Sisällys

1 Palkkavelka
1.1 Yleistä
1.2 Palkkasaatavan verotus osakkaalla, kun yhtiö on maksukykyinen
1.3 Palkkasaatavan verotus osakkaalla, kun yhtiö on maksukyvytön
1.4 Yhtiö oikaisee myöhemmin palkkakirjauksen
2 Siirtovelaksi ja kuluksi kirjatut muut suoritukset

Tässä ohjeessa käsitellään sellaisten osakkaalle suoritettavien palkka- ja muiden erien verotusta, jotka on kirjattu yhtiön kirjanpidossa velaksi. Ohje vastaa sisällöltään samasta asiasta Verohallinnon vuoden 2013 yhtenäistämisohjeessa annettua ohjeistusta.

1 Palkkavelka

1.1 Yleistä

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 110 § 1 momentin mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 11 §:n 1 momentin mukaan ennakonpidätys toimitetaan siten, että suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän rahana maksettavasta määrästä suorituksen yhteydessä tai merkitessään sitä tilille asianomaisen hyväksi.

Yhtiön verotuksessa osakkaalle maksettavat palkat vähennetään suoriteperusteisesti sinä vuonna, jona työ on suoritettu. Yhtiön osakkaan palkka yhtiön hyväksi tekemästä työstä voi kuitenkin tilikauden päättyessä olla yhdeltä tai useammalta kuukaudelta tai koko tilikaudelta nostamatta. Tällöin palkka kirjataan tilinpäätöksessä palkkatiliä veloittaen ja siirtovelkojen tiliä hyvittäen. Jos yhtiö on maksukykyinen velan kirjaamisen hetkellä, palkka realisoituu osakkaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jonka aikana palkka on kirjattu yhtiön kirjanpitoon velaksi.

1.2 Palkkasaatavan verotus osakkaalla, kun yhtiö on maksukykyinen

Osakeyhtiön jakamat osingot, osakaslainat ja henkilöyhtiön yhtiömiehen yksityisotot osoittavat yhtiön maksukykyä maksaa osakkaille myös kirjanpitoon palkaksi kirjatut erät.

Jos yhtiö ei ole osoittanut olevansa maksukyvytön eikä palkkaa ole maksettu sen kuluksi kirjaamista seuraavanakaan vuonna, palkkasaatavat verotetaan osakkaan tulona sinä verovuonna, jona ne on kirjattu velaksi yhtiön kirjanpitoon.

Jos yhtiö kuitenkin osoittaa, että palkkavelka on maksettu tai se maksetaan viimeistään kuluksi kirjaamista seuraavana verovuonna, palkka verotetaan osakkaalla sen verovuoden tulona, jona palkka on maksettu. Palkkasaatava voidaan tällöinkin verottaa osakkaan tulona jo sinä vuonna, kun palkka on kirjattu velaksi yhtiön kirjanpitoon, jos menettelyn ilmeisenä tarkoituksena on osakkaan verojen maksun lykkääminen toistuvasti.

Esimerkki 1

Henkilö A omistaa kokonaan B Oy:n. A on työskennellyt B Oy:n hyväksi tilikaudella 1.1.–31.12.2018. A:n palkat ovat koko tilikaudelta nostamatta, koska B Oy:n rahatilanne on ollut hetkittäin haastava. B Oy on kirjannut tilikauden 1.1.–31.12.2018 kuluksi palkkoja A:lle 10 000 euroa. Palkat on kirjattu tilinpäätöksessä 31.12.2018 velaksi osakkaalle. B Oy maksaa palkkavelan A:lle 10.3.2020. B Oy on maksanut A:lle osinkoa 15 000 euroa sekä vuonna 2018 että 2019.

Koska B Oy on jakanut A:lle osinkoa vuosina 2018 ja 2019, katsotaan B Oy:n olleen maksukykyinen tilikaudella 1.1.–31.12.2018. Koska B Oy on ollut maksukykyinen vuonna 2018, on palkkasaatava A:n verovuoden 2018 tuloa.

Jos palkan maksaminen on laiminlyöty ja ennakonpidätys sekä työnantajan sairausvakuutusmaksu on jäänyt ajallaan ilmoittamatta ja maksamatta muutoin kuin työnantajan maksukyvyttömyyden johdosta, määrätään työnantajalle ennakonpidätys, työnantajan sairausvakuutusmaksu ja mahdollinen veronkorotus sekä peritään viivästyskorkoa maksun viivästymisen johdosta.

1.3 Palkkasaatavan verotus osakkaalla, kun yhtiö on maksukyvytön

Palkkaa ei veroteta osakkaan tulona vielä sinä verovuonna, jonka aikana se on kirjattu yhtiön kirjanpidossa velaksi, jos yhtiö osoittaa osakkaan palkan jääneen maksamatta yhtiön maksukyvyttömyyden vuoksi. Palkka on tällöin osakkaan sen verovuoden tuloa, jona se on nostettavissa. Palkan katsotaan olevan nostettavissa sinä verovuonna, jona yhtiö ei ole enää ollut maksukyvytön.

Yhtiön tulee verovuosittain osoittaa osakkaan palkkojen maksamatta jättämisen syynä oleva maksukyvyttömyys. Yhtiön maksukykyisyyttä osoittaa muun muassa se, että yhtiön osakkaat ovat nostaneet yhtiöstä varoja muutoin kuin palkkana, kuten lainana, osinkona tai henkilöyhtiöstä yksityisottona.

Jos osakkaan palkkasaatavat kirjataan yhtiön kirjanpidossa siirtoveloista yhtiön omaan pääomaan tai pääomalainaksi, katsotaan osakkaan määränneen palkkasaatavansa käytöstä ja saaneen palkkasaatavat vallintaansa tuloverolain 110 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kirjaushetkellä (ks. KHO 19.5.2010 taltio 1164). Tällöin palkka katsotaan sen verovuoden tuloksi, jonka aikana kirjaus on tehty.

1.4 Yhtiö oikaisee myöhemmin palkkakirjauksen

Yhtiö saattaa tulouttaa aikaisempana verovuonna tulosta rasittaneen kulukirjauksen kirjanpidossaan, jos palkkavelkoja ei muuttuneissa olosuhteissa kyetäkään maksamaan. Tämä menettely hyväksytään myös verotuksessa, eikä maksamatta jätettyä palkkaa veroteta osakkaan tulona, jos kyse ei ole tuloksen tasaamiseen liittyvästä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995, VML) 28 §:n mukaisesta verosta vapautumisen tarkoituksessa suoritetusta toimenpiteestä.

2 Siirtovelaksi ja kuluksi kirjatut muut suoritukset

Yhtiön ja osakkaan välisiin suorituksiin, jotka perustuvat vuokrasopimukseen, velkakirjaan tai muuhun sopimukseen ja jotka on kirjattu yhtiön velaksi osakkaalle, sovelletaan samaa käytäntöä kuin maksamattomiin palkkoihin. Osakkaalle maksamatta olevien korkojen verotusta on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Korkotulojen verotus (A44/200/2014), kohdassa 3.6.2.

Jos muita eriä kuin palkkoja on kirjattu yhtiön kirjanpidossa kuluksi ja velaksi osakkaalle, eivät erät ole yhtiön tulosta vähennyskelpoisia menoja, jos ne eivät perustu yhtiön ja osakkaan väliseen sopimukseen tai velkakirjaan eikä niitä ole maksettu. Tällöin katsotaan, ettei suorituksia ole ollut tarkoituskaan maksaa.

johtava veroasiantuntija Sami Varonen

johtava veroasiantuntija Kirsi Tuunala