Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle
Tämä on vanha versio.
Vuosi 2013 | |
VEROHALLINTO | |
OHJE | Dnro |
A149/200/2013 | |
Valtuutussäännös | Päivämäärä |
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti | 19.12.2013 |
Voimassaolo | |
- 28.3.2017 | |
Korvaa ohjeen | |
Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle 1.1.2010 alkaen, 1.7.2010 (julkaisu 202) |
Korvattu ohjeella | |
A229/200/2016 |
Tätä ohjetta päivitetään (5.1.2017)
Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan Suomeen tekemiin sähköisiin hakemuksiin ei enää vaadita 1.1.2017 alkaen liitettäväksi sähköisiä jäljennöksiä laskuista ja muista vastaavista asiakirjoista.
Hankittujen tavaroiden ja palvelujen laatukoodit on päivitetty ja hakijan tulee käyttää päivitettyjä koodeja 1.1.2017 alkaen, katso liite.
Tämä ohje koskee arvonlisäveron palauttamista toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle. Toisessa EU-maassa toimiva arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja tekee Suomen arvonlisäveroa koskevan palautushakemuksen oman maansa verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa.
Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on tietyissä tapauksissa oikeus saada palautus Suomessa hankkimiensa tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvästä arvonlisäverosta. Tähän ulkomaisille elinkeinonharjoittajille maksettavaan palautukseen viitataan ohjeessa termillä ulkomaalaispalautus. Palautuksen edellytyksiä selvitetään tässä ohjeessa.
Ohjeessa kerrotaan, kuka voi hakea arvonlisäveron palautusta ja mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen. Lisäksi ohjeessa selvitetään, millaisista hankinnoista palautusta maksetaan. Ohjeessa on omat kappaleensa myös siitä, miten palautusta haetaan, miten hakemus käsitellään ja miten palautuspäätökseen voi hakea muutosta. Ohjeen lopussa on lueteltu hakemuksessa käytettävät tavaran ja palvelun laatua kuvaavat koodit.
Ohjetta on päivitetty, jotta se vastaisi sähköisen palautusmenettelyn vakiintuneita käytäntöjä ja vuonna 2013 voimassa olevia säännöksiä. Myös ohjeen sisältöä on jäsennelty uudelleen.
1. Yleistä
1.1 Lainsäädäntö
- joka on sijoittautunut toiseen EU-maahan (AVL 156 a–156 l §)
- joka ei ole harjoittamastaan myynnistä Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa (AVL 122–126 §).
1.2 Arvonlisäverokannat
Yleinen verokanta | 24 % |
Elintarvikkeet ja rehut
Ravintola- ja ateriapalvelut
|
14 % |
Muun muassa:
Henkilökuljetus, hotellimajoitus, kirjat
Palvelut, joilla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen
Näyttelyjen, urheilutapahtumien ja muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut
|
10 % |
1.3 Palautusviranomaisen yhteystiedot
Uudenmaan yritysverotoimisto
Käyntiosoite: Haapaniemenkatu 4 D, 00530 Helsinki
Postiosoite: PL 30, 00052 VERO
Puhelin: +358 (0)20 697 063
Faksi: +358 (0)20 612 4895
Verohallinnon internetsivuilla, ALVEU-palvelussa, on myös mahdollisuus kysymysten ja tukipyyntöjen lähettämiseen sähköisesti: Ota yhteyttä ALVEU-palvelun asiakastukeen
2. Kuka on oikeutettu palautukseen?
- elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, josta hän suorittaa liiketoimia
- elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan Suomessa ei kuulu muita tavaroiden ja palvelujen myyntejä kuin
- myyntiä, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta
- myyntiä, jossa ostajana on Suomen valtio
- kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiä, joka on verotonta AVL:n pykälän 71, 72 d tai 72 h perusteella.
- Verollisen sijoituskullan myynti (AVL 8 a §)
- Päästöoikeuksien myynti (AVL 8 b §)
- Rakentamispalvelujen myynti sekä työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten (AVL 8 c §)
- Sellaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan suorittama myynti, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole Suomessa hakeutunut verovelvolliseksi (AVL 9 §).
