Verovalitusmenettelyä koskeva ohje

Tämä on vanha versio.

Vuosi 2015
VEROHALLINTO
OHJE	Dnro
	A50/200/2015
Valtuutussäännös	Päivämäärä
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.	22.12.2015
Voimassaolo
1.1.2016 - 13.2.2017
Korvaa ohjeen
3.2.2014, dnro A17/200/2014, 12.12.2012, dnro A140/200/2012, 14.4.2011, dnro 1278/38/2010
Korvattu ohjeella
A213/200/2016

Hallinto-oikeus johtaa useimmissa verolajeissa valitusprosessia valituksen vireille tulemisesta alkaen. Korkein hallinto-oikeus johtaa valitusprosessia kaikissa verolajeissa. Verovalitusten käsittelyä koskevia menettelyjä on kehitetty yhdessä Verohallinnon, oikeusministeriön ja tuomioistuinlaitoksen kanssa. Tässä ohjeessa käsitellään verovalituksiin liittyviä menettelykysymyksiä siltä osin kuin niillä on vaikutuksia hallintotuomioistuimien, Verohallinnon ja muutoksenhakijoiden menettelyihin sekä näiden väliseen asiakirjaliikenteeseen.

Tämä ohje koskee kaikki niitä verovalitusasioita, joissa valituksen kohteena on Verohallinnon päätös. Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimet ottaisivat ohjeessa esitetyt menettelyyn liittyvät näkökohdat huomioon tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Verohallinnon yksiköt, verotuksen oikaisulautakunta ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö noudattavat muutoksenhakua koskevassa menettelyssä yhtenäisiä menettelytapoja koko maassa.

Muutoksenhakuun liittyviä kysymyksiä on käsitelty myös muissa Verohallinnon ohjeissa, kuten ”Oikaisulautakuntamenettelyn ohjeet”, ”Veronsaajien oikeudenvalvonta Verohallinnossa” sekä ”Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös”.

Sisällys

1 Veroasioiden käsittely Verohallinnossa
2 Verovalitusasioissa sovellettavat menettelyt

3 Verohallinnon kuuleminen verovalitusasioissa
3.1 Yleistä Verohallinnon kuulemisesta
3.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen
3.2.1 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat
3.2.2 Siirtomenettelyyn kuuluvat asiat
3.2.3 Hakemusasiat
3.2.4 Verointressiltään vähäiset verovalitusasiat
3.3 Kuuleminen muissa asioissa
3.4 Vastinepyyntöön sisältyvä ohjaus

4 Valituksiin liittyvä asiakirjaliikenne
4.1 Valitusasiakirjan jättäminen Verohallintoon tai hallinto-oikeuteen
4.2 Valitusasiakirjojen toimittaminen Verohallinnosta hallintotuomioistuimeen
4.3 Hallinto-oikeudelle lähetettävät verotusasiakirjat
4.4 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat
4.4.1 Verovelvollisen valitus
4.4.1.1 Verovelvollinen on jättänyt valituksen hallinto-oikeuteen
4.4.1.2 Verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon
4.4.1.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastine
4.4.1.4 Verovelvollisen vastaselitys
4.4.1.5 Kuulemisen päättäminen
4.4.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus
4.4.2.1 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen jättäminen
4.4.2.2 Verovelvollisen vastine
4.4.2.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys
4.5 Siirtomenettelyyn kuuluvat asiat
4.5.1 Verovelvollisen valitus
4.5.1.1 Verovelvollinen on jättänyt valituksen hallinto-oikeuteen
4.5.1.2 Verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon
4.5.1.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastine
4.5.1.4 Verovelvollisen vastaselitys
4.5.1.5 Kuulemisen päättäminen
4.5.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus
4.5.2.1 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen jättäminen
4.5.2.2 Verovelvollisen vastine
4.5.2.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys
4.6 Hakemusasiat
4.6.1 Verohallinnon ennakkoratkaisut
4.6.2 Muut hakemusasiat
4.6.3 Keskusverolautakunnan antamat ennakkoratkaisut
4.7 Ennakkopäätösvalitusmenettely
4.7.1 Verovelvollisen ennakkopäätösvalitus
4.7.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ennakkopäätösvalitus
4.8 Täytäntöönpanon kielto- ja keskeytysvaatimus

5 Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto asiakirjoissa
5.1 Yleistä oikeudenkäynnin kokonaiskäsittelyajan seurannasta
5.2 Oikeudenkäynnin alkamisajankohta: pääsäännöt ja tyypillisimmät poikkeustilanteet
5.2.1 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat
5.2.2 Siirtomenettelyyn kuuluvat asiat ja hakemusasiat
5.2.3 Veronkorotusta tai muuta hallinnollista seuraamusta koskevat asiat
5.3 Tuloveroa ja kiinteistöveroa koskevat valitusasiat
5.4 Siirtomenettelyssä olevia ja muita verolajeja koskevat valitusasiat

6 Suulliset käsittelyt hallintotuomioistuimissa
6.1 Suullisen käsittelyn perusteet ja tarkoitus
6.2 Suullisen käsittelyn osapuolet ja muut käsittelyyn osallistujat
6.3 Laillinen este osallistua suulliseen käsittelyyn
6.4 Kutsu suulliseen käsittelyyn: menettelytavat
6.5 Suullinen käsittely
6.5.1 Suullisen käsittelyn vaiheet
6.5.2 Valmisteleva suullinen käsittely
6.5.3 Asianosaisten kuuleminen
6.5.4 Todistajien kuuleminen
6.5.5 Asiantuntijan kuuleminen
6.6 Suullisen käsittelyn pöytäkirja ja tallentaminen
6.7 Verohallinnon virkamiesten asema suullisessa käsittelyssä
6.7.1 Veroasiamies ja muut Verohallinnon virkamiehet
6.7.2 Avustaja
6.7.3 Todistaja
6.7.4 Asiantuntija
6.8 Kustannusten korvaaminen

7 Valitusasiakirjojen palauttaminen ja päätösten tiedoksianto Verohallinnolle
7.1 Päätösten ja valitusasiakirjojen toimittaminen Verohallintoon
7.2 Päätösten tiedoksianto Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle
7.3 Täytäntöönpanon kielto- tai keskeyttämispäätökset

8 Tiedustelut oikeudenvalvontayksikön muutoksenhausta
8.1 Yleistä
8.2 Oikaisuvaatimukset
8.3 Valitukset hallinto-oikeudelle
8.4 Valitukset korkeimmalle hallinto-oikeudelle

9 Oikeudenkäyntikulut ja oikeudenkäyntimaksu
9.1 Oikeudenkäyntikulut
9.2 Oikeudenkäyntimaksu

10 Päätösten julkaisemista koskeva merkintä

Liite 1 Lista yhdysverotoimistoista ja yhdyskantoyksiköstä
Liite 2 Luettelo hallinto-oikeudelle lähetettävistä verotusasiakirjoista

1 Veroasioiden käsittely Verohallinnossa

Verohallinnosta annetun lain (VHL) 1 §:n mukaan verotuksen toimittamista varten on valtiovarainministeriön alainen Verohallinto, jonka virka-alueena on koko maa. Verohallinto on yksi valtakunnallinen viranomainen. Verohallinto jakautuu yksiköihin, joista säädetään Verohallinnosta annetussa laissa ja Verohallinnon yksiköistä annetussa asetuksessa sekä harmaan talouden selvitysyksiköstä annetussa laissa (VHL 4 §). Osa Verohallinnon yksiköistä jakautuu edelleen toimintayksiköihin. Verohallinnossa on lisäksi toimielimiä (VHL 5 §).

Verohallinnon verotuspäätöksiä tekeviä yksiköitä ovat Henkilöverotusyksikkö, Yritysverotusyksikkö ja Veronkantoyksikkö. Veronsaajien puhevaltaa veroasioissa käyttää verotusta toimittavista yksiköistä itsenäinen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VHL 24 §). Verohallinnon toimielimiä ovat keskusverolautakunta ja verotuksen oikaisulautakunta, joilla on tehtävissään itsenäinen ratkaisuvalta (VHL 5 §).

Verotusta koskevat päätökset tehdään Henkilö- ja Yritysverotusyksikössä. Henkilöverotusyksikössä tehdään muun muassa luonnollisten henkilöiden verotuspäätökset samoin kuin kaikkien verovelvollisten kiinteistöverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta koskevat verotuspäätökset. Yritysverotusyksikössä tehdään muun muassa yhteisöjen ja yhteisetuuksien tulo- arvonlisäverotusta koskevat päätökset.

Verojen ja maksujen kantoa, perintää ja tilittämistä sekä verotilitehtäviä koskevat päätökset tehdään Veronkantoyksikössä. Tällaisia päätöksiä ovat verotililain (VTL) mukaista myöhästymismaksua, viivekorkoa ja hyvityksen takaisinperintää koskevat päätökset, veronkuittausta, viivekorkoa ja hyvityskorkoa sekä palauttamista koskevat päätökset, verotusmenettelystä annetun lain (VML) 22 a §:ssä tarkoitettua sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksua koskevat päätökset sekä arvonlisäverolain (AVL) 168 §:ssä tarkoitettua laiminlyöntiä koskevat päätökset.

Edellä mainitut Verohallinnon yksiköissä tehtävät ensi vaiheen verotuspäätökset tehdään yksiköiden toimintayksiköissä. Henkilöverotusyksikössä tehtävät päätökset tehdään verotoimistoissa, Yritysverotusyksikössä tehtävät päätökset yritysverotoimistoissa ja Veronkantoyksikössä tehtävät päätökset alueellisissa veronkanto- ja perintäyksiköissä. Kysymyksessä on kaikissa tapauksissa Verohallinnon päätös.

Pääosaan verotuspäätöksistä haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Tällaisia päätöksiä ovat muun muassa tuloverotusta, perintö- ja lahjaverotusta sekä kiinteistöverotusta koskevat verotuspäätökset. Tiettyihin veroasioihin haetaan muutosta Verohallinnolta (asianomaiselta Verohallinnon yksiköltä). Tällaisia ovat esimerkiksi ennakkoperintälain ja verotililain mukaiset oikaisuvaatimukset. Osassa asioita Verohallinnon päätökseen haetaan muutosta suoraan hallinto-oikeudelta. Tällaisia ovat esimerkiksi arvonlisäverotusta koskevat asiat.

2 Verovalitusasioissa sovellettavat menettelyt

Verovalitusasioiden käsittelyä koskevat säännökset ovat erilaisia eri verolaeissa, minkä vuoksi verovalitusasioiden käsittelyssä sovellettavat menettelyt poikkeavat toisistaan. Menettelyt voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään:

asiat, joissa on pakollinen oikaisuvaatimusmenettely (jäljempänä oikaisuvaatimusmenettely),
asiat, joissa Verohallinto käsittelee valituksen ensin oikaisuasiana ja siirtää asian hylätyiltä osin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi (jäljempänä siirtomenettely) ja
asiat, joissa valitus tehdään suoraan hallinto-oikeuteen (jäljempänä hakemusasioiden menettely).

Oikaisuvaatimusmenettelyn soveltamisalaan kuuluvissa verolajeissa ja -asioissa Verohallinnon päätökseen on ensi vaiheessa haettava muutosta oikaisuvaatimuksella ja vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimusmenettelyä sovelletaan tuloverotuksessa, perintö- ja lahjaverotuksessa, kiinteistöverotuksessa sekä yleisradioveroa koskevassa muutoksenhaussa. Oikaisuvaatimusmenettelyä sovelletaan myös ennakkoperintäasioissa, lukuun ottamatta ennakonpidätysprosentin ja ennakonkannon määräämistä, joissa hallinto-oikeuteen tehtävää valitusta edeltää valituskelpoisen päätöksen pyytäminen.

Oikaisuvaatimusmenettelyä sovelletaan edellä mainitun lisäksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (EnergiaL) tarkoitettuihin päätöksiin (ns. maatalouden energiaveron palautus) sekä verotililain mukaisessa muutoksenhaussa ja veronkantolaissa (VKL) tarkoitetuissa veronkuittausasioissa. Oikaisuvaatimusmenettelyä sovelletaan niin ikään sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksua ja valtion maksuperustelain mukaista maksua koskeviin muutoksenhakuasioihin. Oikaisuvaatimukset ratkaistaan joko verotuksen oikaisulautakunnassa tai Verohallinnossa.

Siirtomenettelyn soveltamisalaan kuuluvissa verolajeissa verovelvollisen valitus käsitellään ensin oikaisuasiana Verohallinnossa. Jos Verohallinto oikaisee päätöstään verovelvollisen vaatimuksen mukaisesti, valitus raukeaa. Siltä osin kuin Verohallinto katsoo, että verovelvollisen valitus ei anna aihetta päätöksen oikaisemiseen, Verohallinto antaa valituksen johdosta lausuntonsa ja siirtää valituksen tältä osin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Siirtomenettelyä sovelletaan arvonlisäverotuksessa, vakuutusmaksuverotuksessa, varainsiirtoverotuksessa ja arpajaisverotuksessa sekä haettaessa muutosta pankkiveroon.

Hakemusasioiden menettelyssä Verohallinnon päätöksestä valitetaan aina suoraan hallinto-oikeuteen. Hakemusasioiden menettelyä sovelletaan

yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksia koskeviin päätöksiin,
lahjoitusvähennyksen nimeämispäätöksiin,
tappioiden poikkeuslupapäätöksiin,
jälleenhankintavarauksen käyttöajan pidentämistä koskeviin päätöksiin,
tonnistoverovelvolliseksi hyväksymistä ja hyväksymisen peruuttamista koskeviin päätöksiin,
veronlisäystä ja viivekorkoa koskeviin palautushakemuksiin annettuihin päätöksiin sekä
tietyin poikkeuksin haettaessa muutosta eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain tarkoittamiin päätöksiin.

