Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Vuosi 2014
VEROHALLINTO
OHJE Dnro
A144/200/2014
Valtuutussäännös Päivämäärä
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti 25.11.2014
Voimassaolo
Toistaiseksi


Sisällys

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Soveltamisala
2.1 Myyjä
2.2 Ostaja
Metalliromun ja -jätteen määritelmä
3.1 Metalliromut ja -jätteet
3.2 Metalliromun ja -jätteen käsitteen määrittelyä CN-nimikkeistössä
3.2.1 Yleistä
3.2.2 Rautapohjaiset jätteet ja romu, harkot (ks. luku 3.1, kohta 1)
3.2.3 Muut epäjalot metallit (ks. luku 3.1, kohdat 2–7)
3.2.4 Loppuunkäytetyt paristot ja akut
Käytännön myyntitilanteita ja toimintatapoja metalliromun kaupassa
4.1 Metalliromun luovutus purkutyötä vastaan
4.2 Metalliromun vastaanottomaksu
4.3 Oheispalvelut
4.4 Myynti kaupanjärjestäjän tai muun välittäjän välityksellä
Ulkomainen elinkeinonharjoittaja
5.1 Verovelvollisuus
5.2 Arvonlisäverotus eri tilanteissa
Menettely
6.1 Laskutus
6.2 Vähennysoikeus
6.3 Ilmoittaminen arvonlisäveroilmoituksessa
6.3.1 Metalliromun ja -jätteen yhteisökauppa
Siirtymävaihe

Ohjeessa käsitellään metalliromun ja -jätteen myynnin arvonlisäverotusta. Myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta 1.1.2015 alkaen.

Käännetyn verovelvollisuuden käyttöön ottamisen tavoitteena on pienentää vilpillisestä toiminnasta johtuvaa arvonlisäveromenetystä ja parantaa rehellisten yritysten kilpailutilannetta alalla. Käännetyn verovelvollisuuden tarkoitus on ehkäistä muun muassa sellainen menettely, jossa ostaja vähentää arvonlisäveron, jonka myyjä jättää maksamatta valtiolle.

Ohjetta on päivitetty, koska verotuksen sanasto on muuttunut 1.1.2017 oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain ja uuden verokantolain voimaantulon sekä verotililain kumoamisen johdosta. Vähäisen liiketoiminnan rajaa koskeva muutos (15.000 euroa) on päivitetty 11.3.2021.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä tavaran tai palvelun myyjä. Myyjän antama lasku sisältää arvonlisäveron, jonka myyjä suorittaa. Ostaja vähentää vastaavan veron, jos hankinta tulee ostajan vähennykseen tai palautukseen oikeuttavaan käyttöön.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja on verovelvollinen tavaran tai palvelun myynnistä. Myyntilasku ei sisällä arvonlisäveroa eikä myyjälle synny suoritettavaa veroa. Ostaja laskee ja suorittaa arvonlisäveron myyjän puolesta. Ostaja vähentää suorittamansa veron, jos hankinta tulee ostajan verollisen liiketoiminnan käyttöön ja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen.

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen elinkeinonharjoittajien välillä tapahtuvaan epäjalon metalliromun ja -jätteen myyntiin 1.1.2015 alkaen. Käännetyn verovelvollisuuden käyttöönotto perustuu arvonlisäverolain muutokseen nro 507/2014. Menettelystä säädetään arvonlisäverolain 8d §:ssä. 

2 Soveltamisala

Käännetyn verovelvollisuuden soveltamisala romukaupassa on laaja. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan Suomessa tapahtuvaan metalliromun ja -jätteen myyntiin aina, kun sekä myyjä että ostaja ovat arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjä elinkeinonharjoittajia. Tavara on myyty Suomessa silloin, jos tavara on Suomessa, kun se luovutetaan ostajalle. Ostajalle kuljetettava tavara on myyty Suomessa, jos tavara on täällä myyjän tai jonkun muun aloittaessa kuljetuksen.

2.1 Myyjä

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun myyjä harjoittaa romun myyntiä liiketoiminnan muodossa eikä myyntiä ole vapautettu verosta. Myyjän harjoittaman liiketoiminnan luonteella ei ole merkitystä.