Elinkeinonharjoittaja, jolla on yhteisömyyntejä tai yhteisöhankintoja Suomessa
Yhteisömyynnillä tarkoitetaan irtaimen esineen myyntiä, jos myyjä, ostaja ja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle Suomesta toiseen EU-maahan. Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan irtaimen esineen vastikkeellista hankintaa, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle EU-maasta toiseen.
Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat tai täällä yhteisöhankintoja tekevät ulkomaalaiset ovat Suomessa ilmoituksenantovelvollisia. Heidän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvollisiksi ja antava kausivero- ja yhteenvetoilmoitukset.
Suomessa yhteisömyyntejä suorittavat eivät ole oikeutettuja ulkomaalaispalautukseen, koska he harjoittavat Suomessa myyntitoimintaa. Heidän on ilmoitettava hankintoihinsa sisältyneet arvonlisäverot kausiveroilmoituksella, kuten suomalaistenkin elinkeinonharjoittajien. Yhteisöhankintoja tekevällä ulkomaalaisella on oikeus ulkomaalaispalautukseen, jos hän ei ole verovelvollinen Suomessa harjoittamastaan myynnistä eikä hänellä ole täällä kiinteää toimipaikkaa.
Lue lisää ilmoituksenantovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.)
3. Mikä liiketoiminta oikeuttaa palautukseen?
3.1 Toiminta, joka oikeuttaisi vähennykseen tai palautukseen Suomessa
- hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi aiheuttanut verovelvollisuuden
- hankinta liittyy hakijan ulkomailla harjoittamaan liiketoimintaan, joka Suomessa harjoitettuna olisi oikeuttanut arvonlisäverolaissa tarkoitettuun palautukseen (niin sanottu nollaverokannan alainen toiminta, katso alaluvut 3.1.1 ja 3.1.2)
- hankinta liittyy ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, joka on verotonta AVL:n pykälän 71, 72 d tai 72 h perusteella (katso alaluku 3.1.1)
- hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (katso alaluku 3.1.3)
- hankinta liittyy sellaiseen ulkomaalaisen Suomessa harjoittamaan tavaroiden ja palvelujen myyntiin, jossa ostajana on Suomen valtio.
3.1.1 Nollaverokannan alainen toiminta
Jos hankinta liittyy ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan tiettyjen verottomien tavaran kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myyntiin, elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada ulkomaalaispalautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero.
Jos hankinta liittyy johonkin muuhun nollaverokannan alaiseen toimintaan Suomessa (esimerkiksi verottomaan kansainväliseen kauppaan, verottomiin vesialuksiin tai niihin kohdistuvien työsuoritusten myyntiin), ulkomainen elinkeinonharjoittaja ei ole oikeutettu ulkomaalaispalautukseen. Saadakseen hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen ulkomaalaisen on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Palautukset maksetaan kausiveroilmoitusten perusteella samalla tavoin kuin muillekin Suomessa arvonlisäverovelvollisille.
Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)
3.1.2 Sijoituskulta, kulta-aines ja kultapuolivalmiste
- sijoituskullasta suoritettava vero, kun kulta on ostettu verovelvolliselta myyjältä
- sijoituskullaksi elinkeinonharjoittajan toimesta tai toimeksiannosta muunnettavan muun kullan hankintaan sisältyvä vero
- sijoituskullan tai muun kullan muodon, painon tai pitoisuuden muuttamiseksi ostetusta palvelusta suoritettava vero.
3.1.3 Käännetty verovelvollisuus
Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, ja ulkomaalainen on myyjänä aina verovelvollinen:
- myös ostaja on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
- ostaja on yksityishenkilö
- kyse on toisesta EU-maasta Suomeen suuntautuvan tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille
- Lue lisää kaukomyynnin arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa)
- kyse on henkilökuljetuspalveluista tai oikeuden luovuttamisesta pääsyyn opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- tai urheilutilaisuuteen, messuille, näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen
Lue lisää ulkomaalaisen rekisteröitymisestä arvonlisäverovelvolliseksi (Verohallinnon ohje: Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa)
Rakennusalan käännetty verovelvollisuus
- palvelu on rakentamispalvelua tai työvoimanvuokrausta rakentamispalvelua varten
- ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.