Hakemusasioiden menettelyä sovelletaan myös Verohallinnon eri verolajeissa antamista ennakkoratkaisuista tehtäviin valituksiin sekä ennakonpidätysprosentin tai ennakonkannon määräämistä koskevaan valituskelpoiseen päätökseen.

3 Verohallinnon kuuleminen verovalitusasioissa

3.1 Yleistä Verohallinnon kuulemisesta

VHL 2.1 §:n mukaan Verohallinnon tehtäviin kuuluu muun ohessa veronsaajien oikeudenvalvonta. Oikeudenvalvonnasta vastaa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. VHL 24.1 §:n mukaan oikeudenvalvontayksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena siten kuin mainitussa laissa ja muualla laissa säädetään.

Verovalitusprosessissa oikeudenkäynnin osapuolia ovat verovelvollinen ja oikeudenvalvontayksikkö. Pääosa verovalitusasioista on tästä syystä sellaisia, että hallintotuomioistuin ei valitusvaiheessa pyydä lausuntoja tai muutoinkaan kuule muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tehnyttä Verohallinnon yksikköä tai toimintayksikköä (ts. verotoimistoa). Näitä ovat oikaisuvaatimusmenettelyssä ja hakemusasioiden menettelyssä käsiteltävät asiat. Siirtomenettelyssä käsiteltävissä asioissa on kuitenkin edelleen käytössä menettely, jossa päätöksen tehnyt Verohallinnon yksikkö antaa hallinto-oikeudelle lausunnon.

3.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen

3.2.1 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat

VML 69.1 §:n mukaan valitusta käsittelevän hallintotuomioistuimen tulee varata verovelvollisen tekemästä valituksesta oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Säännöstä sovelletaan ennakkoperintälain (EPL) 50.1 §:n, kiinteistöverolain (KiVL) 26.2 §:n, VKL 32.3 §:n ja 41 §:n, VTL 41.2 §:n, VML 23 b.2 §:n sekä yleisradioverosta annetun lain (YVL) 4 §:n viittaussäännösten nojalla myös näissä laeissa ja asioissa tarkoitetussa muutoksenhaussa. Perintö- ja lahjaverolain (PerVL) 46.1 §:ssä ja energiaveron palauttamista koskevan lain 12.3 §:ssä on puolestaan vastaava säännös.

Verohallinnon käsityksen mukaan VML 69.1 § ja muut edellä mainitut säännökset ovat erityissäännöksiä suhteessa kuulemista koskevaan hallintolainkäyttölain (HLL) 36 §:n säännökseen, jonka mukaan hallinto-oikeuden on hankittava päätöksen tehneen viranomaisen lausunto asiasta. VML 69.1 §:ssä ja muiden verolakien vastaavissa säännöksissä säädetään siten tyhjentävästi Verohallinnon kuulemisesta. Asia on todettu myös hallituksen esityksessä 76/2012 vp.

Verohallinto katsoo, että oikeudenvalvontayksikön lisäksi muille Verohallinnon yksiköille ei yleensä ole tarvetta varata tilaisuutta tulla kuulluksi verovelvollisen tekemän valituksen johdosta. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin aina hankkia Verohallinnon lausunnon (katso kohta 4.4.1.3).

3.2.2 Siirtomenettelyyn kuuluvat asiat

Verohallinto voi verovelvollisen valituksen johdosta oikaista arvonlisäveroa, vakuutusmaksuveroa, varainsiirtoveroa, arpajaisveroa ja pankkiveroa koskevaa päätöstään. Tällöin verovelvollisen valitus raukeaa hyväksytyiltä osin. Jos valitusta ei kaikilta osin hyväksytä, Verohallinto antaa valituksen johdosta lausuntonsa ja siirtää valituksen siihen liittyvine verotusasiakirjoineen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Verohallinnon lausunto sisältää selvityksen verovelvollisen valituksessaan esittämistä vaatimuksista ja niiden keskeisistä perusteista sekä Verohallinnon perustellut kannanotot näihin vaatimuksiin. Jos valitus sisältää vaatimuksen täytäntöönpanon kiellosta, Verohallinto antaa ratkaisun myös tähän vaatimukseen. Tämä jälkeen hallinto-oikeus johtaa prosessia.

Jos valittajana on ollut verovelvollinen, hallinto-oikeuden on varattava valituksen ja lausunnon johdosta oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen antamiseen sekä tarvittaessa verovelvolliselle tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Verohallinto katsoo, että oikeudenvalvontayksikön lisäksi muilta Verohallinnon yksiköiltä ei ole yleensä tarvetta pyytää lausuntoa verovelvollisen vastaselityksessään mahdollisesti esittämän uuden selvityksen johdosta.

Oikaisuasiana käsitteleminen ei koske niitä valituksia, joissa muutoksenhakijana on oikeudenvalvontayksikkö. Oikeudenvalvontayksikkö jättää valituksen siihen liittyvine verotusasiakirjoineen hallinto-oikeuteen (arvonlisäveroa koskevassa asiassa toistekappaleen). Hallinto-oikeus varaa verovelvolliselle mahdollisuuden antaa vastineen ja oikeudenvalvontayksikölle mahdollisuuden antaa vastaselityksen vastineen johdosta. Hallinto-oikeus voi, kuten muissakin asioissa, pyytää HLL 36 §:n nojalla Verohallinnon lausunnon valituksen johdosta.

Siirtomenettelyä sovelletaan ainoastaan hallinto-oikeudelle osoitettuihin valituksiin. Verohallinnolle osoitettuja korjaamista tai oikaisua koskevia vaatimuksia taikka muita vastaavia kirjelmiä ei siten siirretä hallinto-oikeuden käsiteltäväksi, vaan ne käsitellään oikaisumenettelyssä. Verohallinto antaa vaatimukseen oikaisupäätöksen, joka voi olla kokonaan hyväksyvä taikka osittain tai kokonaan hylkäävä (AVL 192 §, varainsiirtoverolaki (VSVL) 48 §, arpajaisverolaki (ArpVL) 12 § ja pankkiverolaki 16 §). Oikaisupäätökseen liitetään muutoksenhakuosoitus.

3.2.3 Hakemusasiat

Hakemusasioissa valitetaan suoraan hallinto-oikeuteen. Näitä valituksia ei käsitellä Verohallinnossa oikaisuvaatimusmenettelyssä tai muutoinkaan oikaisuasioina.

Ennakkoratkaisuasioissa sovellettavasta valitusmenettelystä on eri verolaeissa säädetty tietyiltä osin hallintolainkäyttölain säännöksistä poikkeavasti. Ennakkoratkaisuasioissa sovelletaan useissa verolajeissa viittaussäännöksen nojalla verotusmenettelystä annettua lakia. Sen sijaan muissa hakemusasioissa valituksen käsittelyyn sovelletaan hallintolainkäyttölain säännösten lisäksi ainoastaan VML 69 §:n säännöksiä veronsaajien kuulemisesta. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain (ViiveKorkoL) 11 §:n mukaisissa muutoksenhakuasioissa sovelletaan kuitenkin mainitun lainkohdan lisäksi vain hallintolainkäyttölain säännöksiä.

Käytännössä hakemusasioita koskevien valitusten käsittelyssä sovelletaan samoja menettelyjä kuin oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvia asioita koskevien valitusten käsittelyssä.

Ennakkoratkaisuja (Verohallinto ja keskusverolautakunta) sekä tappioiden poikkeuslupia koskevissa verovalitusasioissa sovelletaan 1.10.2015 alkaen Verohallinnon ja hallintotuomioistuimien välillä sähköisiä tiedonsiirtomenettelyjä, joista on erikseen sovittu Verohallinnon ja hallintotuomioistuinten välillä.

3.2.4 Verointressiltään vähäiset verovalitusasiat

Verovelvollisen tekemän verovalituksen perusteena on pääsääntöisesti verotuksen oikaisulautakunnan tai Verohallinnon oikaisuvaatimuksen johdosta antama perusteltu päätös. VML 69.2 §:n nojalla hallinto-oikeus voi ratkaista oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä tehdyn valituksen kuulematta oikeudenvalvontayksikköä, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 6.000 euroa eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Näissä verointressiltään vähäisissä asioissa oikeudenvalvontayksikön kuulemista koskeva sääntely on yhtenäinen kaikissa niissä tilanteissa, joissa oikeudenvalvontayksikkö on hallinto-oikeudessa oikeudenkäynnin toinen osapuoli: VML 69.2 §:ää sovelletaan EPL 50.1 §:n, KiVL 26.2 §:n, VTL 41.2 §:n, VKL 32.3 §:n ja 41 §:n, YVL 4 §:n sekä VML 23 b §:n viittaussäännösten nojalla myös mainituissa verolajeissa ja -asioissa. Vastaavansisältöinen säännös on lisäksi EnergiaL 12.3 §:ssä, AVL 194.2 §:ssä, VSVL 47.4 §:ssä sekä ArpVL 16.4 §:ssä. PerVL 46.2 §:ssä kuulemisrajana on 3.000 euroa, mutta Verohallinto katsoo, että myös näissä asioissa voidaan soveltaa mainittua 6.000 euron rajaa. Vastaavaa periaatetta voidaan soveltaa HLL 34.2 §:n nojalla myös pankkiveroa koskevassa asiassa. Kuulemista koskevaa sääntelyä sovelletaan varsinaisten verojen ohella erilaisiin Verohallinnon määräämiin seuraamuksiin, esimerkiksi AVL 168 a §:ssä tarkoitettuun yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksuun.

Verointressin määrä ilmenee esimerkiksi siitä, onko oikaisuvaatimus käsitelty verotuksen oikaisulautakunnan laajassa (1 + 4) vai suppeassa (1 + 1) jaostossa: näiden jaostojen välisessä tehtäväjaossa sovelletaan vastaavaa 6.000 euron verointressirajaa. Siirtomenettelyyn kuuluvissa asioissa Verohallinto puolestaan ilmaisee lausunnossaan Verohallinnon käsityksen siitä, tulisiko hallinto-oikeuden kuulla oikeudenvalvontayksikköä.

Tulkinnanvaraisuudella ja epäselvyydellä tarkoitetaan edellä mainituissa säännöksissä vastaavaa tulkinnallisuutta tai epäselvyyttä kuin VML 26.2 §:ssä. Oikeudenvalvontayksikköä ei siten ole tarpeen kuulla tapauksissa, joissa ratkaistava oikeuskysymys on selkeä ja ratkaisulinjat vakiintuneet, merkityksellistä erimielisyyttä näytöstä ei ole ja taloudellinen intressi on vähäinen. Sillä, hyväksytäänkö vai hylätäänkö verovelvollisen valitus, ei ole sääntelyn soveltamisen kannalta sinänsä merkitystä.

Jos hallinto-oikeus ei varaa oikeudenvalvontayksikölle tilaisuutta vastineen antamiseen, hallinto-oikeuden päätöksen kohtaan ”vastineet ja vastaselitykset” (tai muu vastaava kohta) voidaan merkitä, että oikeudenvalvontayksikköä ei ole kuultu asiassa VML 69.2 §:n tai muun vastaavan säännöksen nojalla. Sovellettu säännös voidaan merkitä tämän lisäksi myös päätöksen kohtaan ”sovelletut oikeusohjeet”.

3.3 Kuuleminen muissa asioissa

Oikeudenvalvontayksikkö käyttää puhevaltaa myös muissa sellaisissa asioissa, joissa on kysymys veron määräämisestä tai veron määrästä ja jotka käsitellään hallintolain (HL) tai hallintolainkäyttölain mukaisessa järjestyksessä. Tällaisia ovat muun muassa HLL 12 luvussa tarkoitettu ylimääräinen muutoksenhaku ja HLL 13 luvussa tarkoitetut hallintoriita-asiat. Näitä asioita ei käsitellä tässä ohjeessa.

Oikeudenvalvontayksikkö voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta sellaiseen hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee VML 23 a §:ssä tarkoitettua sivullisen velvollisuutta antaa verovelvollista koskevia tietoja. Tähän nähden oikeudenvalvontayksikkö toimii oikeudenkäynnin toisena osapuolena myös siinä muutoksenhakuasiassa, jossa tiedonantovelvollinen hakee hallinto-oikeudelta muutosta Verohallinnon mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun tiedonantovelvollisuutta koskevaan päätökseen.

Verotusta koskevassa asiassa perustevalituksen tekee käytännössä verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva. Oikeuskäytännössä on katsottu, että oikeudenvalvontayksiköllä ei ole oikeutta tehdä perustevalitusta (KHO 1986 T 2596). Oikeudenvalvontayksikkö toimii kuitenkin perustevalitusta koskevassa valitusprosessissa oikeudenkäynnin toisena osapuolena. Perustevalitusta koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan hallintolainkäyttölakia ja verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettua lakia. Tässä ohjeessa ei käsitellä perustevalitukseen liittyvää muutoksenhakua.

Verohallinto on oikeudenkäynnin osapuoli seuraavissa asioissa:

valtion maksuperustelain 11 b §:ssä ja eräiden ennakkoratkaisujen maksuperusteista annetun lain 8 §:ssä tarkoitetuissa muutoksenhakuasioissa (esimerkiksi ennakkoratkaisusta peritty maksu),
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain soveltamisalaan kuuluvia päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa ja
kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua laiminlyöntimaksua koskevissa muutoksenhakuasioissa silloin, kun Verohallinto on määrännyt laiminlyöntimaksun (L kuitintarjoamisvelvollisuudesta 7 §).