Romukauppaa päätoimialanaan harjoittavien toimijoiden lisäksi käännetty verovelvollisuus soveltuu esimerkiksi silloin, kun muuta kuin varsinaista romukauppaa harjoittava elinkeinonharjoittaja myy tuotantonsa tai muun toimintansa sivutuotteena syntynyttä metalliromua tai -jätettä toiselle arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröidylle elinkeinonharjoittajalle vastiketta vastaan. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi konepajat ja rakennusyritykset, joilla syntyy romua varsinaisen toiminnan yhteydessä.

Kun metalliromun myyjänä on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty kunta, joka on elinkeinonharjoittaja eli joka myy tavaroita tai palveluja liiketoiminnan muodossa, käännetty verovelvollisuus soveltuu, kun ostajana on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja.

Kahden arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan väliseen metalliromun ja -jätteen myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta myös silloin, kun romun myynnit ovat yksittäisiä tai satunnaisia liiketapahtumia.

Jos myyjän tilikauden liikevaihto on enintään 10.000 euroa eli myyjä on niin sanotun vähäisen liiketoiminnan harjoittaja, jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Käännettyä verovelvollisuutta ei myöskään sovelleta, jos myyjä on yleishyödyllinen yhteisö tai uskonnollinen yhdyskunta, joka ei harjoita arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa ja jota siksi ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos edellä mainitut myyjät ovat kuitenkin vapaaehtoisesti hakeutuneet verovelvolliseksi, käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan.

Kun metalliromun myyjä on yksityishenkilö, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta.

2.2 Ostaja

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun ostaja on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja. Ostajana toimivan elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan luonteella ei ole merkitystä.

Käännettyä veroverovelvollisuutta sovelletaan esimerkiksi silloin, kun metalliromun myyjä on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja ja ostajana on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty:

  • verollista toimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja;
  • palautukseen oikeuttavaa toimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja (esimerkiksi yritys, joka harjoittaa pelkästään verotonta tavaran vientimyyntiä);
  • elinkeinonharjoittaja, joka on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä pelkästään palvelun ottamisesta omaan käyttöön (esimerkiksi kiinteistöhallintapalvelut);
  • elinkeinonharjoittaja, joka on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä pelkästään Suomessa tekemistään EU-tavaroiden tai -palvelujen ostoista;
  • ilmoituksenantovelvollinen eli ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä Suomessa tekemistään EU-tavaroiden tai -palvelujen ostoista tai Suomessa tekemistään rakentamispalvelujen ostoista;
  • kunta, joka on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan tavaran tai palvelun myynnistä.

Käännettyä verovelvollisuutta ei sen sijaan sovelleta, jos ostaja on esimerkiksi yhteisöhankintojen tekemisestä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja. Esimerkiksi yleishyödyllinen yhteisö, joka ei harjoita tavaroiden tai palvelujen myyntiä liiketoiminnan muodossa, mutta joka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin yhteisöhankintojen tekemisestä, ei ole velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa ostamastaan metalliromusta. Romun myyjä on tällöin verovelvollinen.

Jos romun ostaja ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä liikevaihdon vähäisyyden vuoksi, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, vaan romun myyjä on verovelvollinen. Niin sanotun vähäisen toiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä metalliromun oston vuoksi verovelvolliseksi. Jos tällainen ostaja on kuitenkin vapaaehtoisesti hakeutunut verovelvolliseksi, käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan ja ostaja on verovelvollinen.

Kun romun ostajana on yksityishenkilö, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta.

3 Metalliromun ja -jätteen määritelmä

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan epäjalon metalliromun ja -jätteen kauppaan. Muovi-, paperi-, lasi- ja muu vastaava jäte jää soveltamisalan ulkopuolelle. Laki ei koske jalometallien myyntiä. Käännetty verovelvollisuus ei koske myöskään metalliromuihin ja -jätteisiin liittyvien palvelujen myyntiä.

3.1 Metalliromut ja -jätteet

Metalliromun tai -jätteen käsitettä ei ole määritelty arvonlisäverolaissa, vaan käsite on sidottu CN-nimikkeistöön. Käsitteen määrittelyssä ja siihen liittyvien tulkintakysymysten ratkaisemisessa käytetään komission täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 927/2012, tehty 9. päivänä lokakuuta 2012, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen 1 muuttamisesta (EUVL L 304, 31.10.2012). Määrittelyssä käytetään siis CN-nimikkeistöä sellaisena, kun se on ollut voimassa 1.1.2013.

