Perhehoitajan verotus
Tämä on vanha versio.
| Vuosi 2020 | |
| VEROHALLINTO | |
| OHJE | Dnro |
| VH/1299/00.01.00/2020 | |
| Valtuutussäännös | Päivämäärä |
| Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom. | 3.3.2020 |
| Voimassaolo | |
| 3.3.2020 - 19.2.2023 | |
| Korvaa ohjeen | |
| VH/3017/00.01.00/2018 | |
| Korvattu ohjeella | |
| VH/656/00.01.00/2023 |
Sisällys
1 Johdanto
2 Tuloverolain mukaan verotettavan perhehoitajan verotus
2.1 Perhehoitajan hoitopalkkion verotus
2.2 Perhehoitajan kustannusten korvausten verotus
2.2.1 Yleistä perhehoitajan kustannusten korvauksista
2.2.2 Käynnistämiskorvauksen verotus
2.2.3 Kulukorvauksen verotus ja verovapaat sosiaalietuudet
2.2.4 Erityisten kustannusten korvausten verotus
2.2.5 Erikseen korvatut matkakulut
2.2.6 Kunnan tai kuntayhtymän kustantamista työvälineistä
2.3 Perhehoitajan tulonhankkimiskulujen vähentäminen verotuksessa
2.3.1 Vaihtoehtoina kustannusten korvausten tai todellisten kulujen vähentäminen
2.3.2 Perhehoitajan kustannusten korvauksen ja hoidettavaan liittyvien matkakulujen vähentäminen tulonhankkimisesta johtuneina menoina
2.3.3 Hoidettaviin kohdistuvien todellisten kulujen vähentäminen tulonhankkimismenona
2.3.3.1 Yleistä todellisten kulujen vähentämisestä
2.3.3.2 Muistiinpanovelvollisuudesta ja tositteiden säilyttämisestä
2.3.3.3 Asumiskulut
2.3.3.4 Kodin koneiden ja laitteiden hankintakulut
2.3.3.5 Matkakulut
2.3.3.6 Puhelinkulut
2.3.3.7 Ruokakulut
2.3.3.8 Vaatteista, lääkkeistä, lemmikkieläimistä, leluista yms. aiheutuneet kulut
2.3.3.9 Yleiskulut
2.3.3.10 Lapselle tai nuorelle annetut käyttövarat
2.3.3.11 Muut erityiset kustannukset
2.3.4 Perhehoitajan muut kuin hoidettavasta johtuvat tulonhankkimiskulut ja muut kulut
3 Perhehoitaja elinkeinonharjoittajana
3.1 Toimeksiantosuhteinen yrittäjä
3.2 Verotus perustuu kirjanpitoon
3.3 Ennakkoperintärekisteröinti
3.4 Elinkeinotoiminnan verotettava tulo
3.4.1 Yleistä
3.4.2 Hoitopalkkio ja kulukorvaukset ilmoitetaan liikevaihdossa
3.4.3 Elinkeinotoiminnan kulut
3.4.4 Kuljetuskustannukset
3.4.4.1 Matkakustannusten korvaus
3.4.4.2 Yksityistalouteen kuuluva ajoneuvo
3.4.4.3 Elinkeinotoiminnan käytössä oleva ajoneuvo
3.4.5 Yritystoiminnan tukien vaikutus perhehoitajan elinkeinotoiminnan verotettavaan tuloon
4 Perhehoitajan palkkion ja korvausten ennakkoperintä
Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön perhehoitajan työstä saaman tulon verotusta ja tämän tulon hankkimiseen liittyvien kulujen vähentämistä tulo- ja elinkeinoverotuksessa.
Ohjeen matkakustannusten korvausten verottamista ja matkakulujen vähentämistä koskevia osia on täsmennetty. Ohjeeseen on myös lisätty joitakin vähennyskelpoisia kuluja ja ohjeen rakennetta on muokattu.
1 Johdanto
Tässä ohjeessa käsitellään niiden perhehoitajien verotusta, jotka hoitavat omassa kodissaan tai hoidettavan kotona lapsia, vammaisia tai ikääntyneitä henkilöitä. Ammatillisten perhekotien verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Ammatillisten perhekotien verotus.
Perhehoitolain mukaan perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hoidettavan kotona tapahtuvaa perhehoitoa ovat esimerkiksi tilanteet, joissa omaishoitajan vapaa järjestetään perhehoitona ja perhehoitaja menee omaishoidettavan kotiin. Lasten ja nuorten perhehoidossa hoidettavan kotona tapahtuva perhehoito voi tulla kyseeseen mm. sijoitetun lapsen kotiutuksen yhteydessä ja sijoitetun nuoren muuttaessa omaan asuntoon, jolloin kyse on osa-aikaisesta ja/tai lyhytaikaisesta perhehoidosta. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan yleisesti sijaisvanhemmiksi.
Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö on koottu perhehoitolakiin (263/2015), mutta sitä voidaan järjestää myös lastensuojelulain (417/2007), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) ja vammaispalvelulain (380/1987) sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) nojalla.
Kunta tai kuntayhtymä tekee hoidettavaa koskevan asiakassuunnitelman tai palvelusuunnitelman perhehoidosta. Asiakassuunnitelma koskee lapsia ja nuoria, kun taas palvelusuunnitelma koskee vammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia. Myös ikäihmisille tehdään palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan lapsen, nuoren, aikuisen ja ikäihmisen hoivan tarve ja hänen tarvitsemansa palvelut.
Kunta tai kuntayhtymä tekee hoidosta toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Siinä sovitaan osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja sitä tarkistetaan tilanteen muuttuessa osapuolen esityksestä. Toimeksiantosuhteen luonteesta johtuen perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan. Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia muun muassa perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta, kustannusten korvaamisesta ja sijoitetulle lapselle maksettavista käyttövaroista. Lisäksi siinä on sovittava yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta.
Kunta tai kuntayhtymä ilmoittaa maksamansa hoitopalkkion ja kustannusten korvaukset tulorekisteriin siitä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Erikseen maksetut matkakustannusten korvaukset tulee ilmoittaa hoitopalkkiona mutta erillisellä palkkatietoilmoituksella.
Perhehoitajana työskentelyä voidaan verottaa tuloverolain mukaisena tulonhankkimistoimintana tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisena elinkeinotoimintana. Tässä ohjeessa käsitellään ensin perhehoitajan tulonhankkimistoimintana verotettavan työskentelyn tuloja ja vähennyksiä ja sitten elinkeinotoimintana verotettavan toiminnan tuloja ja vähennyksiä. Kunnalla tässä ohjeessa tarkoitetaan sekä kuntaa että kuntayhtymää.
