinteään omaisuuteen kohdistuvat kustannukset
10.17.2 Omaisuuteen liittyvät kustannukset
Muuhun kuin 10.17.1 kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen kohdistuvat kustannukset

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.