Näissä asioissa hallintotuomioistuimet pyytävät vastineen Verohallinnon siltä yksiköltä tai toimintayksiköltä, joka tehnyt valituksen kohteena olevan päätöksen.

Oikeudenvalvontayksikkö tai Verohallinto ei ole oikeudenkäynnin osapuoli HLL 53 a §:ssä tarkoitetuissa hallinnollisen taloudellisen seuraamuksen alentamista koskevissa asioissa tai oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetussa laissa (hyvityslaki) tarkoitetuissa asioissa. Näissä asioissa oikeudenvalvontayksikkö voi kuitenkin esimerkiksi antamassaan vastineessaan selvittää oikeudenkäynnin viivästymiseen liittyviä seikkoja. Hallintotuomioistuin voi myös pyytää Verohallinnon lausunnon asiassa.

3.4 Vastinepyyntöön sisältyvä ohjaus

HLL 33 §:ssä säädetään asian selvittämisestä (virallisperiaate). Hallintotuomioistuimen prosessinjohto mahdollistaa menettelyn, jossa tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikölle osoittamassaan vastinepyynnössä prosessinjohtotoimena selvitystä tai lausuntoa jostakin asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisestä seikasta, verotuskäytännöstä, ulkomaisesta oikeuskäytännöstä tai vain osasta käsiteltävänä olevaa asiaa. Mahdollista on myös, että tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikköä hankkimaan esimerkiksi Verohallinnon keskusjohdon tai jonkin Verohallinnon ulkopuolisen viranomaisen lausunnon asiasta, jos sellainen katsotaan asiassa tarpeelliseksi.

Verohallinto katsoo, että edellä kuvatut menettelyt edistävät oikeaan asianratkaisuun pääsemistä ja jouduttavat prosessia, kun oikeudenvalvontayksikön vastineessa voidaan keskittyä asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimet HLL 33 §:n mukaisesti osoittaisivat vastinepyynnössään tarvittaessa ne asiakohdat, joista vastine tai selvitystä on erityisesti tarpeen antaa.

Jos tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikköä hankkiminaan asiassa selvitystä kolmannelta taholta, tämä otettaneen huomioon vastineen antamiseen asetettavassa määräajassa.

4 Valituksiin liittyvä asiakirjaliikenne

4.1 Valitusasiakirjan jättäminen Verohallintoon tai hallinto-oikeuteen

Valitus hallinto-oikeudelle voidaan pääsääntöisesti jättää joko Verohallintoon tai hallinto-oikeuteen. Tällainen menettely on käytössä oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvissa valitusasioissa (pl. jäljempänä tässä kohdassa erikseen mainitut oikaisuvaatimukset) samoin kuin varainsiirtoverotuksessa ja arpajaisverotuksessa sekä ennakkoratkaisuasioissa. Menettely koskee sekä verovelvollisen että oikeudenvalvontayksikön tekemiä valituksia. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa kuitenkin valituksen kaikissa verolajeissa käytännössä aina sähköisesti asianomaiseen hallinto-oikeuteen.

Jos verovelvollinen toimittaa valituskirjelmän Verohallinnolle, verovelvollinen jättää sen käytännössä yleensä verotuksen toimittaneeseen verotoimistoon. Valitus voidaan kuitenkin laissa säädetyssä määräajassa jättää mihin tahansa Verohallinnon yksikköön, koska Verohallinto on yksi viranomainen. Kun verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon, valituksen vastaanottanut verotoimisto tai muu toimintayksikkö kirjaa viipymättä asiakirjan saapumista koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Arvonlisäverotusta koskeva valituskirjelmä on AVL 193.1 §:n mukaan toimitettava valitusajassa Verohallintoon. Jos valituskirjelmä on kuitenkin toimitettu valitusajan kuluessa hallinto-oikeuteen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta (HLL 26.2 §). Hakemusasioissa puolestaan sovelletaan ennakkoratkaisuasioita lukuun ottamatta HLL 26.1 §:n säännöstä, jonka mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle eli hallinto-oikeuteen.

Jos arvonlisäverotusta koskeva valitus on toimitettu hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeus siirtää HLL 29 §:n nojalla valituskirjelmän Verohallintoon siirtomenettelyn mukaisesti. Vastaavasti Verohallinnon on HL 21 §:n nojalla siirrettävä sille toimitettu hakemusasiaa (pois lukien ennakkoratkaisua) koskeva valituskirjelmä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Valitus verotililain mukaista oikaisuvaatimusta, veronkantolain mukaista veronkuittausasiaa ja verovastuuseen määräämistä koskevaa erillispäätöstä (VKantoL 40 §), veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain mukaista palautuspäätöstä sekä VML 23 b §:ssä tarkoitettua sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen on jätettävä hallinto-oikeuteen (VTL 41.2 §, VKantoL 32.3 § ja 41 §, ViiveKorkoL 11 §, VML 23 b.2 § sekä HLL 26.1 §). Jos verovelvollinen on jättänyt valituskirjelmän Verohallintoon, Verohallinto siirtää HL 21 §:n nojalla valituskirjelmän hallinto-oikeudelle.

Ennakkopäätösvalitusta koskeva valituskirjelmä on VML 71 c.1 §:n mukaan toimitettava Verohallintoon. Ennakkopäätösvalitukset jätetään ensisijaisesti Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon (Henkilöverotusyksikön asiakkaat) ja Pohjois-Suomen yritysverotoimistoon (Yritysverotusyksikön asiakkaat). Valituskirjelmä voidaan kuitenkin jättää myös muuhun Verohallinnon yksikköön. Jos valituskirjelmä on kuitenkin toimitettu valitusajan kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta (HLL 26.2 §). Jos ennakkopäätösvalitus on toimitettu hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeus siirtää valituskirjelmän HLL 29 §:n nojalla yhdysverotoimistoon (ks. 4.7.1).

VML 66 §:ää muutetaan vuoden 2016 alusta voimaantulevalla lailla (942/2015) siten, että tuloverotusta ja kiinteistöverotusta koskevat valituskirjelmät on jätettävä aina hallinto-oikeuteen. Tämä koskee kuitenkin vain niitä tapauksia, joissa mainittuja lakeja koskeva Verohallinnon ensiasteena tekemä verotuspäätös tai ennakkoratkaisu on tehty 1.1.2016 tai sen jälkeen.

4.2 Valitusasiakirjojen toimittaminen Verohallinnosta hallintotuomioistuimeen

Verohallinto on yksi viranomainen, jolla on valtakunnallinen toimivalta (VHL 1 §). Verovelvollisen verotus on tämän vuoksi voitu toimittaa missä tahansa Verohallinnon toimintayksikössä. Vuoden 2013 alusta myös verotuksen oikaisulautakunta on ollut yksi Verohallinnon toimielin, jonka toimialueena on koko Suomi (VHL 5 §). Lautakunta toimii jaostoihin jakautuneena ja päätös verovelvollisen oikaisuvaatimukseen on mahdollista tehdä missä tahansa jaostossa. Verovelvollisen asiakirjat on Verohallinnossa pääsääntöisesti arkistoitu siihen verotoimistoon, jossa asia on käsitelty.

Verohallinto (ml. verotuksen oikaisulautakunta) käsittelee verovelvollisten verotusasiat valtakunnallisen toimivallan mukaisesti. Tämän vuoksi hallinto-oikeus tilaa verotusasiakirjat tämän ohjeen liitteessä 1 mainitusta yhdysverotoimistosta. Kullekin hallinto-oikeudelle on nimetty yksi henkilöverotuksen ja yksi yritysverotuksen yhdysverotoimisto (poikkeuksena Helsingin hallinto-oikeuden yritysverotuksen yhdysverotoimistoja ovat Konserniverokeskus ja Uudenmaan yritysverotoimisto). Korkeimman hallinto-oikeuden yhdysverotoimistona toimii Yritysverotusyksikön osalta Uudenmaan yritysverotoimisto ja Henkilöverotusyksikön osalta Pääkaupunkiseudun verotoimisto.

Hallintotuomioistuinten ja Veronkantoyksikön välinen asiakirjaliikenne on Verohallinnossa keskitetty yhdyskantoyksikköön, jona toimii Etelä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö Hämeenlinnassa. Verotililain mukaisiin päätöksiin, veronkantolain mukaisiin kuittauspäätöksiin, veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain nojalla annettuihin päätöksiin sekä AVL 168 a §:ssä ja VML 22 a §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntimaksuja koskeviin päätöksiin liittyvät asiakirjat pyydetään yhdyskantoyksiköstä.

Nimetty yhdysverotoimisto tai yhdyskantoyksikkö vastaa siitä, että verovelvollisen kaikkien valitusta koskevien verovuosien asiakirjat toimitetaan niitä pyytäneelle hallintotuomioistuimelle. Valitusasiakirjojen käsittely on näissä toimintayksiköissä pääsääntöisesti siellä nimettyjen yhdyshenkilöiden tehtävänä. Jos samassa valituskirjelmässä haetaan muutosta useiden eri yksiköiden tekemiin päätöksiin, hallintotuomioistuin pyytää asiakirjat eri yksiköistä.

Hallintotuomioistuin voi lähettää asiakirjatilaukset yhdysverotoimiston tai yhdyskantoyksikön sähköiseen postilaatikkoon sähköpostitse tai faxilla. Viestin otsikoksi merkitään ”Valituksen asiakirjatilaus” ja viestiin sisällytetään seuraavat tiedot siltä osin kuin ne ovat hallinto-oikeuden tiedossa:

vero- tai maksuvelvollisen henkilö- tai y-tunnus;
päätös, johon muutosta haetaan (verolaji ja/tai veroasia);
verotuskunta;
valituksen kohteena olevat verovuodet tai tilikaudet;
valituksen vireilletulopäivä hallinto-oikeudessa; sekä
tieto mahdollisesta täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimuksesta.

Tilauksessa on lisäksi erikseen mainittava, jos hallintotuomioistuin tilaa muita kuin tämän ohjeen liitteenä olevassa verolajikohtaisesta luettelossa mainittuja asiakirjoja.

Hallinto-oikeus palauttaa asiakirjat yhdysverotoimistoon tai yhdyskantoyksikköön heti sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on tehnyt asiassa päätöksen. Korkein hallinto-oikeus palauttaa Yritysverotusyksikön asiakirjat Uudenmaan yritysverotoimistoon ja Henkilöverotusyksikön asiakirjat Pääkaupunkiseudun verotoimistoon.

Hallinto-oikeuksittain nimetyt yhdysverotoimistot ja yhdyskantoyksikkö yhteystietoineen on mainittu tämän ohjeen liitteessä 1.

4.3 Hallinto-oikeudelle lähetettävät verotusasiakirjat

Hallinto-oikeudelle lähetetään kaikki ne verotusasiakirjat, joiden perusteella verotuspäätös on tehty. Jos verovelvollisen verotusta toimitettaessa tai oikaisuvaatimusta käsiteltäessä on käytetty jonkun muun verovelvollisen verotusasiakirjoja, myös nämä asiakirjat toimitetaan hallinto-oikeudelle. Esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistajan verotuksessa on käytetty osakeyhtiön verotustietoja, osakkeenomistajan valituksen käsittelyä varten hallinto-oikeudelle toimitetaan myös asiaa koskevat osakeyhtiön verotusasiakirjat. Toisen verovelvollisen verotusasiakirjat erotetaan selkeästi muista lähetettävistä asiakirjoista, esimerkiksi laittamalla ne oman kaprokin väliin.

Osa verotusasiakirjoista on nykyisin Verohallinnossa ainoastaan sähköisessä muodossa. Valituksen käsittelyä varten sähköiset asiakirjat/tiedot tulostetaan ja liitetään verovelvollisen valitukseen. Tämän ohjeen liitteessä 2 on verolajeittain lueteltu, mitä asiakirjoja hallinto-oikeudelle toimitetaan. Asiakirjat järjestetään siten, että alimmaisena on ensiksi saapunut asiakirja ja muut asiakirjat ovat saapumisaikajärjestyksessä sen päällä. Säännönmukaisen verotuksen asiakirjat ovat oman kaprokin välissä, jos sellainen on ollut käytössä, kun verotus on toimitettu.

Asiakirjat lähettävä Verohallinnon virkailija merkitsee aina omat yhteystietonsa verotusasiakirjalähetykseen.

Hallinto-oikeudelle toimitettavat verotusasiakirjat on lueteltu verolajikohtaisesti tämän ohjeen liitteessä 2.

4.4 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat

4.4.1 Verovelvollisen valitus

4.4.1.1 Verovelvollinen on jättänyt valituksen hallinto-oikeuteen

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat. Verohallinnossa valituksen vireilläolo sekä asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeuteen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Hallinto-oikeus voi pyytää kaikki valitukseen liittyvät verotusasiakirjat yhdysverotoimistostaan tai yhdyskantoyksiköstään. Asiakirjojen tilauspyynnön saapuminen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään. Jos valituksen vireilletulopäivä ei ole tiedossa, vireilletulopäiväksi voidaan kirjata asiakirjojen tilauspyynnön päivä.