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan seuraavien epäjalojen metalliromujen ja -jätteiden myyntiin:

  1. rautapohjaiset jätteet ja romu; romusta sulatetut harkot, rautaa tai terästä (7204-alkuinen CN-nimike)
  2. kupari (7404-alkuinen CN-nimike)
  3. nikkeli (7503-alkuinen CN-nimike)
  4. alumiini (7602-alkuinen CN-nimike)
  5. lyijy (7802-alkuinen CN-nimike)
  6. sinkki (7902-alkuinen CN-nimike)
  7. tina (8002-alkuinen CN-nimike)
  8. eräistä muista epäjalometalleista koostuva romu ja jäte (8101-8113-alkuiset CN-nimikkeet)
  9. galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu, loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut (854810-alkuinen CN-nimike)

Kohdassa 8 mainitut eräät muut epäjalot metallit ovat volframi, molybdeeni, tantaali, magnesium, koboltti, vismutti, kadmium, titaani, zirkonium, antimoni, mangaani, beryllium, kromi, germanium, vanadiini, gallium, hafnium, indium, niobium, renium, tallium ja kermetit.

CN-nimikkeistön soveltamiseen liittyy edellä mainittuun tullilainsäädäntöön sisältyviä tarkentavia erityismääräyksiä, huomautuksia ja selityksiä. Näiden keskeinen sisältö on otettu huomioon tässä ohjeessa.

3.2 Metalliromun ja -jätteen käsitteen määrittelyä CN-nimikkeistössä

3.2.1 Yleistä

Metallijätteellä ja -romulla tarkoitetaan metallien valmistuksessa ja mekaanisessa työstössä syntyviä metallijätteitä ja -romua. Näitä ovat muun muassa erilaiset sorvaus- ja viilauslastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet sekä leikkausjätteet. Metalliromua ovat myös tehtaiden korjauskelvottomat hylkytavarat, eli uudet, viimeistellyt tai viimeistelemättömät metallitavarat, joita metallin rakennevian tai käsittelyvirheen tai muun valmistusvirheen vuoksi voidaan käyttää ainoastaan metallin talteen ottamiseksi.

Jätteillä ja romuilla tarkoitetaan myös edellä mainittujen CN-nimikkeiden mukaisia metallitavaroita, jotka selvästi eivät sellaisenaan sovellu käytettäväksi sen takia, että ne ovat vahingoittuneita, leikeltyjä tai kuluneita tai muista syistä. Käyttökelpoisen metallitavaran myynti ei ole tässä laissa tarkoitettua romun myyntiä. Jos metallitavaraa voisi korjauksen tai kunnostuksen jälkeen käyttää joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen, kyse ei ole romun myynnistä.

Tavaraa voidaan pitää metalliromuna silloin, kun sillä on metalliromun luonne eli kun se soveltuu uudelleensulatukseen enintään kevyen erottelun tai muun lajittelutoimenpiteen jälkeen. Tavara, joka selvästi koostuu sekä epäjalosta metallista että muusta materiaalista (muun muassa muovi, kumi, tekstiili ja puu), ei sellaisenaan ole tässä laissa tarkoitettua metalliromua tai -jätettä.

Käyttökelvoton metallitavara on tavara, joka on lopullisesti käyttökelvoton tavaran vahingoittumisesta, rikkoontumisesta tai muusta syystä johtuen. Käyttökelvottomassa metallitavarassa saattaa olla jokin toimiva tai korjauskelpoinen osa, joka voidaan myydä edelleen. Kun romukauppias tai muu elinkeinonharjoittaja ostaa esimerkiksi vahingoittuneen tai muusta syystä käyttökelvottoman teollisuuskoneen tai laitteen, joka kuuluu johonkin edellä mainituista CN-nimikkeistä, ostolasku on veroton ja ostaja suorittaa veron myyjän puolesta. Kun romukauppias tai muu elinkeinonharjoittaja myy laitteesta esimerkiksi toimivan tai korjauskelpoisen moottorin, myyntilasku on verollinen, koska tällainen moottori ei ole tässä laissa tarkoitettua metalliromua, vaan muu tavara.

