Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Tämä on vanha versio.

Vuosi 2017
VEROHALLINTO
OHJE Dnro
A65/200/2017
Valtuutussäännös Päivämäärä
Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti 20.3.2017
Voimassaolo
- 31.12.2018
Korvaa ohjeen
Arvonlisäveron alarajahuojennus, 21.12.2016, A190/200/2016
Korvattu ohjeella 
VH/2106/00.01.02/2018

Ohjetta on päivitetty 1.1.2017 voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta. Samalla ohjetta on päivitetty myös muilta osin siten, että aiempaan ohjeeseen on tehty tarkennuksia.

Ohjetta on päivitetty 20.3.2017. Ohjeen kohtiin 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 14 on tehty tarkennuksia, ohjeeseen on lisätty esimerkit 1 ja 2 ja ohjeen esimerkkiin 24 on tehty muutos.

Sisällys

1. Milloin yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen
2. Miltä ajalta liikevaihto lasketaan
3. Miten huojennus lasketaan
4. Miten huojennukseen oikeuttava liikevaihto määritellään
5. Mitä ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa
6. Miten huojennukseen oikeuttava vero lasketaan
7. Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena
8. Milloin huojennus on viimeistään ilmoitettava
9. Missä tapauksissa huojennusta ei saa
10. Palautettavalle verolle maksetaan korkoa
11. Alarajahuojennus tuloverotuksessa
12. Alkutuottajien alarajahuojennuksessa on erikoispiirteitä
13. Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta
14. Liikevaihdon suhteuttaminen
15. Lisätietoja alarajahuojennuksesta

1. Milloin yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen?

Jos liiketoiminta on vähäistä, liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Liiketoiminta katsotaan vähäiseksi, jos tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Jos 10 000 euron raja ylittyy tai yritys on rekisteröitynyt vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi vaikka raja ei ylity, on veroa maksettava kaikesta tilikauden myynnistä arvonlisäverolain (AVL) mukaan.

Pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä huojennuksen määrä on. Yritysmuoto ei vaikuta huojennukseen.

Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron.

Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.

Huojennusta laskettaessa liikevaihtoon ei lueta kaikkia myyntejä eikä tilitettävään veroon kaikkia veroja. Asiasta kerrotaan tarkemmin jäljempänä ohjeessa.

2. Miltä ajalta liikevaihto lasketaan?

Arvonlisäveron verokauden pituus vaikuttaa siihen, miltä ajalta huojennukseen oikeuttava liikevaihto lasketaan.

  • Jos yrityksen verokausi on kalenterikuukausi, liikevaihdon määrä lasketaan tilikaudelta.
  • Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja myös liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
  • Jos yritys ei ole kirjanpitovelvollinen, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja liikevaihto lasketaan kalenterivuodelta.
  • Paliskuntaryhmän tilikausi on poronhoitovuosi ja liikevaihto lasketaan poronhoitovuodelta.

Jos yrityksen tilikausi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tehdään kertomalla huojennukseen oikeuttava liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla näin saatu luku tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Tätä sanotaan jäljempänä liikevaihdon suhteuttamiseksi.

Suhteuttaminen koskee vain liikevaihtoa. Veroa ei suhteuteta koskaan.

Lisätietoa: ks. kohta Liikevaihdon suhteuttaminen

Jos yritys aloittaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan verokauden mukaisesti joko kalenterivuoden tai tilikauden viimeisellä arvonlisäveroilmoituksella.

Esimerkki 1: Yrityksen toiminta alkaa kesken kalenterivuoden ja sen ensimmäinen, kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.9.2016 - 31.12.2017. Yrityksen verokausi on kalenterikuukausi.

Yritys ilmoittaa alarajahuojennuksen tiedot tilikauden 1.9.2016 - 31.12.2017 viimeisellä arvonlisäveroilmoituksella (joulukuu 2017). Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa, koska tilikausi on pidempi kuin 12 kuukautta.

Esimerkki 2: Yrityksen toiminta alkaa kesken kalenterivuoden ja sen ensimmäinen, kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.9.2016 - 31.12.2017. Yrityksen verokausi on neljänneskalenterivuosi. Koska yrityksen verokausi on neljänneskalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §).

Alarajahuojennuksen tiedot ajalta 1.9.2016 - 31.12.2016 yritys ilmoittaa kalenterivuoden 2016 viimeisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksella (loka-joulukuu 2016). Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.