Lue lisää rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus)
Päästöoikeuden ostajan käännetty verovelvollisuus
Kullan ostajan käännetty verovelvollisuus
3.1.4 Rahoituspalvelu, vakuutuspalvelu ja verottomien seteleiden ja kolikoiden myynti
- ostajana on elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella tai
- myynti liittyy välittömästi EU:n ulkopuolelle vietäväksi tarkoitettuihin tavaroihin.
3.2 Toiminta oikeuttaa vähennykseen sijoittautumisvaltiossa
Sijoittautumisvaltiolla tarkoitetaan valtiota, jossa elinkeinonharjoittajalla on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, jossa hän harjoittaa myyntiä.
3.2.1 Vähennyksen suhdeluku
Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat määrittää vähennyskelpoisen osuuden vaihtoehtoisilla tavoilla. Jäsenvaltiot voivat
- oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen laskemaan toimintansa jokaiselle toimialalle erillisen suhdeluvun
- oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen tekemään vähennyksen tavaroiden ja palvelujen täyden tai osittaisen käytön perusteella
- oikeuttaa tai velvoittaa verovelvollisen tekemään vähennyksen jokaisesta sellaisesta tavarasta tai palvelusta, jota käytetään vähennyskelpoisiin liiketoimiin
- määrätä, että merkityksetöntä arvonlisäveroa, jota verovelvollinen ei voi vähentää, ei oteta huomioon.
Vähennyksen suhdeluku on ilmoitettava palautushakemuksessa prosentteina kahden desimaalin tarkkuudella. Suhdeluku on ilmoitettava jokaisen laskun ja tuontiasiakirjan kohdalla.
3.2.2 Vähennyksen suhdeluvun tarkistaminen
Esimerkki:
A hakee arvonlisäveron ulkomaalaispalautusta 1.10.2013 ajalta 1.1.–31.7.2013. A harjoittaa sijoittautumisvaltiossaan sekä vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa että sellaista liiketoimintaa, joka ei oikeuta vähennykseen. A ilmoittaa hakemuksessa jokaisen laskun vähennyskelpoisen osuuden prosenttilukuna kahden desimaalin tarkkuudella. Koska A hakee palautusta kuluvan vuoden laskuista, ilmoitettu prosenttiluku on laskettu edeltävän vuoden (vuoden 2012) liiketoimien perusteella. Sen vuoksi luku on tilapäinen. Jos lopullinen vähennyksen suhdeluku poikkeaa hakemuksessa ilmoitetusta tilapäisestä luvusta, A:n tulee oikaista tilapäistä suhdelukua vuoden 2014 loppuun mennessä.
4 Millaisista hankinnoista palautusta maksetaan?
- hotellimajoitus, matkustus Suomessa
- auton poltto- ja voiteluaineet sekä varaosat, auton lyhytaikainen vuokra ja pysäköinti
- kokouksiin sekä näyttelyihin ja messuihin liittyvät hankinnat
- tavaranäytteet
- toimistotarvikkeet, valokopiot, kartat ja ammattikirjallisuus.
- kiinteistö, jota verovelvollinen tai hänen henkilökuntansa käyttää asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana sekä tällaiseen kiinteistöön tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut
- tavarat ja palvelut, jotka liittyvät verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen
- hankinnat, jotka on tarkoitettu elinkeinonharjoittajan tai hänen henkilökuntansa yksityiskäytössä kulutettaviksi. Tällainen hankinta on esimerkiksi hotellimajoitukseen liittyvä aamiainen.
- edustustarkoitukseen käytettävät tavarat tai palvelut
- henkilöauton hankinta sekä henkilöautoon ja sen käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen ostot, jos henkilöautoa ei ole hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Palautusta ei saa, jos henkilöautoa on vähäisessäkin määrin käytetty vähennyskelvottomassa käytössä.