Esimerkiksi autopurkamolle myytävä ajoneuvo ei ole CN-nimikkeistössä tarkoitettua metalliromua. Samoin kun autopurkamo myy ostamistaan ajoneuvoista irrotettuja käyttö- tai korjauskelpoisia osia edelleen asiakkailleen, kyse ei ole romun myynnistä. Romun myyntiä on sen sijaan esimerkiksi se, kun autopurkamo myy ajoneuvoista tai muista ostamistaan tavaroista lajittelemansa ja paloittelemansa käyttö- ja korjauskelvottomat metalliosat tai akut edelleen. Romun myyntiä on myös paalattujen autonrunkojen tai muulla tavalla kokoon puristettujen metalliosien myynti.

Silloin kun myytävä metallierä koostuu suuresta määrästä hankalasti eroteltavaa tavaraa, josta suurin osa on vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi CN-nimikkeistössä tarkoitettua käyttökelvotonta romua, koko erää voidaan pitää metalliromun myyntinä. Esimerkiksi kuljetuksessa käyttökelvottomaksi vahingoittunut metallilankakela on metalliromua. Kun myydään iso erä tällaisia vahingoittuneita keloja, mutta erään saattaa sisältyä vähäinen määrä vahingoittumattomia keloja, koko erää voidaan pitää metalliromun myyntinä. Myyntiä ei tarvitse jakaa käännetyn verovelvollisuuden alaiseen ja normaaliin verolliseen myyntiin.

3.2.2 Rautapohjaiset jätteet ja romu, harkot (ks. luku 3.1, kohta 1)

CN-nimikkeistön mukaan rautapohjaisella jätteellä tarkoitetaan valuraudan, seosteräksen, ruostumattoman teräksen ja tinatun raudan tai teräksen jätteitä ja romua. Näitä ovat esimerkiksi polttoleikkaamalla korjauskelvottomiksi tehdyt teollisuuskoneet ja kiskopyörät sekä lopullisesti rikkoutuneet teräsaltaat ja -säiliöt.

Rautapohjaisesta romusta sulatetuilla harkoilla tarkoitetaan harkoiksi valettuja tuotteita, joissa on ilmeisiä pintavikoja ja jotka eivät kemialliselta koostumukseltaan vastaa harkkoraudan, peiliraudan tai ferroseoksien määritelmää. Rautapohjaisesta romusta sulatetut harkot ovat CN-nimikkeistön tarkoittamaa romua ja niiden myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Nimikkeistön tarkoittamiin rautapohjaisiin jätteisiin eivät kuulu muun muassa kuona, hehkuhilse ja muu raudan ja teräksen valmistuksessa syntyvä jäte, vaikka se soveltuukin raudan uudelleensulattamiseen. Rautapohjaisiin jätteisiin eivät myöskään kuulu jätteet ja romu, joita ei voida käyttää välittömästi rauta- ja terästeollisuudessa niiden radioaktiivisuuden vuoksi.

3.2.3 Muut epäjalot metallit (ks. luku 3.1, kohdat 2–7)

Muilla epäjaloilla metalliromuilla ja -jätteillä (kohdat 2–7) tarkoitetaan metallien valmistuksessa ja työstössä syntyneiden jätteiden lisäksi esimerkiksi paloiteltuja tai muulla tavalla käyttökelvottomaksi muuttuneita kupari-, alumiini- tai muita putkia, johtoja ja kaapeleita, korjauskelvottomia alumiinijäähdyttimiä ja muita laitteita, säiliöitä ja muita metallitavaroita.

Muista epäjaloista metalleista sulatetut harkot eivät ole tässä laissa tarkoitettua romua. Esimerkiksi uudelleen sulatetusta kuparijätteestä tai -romusta valetut harkot tai vastaavat työstämättömät kappaleet eivät ole CN-nimikkeistössä määriteltyä 7404-alkuista kupariromua, eikä niiden myyntiin siten sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Sama koskee nikkelistä, alumiinista, lyijystä, sinkistä ja tinasta sulatettuja ja uudelleen valettuja harkkoja, valanteita ja muita työstämättömiä kappaleita. Ne eivät ole CN-nimikkeistön tarkoittamaa romua eikä niiden myyntiin sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.

Tässä laissa tarkoitettua romua ei myöskään ole näiden kohdissa 2–7 mainittujen metallien valmistuksesta syntyvät kuonat, tuhka ja jätteet.

3.2.4 Loppuunkäytetyt paristot ja akut

Loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä sähköakut ovat sellaisia, joita rikkoutumisen, leikkautumisen, kulumisen tai muiden syiden vuoksi ei voida käyttää eikä niitä voida ladata. Ne ovat romua, jonka myyntiin käännetty verovelvollisuus soveltuu.