Alarajahuojennuksen tiedot ajalta 1.1.2017 - 31.12.2017 yritys ilmoittaa kalenterivuoden 2017 viimeisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksella (loka-joulukuu 2017). Liikevaihtoa ei suhteuteta, koska yrityksen tilikausi on 12 kuukauden pituinen.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan viimeiseltä verokaudelta. Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään toiminnan viimeistä verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi, verokauden katsotaan päättyvän lopettamispäivään ja arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi ja toiminta loppuu joulukuussa, arvonlisäveroilmoitus on kuitenkin annettava vasta helmikuun loppuun mennessä.

Esimerkki 3: Yrityksen verokausi on kalenterikuukausi. Yrityksen toiminta päättyy helmikuussa. Arvonlisäveroilmoitus annetaan viimeistään 12. päivänä huhtikuuta.

Esimerkki 4: Yrityksen verokausi on neljänneskalenterivuosi. Yrityksen toiminta päättyy helmikuussa. Arvonlisäveroilmoitus annetaan viimeistään 12. päivänä toukokuuta.

Esimerkki 5: Yrityksen verokausi on kalenterivuosi. Yrityksen toiminta päättyy helmikuussa. Arvonlisäveroilmoitus annetaan viimeistään 12. päivänä huhtikuuta.

3. Miten huojennus lasketaan?

Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa, mutta jää alle 30 000 euron, laskee alarajahuojennuksen seuraavan kaavan mukaisesti:

vero - (liikevaihto – 10 000 e) x vero
20 000 e

Laskukaavassa liikevaihto tarkoittaa huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ja vero huojennukseen oikeuttavaa veroa.

Jos huojennukseen oikeuttava liikevaihto on enintään 10 000 euroa, laskukaavaa ei käytetä. Alarajahuojennuksen määrä on tällöin sama kuin huojennukseen oikeuttava vero.

Huojennuksen laskemiseen voit käyttää aputaulukkoa (xls).

4. Miten huojennukseen oikeuttava liikevaihto määritellään?

Huojennusta laskettaessa ei oteta huomioon koko liikevaihtoa. Huojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon luetaan vain verolliset myynnit ilman veron osuutta, käännetyn verovelvollisuuden alaiset myynnit (AVL 8 a–8 d §) sekä seuraavat verottomat myynnit:

  • tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72 a–72 c §)
  • vientimyynti (AVL 70 §)
  • veroton matkustajamyynti (AVL 70 b §)
  • verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
  • verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
  • vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
  • verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72 d §)
  • verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72 e §)
  • muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynnit (AVL 41 § ja 44 §)
  • kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, eli tilanteesta, jossa verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi).

Muita verottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun liikevaihtoa lasketaan.

Käytettyjen tavaroiden marginaaliverojärjestelmää sekä matkatoimistopalvelujen marginaaliverojärjestelmää sovellettaessa liikevaihtoon luetaan vain veroton osuus eli voittomarginaali ilman veron osuutta.

Saadut ennakkomaksut lasketaan sen tilikauden liikevaihtoon, jona ne on saatu. Saaduista ennakkomaksuista tilitettävä arvonlisävero otetaan huomioon siltä tilikaudelta, jona ne on maksettu.

Esimerkki 6: Yritys laskuttaa käännetyn verovelvollisuuden alaisia rakentamispalveluja 11 000 euroa/tilikausi. Lisäksi yritys myy palveluja kuluttajille ja kotitalouksille 10 500 eurolla/tilikausi (ilman veron osuutta). Rakentamispalvelun myynti luetaan mukaan myyjän liikevaihtoon alarajahuojennuslaskelmassa silloinkin, kun siihen sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 21 500 euroa.

Esimerkki 7: Fysioterapeutin liikevaihto muodostuu verottoman fysioterapian (20 000 euroa) lisäksi verollisesta vyöhyketerapiasta (15 000 euroa ilman veron osuutta). Verottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun alarajahuojennuksen liikevaihtoa lasketaan. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on siis 15 000 euroa.