2 Tuloverolain mukaan verotettavan perhehoitajan verotus
2.1 Perhehoitajan hoitopalkkion verotus
Henkilön sijoittava kunta ja perhehoitaja tai perhehoitajat tekevät toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä. Perhehoitolain 16 §:n mukaan perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Perhehoitolaissa on säädetty kuukausikohtainen palkkion vähimmäismäärä, mutta hoitopalkkion tulee vastata henkilön hoidon vaativuutta. Kunnat voivat porrastaa hoitopalkkioiden määrän useampaan palkkioluokkaan sillä perusteella, kuinka vaativaksi ja sitovaksi hoidon arvioidaan muodostuvan. Lyhytaikaisessa perhehoidossa hoitopalkkio voidaan sopia vuorokausiperusteisesti.
Ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentissa säädetään muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta. Sen mukaan vastike, joka on saatu työstä, tehtävästä tai palveluksesta, mutta joka ei kuitenkaan ole palkkaa, on työkorvausta. Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään KHO 10.3.1997 taltio 561, että sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain nojalla perhehoitajille maksetut palkkiot eivät olleet ennakkoperintälain mukaista palkkaa vaan työkorvausta. Jos kyseessä on nykyisten voimassa olevien perhehoitolain, lastensuojelulain, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain nojalla annettava perhehoito, perhehoitoa koskeva hoitopalkkio katsotaan työkorvaukseksi, joka on ansiotuloa.
KHO 10.3.1997 taltio 561
Ennakkoperintä - Työnantajan sosiaaliturvamaksu - Palkka - Omaishoidon tukea saava hoitaja - Perhehoitaja - Työkorvaus
Kunnan sosiaalihuoltolain (710/82) 27 a - 27 c §:n nojalla omaishoidon tukea saaville hoitajille maksama palkkio ja sosiaalihuoltolain 25 §:n sekä perhehoitajalain (312/92) nojalla perhehoitajille maksama palkkio eivät olleet ennakkoperintälain 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa, vaan ennakkoperintälain 6 §:ssä tarkoitettua työstä maksettua korvausta. Kunnan ei näin ollen ollut suoritettava palkkiosta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Verovuosi 1996.
Perhehoitolain mukaan kunnan täytyy huolehtia sijaisen järjestämisestä perhehoitajan vapaan ajaksi. Sijaishoito voi tapahtua hoidettavan tai sijaisperheen kotona. Sijainen tekee toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa kustakin hoidettavasta ja myös hänelle maksettu palkkio on työkorvausta.
2.2 Perhehoitajan kustannusten korvausten verotus
2.2.1 Yleistä perhehoitajan kustannusten korvauksista
Perhehoitajalla ei ole hoidettavan elatusvelvollisuutta, joten kunta korvauksen maksajana huolehtii perhehoitajalle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta ja korvausten oikeasta tasosta. Perhehoitolain 17 §:ssä ja 18 §:ssä on säädetty kulukorvauksesta, käynnistämiskorvauksesta ja erityisten kustannusten korvauksista. Kulukorvaukselle on säädetty vähimmäismäärä, josta kunnat voivat poiketa ylöspäin. Käynnistämiskorvaukselle on säädetty enimmäismäärä. Kulukorvauksen ja hoitopalkkion määriä tarkistetaan vuosittain.
Kunnat laativat kuntakohtaisia tai kuntayhtymäkohtaisia perhehoidon toimintaohjeita, joissa määritellään, miten kunta järjestää, tuottaa ja toteuttaa toimeksiantosuhteisen perhehoidon. Toimintaohje yhdenmukaistaa hoitopalkkioiden ja kustannusten korvausten määriä sekä linjaa erityisten kustannusten korvattavuutta kyseisen kunnan tai kuntayhtymän alueella.
2.2.2 Käynnistämiskorvauksen verotus
Käynnistämiskorvauksella katetaan perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvia kuluja, joita voivat olla muun muassa asunnon korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, ensivaatekerta, leikkikalut sekä harrastusvälineet kuten polkupyörä, sukset, lasketteluvälineet, jääkiekkovarusteet ja tietokone. Käynnistämiskorvauksella voidaan korvata myös ansiomenetystä ja ennakkovalmennuskuluja. Perhehoitolain 18 §:ssä säädetään käynnistämiskorvauksen enimmäismäärästä.
Käynnistämiskorvausta ei ole säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on tuloverolain 29 §:n ja 61 §:n perusteella veronalaista ansiotuloa.
2.2.3 Kulukorvauksen verotus ja verovapaat sosiaalietuudet
Kunta korvaa hoidettavan ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvat todelliset kustannukset. Perhehoitolaissa on säädetty kuukausikohtainen vähimmäismäärä.
Perhehoitolain mukaan kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei korvata muun lainsäädännön nojalla. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä annettavat käyttövarat. Yli 15-vuotiaiden käyttövaroille on säädetty vähimmäismäärä, joka vastaa yhtä kolmasosaa elatustukilaissa säädetystä elatustuen määrästä yhdelle lapselle. Perhehoitoon sijoitettujen aikuisten käyttövarat eivät sisälly kulukorvaukseen.
Toimeksiantosopimuksessa sovitaan kulukorvauksen määrästä ja siitä, kenelle perhehoidossa olevan lapsen lapsilisä maksetaan. Jos lapsilisä maksetaan perhehoitajalle, sen määrä otetaan huomioon kulukorvauksen määrässä.
Kulukorvausta ei ole säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on tuloverolain 29 §:n ja 61 §:n nojalla veronalaista ansiotuloa. Koska perhehoitaja saa kulukorvauksen toimeksiantosopimuksen perusteella, se katsotaan työkorvaukseksi.
Perhehoidossa olevasta henkilöstä perhehoitajalle maksettava tuloverolain 92 §:ssä mainittu verovapaa sosiaalietuus, esimerkiksi lapsilisä tai vammaistuki, on myös perhehoitajan saamana verovapaa. Verovapailla sosiaalietuuksilla katetut kulut eivät ole perhehoitajan verotuksessa vähennyskelpoisia.
2.2.4 Erityisten kustannusten korvausten verotus
Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Sen lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan henkilön lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.
Erityisten kustannusten korvaaminen on harkinnanvaraista eikä korvauksilla ole euromääräistä enimmäissummaa. Yleensä kunnat ja kuntayhtymät ovat perhehoidon toimintaohjeessaan linjanneet korvattavia asioita ja määriä.
Erityisiä kustannusten korvauksia ei ole säädetty verovapaaksi tuloksi. Verotusta toimitettaessa ne ovat veronalaista ansiotuloa tuloverolain 29 §:n ja 61 §:n perusteella. Koska perhehoitaja saa erityisten kustannusten korvauksen toimeksiantosopimuksen perusteella, se katsotaan työkorvaukseksi. Siinä tapauksessa, että kunta maksaa erityisen kustannuksen suoraan tuotteen tai palvelun myyjälle, kyse ei ole perhehoitajan tulosta.
2.2.5 Erikseen korvatut matkakulut
Matkakustannukset tavanomaisista asiointimatkoista sisältyvät kunnan maksamaan kiinteään kulukorvaukseen. Perhehoitaja voi kuitenkin saada kunnalta erillisiä kilometrikorvauksia esimerkiksi perhehoidossa olevan henkilön hoidon ja kasvatuksen vuoksi järjestettyihin neuvotteluihin liittyvistä matkoista ja hoidossa olevan lapsen biologisten vanhempien tapaamisten vuoksi tehdyistä matkoista. Hoidettavan terapiasta aiheutuvat matkakulut korvataan siltä osin kuin Kela ei niitä korvaa.