4 Käytännön myyntitilanteita ja toimintatapoja metalliromun kaupassa

4.1 Metalliromun luovutus purkutyötä vastaan

Hyödykkeitä voidaan myydä siten, että vastikkeeksi saadaan jotakin muuta kuin rahaa, esimerkiksi tavaraa tai palvelua. Kun tavara luovutetaan siten, että vastikkeeksi saadaan palvelu, kyseessä on kaksi myyntiä. Myyntitapahtumia ei voi kuitata toisiaan vastaan, vaan arvonlisäverotuksessa kummankin osapuolen myyntiä tarkastellaan itsenäisesti. Molemmista myynneistä tulee laatia lasku.

Purkutyön suorittaja saattaa saada suorittamastaan purkutyöstä vastikkeeksi pelkästään purettavan romun. Vastikkeeksi voidaan myös saada sekä rahallinen korvaus että purettu romu. Tällaisissa liiketapahtumissa on kyse kahdesta myynnistä ja molempien osapuolien tulee käsitellä oma myyntinsä kirjanpidossa ja ilmoittaa se kausiveroilmoituksilla.

Purkutyön suorittaja myy purkutyön teettäjälle purkupalvelun. Purkupalvelu on verollista palvelun myyntiä ja purkutyön suorittajan myyntilasku on verollinen. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa purkutyö kohdistuu kiinteistöön ja purkupalvelun ostajana on rakennustoiminnan harjoittaja. Tällöin purkupalvelun myyntiin sovelletaan rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8c §) ja ostaja on verovelvollinen.

Purkutyön teettäjä puolestaan myy purkutyön suorittajalle purkamisesta syntyvän romun. Kun romu on edellä luvussa 3.1 tarkoitettua epäjaloa metallia, myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Purkutyön teettäjän myyntilasku on veroton ja purkutyön suorittaja romun ostajana on verovelvollinen. Jos vain vähäinen osa purkamisesta syntyvästä romusta on metallia, ja pääosa muuta kuin metallia, koko purkutavara voidaan käsitellä muuna kuin metalliromun myyntinä. Tällaisen purkutavaraerän myyntiin ei siten sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.

4.2 Metalliromun vastaanottomaksu

Romua voidaan joskus luovuttaa siten, että romun luovuttaja maksaa romukauppiaalle tai muulle romun vastaanottajalle korvauksen siitä, että tämä vastaanottaa romun. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun tietyn romun markkinahinta on tilapäisesti erityisen alhainen.

Kyse ei ole romun myynnistä ja ostosta, vaan romukauppias myy asiakkaalleen romun vastaanottopalvelun. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta metalliromun myyntiin liittyviin palveluihin. Kun romukauppias veloittaa asiakkaalta tällaisen vastaanottomaksun, lasku sisältää arvonlisäveron ja romukauppias on normaalisti verovelvollinen myymästään palvelusta. Merkitystä ei ole sillä, onko asiakas elinkeinonharjoittaja, muu oikeushenkilö tai yksityishenkilö.

4.3 Oheispalvelut

Romun myynnin yhteydessä romun ostaja voi veloittaa romun myyjältä esimerkiksi erilaisia romun säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyviä palveluja. Kyse on yleensä tällöinkin kahdesta eri myynnistä. Molemmille osapuolille syntyy myyntitapahtuma ja molemmista myynneistä tulee laatia lasku.

Kahdesta myynnistä on kyse esimerkiksi silloin, kun romun tuottaja kerää romua myyntitarkoituksessa romun ostajan omistamaan romulavaan tai muuhun säilytyspaikkaan, ja romun ostaja veloittaa lavasta vuokraa romun tuottajalta. Romun ostajan veloittamat lavavuokrat ovat normaalia verollista palvelun myyntiä ja verovelvollinen niistä on palvelujen myyjä. Kun romu on edellä luvussa 3 tarkoitettua epäjaloa metallia, romun myyntilasku on veroton, ja ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden perusteella.

4.4 Myynti kaupanjärjestäjän tai muun välittäjän välityksellä

Romukaupassa romun tuottaja ja romun ostaja voivat käyttää kaupanjärjestäjää, joka hoitaa muun muassa osapuolten väliset metalliromun ja -jätteen keräämiseen liittyvät järjestelyt, kuten romulavojen tyhjennysten järjestämisen. Kaupanjärjestäjän saama palkkio on vastiketta normaalista palvelun myynnistä, eikä siihen sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Kaupanjärjestäjä on itse verovelvollinen palvelunsa myynnistä. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan romun tuottajan ja romun ostajan väliseen romun myyntiin.