Yhdysverotoimisto, yhdyskantoyksikkö tai muu Verohallinnon toimintayksikkö lähettää pyydetyt asiakirjat viipymättä hallinto-oikeudelle. Toisinaan valituksen käsittelyssä tarvittavat asiakirjat ovat useassa eri verotoimistossa. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa valitus koskee useita verovuosia ja verovelvollisen kotipaikka on muuttunut. Tällöin yhdysverotoimisto tai yhdyskantoyksikkö tekee asiakirjatilauspyynnön niihin verotoimistoihin tai kantoyksiköihin, joissa verotusasiakirjat ovat arkistoituna.

Pääsääntöisesti verotoimistot tai kantoyksiköt toimittavat verotusasiakirjat suoraan sille hallinto-oikeudelle, jossa valitus on käsiteltävänä ja tekevät merkinnät Verohallinnon tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään asiakirjojen lähettämisestä.

Jos hallinto-oikeudelle lähetetään Verohallinnon arkistossa olevia paperisia asiakirjoja, niiden lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon.

4.4.1.2 Verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon

Verohallinnossa valituskirjelmään merkitään saapumisleima ja valituksen liitteiden lukumäärä. Verohallinto postittaa valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat sekä verotusasiakirjat (myös puolison asiakirjat) viipymättä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimuksen sisältävä valituskirjelmä on jätetty muuhun kuin siihen verotoimistoon, jossa verotusta koskevat asiakirjat ovat, valituskirjelmän vastaanottanut verotoimisto laittaa valitukseen asian vireilletuloa osoittavan saapumisleiman ja lähettää valituksen heti suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Tällöin hallinto-oikeudelle ilmoitetaan, että verotusasiakirjat on pyydetty lähettämään suoraan hallinto-oikeudelle verotusasiakirjojen sijaintiverotoimista. Jos täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimusta ei ole, valitus toimitetaan hallinto-oikeudelle verotusasiakirjojen mukana.

Se Verohallinnon yksikkö, joka lähettää asiakirjat hallinto-oikeudelle, tekee verotusasiakirjojen kulkua koskevat merkinnät Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.4.1.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastine

Hallintotuomioistuimet lähettävät kaikki oikeudenvalvontayksikölle osoitetut vastine- ja lisävastinepyynnöt sekä muut lausuntopyynnöt Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon Ouluun, jossa ne kirjataan Verohallinnon tietojärjestelmiin ja josta ne edelleen jaetaan tehtäväksi veroasiamiehille. Oikeudenvalvontayksikön osoite on seuraava:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU.

Hallintotuomioistuimet asettavat vastineen antamiselle 30 päivän määräajan. Oikeudenvalvontayksikkö pyytää tarvittaessa perustellusta syystä lisäaikaa vastineen antamiselle. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastineen sähköisesti asianomaiseen hallintotuomioistuimeen ja lähettää asiakirjat postitse.

Jos hallintotuomioistuin poikkeuksellisesti pyytää Verohallinnon lausunnon verovalitusasiassa, hallintotuomioistuin lähettää lausuntopyyntönsä edellä mainittuun osoitteeseen.

4.4.1.4 Verovelvollisen vastaselitys

Kun oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen sähköisesti ja asiakirjat on palautettu hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeus lähettää oikeudenvalvontayksikön vastineen verovelvolliselle vastaselityksen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastaselityksen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastaselityksen suoraan hallinto-oikeudelle.

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos hän vastaselityksen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, hallinto-oikeus merkitsee lähetteeseen, että kysymyksessä on verovelvollisen kuuleminen ja tiedon siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Verotoimisto ilmoittaa asiakirjojen saapumisesta verovelvolliselle heti niiden saavuttua verotoimistoon. Kuulemiselle varatun määräajan kuluttua umpeen verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle.

Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään laitetaan merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen lähettämisestä takaisin hallinto-oikeuteen.

Koska hallinto-oikeus johtaa prosessia, verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastaselityksen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastaselityksen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastaselityksensä verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen viipymättä edelleen hallinto-oikeudelle. Tieto vastaselityksen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.4.1.5 Kuulemisen päättäminen

Kun verovelvollinen on antanut vastaselityksensä hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeus harkitsee, onko asiassa syytä vielä varata oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus antaa asiassa lisävastine tai toimittaa verovelvollisen antama vastaselitys oikeudenvalvontayksikölle vain tiedoksi. Hallinto-oikeus voi harkintansa mukaan menetellä myös niin, että verovelvollisen vastaselitystä ei lähetetä oikeudenvalvontayksikölle lainkaan, jolloin oikeudenkäynnin osapuolten kuuleminen päättyy tähän, ja hallinto-oikeus ratkaisee asian.

Jos hallinto-oikeus varaa oikeudenvalvontayksikölle tilaisuuden antaa lisävastine, menettely on vastaava kuin edellä kohdassa 4.4.1.3 on esitetty. Lisävastinepyyntö lähetetään siis mainittuun oikeudenvalvontayksikön osoitteeseen.

Jos hallinto-oikeus päättää antaa verovelvollisen vastaselityksen ainoastaan tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle, eikä nimenomaisesti pyydä oikeudenvalvontayksiköltä lisävastinetta, oikeudenvalvontayksikkö ei anna oma-aloitteisesti vastinetta. Hallinto-oikeus lähettää myös näissä tilanteissa verovelvollisen vastaselityksen edellä kohdassa 4.4.1.3 mainittuun oikeudenvalvontayksikön osoitteeseen.

4.4.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus

4.4.2.1 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen jättäminen

Kun oikeudenvalvontayksikkö valittaa hallinto-oikeuteen, veroasiamies pyytää asiakirjat asianomaisesta Verohallinnon toimintayksiköstä, joka lähettää asiakirjat veroasiamiehelle. Asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään kirjataan tieto asiakirjojen lähettämisestä oikeudenvalvontayksikölle.

Sen jälkeen, kun oikeudenvalvontayksikkö on laatinut valituskirjelmän, yksikkö toimittaa sen sähköisesti asianomaisen hallinto-oikeuden sähköpostilaatikkoon ja postittaa asiakirjat hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden sähköpostilaatikosta tullut kuittausviesti toimii varmenteena siitä, että valitus on tullut vireille.

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valitusta koskevat tiedot Pohjois-Pohjanmaan verotoimistolle, joka kirjaa valitusta ja asiakirjojen lähettämistä koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.4.2.2 Verovelvollisen vastine

Hallinto-oikeus lähettää oikeudenvalvontayksikön valituksen verovelvolliselle vastineen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastineen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastineen suoraan hallinto-oikeudelle.

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos tämä vastineen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, hallinto-oikeus merkitsee lähetteeseen, että kysymyksessä on verovelvollisen kuuleminen ja tiedon siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Verotoimisto ilmoittaa asiakirjojen saapumisesta verovelvolliselle heti niiden saavuttua verotoimistoon. Kuulemiselle varatun määräajan kuluttua umpeen verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle.

Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään laitetaan merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen takaisin lähettämisestä hallinto-oikeuteen.

Verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastineen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastineen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastineensa verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen edelleen viipymättä hallinto-oikeudelle. Tieto vastineen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.4.2.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys

Hallintotuomioistuin lähettää verovelvollisen vastineen oikeudenvalvontayksikölle vastaselityksen antamista varten osoitteeseen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastaselityksen suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle sähköisesti ja palauttaa asiakirjat postitse.

Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto kirjaa tiedot vastaselityspyynnön saapumisesta ja sen lähettämisestä Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.5 Siirtomenettelyyn kuuluvat asiat

4.5.1 Verovelvollisen valitus

4.5.1.1 Verovelvollinen on jättänyt valituksen hallinto-oikeuteen

Jos Verovelvollinen jättää siirtomenettelyssä olevaa asiaa koskevan valituksensa hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeus lähettää valitusasiakirjat oikaisukäsittelyä varten yhdysverotoimistoonsa tai yhdyskantoyksikköön (ks. liite 1). Valitusasia ei tässä vaiheessa tule vireille hallinto-oikeudessa, lukuun ottamatta varainsiirtoverotusta koskevaa valitusta taikka mahdollisia sivuvaatimuksia, esimerkiksi vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tai suullisesta käsittelystä. Varainsiirtoveroa koskeva valitus kirjataan hallinto-oikeudessa vireilletulleeksi ja valitus toimitetaan Verohallinnolle käsiteltäväksi VSVL 47 ja 48 §:n mukaisesti. Samoin menetellään sivuvaatimusten osalta.

Tämän jälkeen Verohallinto käsittelee valituksen oikaisuasiana. Jos päätöstä ei oikaista miltään osin tai sitä oikaistaan vain osittain, Verohallinto antaa lausuntonsa asiassa ja toimittaa valituksen ja siihen liittyvät verotusasiakirjat hallinto-oikeudelle.

Jos valituksen kohteena oleva päätös oikaistaan kokonaisuudessaan, asia ei tule missään vaiheessa vireille hallinto-oikeudessa, eikä päätöstä tai muita valitukseen liittyviä asiakirjoja siten toimiteta hallinto-oikeuteen. Jos valituksen kohteena on kuitenkin varainsiirtoveroa koskeva päätös, jonka Verohallinto oikaisee kokonaisuudessaan, Verohallinto toimittaa asiakirjat hallinto-oikeudelle, jossa tehdään päätös asian käsittelyn raukeamisesta. Samoin menetellään, jos valitukseen liittyy pääasiavaatimuksen lisäksi sivuvaatimus, joka on käsiteltävä hallinto-oikeudessa. Tällaisessa tilanteessa asiakirjat lähetään aina hallinto-oikeuteen sivuvaatimuksen ratkaisemista varten. Sivuvaatimus voi olla esimerkiksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus.

Asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki Verohallinnon arkistoon. Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.5.1.2 Verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon

Verovelvollisen valitus käsitellään ensi vaiheessa oikaisuasiana Verohallinnossa. Tieto oikaisuasiana käsiteltävän valituksen vireilletulosta kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään. Asiakirjoihin merkitään lisäksi saapumisleima, joka osoittaa asian vireilletulopäivän.

Jos päätöstä ei oikaista miltään osin tai sitä oikaistaan vain osittain, Verohallinto antaa lausuntonsa asiassa ja toimittaa valituksen ja siihen liittyvät verotusasiakirjat hallinto-oikeudelle. Jos valituksen kohteena oleva päätös oikaistaan kokonaisuudessaan, valitusasian käsittely raukeaa eikä valitusta tai muita asiakirjoja postiteta hallinto-oikeudelle. Tällöinkin valitusasiakirjat on toimitettava hallinto-oikeuteen, jos valitus sisältää sellaisia sivuvaatimuksia, joita Verohallinto ei voi ratkaista.

Asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki Verohallinnon arkistoon. Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos valituskirjelmä on jätetty muuhun kuin siihen verotoimistoon tai kantoyksikköön, jossa verotusta koskevat asiakirjat ovat, valituskirjelmän vastaanottanut verotoimisto tai kantoyksikkö laittaa valitukseen asian vireilletuloa osoittavan saapumisleiman ja lähettää valituksen sille verotoimistolle tai kantoyksikölle, joka on tehnyt valituksen kohteena oleva päätöksen. Valituskirjelmän vastaanottanut verotoimisto tai kantoyksikkö kirjaa valituksen saapumisen Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos verovelvollisen Verohallinnolle toimittama asiakirja tulkitaan Verohallinnolle osoitetuksi oikaisu- ja korjauspyynnöksi, eikä hallinto-oikeudelle osoitetuksi valitukseksi, pyyntöön annetaan päätös, joka sisältää valitusosoituksen hallinto-oikeudelle. Tätä käsittelyä koskevat kirjaukset tehdään Verohallinnon tietojärjestelmään.

4.5.1.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastine

4.5.1.4 Verovelvollisen vastaselitys

Kun oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen sähköisesti ja asiakirjat on palautettu hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeus lähettää Verohallinnon lausunnon ja oikeudenvalvontayksikön vastineen verovelvolliselle vastaselityksen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastaselityksen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastaselityksen suoraan hallinto-oikeudelle.

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos hän vastaselityksen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, hallinto-oikeus merkitsee lähetteeseen, että kysymyksessä on verovelvollisen kuuleminen ja tiedon siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Verotoimisto ilmoittaa asiakirjojen saapumisesta verovelvolliselle heti niiden saavuttua verotoimistoon. Kuulemiselle varatun määräajan kuluttua umpeen verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle.

Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään laitetaan merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen takaisin lähettämisestä hallinto-oikeuteen.

Koska hallinto-oikeus johtaa prosessia, verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastaselityksen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastaselityksen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastaselityksensä verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen viipymättä edelleen hallinto-oikeudelle. Tieto vastaselityksen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.5.1.5 Kuulemisen päättäminen

4.5.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus

4.5.2.1 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen jättäminen

Kun oikeudenvalvontayksikkö valittaa hallinto-oikeuteen, veroasiamies pyytää asiakirjat asianomaisesta verotoimistosta. Verotoimisto lähettää asiakirjat veroasiamiehelle ja asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään kirjataan tieto asiakirjojen lähettämisestä oikeudenvalvontayksikölle.

Sen jälkeen, kun oikeudenvalvontayksikkö on laatinut valituskirjelmän, yksikkö toimittaa sen sähköisesti asianomaisen hallinto-oikeuden sähköpostilaatikkoon. Hallinto-oikeuden sähköpostilaatikosta tullut kuittausviesti toimii varmenteena siitä, että valitus on tullut vireille. Tämän jälkeen oikeudenvalvontayksikkö lähettää asiakirjat postitse hallinto-oikeuteen.

Jos kysymys on arvonlisäverotusta koskevasta valituksesta, oikeudenvalvontayksikkö jättää valituksen Verohallintoon, jossa valitusasiakirjelmään merkitään saapumisleima. Samassa yhteydessä toistekappale valituksesta lähetetään sähköisesti hallinto-oikeuteen.