Kunta voi korvata matkakulut erikseen perhehoitajan ilmoituksen (matkalaskun) perusteella. Tuloverolaissa on säädetty verovapaaksi vain työnantajalta työmatkasta saadut matkakustannusten korvaukset. Koska perhehoitaja ei työskentele työsuhteessa, hänelle ei voida maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia. Tämän vuoksi kunta ilmoittaa perhehoitajalle erikseen maksetut matkakustannusten korvaukset tulorekisteriin hoitopalkkiona ja ne ovat perhehoitajan veronalaista ansiotuloa. Matkakustannusten vähentämisestä kerrotaan tämän ohjeen luvuissa 2.3.2 ja 2.3.3.5 ja matkakustannusten korvausten ennakonpidätyksestä luvussa 4.
2.2.6 Kunnan tai kuntayhtymän kustantamista työvälineistä
Jos kunta tai kuntayhtymä antaa perhehoitajan käyttöön työvälineitä ja maksaa niiden käyttökulut, työvälineiden käytöstä tulonhankkimistoiminnassa ei aiheudu perhehoitajalle veronalaista tuloa. Tällainen työväline voi olla esimerkiksi kunnan perhehoitajan käyttöön hankkima kuvapuhelin. Jos perhehoitaja käyttää työvälinettä yksityiskäytössä eikä häneltä peritä tästä käytöstä korvausta, yksityiskäytön osuus käyttökuluista on perhehoitajan ansiotuloa, joka hänen tulee ilmoittaa tulonaan.
2.3 Perhehoitajan tulonhankkimiskulujen vähentäminen verotuksessa
2.3.1 Vaihtoehtoina kustannusten korvausten tai todellisten kulujen vähentäminen
Veronalaisesta tulosta voidaan tuloverolain 29 §:n perusteella vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot eli luonnolliset vähennykset. Perhehoitaja voi vähentää palkkion ja veronalaisten korvausten yhteismäärästä tulon hankkimisesta aiheutuneita kuluja. Perhehoitajan vähennyskelpoiset kulut voidaan jakaa kahteen pääryhmään: hoidettavasta aiheutuneet kulut ja toimen hoitamisesta johtuvat muut kulut.
Perhehoitajan palkkion ja korvausten yhteismäärästä vähennetään tulonhankkimismenona lähtökohtaisesti kunnan tai kuntayhtymän ilmoittama kustannusten korvausten yhteismäärä sekä matkakulut, jos hoitopalkkioon sisältyy erikseen maksettuja matkakustannusten korvauksia. Näiden lisäksi perhehoitaja voi vähentää toimen hoitamisesta johtuvat muut menot, joita käsitellään luvussa 2.3.4.
Vaihtoehtoisesti perhehoitaja voi vaatia vähennystä todellisten kulujen perusteella. Tällöin perhehoitajan tulee ilmoittaa kaikkien tulon hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, joka vähennetään kunnan ilmoittamien kustannusten korvausten ja matkakulujen yhteismäärän sijasta.
Perhehoitaja ei voi vähentää vain jotain tiettyä hoidettavaan liittyvää menoerää kunnan ilmoittaman kustannusten korvauksen lisäksi. Kunnan maksama kulukorvaus on tarkoitettu kunnan toimintaohjeessaan ilmoittamien kuluerien kattamiseen laissa lueteltujen erien lisäksi, mutta laissa ja kunnan perhehoidon toimintaohjeissa ei ole eritelty kuhunkin tarkoitukseen korvamerkittyä määrää. Kunnan ilmoittaman kustannusten korvausten yhteismäärästä ei siten voi vähentää laskennallista menoerää, jotta todellisten kulujen määrä voitaisiin vaihtoehtoisesti lisätä kustannusten korvausten päälle.
Tuloverolain 31 §:n 4 momentin perusteella vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja. Perhehoitajan, hänen puolisonsa ja omien lastensa kulut ovat siten vähennyskelvottomia elantomenoja. Kun vähennysvaatimus perustuu todellisiin kuluihin, ainoastaan hoidettavaan kohdistuvat kulut ovat tulon hankkimisesta aiheutuneita menoja. Jos perhehoitaja esittää tositteisiin perustuvan näytön kustannusten jakaantumisesta yksityistalouden ja tulonhankkimistoiminnan välillä, perhehoidettaviin kohdistetut kulut ovat vähennyskelpoisia jäljempänä esitetyin tavoin perhehoidon tuloista.
2.3.2 Perhehoitajan kustannusten korvauksen ja hoidettavaan liittyvien matkakulujen vähentäminen tulonhankkimisesta johtuneina menoina
Kunta korvaa perhehoitajalle perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset todellisten kustannusten mukaisesti perhehoitolain nojalla. Koska perhehoitajalla ei ole perhehoidossa olevien henkilöiden elatusvelvollisuutta, perhehoitaja voi vaatia verotuksessaan vähennyksenä perhehoidosta maksetut kustannusten korvaukset tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina tuloverolain 29 §:n perusteella. Koska kustannusten korvauksilla on korvattu todellisiin kustannuksiin perustuvia kuluja, pidetään ilman eri selvitystä verotuksessa vähennettävinä tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina kunnan tai kuntayhtymän ilmoittamaa kustannusten korvauksen määrää.
Jos kunta on maksanut perhehoitajalle erillisiä matkakustannusten korvauksia matkalaskun tai muun selvityksen perusteella, perhehoitaja voi vähentää tulonhankkimismenona kunnan maksaman kustannusten korvauksen lisäksi tositteisiin perustuvat todelliset matkakulut. Omalla autolla tehdyt matkat vähennetään kunnalta laskutetun kilometrimäärän perusteella Verohallinnon matkakuluvähennyksen määrästä kullekin verovuodelle antaman päätöksen mukaisesti riippumatta siitä, minkä suuruisena kunta on matkakorvauksen maksanut.
Esimerkki 1: Perhehoitaja on saanut kuntayhtymältä hoitopalkkiota ja kustannusten korvauksia kahden lapsen hoidosta. Erillisiä matkakustannusten korvauksia ei ole maksettu. Kustannusten korvausten yhteismäärä näkyy hänen esitäytetyllä veroilmoituksellaan sekä veronalaisena tulona että kohdassa Tulonhankkimismenot. Kustannusten korvausten yhteismäärä on oikein eikä veroilmoitukseen tarvitse tehdä muutoksia tältä osin.