5. Mitä ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa?

Huojennukseen oikeuttavaan tilikauden liikevaihtoon lasketaan vain yllä olevassa luettelossa mainitut myynnit. Liikevaihtoon ei lueta mukaan mm. seuraavia eriä:

  • veron osuus
  • metsätaloudesta saatu vastike (turpeen tai turpeen nosto-oikeuden myynti ei ole metsätalouden myyntiä ja nämä tulot lasketaan siten mukaan liikevaihtoon)
  • kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) saatu vastike silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi
  • käyttöomaisuuden myynnistä saatu vastike ja käyttöomaisuuden oman käytön arvo
  • palveluiden myynti, kun myyntimaa ei ole Suomi (AVL 65 §)
  • veikkausasiamiehen palkkiot
  • verottomat tuet.

Esimerkki 8: Yritys myy konsultointipalveluita sekä Suomeen että ulkomaille sijoittautuneille elinkeinoharjoittajille. Konsultointipalvelu on arvonlisäverolain yleissäännön 65 §:n mukainen palvelu. Tilikauden myynti ilman veron osuutta Suomessa on 15 000 euroa. Myynti toisiin EU-maihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille on 20 000 euroa ja myynti EU:n ulkopuolelle sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille on 30 000 euroa. Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa.

6. Miten huojennukseen oikeuttava vero lasketaan?

Huojennukseen oikeuttava vero on myynnistä suoritettavien verojen ja ostosta vähennettävien verojen erotus.

Huojennukseen oikeuttavaan veroon eivät kuulu seuraavat:

1) EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista tai EU-palveluostoista suoritettava vero (yhteisöhankinnasta tai EU-palveluostosta suoritettava vero ei ole alarajahuojennusta hakevan verovelvollisen omasta myynnistä suoritettavaa veroa. Yhteisöhankinnan ja EU-palveluoston vähennettävä vero otetaan kuitenkin huomioon).

Esimerkki 9: Yrityksen tilikausi on 1.1.–31.12.2017. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman veron osuutta) 10 500 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 520 euroa. Yritys on tehnyt tilikauden aikana yhteisöhankintoja, joista sen on maksettava veroa 250 euroa. Yritys saa vähentää yhteisöhankinnan veron. Yrityksellä on ollut vähennyskelpoisia ostoja myös kotimaassa. Näiden ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 150 euroa. Vähennyskelpoisia veroja on siis ollut yhteensä 400 euroa: yhteisöhankinnasta vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 10 500 euroa.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien (2 520 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (400 euroa) erotus 2 120 euroa.

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2 120 - (10 500 – 10 000) x 2 120 = 2 067
20 000


Esimerkki 10: Yrityksen tilikausi on 1.1.-31.12.2017. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä (ilman veron osuutta) 12 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 880 euroa. Yritys on tehnyt tilikauden aikana yhteisöhankintoja, joista sen on maksettava veroa 1 500 euroa. Yritys saa vähentää yhteisöhankinnan veron. Yrityksellä on ollut vähennyskelpoisia ostoja myös kotimaassa. Näiden ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 1 600 euroa. Vähennyskelpoisia veroja on siis ollut yhteensä 3 100 euroa: yhteisöhankinnasta vähennettävä vero 1 500 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 1 600 euroa.

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 12 000 euroa.

Yrityksellä ei kuitenkaan ole oikeutta alarajahuojennukseen, koska huojennukseen oikeuttava vero on negatiivinen (kotimaan myynneistä suoritettava vero 2 880 euroa - tilikaudelta vähennettävät verot 3 100 euroa= -220 euroa).

2) Vero, jonka ostaja maksaa käännetyn verovelvollisuuden perusteella (AVL 2 a, 8 a–8 d ja 9 §) (ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon).

Ostaja on verovelvollinen rakentamispalvelujen myynnistä sekä työvoiman vuokrauksesta rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §). Tarkempia tietoja rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta Verohallinnon ohjeessa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Lisää ohjeita ja esimerkkejä rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta Usein kysyttyä -sivulla.

Tarkempia tietoja romukaupan käännetystä verovelvollisuudesta Verohallinnon ohjeessa Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Esimerkki 11: Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 11 000 euroa. Arvonlisävero (24 %) näistä myynneistä on 2 640 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäverot ovat 150 euroa. Lisäksi yrityksen on maksettava 250 euroa arvonlisäveroa käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Vähennyskelpoisia arvonlisäveroja on siis tilikauden ajalta yhteensä 400 euroa: käännetyn verovelvollisuuden perusteella vähennettävä vero 250 euroa ja kotimaan ostoista vähennettävä vero 150 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 000 euroa.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien verojen (2 640 euroa) ja tilikaudelta vähennettävien verojen (400 euroa) erotus 2 240 euroa.