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valitusta koskevat tiedot Pohjois-Pohjanmaan verotoimistolle, joka kirjaa valitusta ja asiakirjojen lähettämistä koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Valituksen jättämisen jälkeen hallinto-oikeus johtaa valitusprosessia ja kuulee prosessin osapuolia.

4.5.2.2 Verovelvollisen vastine

4.5.2.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys

Hallintotuomioistuin lähettää verovelvollisen vastineen oikeudenvalvontayksikölle vastaselityksen antamista varten osoitteeseen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastaselityksen suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle sähköisesti ja postittaa asiakirjat.

Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto kirjaa tiedot vastaselityspyynnön saapumisesta ja sen lähettämisestä Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.6 Hakemusasiat

4.6.1 Verohallinnon ennakkoratkaisut

Verohallinnon antamista ennakkoratkaisuista valitetaan kaikissa verolajeissa suoraan hallinto-oikeuteen. Valitus voidaan verolajista riippuen jättää joko hallinto-oikeuteen tai Verohallintoon.

Esimerkiksi verotusmenettelystä annetun lain ja kiinteistöverolain mukaista ennakkoratkaisua koskevan valituksen voi jättää ainoastaan hallinto-oikeuteen, jos ennakkoratkaisu on annettu 1.1.2016 tai sen jälkeen. Arvonlisäverotuksen ennakkoratkaisua koskeva valitus puolestaan on jätettävä Verohallintoon. Perintö- ja lahjaverotuksen ennakkoratkaisua koskeva valitus voidaan jättää joko hallinto-oikeuteen tai Verohallintoon. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valituksen (arvonlisäverotuksessa valituksen toistekappaleen) aina sähköisesti hallinto-oikeuteen.

Ennakkoratkaisua koskevissa valituksissa sovellettava kuulemismenettely ja asiakirjaliikenne vastaavat oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvissa asioissa noudatettavaa menettelyä. Valitusprosessi on toisin sanoen vastaava kuin esimerkiksi verotuksen oikaisulautakunnan päätöstä koskevan valituksen osalta.

Ennakkoratkaisuja koskevissa verovalitusasioissa sovelletaan 1.10.2015 alkaen Verohallinnon ja hallintotuomioistuimien välillä sähköistä menettelyä, josta on erikseen sovittu Verohallinnon ja hallintotuomioistuimien välillä.

4.6.2 Muut hakemusasiat

Myös muissa hakemusasioissa valituksen kohteena olevasta Verohallinnon päätöksestä valitetaan suoraan hallinto-oikeuteen. Tällaisia päätöksiä ovat

yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksia koskevat päätökset,
lahjoitusvähennyksen nimeämispäätökset, tappioiden poikkeuslupapäätökset,
jälleenhankintavarauksen käyttöajan pidentämistä koskevat päätökset,
veronlisäystä ja viivekorkoa koskevat valitukset sekä
tonnistoverovelvolliseksi hyväksymistä ja hyväksymisen peruuttamista koskevat päätökset.

Valitus on näissä asioissa jätettävä hallinto-oikeuteen (HLL 26.1 §). Jos valitus on toimitettu Verohallintoon, Verohallinnon on HL 21 §:n nojalla siirrettävä sille toimitettu valitus toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

Näitä asioita koskevissa valituksissa sovellettava kuulemismenettely ja asiakirjaliikenne vastaavat oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvissa asioissa noudatettavaa menettelyä. Valitusprosessi on toisin sanoen vastaava kuin esimerkiksi verotuksen oikaisulautakunnan päätöstä koskevan valituksen osalta. Sovellettavia menettelyjä (pl. tappioiden poikkeuslupapäätökset) on kuvattu tämän ohjeen kohdassa 4.4.

Tappioiden poikkeuslupapäätöksiä koskevissa verovalitusasioissa sovelletaan 1.10.2015 alkaen Verohallinnon ja hallintotuomioistuimien välillä sähköistä menettelyä, josta on erikseen sovittu Verohallinnon ja hallintotuomioistuimien välillä.

4.6.3 Keskusverolautakunnan antamat ennakkoratkaisut

Keskusverolautakunnan antamista ennakkoratkaisuista valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus jätetään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus johtaa prosessia sen alusta saakka. Menettelyyn sovelletaan hallintolainkäyttölain säännöksiä.

Korkein hallinto-oikeus toimittaa kaikki oikeudenvalvontayksikölle osoitetut asiakirjat osoitteella:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU.

Verohallinnossa korkeimman hallinto-oikeuden ja oikeudenvalvontayksikön väliseen asiakirjaliikenteeseen liittyvät kirjaukset tekee Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto. Kun korkein hallinto-oikeus kuulee verovelvollista oikeudenvalvontayksikön valituksen tai vastineen johdosta, korkein hallinto-oikeus voi käyttää kuulemisessa apuna verotoimistoa.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuja koskevissa verovalitusasioissa sovelletaan 1.10.2015 alkaen Verohallinnon ja hallintotuomioistuimien välillä sähköistä menettelyä, josta on erikseen sovittu Verohallinnon ja hallintotuomioistuimien välillä.

4.7 Ennakkopäätösvalitusmenettely

4.7.1 Verovelvollisen ennakkopäätösvalitus

Verohallinto ohjaa verovelvollisia jättämään ennakkopäätösvalituksen ensisijaisesti Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon (PL 27, 90101 OULU) tai yritysverotoimistoon (PL 452, 90101 OULU). Jos verovelvollinen on toimittanut ennakkopäätösvalituksen johonkin muuhun Verohallinnon yksikköön, asia kirjataan siellä vireilletulleeksi ja valitus siirretään Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon tai yritysverotoimistoon. Jos verovelvollinen on toimittanut ennakkopäätösvalituksen hallintotuomioistuimeen, tuomioistuin siirtää asian Verohallinnolle lähettämällä asiakirjat Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon (Henkilöverotusyksikön asiakas) tai yritysverotoimistoon (Yritysverotusyksikön asiakas).

Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto tai yritysverotoimisto kokoaa asian käsittelyssä tarpeelliset asiakirjat. Tarvittaessa verotoimisto pyytää asiakirjat muista Verohallinnon yksiköistä. Esimerkiksi asian oikaisulautakuntakäsittelyä koskevat asiakirjat pyydetään siltä paikkakunnalta, jonka jaostossa päätös on tehty.

Verovelvollisen on tehtävä ennakkopäätösvalitusta koskeva valituslupahakemus 60 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon oikaisulautakunnan päätöksestä. Ajankohta, josta 60 päivän määräaika lasketaan, ilmenee oikaisulautakunnan päätöksestä. Sen jälkeen, kun mainittu 60 päivän määräaika on kulunut, verotoimisto pyytää oikeudenvaltayksikön suostumusta asian käsittelyyn ennakkopäätösvalitusmenettelyssä. Suostumusta pyydetään osoitteella Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 91, 00052 VERO. Suostumusta koskeva pyynnön oheen liitetään verovelvollisen valituskirjelmä ja siihen liittyvät asiakirjat.

Oikeudenvalvontayksikön suostumuksen antamista koskeva 30 päivän määräaika alkaa kulua siitä päivästä, jona oikeudenvalvontayksikön katsotaan saaneen asian tiedoksi. Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa tänä aikana verotoimistolle, antaako se suostumuksensa asian käsittelyyn ennakkopäätösvalitusasiana. Verohallinnon yksikön johtava veroasiantuntija antaa tarvittaessa oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä lausunnon, joka liitetään valitusasiakirjoihin.

Jos oikeudenvalvontayksikkö on antanut suostumuksensa, verotoimisto toimittaa verovelvollisen valituksen ja oikeudenvalvontayksikön suostumuksen sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat korkeimpaan hallinto-oikeuteen sen jälkeen, kun edellä mainitusta tiedoksisaannista alkava 30 päivän määräaika on kulunut. Verotoimisto ilmoittaa asiasta verovelvolliselle, oikeudenvalvontayksikölle ja asiassa normaalisti toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Verotoimisto lähettää samassa yhteydessä valituskirjelmän ja siihen liittyvät asiakirjat tiedoksi asianomaisen yksikön johtavalle veroasiantuntijalle ja oikaisulautakunnan johtavalle puheenjohtajalle. Asian käsittely (ml. päätöksen jakelu) korkeimmassa hallinto-oikeudessa jatkuu kuten muissakin valitusasioissa.

Jos oikeudenvalvontayksikkö ei anna suostumusta tiedoksisaantipäivää seuraavien 30 päivän aikana, asian käsittelyä jatketaan hallinto-oikeudelle osoitettuna valituksena siten kuin VML 66–69 §:ssä säädetään. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto tai yritysverotoimisto postittaa valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat sekä verotusasiakirjat (myös puolison asiakirjat) viipymättä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Asian käsittely hallinto-oikeudessa jatkuu kuten muissakin valitusasioissa.

Tiedot ennakkopäätösvalituksen saapumisesta, Verohallinnon sisäisestä asiakirjaliikenteestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallintotuomioistuimelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.7.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ennakkopäätösvalitus

Kun oikeudenvalvontayksikkö valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, veroasiamies pyytää asiakirjat asianomaisesta Verohallinnon toimintayksiköstä, joka lähettää asiakirjat veroasiamiehelle. Asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään kirjataan tieto asiakirjojen lähettämisestä oikeudenvalvontayksikölle.

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa ennakkopäätösvalituskirjelmän ja siihen liittyvät asiakirjat Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon (PL 27, 90101 OULU) tai yritysverotoimistoon (PL 452, 90101 OULU), jossa asia kirjataan vireilletulleeksi. Verohallinnon yksikön johtava veroasiantuntija antaa tarvittaessa oikeudenvalvontayksikön pyynnöstä lausunnon, joka liitetään valitusasiakirjoihin.

Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto tai yritysverotoimisto pyytää verovelvollisen suostumusta asian käsittelyyn ennakkopäätösvalituksena. Suostumusta koskeva pyynnön oheen liitetään oikeudenvalvontayksikön valituskirjelmä ja siihen liittyvät asiakirjat. Suostumuspyyntö lähetetään saantitodistuksella verovelvolliselle.

Verovelvollisella on suostumuspyynnön tiedoksisaannin jälkeen 30 päivää aikaa antaa suostumus asian käsittelyyn ennakkopäätösvalituksena. Jos verovelvollinen on antanut suostumuksensa, verotoimisto toimittaa oikeudenvalvontayksikön valituksen ja verovelvollisen suostumuksen sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat korkeimpaan hallinto-oikeuteen sen jälkeen, edellä mainitusta tiedoksisaannista alkava 30 päivän määräaika on kulunut. Verotoimisto ilmoittaa asiasta verovelvolliselle, oikeudenvalvontayksikölle ja asiassa normaalisti toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Verotoimisto lähettää samassa yhteydessä valituskirjelmän ja siihen liittyvät asiakirjat tiedoksi asianomaisen yksikön johtavalle veroasiantuntijalle ja oikaisulautakunnan johtavalle puheenjohtajalle. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa jatkuu kuten muissakin valitusasioissa.

Jos verovelvollinen ei anna suostumusta tiedoksisaantipäivää seuraavien 30 päivän aikana, asian käsittelyä jatketaan hallinto-oikeudelle osoitettuna valituksena siten kuin VML 66–69 §:ssä säädetään. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto tai yritysverotoimisto postittaa valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat sekä verotusasiakirjat (myös puolison asiakirjat) viipymättä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Asian käsittely hallinto-oikeudessa jatkuu kuten muissakin valitusasioissa.

Tiedot ennakkopäätösvalituksen saapumisesta, Verohallinnon sisäisestä asiakirjaliikenteestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallintotuomioistuimelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.8 Täytäntöönpanon kielto- ja keskeytysvaatimus

Jos verovelvollinen on valituksessaan vaatinut täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä, hallintotuomioistuin antaa tätä koskevan päätöksen. Verohallinnon on toimitettava tällaisiin valituksiin liittyvät asiakirjat kiireellisinä hallintotuomioistuimelle, jotta se pystyy antamaan täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimukseen päätöksen mahdollisimman nopeasti. Poikkeus edellä mainittuun ovat siirtomenettelyyn kuuluvat asiat, joita koskeva täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysvaatimus ratkaistaan ensi vaiheessa Verohallinnossa.

Hallintotuomioistuin voi kielto- tai keskeytysvaatimuksen käsittelyä varten tarvita tietoa valituksenalaisen asian veron määrästä ja maksuunpanoeristä. Hallintotuomioistuin voi myös pyytää yhdysverotoimistolta asiakirjatilausvaiheessa ja myöhemmin myös Veronkantoyksiköltä, että verotusasiakirjojen liitteeksi toimitetaan verovelkatodistus, johon on merkitty ne erät, jotka koskevat valituksenalaista asiaa.

Veronkantoyksikön yhteystiedot ovat tässä asiassa seuraavat:

puhelin: 020 697 028
fax: 020 612 2566
sähköposti: YHT.HAOTPK@vero.fi

5 Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto asiakirjoissa

5.1 Yleistä oikeudenkäynnin kokonaiskäsittelyajan seurannasta

Verovelvollisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Viivytyksettömän käsittelyn toteutumista pyritään tehostamaan oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (hyvityslaki) mukaisella hyvityksellä. Laki edellyttää verovalituksia koskevien oikeudenkäyntien kokonaiskeston seuraamista.

Oikeudenkäynnin kokonaiskeston seuraamista varten Verohallinto merkitsee muutoksenhakuasiakirjoihin oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskevan tiedon siten kuin jäljempänä tässä luvussa esitetään. Hallinto-oikeus voi käyttää tätä tietoa hyväkseen, kun se kirjaa valituksen omaan asianhallintajärjestelmäänsä.