Esimerkki 2: Perhehoitaja on saanut kuntayhtymältä hoitopalkkiota ja kustannusten korvauksia. Esitäytetyllä veroilmoituksella ei ole kustannusten korvauksia kohdassa Tulonhankkimismenot. Perhehoitaja korjaa veroilmoitustietoja ja ilmoittaa sähköisessä OmaVero -asiointipalvelussa muiden kuin palkkatulojen eli muiden työtulojen tulonhankkimismenoina kustannusten korvausten yhteismäärän. Vaihtoehtoisesti hän voi ilmoittaa ne paperilomakkeella 50A kohdassa muiden työtulojen tulonhankkimismenot.
Esimerkki 3: Perhehoitaja on saanut vuonna 2019 kunnalta hoitopalkkiota ja kustannusten korvauksia kahden lapsen hoidosta. Hoitopalkkioon sisältyy erikseen laskutettuja matkakustannusten korvauksia oman auton käytöstä. Kustannusten korvausten yhteismäärä näkyy esitäytetyllä veroilmoituksella sekä tulona että tulonhankkimismenona. Oman auton käytöstä maksetut matkakustannusten korvaukset eivät sisälly vähennyksenä näkyvään kustannusten korvaukseen. Perhehoitaja ilmoittaa matkakustannukset muiden kuin palkkatulojen eli muiden työtulojen tulonhankkimismenoina sähköisessä OmaVero -asiointipalvelussa tai paperilomakkeella 50A kohdassa muiden työtulojen tulonhankkimismenot. Vähennyksen perusteena on Verohallinnon matkakuluvähennyksen määrästä verovuodelle 2019 antaman päätöksen mukaisesti 0,25 €/km ja kunnalta laskutettu kilometrien määrä.
2.3.3 Hoidettaviin kohdistuvien todellisten kulujen vähentäminen tulonhankkimismenona
2.3.3.1 Yleistä todellisten kulujen vähentämisestä
Kunta tai kuntayhtymät huolehtivat perhehoitajan tulonhankintaan liittyvien kustannusten korvaamisesta ja määrittävät perhehoidon kustannusten korvausten oikean tason. Perhehoitajan perheen kustannukset ovat elantokustannuksia muulta kuin hoidettavaan kohdistuvalta osalta.
Jos perhehoitaja vaatii hoidettavista aiheutuneita todellisia kuluja vähennettäväksi, hänen on esitettävä selvitys kaikista perheen ja hoidettavan todellisista kuluista ja kulujen jakaantumisesta vähennyskelpoisiksi tulonhankkimismenoiksi ja vähennyskelvottomiksi elantomenoiksi. Jos molemmat puolisot ovat perhehoitajia, hoidettavaan liittyvät todelliset kulut jaetaan samassa suhteessa kuin toimeksiantosopimuksessa on sovittu kulukorvauksen maksamisesta puolisoille.
Kunnan ilmoittama hoitopalkkio ja kustannusten korvaus näkyvät esitäytetyllä veroilmoituksella tulona ja kustannusten korvaus vähennyksenä. Jos todelliset kulut ovat suuremmat kuin kunnan maksama kustannusten korvaus, ilmoitetaan näiden erotus vähennyksenä verotukseen.
Esimerkki 4: Perhehoitaja on saanut kunnalta hoitopalkkiota ja kustannusten korvauksia neljän kehitysvammaisen hoidosta. Kustannusten korvausten yhteismäärä näkyy hänen esitäytetyllä veroilmoituksellaan kunnan ilmoittamana sekä veronalaisena tulona että kohdassa Tulonhankkimismenot. Perhehoitaja on pitänyt muistiinpanoja tuloistaan ja menoistaan. Todelliset kulut ovat suuremmat kuin kunnan maksamien kustannusten korvausten yhteismäärä. Perhehoitaja vaatii OmaVero -asiointipalvelussa tai paperilomakkeella 50A muiden työtulojen tulonhankkimismenona vähennettäväksi todellisten perhehoidosta aiheutuneiden menojen ja kuntayhtymän maksamien ja ilmoittamien kustannusten korvausten erotuksen.
Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia, kenelle esimerkiksi lapsilisä ja vammaistuki maksetaan. Jos perhehoitajalle maksetaan tuloverolain 92 §:n mukaisia verovapaita sosiaalietuuksia perhehoitoon sijoitetun henkilön perusteella, katsotaan perhehoitoon sijoitetusta henkilöstä aiheutuneita kustannuksia katetun verovapaalla sosiaalietuudella. Verotuksessa vähennyskelpoisten todellisten kustannusten määrästä vähennetään tämä verovapaan sosiaalietuuden määrä.
Perhehoitaja tai kunta voi ottaa perhehoitoon sijoitetulle henkilölle vakuutuksia. Jos perhehoitaja saa vakuutuksesta korvausta hoidettavasta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen, nämä korvaukset ovat verovapaita. Verovapailla vakuutuskorvauksilla katetut kulut eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa.
Joissakin tapauksissa perhehoidossa olevasta henkilöstä aiheutuneita kustannuksia maksetaan suoraan palvelun tai tavaran myyjälle esimerkiksi kunnan tai kuntayhtymän antamalla maksusitoumuksella. Koska korvausta ei makseta perhehoitajalle, korvaus ei ole perhehoitajan tuloa eikä maksusitoumuksella maksettua kulua myöskään voi vähentää tulonhankkimismenona.
Jos työvälineen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta, sen hankintameno vähennetään poistoina. Poiston määrä on enintään 25 % menojäännöksestä. Jos työvälineen hankintameno on enintään 1 000 euroa, voidaan sen todennäköisen taloudellisen käyttöajan yleensä katsoa olevan enintään kolme vuotta ja vähennys tehdään kerralla.
Jos perhehoitosuhde katkeaa poikkeuksellisesti pian käynnistämiskorvauksen saamisen ja hankintojen teon jälkeen, perhehoitaja voi joutua antamaan hankitut tavarat perhehoidossa olleen henkilön mukaan tai palauttamaan ne kunnalle. Tällaisessa tilanteessa käynnistämiskorvauksella hankittujen tavaroiden hankintamenot ovat kertamenona vähennyskelpoisia perhehoitajan tulosta, koska myös käynnistämiskorvaus on katsottu perhehoitajan tuloksi.
2.3.3.2 Muistiinpanovelvollisuudesta ja tositteiden säilyttämisestä
Perhehoitaja on velvollinen tekemään muistiinpanoja perhehoidosta aiheutuneista kustannuksista muistiinpanovelvollisuudesta annetun Verohallinnon päätöksen mukaan. Nämä muistiinpanot on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien. Muistiinpanojen tulee perustua päivättyihin tositteisiin ja tuloista ja menoista on tehtävä eritellyt muistiinpanot. Kuluista on syytä tehdä myös yhteenveto, jossa kulut on ryhmitelty kululajien mukaisesti.
Laskelmien ja tositeselvitysten perusteella täytyy voida päätellä perhehoidossa olleisiin kohdistuvien menojen määrä eriytettynä perhekunnan kokonaismenoista. Tämän johdosta on suositeltavaa tehdä yhteenveto ja säilyttää tositteet kaikista perhekunnan kokonaismenoista, joista voidaan todeta muiden perheenjäsenten vastaavat menot (esimerkiksi puhelinkulut ja vapaa-ajan virkistys- ja harrastuskulut).