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2 240 - (11 000 – 10 000) x 2 240 = 2 128
20 000


Esimerkki 12: Yritys ostaa rakentamispalveluja, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Yritys ottaa alarajahuojennuslaskelman tilitettävässä verossa huomioon ainoastaan oston perusteella vähennettävän veron, ei suoritettavaa veroa.

Yrityksen tilikausi on 1.1.–31.12.2017. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 15 000 euroa (vero 3 600 euroa). Lisäksi yrityksen on maksettava arvonlisäveroa rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden perusteella 500 euroa. Tämän veron yritys saa vähentää. Muiden vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 300 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 2 800 euroa. Käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja ei oteta huomioon.

Yrityksen arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

2 800 - (15 000 – 10 000) x 2 800 = 2 100
20 000


3) Metsätaloudesta tilitettävä vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa eikä ostoista vähennettävää veroa).

Esimerkki 13: Tilikaudella 1.1.–31.12.2017 verovelvollisen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 11 500 euroa ja suoritettava arvonlisävero (24 %) 2 760 euroa. Liiketoiminnan vähennettävät arvonlisäverot ovat yhteensä 3 060 euroa. Tähän summaan sisältyy metsätalouden vähennettäviä arvonlisäveroja 1 500 euroa. Metsätaloudesta ei ole suoritettavia veroja.

Tilikaudelta tilitettävä vero on 300 euroa negatiivinen. Laskukaavassa käytettävä huojennukseen oikeuttava vero on 1 200 euroa: suoritettavat verot 2 760 euroa miinus muut kuin metsätaloudesta vähennettävät verot 1 560 euroa. Huojennuksen määrä on 1 110 euroa.

1 200 - (11 500 – 10 000) x 1 200 = 1 110 
20 000


4) Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta (AVL 30 §) tilitettävä vero silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa eikä ostoista vähennettävää veroa).

5) Käyttöomaisuuden myynnistä ja käyttöomaisuuden omasta käytöstä suoritettava vero (mukaan ei lueta myynnistä suoritettavaa veroa, mutta ostosta vähennettävä vero otetaan huomioon).

7. Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena?

Alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Arvonlisäveron verokausi ratkaisee, ilmoitetaanko tiedot kalenterivuoden vai tilikauden viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella.

Jos arvonlisäveron verokausi on

  • kalenterikuukausi, tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen verokauden eli tilikauden viimeisen kalenterikuukauden arvonlisäveroilmoituksella
  • neljänneskalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen verokauden eli kalenterivuoden viimeisen neljänneksen arvonlisäveroilmoituksella (loka-joulukuun ilmoituksella).
  • kalenterivuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta (AVL 216 §) ja tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta annettavalla arvonlisäveroilmoituksella.

Alarajahuojennusta voi vaatia ainoastaan arvonlisäveroilmoituksella. Yritys ottaa alarajahuojennuksen määrän huomioon sen verokauden arvonlisäveroilmoituksessa, jossa alarajahuojennustiedot on ilmoitettava, ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta.

Esimerkki 14: Yrityksen arvonlisäveron verokausi on kalenterivuosi. Yrityksen liikevaihto on alle 10 000 euroa. Alarajahuojennuksena palautettava määrä on sama kuin alarajahuojennukseen oikeuttava vero, joten maksettavaa veroa ei jää. Yritys ottaa alarajahuojennuksen huomioon kalenterivuoden arvonlisäveroilmoituksessa ja vähentää huojennuksen tilitettävästä verosta.

Jos yritys lopettaa toiminnan kesken kalenterivuoden, alarajahuojennuksen tiedot ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella, joka annetaan toiminnan viimeiseltä verokaudelta. Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään toiminnan viimeistä verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.

Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi, verokauden katsotaan päättyvän toiminnan lopettamispäivään ja arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi ja toiminta loppuu joulukuussa, arvonlisäveroilmoitus on kuitenkin annettava vasta helmikuun loppuun mennessä.