Verovelvollisella voi olla samaan aikaan vireillä esimerkiksi valitus hallinto-oikeudessa ja samaa asiaa, mutta eri verokautta koskeva oikaisuvaatimus tai verotuksen oikaisua koskeva asia Verohallinnossa. Jotta mahdollinen tuleva oikeudenkäynti ei tässä vaiheessa aiheettomasti viivästyisi, oikaisulautakunta tai Verohallinto ei pääsääntöisesti odota hallinto-oikeuden päätöstä. Näissä tilanteissa Verohallinto tiedustelee aikaisemmin vireille tulleen asian käsittelyvaiheen hallinto-oikeudesta. Jos hallinto-oikeus on antamassa asiassa päätöksen pian, sitä odotetaan. Muussa tapauksessa asia ratkaistaan oikaisulautakunnassa tai Verohallinnossa ennen hallinto-oikeuden päätöstä.

5.2 Oikeudenkäynnin alkamisajankohta: pääsäännöt ja tyypillisimmät poikkeustilanteet

5.2.1 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat asiat

Oikaisuvaatimusmenettelyn soveltamisalaan kuuluvissa asioissa oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen verovelvollisen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemän oikaisuvaatimuksen vireilletulohetkestä (hyvityslaki 5.2 §). Oikaisuvaatimus tulee siten vireille sinä päivänä, jona verovelvollisen oikaisuvaatimus on saapunut Verohallintoon. Jos verovelvollinen jättää oikaisuvaatimuksen Verohallintoon ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä, oikaisuvaatimus tulee vireille verotuksen päättymistä seuraavana päivänä.

5.2.2 Siirtomenettelyyn kuuluvat asiat ja hakemusasiat

Siirtomenettelyyn kuuluvista asioista ja hakemusasioista käsittelyn katsotaan alkaneen siitä ajankohdasta, jona valitusasiakirja on toimitettu hallinto-oikeudelle tai Verohallinnolle (hyvityslaki 5.2 §).

5.2.3 Veronkorotusta tai muuta hallinnollista seuraamusta koskevat asiat

Hyvityslain 2 a §:n 2 kohdan mukaan hallinnollisella seuraamuksella tarkoitetaan muun ohessa veronkorotusta. Lisäksi hallinnollisena seuraamuksena pidetään verotilin myöhästymismaksua sekä verotusmenettelystä annetussa laissa ja arvonlisäverolaissa tarkoitettuja laiminlyöntimaksuja. Korot eivät ole hallinnollisia seuraamuksia (HE 85/2012 vp, s. 25).

Hallinnollisen seuraamuksen määräämistä koskevassa asiassa oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa, kun viranomainen on käynnistänyt seuraamukseen johtavan menettelyn ja antanut sen tiedoksi asianosaiselle (hyvityslaki 5.3 §). Oikeudenkäynnin alkamisajankohtana pidetään näissä asioissa ajankohtaa, jolloin asianosainen on saanut tiedon hallinnollista seuraamusta koskevasta viranomaisen käynnistämästä menettelystä (HE 85/2012 vp, s. 29).

Tarkastuskertomukseen perustuvaa veronkorotusta koskevassa asiassa oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen siitä, kun lopullinen tarkastuskertomus on annettu tiedoksi verovelvolliselle (HE 85/2012 vp, s. 29). Jos verotusta on oikaistu verovelvollisen vahingoksi muutoin kuin tarkastuskertomuksen johdosta ja tässä yhteydessä on määrätty veronkorotus, oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen siitä, kun verovelvollinen on saanut tiedon veronkorotuksen määräämistä koskevasta kuulemiskirjeestä. Säännönmukaisen verotuksen toimittamisen osalta hallinnollista seuraamusta koskevan oikeudenkäynnin alkamisajankohtana pidetään verovelvollisen tiedonsaantia kuulemiskirjeestä, jossa seuraamus on mainittu (HE 85/2012 vp, s. 29). Verohallinnon tietojärjestelmiin oikeudenkäynnin alkamispäiväksi merkitään kuitenkin kuulemiskirjeen lähettämispäivämäärä.

Kun verotusta muutetaan tai vero määrätään verovelvollisen vahingoksi, verovelvolliselle ei aina määrätä veronkorotusta tai muuta hallinnollista sanktiota. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi VML 56.2 tai 56.3 §:ssä tarkoitetun verovelvollisen vahingoksi tehtävän verotuksen oikaisun yhteydessä (ns. yhden tai kahden vuoden oikaisu). Hyvityslain muuttamisesta annetun lain esitöiden perusteella eri verolakien mukaisia arvio- tai jälkiverotuksia ei pidetä hallinnollisina seuraamuksina (HE 85/2012 vp, s. 25). Oikeudenkäynnin alkamisajankohta ratkaistaan tällaisessa asiassa hyvityslain 5.2 §:n pääsäännön mukaisesti. Oikeudenkäynti katsotaan siten alkaneeksi siitä hetkestä, kun verovelvollisen oikaisuvaatimus tai valitus edellä mainittuun päätökseen tulee vireille.

5.3 Tuloveroa ja kiinteistöveroa koskevat valitusasiat

Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto tallennetaan MUKO- ja KMUKO -sovellusten kirjausnäytölle kohtaan ”Kok.käsitt.aika alk.” Tähän kenttään tallennettu tieto näkyy muutoksenhakuasiakirjoissa olevassa asiakirjojen kansilehdestä (jäljempänä ”kaprokki”).

Kun valitus on jätetty Verohallintoon, valituksen vastaanottanut verotoimisto kirjaa viipymättä asiakirjan saapumista koskevat tiedot MUKO- tai KMUKO-sovellukseen. Asiakirjat toimitetaan kaprokin välissä hallinto-oikeudelle. Jos valitus jätetään hallinto-oikeudelle, yhdysverotoimisto tekee vastaavat kirjausmerkinnät edellä mainittuun sovellukseen, jos tapauksen yksilöintitiedot ilmenevät hallinto-oikeuden asiakirjapyynnöstä. Tällöin asiakirjat toimitetaan kaprokin välissä hallinto-oikeudelle. Jos hallinto-oikeuden asiakirjatilauksesta ei ilmene tapauksen yksilöintitietoja, kirjausta sovellukseen ei voida tehdä. Tällöin hallinto-oikeudelle toimitetaan pelkät verotusasiakirjat.

5.4 Siirtomenettelyssä olevia ja muita verolajeja koskevat valitusasiat

Siirtomenettelyssä olevissa asioissa verotoimiston antamiin lausuntoihin merkitään omana kohtanaan lausunnon etusivulle oikeudenkäynnin alkamisajankohta.

Muita verolajeja koskevissa valitusasioissa oikeudenvalvontayksikkö merkitsee kaikkien hallintotuomioistuimelle antamiensa asiakirjojen (vastine, oikaisuvaatimus, valitus, vastaselitys) etusivulle kohdan ”Päätös, johon on haettu muutosta” alle seuraavasti:

Oikeudenkäynnin alkamisajankohta (laki 362/2009): pp.kk.vvvv

Oikeudenvalvontayksikön menettely koskee kaikkia verolajeja, siis edellä jo mainittujen verolajien lisäksi esimerkiksi perintö- ja lahjaverotusta sekä ennakkoperintää koskevia valitusasioita.

6 Suulliset käsittelyt hallintotuomioistuimissa

6.1 Suullisen käsittelyn perusteet ja tarkoitus

Tässä luvussa käsitellään Verohallinnon eri yksiköiden ja niiden virkamiesten asemaa verovalitusasian suullisessa käsittelyssä hallintotuomioistuimessa samoin kuin suulliseen käsittelyyn liittyviä menettelykysymyksiä hallintotuomioistuimen ja Verohallinnon välillä. Tässä luvussa selostettuja menettelytapoja voidaan soveltuvin osin noudattaa myös hallintotuomioistuimen suorittamassa katselmuksessa (HLL 41 §).

Verovalitusasian suullinen käsittely on osa verovalituksen käsittelyä hallintotuomioistuimessa. Suullisen käsittelyn järjestämisestä säädetään HLL 37 ja 38 §:issä. Lain 8 luvussa on tarkempia säännöksiä itse menettelystä. Suullisessa käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölain viittaussäännösten nojalla myös useita yleisiä tuomioistuimia koskevan oikeudenkäymiskaaren (OK) säännöksiä.

Suullinen käsittely järjestetään asian selvittämiseksi (HLL 37.1 §). Suullinen käsittely saattaa olla tarpeen myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi. Suullinen käsittely on keino, jolla hallintotuomioistuin selvittää asiaa kirjallisen selvityksen lisäksi. Suullisessa käsittelyssä hallintotuomioistuimelle esitetään suullisesti selvitystä. Suullisen käsittelyn järjestämisestä päättää hallintotuomioistuin ja se myös johtaa suullista käsittelyä.

Veroprosessissa asianosaiset voivat esittää hallinto-oikeudelle pyynnön suullisen käsittelyn järjestämisestä. Hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen sitä pyytää (HLL 38.1 §). Jos verovelvollinen siis nimenomaisesti vaatii suullisen käsittelyn järjestämistä, hallinto-oikeuden on lähtökohtaisesti järjestettävä suullinen käsittely. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos pääasiaa koskeva vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi ilmeisen tarpeeton. Verovalitusasiat ovat usein laadultaan sellaisia oikeuskysymyksiin keskittyviä asioita, että ne voidaan käsitellä pelkästään kirjallisessa menettelyssä.

Yleensä suullisen käsittelyn järjestämistä pyytää yksityinen asianosainen. Kuitenkin myös oikeudenkäynnin osapuolena oleva viranomainen voi pyytää suullisen käsittelyn järjestämistä. Viranomainen saattaa katsoa, että suullinen käsittely on tarpeen asian selvittämiseksi.

Tuomioistuin ratkaisee asian sekä suullisesti että kirjallisesti saadun selvityksen perusteella. Suullinen käsittely veroasioissa on yleensä yleisöltä suljettu, koska siinä käsitellään salassa pidettäviä asioita (laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimessa 11 §).

6.2 Suullisen käsittelyn osapuolet ja muut käsittelyyn osallistujat

Hallintotuomioistuimessa suulliseen käsittelyyn voivat osallistua asianosaiset, asianosaisten edustajat, asiantuntijat, todistajat ja muut tuomioistuimen kutsumat henkilöt. Verovalitusasiassa oikeudenkäynnin osapuolina eli asianosaisina ovat verovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön asema suullisessa käsittelyssä vastaa sen asemaa kirjallisessa menettelyssä. Verohallinnon muuta yksikköä ei siten yleensä kutsuta suulliseen käsittelyyn (ks. VHL 2 ja 24 §:t sekä VML 69 § ja HLL 36 §). Verohallinnon muun yksikön virkamiehet voivat osallistua suulliseen käsittelyyn avustajana, todistajana tai asiantuntijana siten kuin jäljempänä esitetään.

6.3 Laillinen este osallistua suulliseen käsittelyyn

Suulliseen käsittelyyn kutsutun on viipymättä ilmoitettava, jos hänelle tulee laillinen este saapua käsittelyyn (HLL 78.1 §). Laillisella esteellä tarkoitetaan sairautta tai yleisen liikenteen keskeytymistä (OK 12:28–29). Jos suulliseen käsittelyyn kutsuttu ilmoittaa jonkin muun esteen, hallintotuomioistuin tutkii, voidaanko se hyväksyä. Jos ilmoitettu syy hyväksytään lailliseksi esteeksi, hallintotuomioistuin päättää suullisen käsittelyn lykkäämisestä tai peruuttamisesta (OK 12:30).

6.4 Kutsu suulliseen käsittelyyn: menettelytavat

Sen jälkeen, kun hallintotuomioistuin on tehnyt päätöksen suullisen käsittelyn järjestämisestä, se kutsuu käsittelyyn myös Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön edustajan. Hallintotuomioistuin toimittaa kutsun vastaavasti kuin kirjallisen vastinepyynnönkin seuraavaan osoitteeseen:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, PL 57, 90101 OULU.

Jos hallintotuomioistuin poikkeuksellisesti kutsuu käsittelyyn myös Verohallinnon muun yksikön edustajan, myös tätä koskeva kutsu toimitetaan oikeudenvalvontayksikölle edellä mainittuun osoitteeseen. Oikeudenvalvontayksikkö huolehtii kutsun tiedoksi antamisesta Verohallinnon muulle yksikölle.

Jotta oikeudenvalvontayksikkö voi valmistautua käsittelyyn asianmukaisesti, suullisen käsittelyn ajankohdasta tulisi ilmoittaa oikeudenvalvontayksikölle heti päätöksen tekemisen jälkeen ja mahdollisuuksien mukaan vähintään noin neljä viikkoa ennen suullisen käsittelyn ajankohtaa. Kun suullisen käsittelyn ajankohtaa selvitetään, hallintotuomioistuin voi olla yhteydessä oikeudenvalvontayksikön toimistopäällikköön (Oulu).

Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa tuomioistuimelle esimerkiksi sähköpostitse mahdollisimman pian ja viimeistään tuomioistuimen kutsussa mahdollisesti asettamassa määräajassa käsittelyyn osallistuvat veroasiamiehet, heidän avustajansa ja oikeudenvalvontayksikön kutsumat todistajat. Jos hallintotuomioistuin on kutsunut käsittelyyn myös Verohallinnon muun yksikön edustajan, oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa myös tämän henkilön.