2.3.3.3 Asumiskulut
Perhehoitajaksi ryhtyvältä edellytetään, että hänellä on tarvittavat tilat perhehoidon järjestämistä varten. Asumisen kulut ovat lähtökohtaisesti perhehoitajan perheen elantomenoja. Asumisen kuluja ovat esimerkiksi omakotitalon käyttö- ja hoitokulut, omakotitalon hankintamenosta vuosittain tehtävä poisto 4 % menojäännöksestä, osakehuoneiston hoitovastikkeet ja vesi- ja sähkömaksut tai vuokrahuoneiston vuokra ja muut kulutusmaksut. Se osa asumisen kuluista, joka kohdistuu perhehoidettavaan, on vähennyskelpoista perhehoitajan tuloista silloin, kun vähennystä vaaditaan kaikilta osin todellisten kulujen perusteella.
Perhehoidettavaan kohdistuvat kulut ja poistot määritellään perhehoidossa olevien henkilöiden ja perhehoitajan ja hänen perheensä käytössä olevien yleisten tilojen osalta pääluvun mukaisessa suhteessa. Kokonaan tulonhankkimiskäytössä oleviin tiloihin luetaan vain hoidettavien yksinomaisessa käytössä olevat huoneet ja näiden kulut vähennetään pinta-alojen mukaisessa suhteessa.
Esimerkki 5: Perhehoitaja asuu omakotitalossa puolisonsa, oman lapsensa ja perhehoidettavan kanssa. Talon pinta-ala on 200 m², perhehoidettavan käytössä olevan huoneen pinta-ala 12 m² ja yhteiskäytössä olevien tilojen pinta-ala 70 m². Omakotitalon vuosikulut (lämpö, sähkö, vesi, vakuutukset, jätehuolto, kiinteistövero) ovat yhteensä 12 000 euroa vuodessa. Poisto omakotitalon hankintahinnasta 350 000 euroa (ilman tonttia ja liittymiä) on 4 prosenttia eli 14 000 euroa.
Vähennys kuluista ja poistosta perhehoidettavan huoneen osalta pinta-alojen suhteessa (12 m²/ 200 m²) x 26 000 = 1 560 euroa
Perhehoidettavaan kohdistuva vähennys kuluista ja poistosta yhteiskäyttöisten tilojen osalta pääluvun mukaisessa suhteessa (esimerkiksi keittiö, kylpyhuone, olohuone) (70 m²/200 m²) x 26 000 x ¼ = 2 275 euroa
Vähennyskelpoiset perhehoidettavaan kohdistuvat asumiskulut ovat yhteensä 3 835 euroa vuodessa.
2.3.3.4 Kodin koneiden ja laitteiden hankintakulut
Yhteisessä käytössä oleviin tiloihin, yhteiseen käyttöön hankittavien kalusteiden, kodinkoneiden ja laitteiden kulujen vähennyskelpoinen osuus lasketaan perhehoidossa olevien henkilöiden määrän ja perhehoitajan oman perheen jäsenten lukumäärän mukaisessa suhteessa.
Perhehoidettavien henkilökohtaiseen käyttöön hankitun irtaimen omaisuuden (esimerkiksi televisio, puhelin ja tietokone) hankintamenojen poistot käyttöikä huomioiden ja mahdolliset juoksevat kustannukset (esimerkiksi internetyhteydestä aiheutuvat kulut) otetaan huomioon laskettaessa todellisten tulonhankkimismenojen vähennyskelpoista määrää.
2.3.3.5 Matkakulut
Perhehoitajalle aiheutuu kuluja sekä perhehoidettavaan liittyvistä matkoista että toimen hoitamiseen liittyvistä matkoista. Perhehoidettavaan liittyviä matkoja ovat esimerkiksi perhehoidossa olevan henkilön hoidon ja kasvatuksen vuoksi järjestettyihin neuvotte-luihin liittyvät matkat ja hoidossa olevan lapsen biologisten vanhempien tapaamisten ja harrastusten vuoksi tehdyt matkat. Perhehoitajan omat matkat vertaistukipäiviin ja täydennyskoulutuspäiviin aiheuttavat perhehoitajan toimeen liittyviä matkakuluja. Nämä matkat ovat työmatkoja ja kustannukset vähennetään todellisten kulujen mukaisesti.
Perhehoitoon liittyviä matkoja ovat myös esimerkiksi matkat perhehoidettavan henkilön kotiin silloin, kun hoito tapahtuu siellä ja perhehoitajan sijaisen matkat perhehoitajan kotiin sijaistamisen aikana. Nämä matkat ovat asunnon ja työpaikan välisiä matkoja, vähennys niiden perusteella myönnetään halvimman kulkuneuvon mukaan laskettuna ja vähennykseen liittyy omavastuu.
Jos perhehoitaja vaatii työmatkoista aiheutuvat matkakulut vähennettäväksi todellisten kulujen mukaan, vähennyksen perusteena on perhehoitajan antama selvitys (ajopäiväkirja) tulonhankintaan liittyvistä matkoista ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Oman auton käytöstä aiheutuneita kustannuksia ovat mm. polttoaine-, huolto-, ja korjauskulut, vakuutusmaksut ja ajoneuvovero. Auton hankintameno vähennetään vuotuisina poistoina, 25 % menojäännöksestä. Vähennyskelpoinen osuus auton kokonaiskuluista lasketaan työajoista aiheutuneiden kilometrien ja autolla vuoden aikana ajettujen kokonaiskilometrien mukaisessa suhteessa.
Esimerkki 6: Perhehoitaja käyttää omaa autoaan työmatkoihin ja yksityisajoihin (sisältäen asunnon ja työpaikan väliset matkat). Perhehoitoon liittyviä työmatkoja on vuoden aikana ajettu 8 000 km ja autolla on vuoden aikana ajettu yhteensä 17 000 km. Auton käyttökustannukset ovat olleet 5 000 €/v ja auton hankintahinta 35 000 €. Vähennyskelpoinen osuus autokuluista lasketaan ajettujen kilometrien suhteessa:
(8 000/17 000) X (5 000 + (25%/35 000)) = 6 470 €
Perhehoitajan on pidettävä ajopäiväkirjaa perhehoitoon liittyvistä omalla autolla tehdyistä matkoista. Tällaisia matkoja ovat esimerkiksi perhehoitoon liittyvät asiointimatkat kauppaan, lääkäriin, apteekkiin ja perhehoidossa olevien henkilöiden harrastuksiin. Menot voidaan vähentää kokonaan, vaikka matkalla on ollut mukana myös perhehoitajan omia perheenjäseniä. Pelkästään perhehoitajan tai hänen omien lastensa asioiden hoitamisesta aiheutuneiden matkojen kustannukset eivät ole perhehoitajan tulosta vähennyskelpoisia.