Esimerkki 15: Yrityksen verokausi on ollut kalenterivuosi. Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.2.2016–31.1.2017. Investointitilanteessa yritys siirtyy kuukausittaiseen verokauteen 1.10.2016 alkaen. Yritys antaa arvonlisäveroilmoituksen ajalta 1.1–30.9.2016 ja ilmoittaa siinä tämän ajan alarajahuojennustiedot. Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kk:n liikevaihtoa. Lokakuusta alkaen yritys antaa arvonlisäveroilmoitukset kuukausittain. Alarajahuojennukset ajalta 1.10.2016–31.1.2017 yritys ilmoittaa tammikuun 2017 arvonlisäveroilmoituksella. Liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kk:n liikevaihtoa.

Katso myös kohta Liikevaihdon suhteuttaminen

Lisätietoa alarajahuojennuksen ilmoittamisesta: oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen yksityiskohtainen täyttöohje

8. Milloin huojennus on viimeistään ilmoitettava?

Alarajahuojennusta koskevat tiedot on ilmoitettava kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava saman verokauden arvonlisäveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu (ks. kohta ”Miten huojennus ilmoitetaan ja saadaan palautuksena”).

Esimerkki 16: Yrityksen tilikausi on 1.1.2017–31.12.2017 ja verokausi on neljännesvuosi. Vuoden 2019 aikana yrityksessä havaitaan, että alarajahuojennusta koskevat tiedot ovat jääneet ilmoittamatta kyseiseltä tilikaudelta 1.1.2017–31.12.2017. Yritys korjaa tiedot antamalla arvonlisäveroilmoituksen kyseisen tilikauden viimeiselle verokaudelle (loka–joulukuu 2017). Tiedot on korjattava viimeistään 31.12.2020.

Jos yrityksen tilikausi ei ole kalenterivuosi ja verokausi on kalenterikuukausi, lasketaan kolmen vuoden määräaika sen tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jota huojennus koskee. Jos verokausi on poronhoitovuosi, kolmen vuoden määräaika lasketaan sen poronhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, jota huojennus koskee.

Esimerkki 17: Yrityksen tilikausi on 1.7.2016–30.6.2017 ja verokausi on kuukausi. Vuoden 2018 aikana yrityksessä havaitaan, että alarajahuojennusta koskevat tiedot ovat jääneet ilmoittamatta kyseiseltä tilikaudelta 1.7.2016–30.6.2017. Yritys korjaa tiedot antamalla arvonlisäveroilmoituksen kyseisen tilikauden viimeiselle verokaudelle (kesäkuu 2017). Tiedot on korjattava viimeistään 31.12.2020.

Kolmen vuoden määräajan laskenta poikkeaa edellä esitetystä, jos yrityksen tilikausi on päättynyt aikaisemmin kuin 31.12.2016. Tällöin kaikki verovelvolliset laskevat kolmen vuoden määräajan sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee.

Esimerkki 18: Yrityksen tilikausi on 1.7.2015–30.6.2016 ja verokausi on kuukausi. Vuoden 2017 aikana yrityksessä havaitaan, että alarajahuojennusta koskevat tiedot ovat jääneet ilmoittamatta kyseiseltä tilikaudelta 1.7.2015–30.6.2016. Yritys korjaa tiedot antamalla arvonlisäveroilmoituksen kyseisen tilikauden viimeiselle verokaudelle (kesäkuu 2016). Tiedot on korjattava viimeistään 30.6.2019.

9. Missä tapauksissa huojennusta ei saa?

Huojennusta ei saa, jos

  • tilikaudelta tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen, eli tilikauden ostoihin sisältyvä vero on suurempi kuin myynneistä suoritettava vero lukuun ottamatta tilannetta, jossa negatiivisuus johtuu metsätalouden tai kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen vähennettävistä veroista. Huojennukseen oikeuttavaa veroa laskettaessa mukaan otetaan vain huojennukseen oikeuttavan toiminnan suoritettavat ja vähennettävät verot.
  • kyseessä on kunta tai sellainen ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

10. Palautettavalle verolle maksetaan korkoa

Huojennuksena palautettavalle verolle maksetaan korkoa veronkantolain mukaisesti.

11. Alarajahuojennus tuloverotuksessa

Arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

Tarkempia tietoja alarajahuojennuksesta tuloverotuksessa

12. Alkutuottajien alarajahuojennuksessa on erikoispiirteitä

Puun myyntituloa ei lasketa mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Vastaavasti metsätalouden tilitettävää veroa ei oteta huomioon, kun alarajahuojennukseen oikeuttavaa veroa lasketaan.