6.5 Suullinen käsittely

6.5.1 Suullisen käsittelyn vaiheet

Suullisen käsittelyn sisältö ja laajuus riippuu käsiteltävästä asiasta. Joskus suullisessa käsittelyssä otetaan vastaan vain yksittäinen todistajanlausunto jonkun yksittäisen tosiseikan selvittämiseksi tai asianosaiselle annetaan mahdollisuus lausua käsityksensä asiasta suullisesti. Suullinen käsittely voi toisaalta olla myös laajempi.

Laajempi suullinen käsittely voi sisältää erilaisia päävaiheita. Näitä ovat esimerkiksi valmisteleva suullinen käsittely, asianosaisten alkupuheenvuorot, todistajien tai asiantuntijoiden kuuleminen, asianosaisten kuuleminen ja loppupuheenvuorot.

6.5.2 Valmisteleva suullinen käsittely

Suullista käsittelyä voidaan rajoittaa siten, että se koskee ainoastaan osaa asiasta tai asianosaisten käsitysten selvittämistä tai suulliseen todisteluun vastaamista. Suullista käsittelyä voidaan rajata muullakin vastaavalla tavalla (HLL 37.2 §).

Hallintotuomioistuimessa järjestettävä valmisteleva suullinen käsittely (valmisteluistunto) on tilaisuus, johon tuomioistuin kutsuu ainakin asianosaiset. Valmisteluistunnossa voidaan keskustella esimerkiksi siitä, keitä henkilöitä suullisessa käsittelyssä on tarpeen kuulla todistajina tai asiantuntijoina. Valmisteluistunnossa voidaan myös rajata varsinaisessa suullisessa käsittelyssä käsiteltäviä asioita.

Valmisteluistunto järjestetään usein laajoissa asioissa. Tällaisissa asioissa on usein tarpeen ennen varsinaista suullista käsittelyä kartoittaa prosessin pääteemat, oikeusriidan kohde ja suullisen todistelun tarve sekä sen laajuus.

6.5.3 Asianosaisten kuuleminen

Asianosaista tai tämän laillista edustajaa ei voida kuulla todistajana (HLL 39 a §). Veroasiamies on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön (Verohallinnon) laillinen edustaja. Veroasiamiestä ei siten voida kuulla todistajana. Todistajana ei voida kuulla myöskään sellaista muuta Verohallinnon virkamiestä, joka on kysymyksessä olevassa oikeudenkäynnissä antanut Verohallinnon puolesta kirjallisen lausunnon tuomioistuimelle. Verotuspäätöksen tekemiseen osallistunut virkamies voi siten todistaa asiassa edellyttäen, että hän ei ole antanut oikeudenkäynnissä lausuntoa tuomioistuimelle.

Asianosaista voidaan kuitenkin tarvittaessa kuulla suullisesti asian selvittämistarkoituksessa. Asianosaiset ovat lähtökohtaisesti paikalla koko suullisen käsittelyn ajan, jolloin he voivat kommentoida ja argumentoida koko käsittelyn ajan sekä käydä keskustelua asiasta. Hallintotuomioistuin ohjaa annettavaa selvitystä.

6.5.4 Todistajien kuuleminen

Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla todistajia. Jos asiassa vedotaan yksityisluonteiseen kirjalliseen todistajankertomukseen, todistajaa kuullaan suullisesti vain, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (HLL 39.1 §). Todistajan kuulemisesta säädetään tarkemmin HLL 39 a–f §:issä.

Hallintotuomioistuin päättää suullisessa käsittelyssä kuultavista todistajista. Asianosaiset voivat nimetä haluamiaan todistajia, mutta kummallakaan asianosaisella ei ole ehdotonta oikeutta tietyn todistajan kuulemiseen. Verovalitusasioissa todistajat nimeää verovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Myös hallintotuomioistuin voi oma-aloitteisesti päättää kuulla henkilöä todistajana.

Todistajat ovat suullisessa käsittelyssä paikalla vain todistuksensa ajan. Todistajan kuulustelun aloittaa se asianosainen, joka on nimennyt todistajan, jos tuomioistuin ei toisin määrää.

Todistajan tulee oma-aloitteisesti ja tarvittaessa hänelle esitettyjen kysymysten avulla esittää kertomuksensa yhtäjaksoisesti. Jos todistaja kieltäytyy vastaamasta johonkin kysymykseen, hänen tulee kertoa samalla kieltäytymisensä perusteet. Todistajan vaitiolo-oikeudesta säädetään HLL 39 b §:ssä (lähisukulaisuus, liike- ja ammattisalaisuus) sekä velvollisuudesta kieltäytyä todistamasta HLL 39 c §:ssä (anonyymi todistelu, valtion turvallisuus, sovittelija yms. tilanteet).

HLL 39 d §:ssä säädetään muussa laissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden vaikutuksesta todistajan kuulemiseen. Tällaisesta vaitiolovelvollisuudesta on kysymys esimerkiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa säädetyssä salassapitovelvollisuudessa. HLL 39 d §:n mukaan tällaisen vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvasta seikasta voidaan kuulla todistajaa vain, jos 1) kuuleminen on välttämätöntä asian selvittämiseksi tai 2) se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, suostuu todistamiseen.

Jos Verohallinnon virkamies on nimetty todistajaksi, hän on velvollinen kertomaan käsiteltävässä asiassa tiedossaan olevat asian ratkaisuun vaikuttavat seikat. HLL 39 d §:n tulkinnassa on lisäksi otettava huomioon, että verovelvollisella on asianosaisena oikeus saada viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, jos se voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 § ja laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimessa 9 §). Lisäksi otetaan huomioon se, että suullinen käsittely verovalitusasioissa käydään suljetuin ovin (laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimessa 11 §).

Edellä esitetty sääntely merkitsee käytännössä seuraavaa: Jos muun kuin oikeudenkäynnin osapuolena olevan verovelvollisen verotustiedot vaikuttavat käsiteltävään asiaan, todistajana toimivan Verohallinnon virkamiehen on kerrottava nämä tiedossaan olevat seikat suullisessa käsittelyssä. Viimekädessä hallintotuomioistuin päättää, pitääkö virkamiehen vastata muuta kuin oikeudenkäynnissä osapuolena olevaa verovelvollista koskevaan kysymykseen. Epäselvässä tilanteessa todistajana kuultava voi aina kysyä oikeuden puheenjohtajalta, voiko hän vastata esitettyyn kysymykseen salassapitovelvollisuuttaan rikkomatta.

6.5.5 Asiantuntijan kuuleminen

Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla myös asiantuntijoita (HLL 37.1 ja 40 §). Tämän selvityskeinon käyttäminen riippuu tuomioistuimen harkinnasta. Asianosaiset eli verovelvollinen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voivat esittää asiantuntijan kuulemista. Asianosaisen pyynnöstä nimettyyn asiantuntijaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin todistajaan.

Hallintotuomioistuin voi itsekin hankkia erityistä asiantuntemusta vaativasta kysymyksestä lausunnon yksityiseltä asiantuntijalta. Tämä on kuitenkin veroasioissa harvinaista.

6.6 Suullisen käsittelyn pöytäkirja ja tallentaminen

Suullisessa käsittelyssä pidettävästä pöytäkirjasta ja käsittelyn äänittämisestä tai muusta tallentamisesta säädetään HLL 45–47 §:issä. Suullisessa käsittelyssä pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään käsittelyyn osallistuneet henkilöt, asia ja muut tiedot sekä käsittelyssä esitetyt vaatimukset, tehdyt päätökset ja selostus muusta käsittelyn kulusta.

Käytännössä menetellään yleensä niin, että koko suullinen käsittely äänitetään. Jos äänittäminen tai muu tallentaminen ei ole mahdollista, pöytäkirjaan on riittävän täsmällisesti merkittävä, mitä asiassa on kerrottu.

6.7 Verohallinnon virkamiesten asema suullisessa käsittelyssä

6.7.1 Veroasiamies ja muut Verohallinnon virkamiehet

Suullista käsittelyä hoitamaan määrätty veroasiamies on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön laillinen edustaja asemavaltuutuksen perusteella. Samassa suullisessa käsittelyssä voi olla läsnä useita veroasiamiehiä. Näin menetellään esimerkiksi silloin, kun asiassa on kysymys useasta verolajista tai asian on poikkeuksellisen laaja. Mahdollista on myös, että puhevaltaa varsinaisesti käyttävää veroasiamiestä avustaa yksi tai useampi veroasiamies. Jos suulliseen käsittelyyn on tarkoitus osallistua enemmän kuin kaksi veroasiamiestä, asiasta on syytä keskustella tuomioistuimen kanssa etukäteen. Kaikki suullisessa käsittelyssä olevat veroasiamiehet ovat aina oikeudenvalvontayksikön laillisia edustajia.

Muut suulliseen käsittelyyn osallistuvat Verohallinnon virkamiehet, esimerkiksi verotarkastaja, asianvalvoja tai veroasiantuntija, voivat olla suullisessa käsittelyssä avustajan, todistajan tai asiantuntijan roolissa. Myös verovelvollinen voi nimetä Verohallinnon virkamiehen todistamaan niistä havainnoistaan, joita hän on tehnyt esimerkiksi verotarkastusta suorittaessaan. Jos näin on tapahtunut, todistajaksi nimetty virkamies voi toimia tässä suullisessa käsittelyssä vain todistajan roolissa. Lisäksi hallintotuomioistuin voi prosessijohtovaltansa perusteella kutsua suulliseen käsittelyyn myös esimerkiksi verotuspäätöksen tehneen Verohallinnon yksikön virkamiehen.

Kun Verohallinnon virkamies osallistuu virka-asemansa perusteella suulliseen käsittelyyn, hän on virkavastuun uhalla velvollinen pysymään totuudessa. Tässä suhteessa merkitystä ei ole sillä, missä roolissa virkamies toimii.

Kun Verohallinnon virkamies osallistuu suulliseen käsittelyyn hallintotuomioistuimen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön nimeämänä avustajana, todistajana tai asiantuntijana ja siis virka-asemansa perusteella, kysymys on virkamiehen virkatehtävästä. Myös silloin, kun verovelvollinen nimeää Verohallinnon virassa olevan virkamiehen todistajaksi tai asiantuntijaksi, kysymys on virkamiehen virkatehtävästä.

6.7.2 Avustaja

Verohallinnon virkamies voi avustaa veroasiamiestä suullisessa käsittelyssä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö nimeää avustajansa. Suullisessa käsittelyssä avustajana toimivan tehtäviin kuuluu tyypillisesti verovalitukseen liittyvien asiakirjojen käsittely, tietojen etsiminen niistä ja muut avustavat toimet. Avustaja voi myös täydentää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön puhevallan käyttöä esittämällä suullisessa käsittelyssä täsmentäviä kysymyksiä tai vastata täydentävästi esitettyihin kysymyksiin.

Suullinen käsittely järjestetään usein tilanteessa, jossa muutoksenhaun kohteena oleva verotuspäätös perustuu verotarkastukseen. Verotarkastuksen suorittaneella verotarkastajalla on yleensä paras tietämys verotarkastuskertomuksessa käsitellyistä asioista ja niihin annetuista selvityksistä ja näyttökysymyksistä. Suullisen käsittelyn ensisijainen tarkoitus on asian selvittäminen. Jotta suullisen käsittelyn tavoite saavutetaan, tarkoituksenmukaista on, että verotarkastaja toimii Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön (veroasiamiehen) avustajana. Jos hallintotuomioistuimen suullisessa käsittelyssä käsitellään asiaa, joka on vireillä myös yleisessä tuomioistuimessa rikosasiana, veroasiamiehen avustajana voi toimia verotarkastajan lisäksi tai asemesta asiaa yleisessä tuomioistuimessa hoitava rikosasianvalvoja.

Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa avustajansa hallintotuomioistuimelle mahdollisimman pian saatuaan tiedon suullisen käsittelyn pitämisestä. Nimeäminen tapahtuu kuitenkin aina viimeistään hallintotuomioistuimen kutsussa mahdollisesti asettamassa määräajassa.

6.7.3 Todistaja

Verohallinnon virkamies voi toimia myös todistajana hallintotuomioistuimessa. Kysymys on silloin yleensä näyttökysymysten selvittämisestä hallintotuomioistuimelle. Kysymys voi olla jostakin yksittäisestä asiasta tai useammista tosiseikoista.

Hallintotuomioistuin päättää, mistä tosiseikoista esitetään lisäselvitystä eli vahvistaa todistusteemat (todistelun rajaaminen). Todistajaksi nimetyn tulee ennen suullista käsittelyä tutustua todistusteemaan sekä palauttaa mieleen tapahtumiin liittyvät tosiseikat. Suullisessa käsittelyssä todistajalla voi olla muistiinpanot käytettävissään, mutta todistajanlausunto annetaan suullisesti ja vapaamuotoisesti vastaamalla esitettyihin kysymyksiin.

Hallintotuomioistuin, verovelvollinen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö kutsuu todistajaksi nimetyn henkilön suulliseen käsittelyyn. Hallintotuomioistuimen lähettämässä kutsussa mainitaan, missä asiassa todistajaa kuullaan, kenen nimeämänä häntä kuullaan, läsnäolovelvollisuus (lailliset esteet, poissaolon seuraukset) ja miten kustannukset korvataan. Kutsu tapahtuu saantitodistusta tai haastetiedoksiantoa käyttäen. Jos oikeudenvalvontayksikkö nimeää todistajaksi Verohallinnon virkamiehen, oikeudenvalvontayksikkö kutsuu todistajan.