Matkoista pidettävä ajopäiväkirja voi olla manuaalinen tai elektroninen. Ajopäiväkirjasta pitää näkyä päivittäin ajettu kilometrimäärä eriteltyinä perhehoitoon liittyvien ajojen ja yksityisajojen osuuteen. Yksityisajoista riittää pelkkä kilometrimäärä. Perhehoitoon liittyvistä ajoista ajopäiväkirjaan on lisäksi merkittävä:
- ajon alkamis- ja päättymisajankohta
- ajon alkamis- ja päättymispaikka, tarvittaessa ajoreitti
- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus
- ajon tarkoitus sekä
- autossa mukana olleet henkilöt.
Jos oman auton käytöstä perhehoitajan työssä aiheutuneista todellisista kustannuksista ei anneta selvitystä, vähennys voidaan vaihtoehtoisesti myöntää Verohallinnon vuosittain matkakuluvähennyksen määrästä antaman päätöksen mukaisesti riippumatta siitä, mikä kunnan maksama määrä per kilometri on ollut. Muulla kuin omalla autolla tehtyjen matkojen todelliset kustannukset ovat vähennyskelpoisia tositteista ilmenevien määrien mukaisina.
Kansaneläkelaitos (Kela) saattaa korvata matkakustannuksia terapiaan tai sairaalaan. Perhehoitaja voi hakea kunnalta korvausta omavastuuosuudesta, jota Kela ei ole korvannut.Todellisia kuluja vaadittaessa on selvitettävä Kelan korvaamat matkakustannukset ja vähennettävä ne vaadittavista matkakustannuksista. Kilometriperusteista vähennystä vaadittaessa on työmatkoista aiheutuneista kilometreistä vähennettävä Kelan korvaamat kilometrit.
2.3.3.6 Puhelinkulut
Perhehoitaja voi vähentää verotuksessaan perhehoidettavalle henkilölle hankkimaansa puhelimeen liittyvät menot. Perhehoitajan työhön liittyvät puhelinkulut ovat vähennyskelpoisia toimen hoitamisesta johtuvia tulonhankkimiskuluja. Perhehoitajan yksityiset puhelinkulut ja hänen puolisonsa ja omien lastensa puhelinkulut eivät ole vähennyskelpoisia. Jos perhehoitaja on hankkinut erillisen puhelimen, jolla hän hoitaa vain perhehoitoon liittyviä puheluita, kaikki kyseiseen puhelimeen liittyvät menot ovat vähennyskelpoisia.
2.3.3.7 Ruokakulut
Perhehoitajalle aiheutuvat hoidettavien ruokakulut ovat vähennyskelpoisia. Koko perheen ruokakuluista perhehoidossa olevien henkilöiden ruokakuluiksi katsotaan heidän pääluvun mukainen osuutensa kaikista ruokamenoista. Myös muut hoidettaviin liittyvät ruokailukulut, esimerkiksi ravintolassa käynnit, ovat vähennyskelpoisia. Muistiinpanoista on hyvä käydä ilmi, mihin tapahtumaan ravintolamenot liittyvät ja ketä henkilöitä on ollut läsnä.
2.3.3.8 Vaatteista, lääkkeistä, lemmikkieläimistä, leluista yms. aiheutuneet kulut
Hoidettavien vaatemenot ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja. Muistiinpanoihin on hyvä kirjata, kenelle kyseinen vaate on hankittu. Samoin hoidettavalle määrättyjen reseptilääkkeiden ja muiden hoidettavalle hankittujen lääkkeiden kulut ovat vähennyskelpoisia.
Jos perheessä on lemmikkieläin, pääsääntöisesti katsotaan, että lemmikki on koko perheen lemmikki. Pääluvun mukainen osuus lemmikistä aiheutuneista tavanomaisista kuluista on vähennyskelpoista. Poikkeuksen muodostaa ns. terapiaeläin, joka on hankittu hoidettavalle esimerkiksi psykologin lausunnon johdosta, tai eläin, jonka hoidettava tuo mukanaan. Tällöin lemmikistä aiheutuneet kulut voi vähentää hoidettavasta aiheutuneina kuluina.
Vain lapsille hankittujen lelujen, pelien ja soittimien kulut voidaan jakaa lapsien pääluvun mukaan vähennettäväksi.
2.3.3.9 Yleiskulut
Kodin yleismenot (esimerkiksi siivous- ja puhtaanapitotarvikkeista aiheutuvat menot, keittiötarvikkeiden menot, kirjat, lehdet, television maksukanavat) ovat menoja, jotka hyödyttävät kaikkia taloudessa asuvia. Tällaisia menoja voidaan lähtökohtaisesti pitää perhehoitoon liittyvinä vähennyskelpoisina menoina perhehoidettavien osalta pääluvun mukaisessa suhteessa.
Jos perheeseen on hankittu kodin ulkopuolelta palveluita, näistä palveluista on vähennyskelpoista vain perhehoidettavaan kohdistuva osuus. Esimerkiksi siivouspalvelujen hankinnasta on siten vähennyskelpoista hoidettaviin kohdistuva pääluvun mukaisesti jaettu osuus. Perhehoitaja ei ole oikeutettu kotitalousvähennykseen kotitalouspalvelujen hankinnan siitä osuudesta, joka perustuu perhehoitajan tulonhankintaan.
2.3.3.10 Lapselle tai nuorelle annetut käyttövarat
Perhehoitajan lapselle tai nuorelle lastensuojelulain nojalla antamat käyttövarat ovat vähennyskelpoisia kokonaisuudessaan. Käyttövarojen määränä voidaan vähentää lapselle tai nuorelle tosiasiassa maksettu summa.
2.3.3.11 Muut erityiset kustannukset
Perhehoitajalle maksetaan perhehoitolain 17 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti korvaus sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.
Lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.
Kunta maksaa perhehoitajalle korvauksen edellä mainituista kuluista niin sanottuna erityisten kulujen korvauksena. Lain sanamuodon ja perhehoidon toiminnan luonteen mukaisesti vain perhehoidettavaan kohdistuvat kulut ovat perhehoitolain mukaisesti korvattavia kuluja ja siten verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimiseen liittyviä kuluja.
Esimerkki 7: Lomamatkalle lähtevät perhehoitaja, hänen aviomiehensä, kaksi omaa biologista lasta ja perhehoidettava. Jos matkakulutositteista ei käy ilmi matkustajakohtaisia kuluja, joista voidaan eritellä perhehoidettavan kulut, vähennyskelpoista verotuksessa on 1/5 matka- ja majoituskuluista sekä muista tasapuolisesti kaikkiin matkailijoihin kohdistuvista kuluista.
Esimerkki 8: Perhehoitajalla on pihapiirissään hevostalli, jonka hevosilla ratsastavat sekä perhehoidettavat että perheen omat jäsenet. Perhehoitolain mukaisia korvattavia kuluja ja siten verotuksessa vähennettäviä tulonhankkimiskuluja ovat perhehoidettavan harrastuskulut. Vähennyskelpoisina kuluina voidaan tässä tapauksessa pitää määrää, joka vastaa esimerkiksi yhden tai kahden viikkoratsastustunnin hintaa. Ratsastustunnin hinnan voi määrittää paikkakunnalla vallitsevan hintatason mukaisesti.