- verottoman sijoituskullan myyntiin liittyvät kustannukset
- tavarat ja palvelut, jotka ulkomainen matkanjärjestäjä on ostanut omissa nimissään muilta elinkeinonharjoittajilta ja jotka käytetään välittömästi matkustajan hyväksi. Matkatoimistopalveluihin sovelletaan marginaaliverotusmenettelyä, joten tällaisten tavaroiden ja palvelujen hintoihin sisältyvä vero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen eikä siis myöskään palautuskelpoinen.
- Lue lisää matkatoimistopalvelujen marginaaliverotuksesta (Verohallinnon ohje: Matkatoimistopalvelujen marginaaliverotusmenettely)
5 Miten arvonlisäveron palautusta haetaan?
Jos hakija kuuluu sijoittautumisvaltiossaan arvonlisäverovelvollisuusryhmään, palautushakemuksen tekee arvonlisäverovelvollisuusryhmä. Jos kuitenkin ryhmään kuuluvalla yrityksellä on oma arvonlisäveronumero, yritys voi tehdä hakemuksen omista hankinnoistaan.
Voiko hakemusta täydentää?
Hakemukseen ei voi kuitenkaan lisätä uusia laskuja. Jos hakemuksesta on unohtunut laskuja eikä hakuaika ole vielä kulunut umpeen, hakija voi tehdä puuttuneista laskuista uuden hakemuksen. Hakija voi myös sisällyttää unohtuneet laskut saman kalenterivuoden seuraavaan hakemukseen.
Hakemusten määrää ei ole rajoitettu, mutta jokaisen hakemuksen on täytettävä asetetut muotovaatimukset (muun muassa hakemusjakson ja palautettavaksi haettavan määrän suhteen). Suositeltava hakemusten enimmäismäärä kalenterivuodelta on 5–6.
5.1 Hakemusjakso
Hakemusjakson on oltava menneisyydessä. Esimerkiksi hakemusta, joka jätetään 15.7., ei voi kohdistaa saman vuoden heinäkuulle eikä se siis voi sisältää heinäkuun laskuja.
Hakemusta ei voi tehdä pelkästään sillä perusteella, että hakija on saanut laskun. Laskun lisäksi edellytetään, että tavara on toimitettu, palvelu on suoritettu tai vastike on maksettu. Hankinta kohdistetaan sille hakemusjaksolle, jonka aikana on toteutunut myöhempi seuraavista tapahtumista:
- tavara toimitettiin, palvelu suoritettiin tai vastike tai sen osa maksettiin ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta
- tavarasta tai palvelusta laskutettiin.
Jos hakija on unohtanut jonkin laskun kalenterivuoden aiemmalta jaksolta tekemästään hakemuksesta, unohtunut lasku voidaan sisällyttää saman kalenterivuoden myöhempään hakemukseen. Jos esimerkiksi tammi-huhtikuun hakemuksesta on jäänyt pois tammikuussa tapahtunut hankinta, sitä koskevan veron voi sisällyttää loppuvuoden hakemukseen. Tässä tapauksessa myöhemmän hakemuksen jaksoksi merkitään tammi-joulukuu.
Esimerkkejä:
A osallistuu seminaariin, joka järjestetään helmikuussa 2014. A:ta laskutetaan seminaariin osallistumisesta 15.12.2013 päivätyllä laskulla. A maksaa laskun 7.1.2014. A sisällyttää laskun vuoden 2014 palautushakemukseen.
B tekee toukokuussa 2013 palautushakemuksen, joka koskee ajanjaksoa 1.1.–31.3.2013. Heinäkuussa 2013 B huomaa, että yksi helmikuulle päivätty lasku jäi pois hakemuksesta. B tekee 31.8.2013 seuraavan palautushakemuksen, joka koskee jaksoa 1.4.–30.6.2013. B saa sisällyttää tähän uuteen hakemukseen helmikuun unohtuneen laskun, joten B ilmoittaa hakemusjaksoksi 1.2.–30.6.2013. Helmikuussa 2014 B tekee vielä yhden hakemuksen vuodelle 2013. Tämä hakemus sisältää laskut ajalta 1.7.–31.12.2013.