Jos myynti toteutetaan niin, että kaupanjärjestäjä tai muu välittävä taho myy romun tuottajan keräämän metalliromun omissa nimissään romun tuottajan lukuun romun ostajalle, kaupassa on arvonlisäverotuksessa kaksi myyntiä. Romun tuottajan katsotaan ensin myyvän romun kaupanjärjestäjälle ja kaupanjärjestäjän sen jälkeen myyvän romun varsinaiselle ostajalle. Molempiin myynteihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

5 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja

5.1 Verovelvollisuus

Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan sellaista elinkeinonharjoittajaa, jonka liiketoiminnan kotipaikka on ulkomailla.

Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut täällä arvonlisäverovelvolliseksi, myy Suomessa tavaroita tai palveluja, ostaja on yleensä verovelvollinen. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan pysyvää liikepaikkaa, josta liiketoimintaa kokonaan tai osittain harjoitetaan. Suomalainen elinkeinonharjoittaja on ostajana verovelvollinen tällaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa tekemistä myynneistä. Tämä perustuu niin sanottuun yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen (AVL 9 §). Tätä sovelletaan, vaikka myyjänä olevalla ulkomaalaisella on Suomessa kiinteä toimipaikka, jos tämä toimipaikka ei osallistu kyseiseen myyntiin.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja on kuitenkin myyjänä verovelvollinen, jos ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Jos ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle syntyy Suomeen kiinteä toimipaikka, hänen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tällaista ulkomaista elinkeinonharjoittajaa koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin Suomessa arvonlisäverovelvollisia.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, voi hakeutua verovelvolliseksi, jos hän harjoittaa täällä tavaroiden tai palvelujen myyntiä. Ulkomaalaiseen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei sovelleta vähäisen toiminnan liikevaihtorajaa (10.000 euroa). Myös sellainen ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka harjoittaa Suomessa vain metalliromun kauppaa ilman, että hänelle syntyy tänne kiinteä toimipaikka, voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Vapaaehtoisesti verovelvolliseksi hakeutunutta ulkomaista elinkeinonharjoittajaa koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin arvonlisäverovelvollisia.

5.2 Arvonlisäverotus eri tilanteissa

Käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8d §) sovelletaan metalliromun ja -jätteen kaupassa silloin, kun sekä myyjä että ostaja ovat arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjä elinkeinonharjoittajia.

Metalliromua ja -jätettä koskevan käännetyn verovelvollisuuden lisäksi romun myyntiin saattaa tulla sovellettavaksi pääsäännön mukainen käännetty verovelvollisuus (AVL 9 §). Näin on silloin, kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, myy Suomessa metalliromua tai -jätettä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle elinkeinonharjoittajalle. Ulkomaalaisen myyntilasku on veroton ja ostaja on verovelvollinen. Metalliromun ja -jätteen myyntiä koskeva käännetty verovelvollisuus (8d §) ei siis sovellu, koska myyjä ei ole täällä arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Menettely on kuitenkin sama.

Kun ulkomaalainen, ei Suomessa verovelvollinen elinkeinonharjoittaja myy metalliromua ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, jota ei myöskään ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Verovelvollinen on ulkomaalainen myyjä ja myyntilasku sisältää arvonlisäveron. Myyjän tulee rekisteröityä liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Kun Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja myy metalliromua tai -jätettä ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka ei ole täällä arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta. Myyjä on verovelvollinen ja myyntilasku sisältää arvonlisäveron.

6 Menettely

6.1 Laskutus

Kun kyse on metalliromun tai -jätteen myynnistä, myyjällä on laskunantovelvollisuus, vaikka ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan myynnin veron. Ostaja voi kuitenkin laatia laskun, ja se katsotaan myyjän antamaksi, jos myyjä ja ostaja ovat sopineet asiasta ja jos on olemassa järjestely, jonka mukaan myyjä hyväksyy laskun. Vastuu laskusta ja sen oikeellisuudesta on kuitenkin aina myyjällä.