Peltojen vuokrauksesta saadut tulot ovat yleensä arvonlisäverottomia, ja ne lasketaan mukaan alarajahuojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon. Jos asiakas on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi pellon vuokrauksesta, tuloja ei lueta mukaan liikevaihtoon, eikä tilitettävää veroa huomioida alarajahuojennukseen oikeuttavaa veroa laskettaessa.

Esimerkki 19: Verovelvollinen on kalenterivuonna 2017 harjoittanut maa- ja metsätaloutta.

Myynnit:

Verolliset maatalouden myynnit ovat ilman arvonlisäveron osuutta 15 000 euroa (alv 24 % = 3 600 euroa). Metsätalouden myynnit ovat 7 000 euroa ilman arvonlisäveron osuutta (alv 24 % = 1 680 euroa). Maa- ja metsätalouden myyntien vero on yhteensä 5 280 euroa.

Ostot:

Maatalouden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet verot ovat 600 euroa ja metsätalouden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneet verot 200 euroa. Ostojen vähennyskelpoinen vero on yhteensä 800 euroa.

Kalenterivuodelta tilitettävä vero on yhteensä 4 480 euroa (3 600 e + 1 680 e – 800 e).

Arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

Tilikauden huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 15 000 euroa (maatalouden myynnit).

Tilikaudelta tilitettävä huojennukseen oikeuttava vero on 3 000 euroa. Tämä saadaan niin, että kalenterivuoden tilitettävästä verosta vähennetään metsätalouden tilitettävä vero (4 480 e – 1 480 e). Metsätalouden tilitettävä vero on saatu vähentämällä metsätalouden myynnin verosta (1 680 euroa) metsätalouden ostoihin sisältynyt vero (200 euroa).

Metsätalouden myynnin vero
   1 680
Metsätalouden ostojen vero
    –200
Metsätalouden tilitettävä vero
   1 480
 
Kalenterivuodelta tilitettävä vero
   4 480
Metsätalouden tilitettävä vero
 –1 480
Huojennukseen oikeuttava vero
   3 000
 
Huojennuksen määrä =

3 000 - (15 000 – 10 000) x 3 000 = 2 250
20 000

Arvonlisäveroilmoituksen täyttäminen edellä olevan esimerkin perusteella:
Vero kotimaan myynnistä
 5 280
Verokauden vähennettävä vero
    800
Alarajahuojennuksen määrä
 2 250
Maksettava vero
 2 230
 
Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto
15 000
Alarajahuojennukseen oikeuttava vero
 3 000
Alarajahuojennuksen määrä
 2 250

13. Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta

Esimerkki 20: Elinkeinonharjoittajan tilikausi on 1.1.–31.12.2017. Elinkeinonharjoittajalla on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 9 000 euroa. Arvonlisävero näistä myynneistä on 2 160 euroa. Lisäksi elinkeinonharjoittajalla on verottomia vientimyyntejä 3 000 euroa ja yhteisömyyntejä 6 000 euroa. Hän on myynyt tilikauden aikana käyttöomaisuutta 4 000 eurolla. Vähennyskelpoisten ostojen arvonlisäverot ovat 150 euroa. Lisäksi hänen on käännetyn verovelvollisuuden perusteella maksettava arvonlisäveroa 250 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana yhteensä 400 euroa (250 e +150 e).

Huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 18 000 euroa (9 000 e + 6 000 e + 3 000 e). Liikevaihto muodostuu verollisista myynneistä sekä verottomista vienti- ja yhteisömyynneistä.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 1 760 euroa (2 160 e – 400 e). Käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavia ja käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja ei oteta huomioon.

Elinkeinonharjoittajan arvonlisäveron huojennus lasketaan seuraavasti:

1 760 - (18 000 – 10 000) x 1 760 = 1 056 
20 000

14. Liikevaihdon suhteuttaminen

Liikevaihtoa ei suhteuteta seuraavissa tapauksissa:

  • Yrityksen tilikausi on 12 kuukauden pituinen.
  • Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus alkaa kesken tilikauden.