C tekee joulukuussa 2013 palautushakemuksen, joka koskee jaksoa 1.1.–31.10.2013. Maaliskuussa 2014 C huomaa, että kaksi syyskuulle 2013 päivättyä laskua jäivät pois hakemuksesta. Unohtuneiden laskujen perusteella palautettava arvonlisäveron määrä olisi 40 euroa. C:llä ei ole muita laskuja hakematta vuodelta 2013. Koska pienin palautettava määrä on 50 euroa, ei C:llä ole oikeutta palautukseen unohtuneista laskuista.
5.2 Palautuksen vähimmäismäärä
5.3 Palautushakemuksessa annettavat tiedot
- hakijan nimi
- hakijan arvonlisäverotunniste tai verorekisterinumero
- hakijan katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka
- hakijan sähköpostiosoite
- kuvaus hakijan liiketoiminnasta, jota varten tavarat tai palvelut on hankittu. Kuvaus ilmoitetaan NACE-koodilla. Hakemukseen voi merkitä useita koodeja.
- hakijan pankkiyhteystiedot (BIC-koodi sekä IBAN-muodossa oleva tilinumero).
Laskut ja tuontiasiakirjat on eriteltävä hakemuksessa
- tavaran tai palvelun suomalaisen myyjän nimi ja täydellinen osoite (jos kyseessä on tuontiasiakirja, kohtaan merkitään EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen myyjän nimi ja osoite)
- suomalaisen myyjän Y-tunnus (ei koske tuontiasiakirjaa)
- Suomen maatunnus FI (ei koske tuontiasiakirjaa)
- laskun tai tuontiasiakirjan päivämäärä ja numero
- veron peruste euroina (= hinta ilman arvonlisäveroa)
- arvonlisäveron määrä euroina
- vähennykseen oikeuttava määrä prosenttilukuna (ks. edellä kohta 3.2.1 Vähennyksen suhdeluku)
- palautuksena haettava arvonlisäveron määrä euroina
- hankittujen tavaroiden ja palveluiden laatu koodein merkittyinä.
Laskumerkinnät
- laskun antamispäivä
- laskun juokseva tunniste
- myyjän arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
- myyjän ja ostajan nimi ja osoite
- myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
- tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä
- veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
- tavaraan tai palveluun sovellettava verokanta
- suoritettavan veron määrä
- viittaus aiempaan laskuun, jos laskulla muutetaan aiemmin annettua laskua.
- laskun loppusumma on enintään 400 euroa
- kysymys on laskusta, joka annetaan vähittäiskaupassa tai siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myynnissä
- kysymys on ravintola- tai ateriapalveluja tai henkilökuljetuksia koskevasta laskusta
- kysymys on pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamasta tositteesta.
Laskuissa, joihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, täytyy olla:
- laskun antamispäivä
- myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
- myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
- suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.
5.4 Asiamiehen käyttäminen
Jos palautuksen hakemisessa käytetään asiamiestä, hakemukseen on liitettävä valtakirja, joka yksilöi asiamiehen toimivallan. Valtakirjassa on mainittava, onko asiamiehellä oikeus vain tehdä hakemus vai myös vastaanottaa arvonlisäveron palautus. Valtakirja skannataan ja lähetetään hakemuksen liitteenä verkkopalvelussa.
Jos valtakirja on toistaiseksi voimassa oleva, valtakirja on liitettävä vain ensimmäiseen asiamiehen tekemään hakemukseen. Seuraaviin hakemuksiin toistaiseksi voimassa olevaa valtakirjaa ei tarvitse liittää, jos valtakirja ei ole muuttunut.
5.5 Hakemuksen määräaika
5.6 Hakemukseen liitettävät asiakirjat
Jos hakija käyttää asiamiestä, hakemukseen on liitettävä skannattuna myös hakijan antama valtakirja, joka yksilöi asiamiehen toimivallan.
6 Miten hakemus käsitellään?
6.1 Sijoittautumisvaltion verohallinto välittää hakemuksen Suomeen
Hakijan sijoittautumisvaltion verohallinto ei kuitenkaan välitä hakemusta Suomeen, jos hakija
- ei ole ollut hakemusjakson aikana arvonlisäverovelvollinen sijoittautumisvaltiossa
- harjoittaa vain sellaista verotonta toimintaa, johon käytettyjen tuotantopanosten ostohintaan sisältyvää veroa ei saa vähentää
- on pienyrityksenä verovapauden piirissä
- on maataloustuottajien yhteisen vakiokantajärjestelmän piirissä.