Kun myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, laskussa on yleisten laskumerkintöjen lisäksi oltava ostajan arvonlisäverotunniste (y-tunnus) sekä merkintä ”käännetty verovelvollisuus”. Lisäksi laskuun voidaan merkitä viittaus AVL 8d §:ään (tai kun myyjänä on ulkomainen ei-arvonlisäverovelvollinen, AVL 9 §:ään) tai Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 2006/112/EY artiklaan 199. Jos lasku on ostajan laatima, laskussa tulee olla merkintä ”Itselaskutus” (AVL 209b 3 mom).

Jos lasku on virheellinen esimerkiksi siksi, että se sisältää arvonlisäveron, vaikka kyse on 1.1.2015 tai sen jälkeen tapahtuneesta metalliromun myynnistä, myynnistä on laadittava uusi lasku, joka ei sisällä arvonlisäveroa ja jossa on viittaus alkuperäiseen laskuun.

Tarkempaa tietoa laskua koskevista yleisistä vaatimuksista on Verohallinnon ohjeessa Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa.

6.2 Vähennysoikeus

Ostajalla on oikeus vähentää se arvonlisävero, jonka hän on velvollinen suorittamaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella myyjän puolesta. Edellytyksenä on, että vähennysoikeuden yleiset edellytykset täyttyvät ja ostaja on täyttänyt AVL 162 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Vähennysoikeudesta säädetään AVL 10 luvussa.

Muilta osin metalliromun ja -jätteen myyntiä koskevan käännetyn verovelvollisuuden käyttöönotto ei muuta ostajan tai myyjän vähennysoikeuksia. Myyjä ja ostaja saavat vähentää verollisiin hankintoihinsa sisältyvät arvonlisäverot normaaliin tapaan.

6.3 Ilmoittaminen arvonlisäveroilmoituksella

Myyjä ilmoittaa kohdassa Rakentamispalvelun ja metalliromun myynnit (käännetty verovelvollisuus) sellaisten Suomessa tapahtuneiden romumetallin ja -jätteen myyntiensä yhteismäärän, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Ostaja ilmoittaa kohdassa Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot (käännetty verovelvollisuus) sellaisten metalliromun ostojensa yhteismäärän, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Ostaja laskee ostoistaan suoritettavan arvonlisäveron yleisen verokannan (24 %) mukaan ja ilmoittaa sen kohdassa Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista (käännetty verovelvollisuus).

Siltä osin kuin ostot ovat vähennyskelpoisia, käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettava vero ilmoitetaan vähennettävinä veroina kohdassa Verokauden vähennettävä vero.

6.3.1 Metalliromun ja -jätteen yhteisökauppa

Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan sitä, kun tavara ostetaan toisesta EU-maasta arvonlisäverovelvollisten rekisteristä olevalta elinkeinonharjoittajalta ja tavara kuljetetaan myyjän, ostajan tai jonkun muun toimeksiannosta Suomeen. Yhteisöhankintana ostettu metalliromu ja -jäte ja siitä suoritettava vero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella muiden tavaran yhteisöhankintojen tapaan kohdissa Tavaraostot muista EU-maista ja Vero tavaraostoista muista EU-maista.

Suomesta toiseen EU-maahan myydyn romun yhteisömyynti ilmoitetaan kohdassa Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin samalla tavalla kuin muiden toiseen EU-maahan myytyjen tavaroiden yhteisömyynti. Lisäksi myynneistä annetaan yhteenvetoilmoitus.

7 Siirtymävaihe

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan silloin, kun veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.1.2015 tai sen jälkeen.

Velvollisuus suorittaa vero tavaran myynnistä syntyy silloin, kun tavara on toimitettu. Kun metalliromu tai -jäte toimitetaan ostajalle 1.1.2015 tai sen jälkeen, sen myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta ja verovelvollinen on ostaja.

Jos ostaja maksaa metalliromun kauppahinnan tai osan siitä ennen kuin tavara on toimitettu, kyse on ennakkomaksusta. Velvollisuus suorittaa arvonlisävero ennakkomaksusta syntyy silloin, kun maksu on kertynyt. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan 1.1.2015 tai sen jälkeen kertyneisiin ennakkomaksuihin ja verovelvollinen on metalliromun ostaja. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta ennen 1.1.2015 kertyneisiin ennakkomaksuihin.
 
Päivi Taipalus
johtava veroasiantuntija
 
Anne Korkiamäki
ylitarkastaja

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.