Suuremmissa hankinnoissa, kuten perhehoidettavan mopo-, tietokone- tai puhelinhankinta, on yleistä, että hankinnan rahoittavat osaksi perhehoidossa olevan henkilön sukulaiset, osaksi perhehoidettava itse esimerkiksi kesätyötuloilla ja osaksi kunta. Tällaisesta hankinnasta perhehoitajalle on vähennyskelpoista se määrä, joka vastaa kunnan perhehoitajalle maksamaa osuutta sekä mahdollinen perhehoitajan kustannukseksi jäänyt osuus.
2.3.4 Perhehoitajan muut kuin hoidettavasta johtuvat tulonhankkimiskulut ja muut kulut
Kunnan maksama kustannusten korvaus on tarkoitettu kattamaan hoidosta ja hoidettavasta aiheutuvia kuluja. Perhehoitajan toimen hoitamisesta johtuvat muut kulut voidaan vähentää erikseen, vaikka hoidettavien kustannukset vähennettäisiin kunnan maksaman kulukorvauksen suuruisena.
Perhehoitolain 15 §:n mukaan perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarpeellisesta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta.
Perhehoitajan itsensä maksamat, perhehoitajan työssä tarvittavasta ammattitaitoa ylläpitävästä tai täydentävästä koulutuksesta aiheutuneet menot matkakuluineen ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja. Lisäksi perhehoitoon liittyvien yhdistysten jäsenmaksut ovat perhehoitajalle vähennyskelpoisia.
Perhehoitajan toimialaa tai ammattia käsittelevien kirjojen ja ammattilehtien hankintakustannukset ovat vähennyskelpoisia. Edellytyksenä on, että tällaisen ammattikirjallisuuden hankkiminen on tarpeellista työn edellyttämän ammatillisen pätevyyden tai ammattitaidon ylläpitämiseksi. Sen sijaan luonteeltaan yleissivistävät teokset, kuten esimerkiksi vieraiden kielten sanakirjat, eivät yleensä ole vähennyskelpoista ammattikirjallisuutta, vaikka niitä lukisivat myös perhehoitoon sijoitetut henkilöt. Niistä aiheutuvia kustannuksia pidetään verovelvollisen vähennyskelvottomina elantomenoina.
Jos perhehoitaja tekee kotonaan perhehoitoon liittyviä muistiinpano- ja raportointitöitä, hän voi vähentää työhuonevähennyksen Verohallinnon verotuksen toimittamista varten antaman yhtenäistämisohjeen mukaisesti. Sen sijaan perhehoidettavan asumisen perusteella työhuonevähennystä ei voida vähentää.
Kunnalle tehtävien raporttien ja muiden perhehoitoon liittyvien kirjallisten töiden hoitamiseksi hankitun tietokoneen hankintameno sekä tietoliikenneyhteyden kustannukset ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimiskäyttöä vastaavalta osalta. Samoin perhehoitoon liittyvä osa hoitajan puhelinkuluista.
Kun perhehoitaja vaatii kaikkia tulonhankkimisesta aiheutuneita menoja vähennettäväksi todellisten kulujen mukaan, sisältyvät niihin sekä hoidettavasta aiheutuvat kulut että toimen hoitamisesta johtuvat kulut.
Perhehoitoon liittyviä matkoja ovat myös esimerkiksi matkat perhehoidettavan henkilön kotiin silloin kun hoito tapahtuu siellä ja perhehoitajan sijaisen matkat perhehoitajan kotiin sijaistamisen aikana. Nämä matkat ovat asunnnon ja työpaikan välisiä matkoja ja vähennys niiden perusteella myönnetään halvimman kulkuneuvon mukaan laskettuna ja vähennykseen liittyy omavastuu.
Perhehoitaja kuuluu Julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaisen eläketurvan piiriin. Kunta pidättää perhehoitajalle maksamastaan työkorvauksesta työntekijän eläkemaksun. Tämä eläkemaksu on perhehoitajan ansiotulosta vähennyskelpoinen meno.
3 Perhehoitaja elinkeinonharjoittajana
3.1 Toimeksiantosuhteinen yrittäjä
Perhehoitaja voi toimia myös toiminimellä elinkeinonharjoittajana. Tällöinkin hän on kunnan tai kuntayhtymän kanssa toimeksiantosuhteessa. Perhehoitolain mukaan toimeksiantosopimuksen tekevät kunta ja perhehoitaja (luonnollinen henkilö). Toimeksiantosopimuksessa sovitaan hoitopalkkion ja kustannusten korvauksen maksamisesta elinkeinonharjoittajalle.
3.2 Verotus perustuu kirjanpitoon
Elinkeinotoiminta voi olla liike- tai ammattitoimintaa. Perhehoitajan elinkeinotoiminta on pääsääntöisesti ammattitoimintaa. Elinkeinonharjoittajan on pidettävä toiminnastaan tositteisiin perustuvaa kirjanpitoa tilikausittain. Elinkeinotoiminnan verotus perustuu kirjanpitoon.
Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muu mahdollinen liiketapahtumia varmentava kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätös, toimintakertomus, kirjanpidot, tililuettelo sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (kirjanpitolaki 2 luku 10 §).
Elinkeinotoiminta on pidettävä erillään yksityistaloudesta ja siksi kirjanpitoon merkitään vain ne tapahtumat, jotka liittyvät elinkeinotoimintaan. Jos kirjanpitoon on viety elantomenoja, on ne tuloutettava elinkeinotoiminnan veroilmoituksella pois elinkeinotoiminnan kuluista.
3.3 Ennakkoperintärekisteröinti
Perhehoitajan palkkio on luonteeltaan työkorvausta, joten ennakkoperintärekisteriin kuuluvan perhehoitajan palkkiosta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, mutta siitä pidätetään eläkemaksu. Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen ei ole pakollista. Jos suorituksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, korvauksen maksaja toimittaa suorituksesta ennakonpidätyksen ja pidättää eläkemaksun.
3.4 Elinkeinotoiminnan verotettava tulo
3.4.1 Yleistä
Yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan verotettava tulo lasketaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) säännösten mukaan vähentämällä veronalaisesta tulosta sen hankkimisesta aiheutuneet kulut. Saatu tulos jaetaan verotettavaksi yrittäjän ansio- ja pääomatulona. Toiminnasta annetaan elinkeinotoiminnan veroilmoitus.
3.4.2 Hoitopalkkio ja kulukorvaukset ilmoitetaan liikevaihdossa
Elinkeinonharjoittaja ilmoittaa kunnan tai kuntayhtymän hänelle maksaman hoitopalkkion ja kaikki kulukorvaukset liikevaihtonaan. Jos kunnan tai kuntayhtymän ilmoittama hoitopalkkio ja kulukorvaukset sisältyvät perhehoitajan esitäytetyn veroilmoituslomakkeen kohtaan Palkat ja luontoisedut, tulee ne poistaa sieltä ja ilmoittaa elinkeinotoiminnan tulona.