Esimerkki 21: Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi ja tilikaudelta 1.1.–31.12.2017 yhtiön liikevaihto on 4 200 euroa. Yhtiö on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tuolta tilikaudelta ajaksi 1.12.–31.12.2017. Koska yhtiön tilikausi ei ole lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta ja yhtiön tilikauden liikevaihto on pienempi kuin 10 000 euroa, yhtiöllä on oikeus saada takaisin koko tilikaudelta tilitetty vero (AVL 149 a §:n 2 momentin mukaisesti). Sillä ei ole merkitystä, että yhtiö on ollut merkittynä arvonlisäverollisten rekisteriin vasta 1.12.2017 alkaen. (KHO 21.8.2007, T 2060)

  • Yrityksen tilikausi on 12 kk ja arvonlisäverovelvollisuus päättyy kesken tilikauden mutta liiketoiminta jatkuu. Vain arvonlisäverollinen toiminta siis päättyy. Liikevaihtoa ei suhteuteta, koska tilikauteen ei tule muutoksia.

Liikevaihto suhteutetaan, seuraavissa tapauksissa:

  • Toimintansa aloittavan yrityksen ensimmäinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta.

Esimerkki 22: Yrityksen liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus alkavat 1.3. Tilikausi päättyy 31.12.

  • Toimintansa lopettavan yrityksen viimeinen tilikausi on muun mittainen kuin 12 kuukautta

Esimerkki 23: Yrityksen tilikausi on ollut 1.1.–31.12. Yrityksen liiketoiminta, tilikausi ja arvonlisäverovelvollisuus päättyvät 30.9.

  • Yritys muuttaa toiminta-aikana tilikautta.
  • Verokausi muuttuu arvonlisäverolain 149 f §:ssä tarkoitetulla tavalla

Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu AVL 216 §:n perusteella kalenterivuodeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta, joka päättyy tilikauden muutospäivänä tai sen jälkeen (AVL 149 f § 1 momentti). Huojennuksen saa verosta, joka tilitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutosta edeltäneiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutosta edeltäviä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.

Esimerkki 24: Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 12 kuukautta. Tilikausi alkaa 1.7. ja päättyy 30.6. Yrityksen verokausi muuttuu 1.1. neljännesvuodeksi. Koska verokausi on neljännesvuosi, tilikautena pidetään kalenterivuotta. Huojennus lasketaan seuraavasti

  • Ajalta 1.7.– 31.12., liikevaihto suhteutetaan.
  • Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.1.–31.12. eikä liikevaihtoa suhteuteta.


Jos verovelvollisen tilikausi muuttuu kalenterivuodesta (AVL 216 §) kirjanpitolain mukaiseksi tilikaudeksi, verovelvollisella on oikeus saada huojennus tilikauden muutospäivän jälkeen päättyvältä kirjanpitolain mukaiselta tilikaudelta (AVL 149 f § 2 momentti). Huojennuksen saa verosta, joka tillitetään tähän tilikauteen kuuluvilta tilikauden muutoksen jälkeisiltä kalenterikuukausilta. Tilikautena pidetään niitä tilikauden muutoksen jälkeisiä kalenterikuukausia, jotka kuuluvat kirjanpitolain mukaiseen tilikauteen.

Esimerkki 25: Yrityksen verokausi on neljännesvuosi ja tilikausi kalenterivuosi (AVL 216 § perusteella). Yrityksen kirjanpitolain mukainen tilikausi on 1.7.–30.6. Yritys siirtyy kuukauden mittaiseen verokauteen 1.10. alkaen. Huojennus lasketaan seuraavasti:

  • Ajalta 1.1.–30.9., liikevaihto suhteutetaan.
  • Ajalta 1.10.–30.6., liikevaihto suhteutetaan.
  • Tämän jälkeen huojennus lasketaan ajalta 1.7.–30.6. eikä liikevaihtoa suhteuteta.

15. Lisätietoja alarajahuojennuksesta

Lisätietoja saa Verohallinnon arvonlisäverotuksen palvelunumeroista 029 497 008 (oy, yhdistys) ja 029 497 014 (tmi, ay, ky). Voit tarkistaa numeron ja palveluajan osoitteesta vero.fi/palvelunumerot. Puhelun hinta on lankaliittymästä paikallisverkkomaksu (pvm) ja matkapuhelinliittymästä matkapuhelinmaksu (mpm). Ulkomailta soittaessa hinnan määrittelee paikallinen puhelinoperaattori.
 

Mika Jokinen
johtava veroasiantuntija

Juha Pamppunen
veroasiantuntija

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.