6.7.4 Asiantuntija

Verohallinnon virkamies voidaan kutsua hallintotuomioistuimen suulliseen käsittelyyn myös erityiskysymyksen asiantuntijana. Asiantuntijan kuuleminen tapahtuu samoin periaattein kuin todistajan kuuleminen.

6.8 Kustannusten korvaaminen

Asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan (HLL 74 §). Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei yleensä vaadi suullisesta käsittelystä Verohallinnolle aiheutuneita kuluja korvattavaksi, jos siihen ei ole erityisiä syitä.

Todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä (HLL 49 §). Hallintotuomioistuimen omasta aloitteestaan kutsumalle todistajalle ja valtion asianosaisena nimeämälle todistajalle maksetaan edellä mainitut korvaukset valtion varoista. Asianosaisen on suoritettava korvaus nimeämälleen todistajalle; asianosaisen nimeämälle todistajalle voidaan kuitenkin maksaa korvaus valtion varoista, jos todistaminen on ollut tarpeen asian selvittämiseksi (HLL 49.3 §). Todistajan kustannusten korvaamisesta on tarkempia säännöksiä valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa ja asetuksessa. Asiantuntijalle maksetaan kohtuullinen palkkio työstään ja korvaus tarpeellisista kuluista valtion varoista (HLL 50.1 §).

Veroasiassa verovelvolliselle voidaan myöntää oikeusapua erityisen painavasta syystä (oikeusapulaki 6.2 §). Oikeusapua saaneen asianosaisen nimeämälle todistajalle maksettavat korvaukset suoritetaan valtion varoista (oikeusapulaki 4.2 § ja 18.4 § sekä laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista).

Edellä esitetty sääntely merkitsee käytännössä seuraavaa: Verohallinto maksaa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön nimeämälle avustajalle, todistajalle tai asiantuntijalle matkakustannusten korvaukset virkaehtosopimuksen säännösten mukaisesti. Korvaukset maksaa se Verohallinnon yksikkö, jossa virkamies työskentelee. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö maksaa veroasiamiesten matkakustannukset. Koska oikeudenvalvontayksikön nimeämän avustajan, todistajan tai asiantuntijan läsnäolo suullisessa käsittelyssä on hänen virkatehtävänsä, hänelle ei yleensä synny matkakustannusten lisäksi muita korvattavia kustannuksia.

Silloin, kun verovelvollinen nimeää Verohallinnon virassa olevan virkamiehen todistajaksi tai asiantuntijaksi, kysymys on virkamiehen virkatehtävästä. Viime kädessä hallintotuomioistuin päättää käsittelyssä kuultavista todistajista ja asiantuntijoista. Pääsääntönä on, että asianosaisen (tässä verovelvollisen) tulisi HLL 49.3 §:n nojalla suorittaa korvaus nimeämälleen todistajalle tai asiantuntijalle; korvaus voidaan kuitenkin suorittaa valtion varoista, jos todistaminen ollut tarpeen asian selvittämiseksi.

Vaikka verovelvollinen on nimennyt Verohallinnon virkamiehen kuultavaksi, kysymys on virassa olevan virkamiehen virkatehtävästä. Tämän vuoksi on yleensä tarkoituksenmukaisinta menetellä näissäkin siten, että Verohallinto maksaa virkamiehelle aiheutuneet tavanomaiset matkakustannusten korvaukset virkaehtosopimuksen mukaisesti. Kustannukset maksaa se Verohallinnon yksikkö, jossa virkamies työskentelee. Jos kustannukset ovat poikkeuksellisen suuret tai asiassa on muita syitä, menetellään pääsäännön mukaisesti. Tällöin verovelvollinen suorittaa korvaukset nimeämälleen todistajalle tai asiantuntijalle. Näissä tilanteissa sovellettavaksi voivat kuitenkin tulla HLL 49.3 §:n yllä mainittu poikkeussäännös sekä myös mainitut oikeusapulain ja valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain säännökset.

7 Valitusasiakirjojen palauttaminen ja päätösten tiedoksianto Verohallinnolle

7.1 Päätösten ja valitusasiakirjojen toimittaminen Verohallintoon

Verotusmenettelystä annetun asetuksen 10 §:n mukaan hallinto-oikeus palauttaa valitusasiaan liittyvät asiakirjat Verohallintoon heti sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on tehnyt valitusasiassa päätöksensä. Vaikka säännös muodollisesti koskee vain verotusmenettelystä annetun lain soveltamisalaan kuuluvia asioita, Verohallinto katsoo, että menettely soveltuu kaikkiin verovalitusasioihin.

Hallinto-oikeus palauttaa verotusasiakirjat mahdollisia verotustoimenpiteitä sekä arkistointia varten omaan yhdysverotoimistoonsa tai yhdyskantoyksikköön. Korkein hallinto-oikeus palauttaa Yritysverotusyksikön asiakirjat Uudenmaan yritysverotoimistoon, Henkilöverotusyksikön asiakirjat Pääkaupunkiseudun verotoimistoon ja Veronkantoyksikön asiakirjat yhdyskantoyksikköön.

Korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien päätösten jakelun yhtenäistämiseksi Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimen päätöksen jakelussa merkitään päätös jaettavaksi Verohallinnolle seuraavasti:

Hallinto-oikeuden yhdysverotoimisto tai yhdyskantoyksikkö (1 kpl paperisena);
Veronkantoyksikkö (jos asiassa on määrätty täytäntöönpanon kielto/keskeytys);
Verotuksen oikaisulautakunta (jos asia on käsitelty lautakunnassa); ja
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.

Hallintotuomioistuin lähettää Verohallinnon kappaleen asiakirjojen mukana yhdysverotoimistoon tai yhdyskantoyksikköön. Verotuksen oikaisulautakunta, Veronkantoyksikkö ja oikeudenvalvontayksikkö saavat päätöksen tiedoksi sähköisesti siten kuin kohdassa 7.2. selvitetään.

7.2 Päätösten tiedoksianto Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle

Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus antavat kaikki verotusta koskevat päätöksensä tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaika alkaa kulua sähköisen vastaanottokuittauksen perusteella.

Verohallinto esittää, että hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus merkitsevät päätöksen jakeluun seuraavat tiedot tilanteessa, jossa oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen tai toiminut valittajana:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö / veroasiamies X.X.

Veroasiamieheksi merkitään se veroasiamies, joka on antanut vastineen tai tehnyt valituksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä veroasiamieheksi merkitään oikeudenvalvontayksikön asiakirjan allekirjoittanut johtava veroasiamies tai veroyliasiamies.

Jos oikeudenvalvontayksiköltä ei ole verointressin pienuuden tai muusta syystä pyydetty vastinetta lainkaan, Verohallinto esittää, että hallinto-oikeus merkitsee jakeluun vain:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Näissä tilanteissa jo päätöksen kohdista ”vastineet ja vastaselitykset” ja ”sovelletut oikeusohjeet” ilmenee, että asiassa ei ole VML 69.2 §:n tai muun vastaavan säännöksen nojalla pyydetty oikeudenvalvontayksiköltä vastinetta.

Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto hallinnoi sähköisesti toimitettujen päätösten vastaanottoa Verohallinnossa. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto toimittaa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi oikaisulautakunnalle silloin, kun kysymys on oikaisulautakunnan päätöstä koskevasta valituksesta.

Täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevia päätöksiä ei tarvitse antaa tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle.

7.3 Täytäntöönpanon kielto- tai keskeyttämispäätökset

Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus toimittavat täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevat päätökset Veronkantoyksikköön sähköisesti. Veronkantoyksikkö tallentaa päätöksistä tiedon perintä-järjestelmään, josta se välitetään ulosottoon.

Jos korkein hallinto-oikeus tai hallinto-oikeus on antanut asiassa aikaisemmin täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan määräyksen, hallintotuomioistuin toimittaa verovalitusta koskevan päätöksensä tiedoksi sähköisesti Veronkantoyksikköön. Vastaavasti hallinto-oikeus lähettää verovalitusta koskevan päätöksen sähköisesti, jos hallinto-oikeus ei itse ole aikaisemmin tehnyt täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevaa päätöstä, vaan asiassa on voimassa Verohallinnon tekemä keskeyttämispäätös. Näissä tilanteissa hallinto-oikeuden verovalitusta koskeva päätös sisältää täytäntöönpanoratkaisun.

8 Tiedustelut oikeudenvalvontayksikön muutoksenhausta

8.1 Yleistä

Verovelvollinen voi tarvita tietoa siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö hakenut muutosta ennakkoratkaisuun, ensiasteen verotuspäätökseen, oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen tai hallinto-oikeuden päätökseen. Tiedon tästä saa muutoksenhakuviranomaiselta. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että kirjauksissa saattaa olla postin kulusta tai muusta vastaavasta syystä muutaman päivän viive.

8.2 Oikaisuvaatimukset

Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö tehnyt ensiasteen verotuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen (esimerkiksi tuloverotus tai ennakkoperintä), saa ensisijaisesti päätöksen tehneestä verotoimistosta oikeudenvalvontayksilölle säädetyn muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen (verotoimiston muutosverotuksen kirjaus). Toissijaisesti asiaa voi tiedustella mistä tahansa verotoimistosta, koska kirjaustiedot ovat valtakunnallisissa asianhallintajärjestelmissä.

Verovelvollisen pyynnöstä tälle voidaan antaa myös kirjallisesti tieto siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö hakenut muutosta edellä mainittuun päätökseen.

8.3 Valitukset hallinto-oikeudelle

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valituskirjelmän hallinto-oikeudelle aina sähköisesti valitusajan kuluessa. Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö valittanut ennakkoratkaisusta, ensiasteen verotuspäätöksestä (esimerkiksi varainsiirto- ja arvonlisäverotus) tai oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä (esimerkiksi tuloverotus) hallinto-oikeudelle, saa asianomaisesta hallinto-oikeudesta (hallinto-oikeuden kirjaamo). Lopullisen varmuuden tähän asiaan saa kuitenkin vasta oikeudenvalvontayksilölle säädetyn valitusajan päättymisen jälkeen.

Hallinto-oikeus voi tietyin edellytyksin antaa kirjallisen todistuksen edellä mainitun päätöksen lainvoimaisuudesta (ns. lainvoimaisuustodistus). Verohallinto ei voi tällaista todistusta antaa.

8.4 Valitukset korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valituskirjelmän korkeimmalle hallinto-oikeudelle aina sähköisesti valitusajan kuluessa. Tiedon siitä, onko oikeudenvalvontayksikkö valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, saa korkeimmasta hallinto-oikeudesta oikeudenvalvontayksikölle säädetyn valitusajan päättymisen jälkeen (korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamo).

Oikeudenvalvontayksikkö saa hallinto-oikeuksien päätökset tiedoksi sähköisesti. Päätöksen tiedoksiantaminen tapahtuu päätöksen antamista seuraavana päivänä. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuajan päättymisen ajankohta määräytyy tällä perusteella.

Korkein hallinto-oikeus voi tietyin edellytyksin antaa kirjallisen todistuksen edellä mainitun päätöksen lainvoimaisuudesta (ns. lainvoimaisuustodistus). Verohallinto ei voi tällaista todistusta antaa.

9 Oikeudenkäyntikulut ja oikeudenkäyntimaksu

9.1 Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään HLL 74–75 §:issä. Jos hallintotuomioistuin näiden säännösten nojalla tuomitsee veronsaajan korvaamaan vero- tai maksuvelvollisen oikeudenkäyntikuluja, korvausvelvolliseksi tuomitaan Verohallinto.

Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa tästä korvausvelvollisuudesta Veronkantoyksikölle heti, kun se saa hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa päätöksen sähköisesti tiedoksi Veronkantoyksikön Etelä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikölle, joka huolehtii oikeudenkäyntikulukorvauksen maksamisesta.

HLL 49 ja 50 §:issä säädetään todistajan kustannusten ja muiden todistelukustannusten korvaamisesta.

9.2 Oikeudenkäyntimaksu

Vuoden 2016 alusta alkaen tulee voimaan uusi tuomioistuinmaksulaki. Oikeudenkäyntimaksu on hallinto-oikeudessa 250 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa (tuomioistuinmaksulaki 2 §). Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Verovelvollinen voidaan lisäksi vapauttaa maksusta lain 7 §:ssä säädetyin perustein. Ennakkoratkaisuasiassa maksu kuitenkin peritään hallintotuomioistuimen ratkaisun lopputuloksesta riippumatta (9 § 3 kohta).

Hallintotuomioistuin määrää maksun (10 §). Muutoksenhausta maksuun säädetään lain 11 §:ssä. Verohallinto ei ole osapuolena maksun määräämisessä ja sitä koskevassa muutoksenhaussa.

10 Päätösten julkaisemista koskeva merkintä

Jos hallinto-oikeus julkaisee antamansa päätöksen Finlex-sivustolla, tuolla päätöksellä voi olla erityistä ohjausvaikutusta Verohallinnon ratkaisukäytännölle. Näissä tilanteissa myös oikeudenvalvontayksikkö harkitsee tavanomaista tarkemmin, onko asiassa syytä hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Verohallinto esittää, että hallinto-oikeudet merkitsisivät päätökselleen esimerkiksi merkinnän ”Finlex” osoittamaan sitä, että päätös julkaistaan.

pääjohtaja Pekka Ruuhonen

ylitarkastaja Janne Myllymäki

Liite 1 Lista yhdysverotoimistoista ja yhdyskantoyksiköstä (pdf)
Liite 2 Luettelo hallinto-oikeudelle lähetettävistä verotusasiakirjoista (pdf)

Verohallinnon ohjeet