3.4.3 Elinkeinotoiminnan kulut
Kirjanpidon mukaiset perhehoitoon liittyvät todelliset kulut ilmoitetaan elinkeinotoiminnan kuluina. Elinkeinonharjoittajana toimiva perhehoitaja ei voi vähentää kuluna kunnan maksamaa kulukorvausta sellaisenaan vaan kulut vähennetään aina todellisina kuluina samalla periaatteella kuin tämän ohjeen luvuissa 2.3.3. ja 2.3.4. on kerrottu perhehoitajan tulonhankkimiskulujen vähentämisoikeudesta. Vähennyskelpoisia kuluja ovat siten perhehoidettavaan kohdistuvat todelliset kulut ja lisäksi muut elinkeinotoiminnan harjoittamiseen liittyvät kulut, esimerkiksi kirjanpitokulut.
3.4.4 Kuljetuskustannukset
3.4.4.1 Matkakustannusten korvaus
Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa itselleen verovapaita matkakustannusten korvauksia. Sen sijaan perhehoitajan toimeen liittyvistä matkoista aiheutuneet todelliset autokulut ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina menoina vähennyskelpoisia elinkeinonharjoittajan verotuksessa. Verohallinnon ohjeessa Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen on käsitelty tarkemmin matkakulujen vähentämistä.
Elinkeinonharjoittajana toimivan perhehoitajan ajoneuvokulujen vähennysoikeus määräytyy sen mukaan, ajetaanko perheen autolla enemmän yksityisajoja vai perhehoitoon liittyviä ajoja. EVL 53 §:n mukaisesti ajoneuvo kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa.
Auton tai muun ajoneuvon kuuluminen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ratkaistaan sillä ajettujen kilometrien perusteella. Jos kaikista ajetuista kilometreistä yli puolet on elinkeinotoimintaan liittyvää ajoa, auto kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Ajetuista kilometreistä on pidettävä ajopäiväkirjaa.
3.4.4.2 Yksityistalouteen kuuluva ajoneuvo
Jos perheen yksityiskäytössä olevaa, elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuulumatonta autoa käytetään perhehoitoon liittyviin matkoihin, on elinkeinonharjoittajana toimivalla perhehoitajalla oikeus vähentää verotuksessaan elinkeinotoimintaansa liittyvistä matkoista aiheutuneet kulut.
Kun elinkeinonharjoittajana toimiva perhehoitaja käyttää omaa autoaan perhehoitoon liittyviin matkoihin, voi auton käytöstä elinkeinotoiminnassa tehdä verotuksessa EVL 55 §:ssä säädetyn lisävähennyksen. Yrityksen kirjanpitoon kirjatut autokulut ja elinkeinotoiminnan veroilmoituksella tehtävä lisävähennys voivat yhteensä vastata enintään palkansaajien vuosittain vahvistettavan verovapaan kilometrikorvauksen mukaan laskettua enimmäismäärää.
Lisävähennys myönnetään, jos ajetut kokonaiskilometrit selvitetään ajopäiväkirjaan tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuen. Lisävähennystä ei myönnetä, jos autolla ajettujen kilometrien kokonaismäärää ei selvitetä. Näissä tilanteissa voidaan kuluna vähentää vuosittain annettavan Verohallinnon matkakuluvähennyksen määrästä antaman päätöksen mukainen kilometrikohtainen euromäärä .
3.4.4.3 Elinkeinotoiminnan käytössä oleva ajoneuvo
Silloin kun perhehoitajan ajoneuvolla ajetaan pääasiallisesti elinkeinotoiminnan ajoa, vähennetään matkakulut todellisten kirjanpitoon kirjattujen kulujen perusteella. Yksityisajoista aiheutuvat kulut oikaistaan pois elinkeinotoiminnan kuluista todellisten kulujen perusteella lasketun km-kohtaisen arvon mukaan ja ne ilmoitetaan elinkeinotoiminnan veroilmoituksella tuloutuksena yksityiskäytöstä.
Jos todellisia kuluja ei ole merkitty kirjanpitoon eikä verovelvollinen esitä luotettavaa laskelmaa syntyneistä kuluista, voidaan kuluna vähentää Verohallinnon matkakuluvähennyksen määrästä antaman päätöksen mukainen määrä. Edellytyksenä kulujen vähentämiselle on, että ajojen määrä on selvitetty ja että kustannuksia on syntynyt.
3.4.5 Yritystoiminnan tukien vaikutus perhehoitajan elinkeinotoiminnan verotettavaan tuloon
Toiminnan aloittamisen yhteydessä voi perhehoitajayrittäjän olla mahdollista hakea ja saada TE-keskuksen Starttirahaa ja investointitukea. Starttiraha on saajalleen veronalaista tuloa, jonka maksaja ilmoittaa saajan henkilökohtaisena tulona. Starttirahaa ei tule lisätä perhehoitajan liikevaihtoon tai muuksi tuloksi.
Investointituki liittyy aina elinkeinotoiminnassa tehtyyn hankintaan. Se tulee käsitellä kirjanpidossa investoinnin hankintamenon oikaisuna tai liiketoiminnan muuna tuottona, jolloin se tulee huomioiduksi elinkeinotoiminnan verotettavan tulon laskennassa.
4 Perhehoitajan palkkion ja korvausten ennakkoperintä
Perhehoitajan veronalainen työkorvaus koostuu palkkiosta, kulukorvauksista ja erityisten kustannusten korvauksista, joiden yhteismäärästä toimitetaan ennakonpidätys, ellei perhehoitajaa ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Perhehoitajan tulee hakea työkorvaukselle erillinen verokortti. Kunta toimittaa ennakonpidätyksen hoitopalkkion ja kustannusten korvausten yhteismäärästä verokortin perusteella. Sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun sisältävä sairausvakuutusmaksu on laskettu mukaan verokortin pidätysprosenttiin.
Perhehoitajan kulukorvauksen määrä vähennetään tulonhankkimiskuluna veroprosenttia laskettaessa. Lisäksi vähennyksenä otetaan huomioon korvauksesta pidätettävä eläkemaksu.
Perhehoitajan saamaan työkorvaukseen liittyvät matkakustannusten korvaukset on ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta annetussa Verohallinnon päätöksessä vapautettu ennakonpidätyksestä. Luonnolliselle henkilölle voidaan siten maksaa matkakustannusten korvaukset ennakonpidätystä toimittamatta, vaikka työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys. Tämä edellyttää, että korvausten perusteet ja määrät ovat sen mukaisia kuin Verohallinnon vuosittain antamassa päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty.
Jos perhehoitaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, määrätään perhehoitajalle ennakkovero hoitopalkkion ja maksettavien kulukorvausten yhteismäärästä. Vähennykset huomioidaan samoin kuin verokortin pidätysprosentin laskennassa.
johtava veroasiantuntija Tero Määttä
johtava veroasiantuntija Pirjo Mäkynen
Sivu on viimeksi päivitetty 16.3.2020.