Kun hakemus on otettu Suomessa vastaan, Suomen Verohallinto lähettää vastaanottotodistuksen sähköisesti hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnolle.
Sijoittautumisvaltion verohallinto ilmoittaa valitsemallaan tavalla hakijalle, että hakemus on vastaanotettu Suomessa. Sijoittautumisvaltion verohallinto voi esimerkiksi viedä ilmoituksen verkkopalveluun hakijan luettavaksi tai lähettää tiedon kirjeitse tai sähköpostitse.
6.2 Hakemuksen käsittelyaika
6.3 Lisätietopyyntö
Uudenmaan yritysverotoimisto lähettää lisätietopyynnön hakijalle neljän kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä. Hakijalla on vastausaikaa yksi kuukausi lisätietopyynnön vastaanottamisesta.
Uudenmaan yritysverotoimisto voi pyytää hakijalta lisätietoja esimerkiksi hakijan liiketoiminnasta Suomessa. Toimisto voi myös pyytää nähtäväksi kopioita hakemuksen laskuista tai tullauspäätöksistä. Kopiota voidaan pyytää myös sellaisesta laskusta, jonka loppusumma on alle 1 000 euroa. Tarvittaessa Uudenmaan yritysverotoimisto voi pyytää tietoja myös hakijan sijoittautumisvaltion verohallinnolta tai suomalaiselta tavaran tai palvelun myyjältä.
6.4 Päätös ja palautuksen maksaminen
Hyväksytty palautus maksetaan hakemuksessa ilmoitetulle EU-maassa olevalle pankkitilille. Jos hakijan tai asiamiehen pankki veloittaa omia kulujaan palautuksesta, palautuksen määrä voi olla päätöksessä mainittua pienempi.
Jos hakijalta ei ole tarvinnut pyytää lisätietoja, palautettava arvonlisävero on maksettava hakijalle neljän kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.
Jos hakijalta on pyydetty lisätietoja ja hän on antanut pyydetyt tiedot määräajassa:
- yksi lisätietopyyntö: arvonlisävero maksetaan kuuden kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa.
- useita lisätietopyyntöjä: arvonlisävero maksetaan kahdeksan kuukauden ja kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.
6.5 Virheellisesti saatu palautus peritään takaisin
Jos hakijan antamien puutteellisten tai virheellisten tietojen vuoksi arvonlisäveroa on palautettu aiheettomasti tai liikaa, Verohallinto voi määrätä hakijan maksamaan palautuksen takaisin Verohallinnolle. Verohallinnon on tehtävä maksuunpanopäätös takaisinperinnästä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa virheellinen palautuspäätös koskee.
Maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään 30 prosenttia, jos hakemuksessa tai siihen liitetyssä selvityksessä on annettu vääriä tietoja. Jos väärien tietojen antaminen on tahallista tai johtuu törkeästä huolimattomuudesta, maksuunpantua määrää voidaan korottaa enintään kolminkertaiseksi. Lisäksi maksuunpantavalle määrälle määrätään veronlisäystä.
Maksuunpanosta tehdään joko erillinen päätös tai maksuunpantu määrä voidaan vähentää hakijan tulevista arvonlisäveron palautuksista.
7 Miten päätökseen voi hakea muutosta?
Valituskirjelmä osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta se toimitetaan Uudenmaan yritysverotoimistoon. Valitusta ei voi lähettää sähköisesti. Valituskirjelmä on laadittava joko suomen tai ruotsin kielellä.
Valituskirjelmään on liitettävä laskut erittelyineen. Kirjelmässä on ilmoitettava
- valittajan nimi
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä
- vaatimuksen perusteet.
Valitus käsitellään ensin Uudenmaan yritysverotoimistossa. Niiltä osin kuin Uudenmaan yritysverotoimisto ei oikaise päätöstään, yritysverotoimisto siirtää valituksen Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Valitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon kuuluvaa ajanjaksoa päätös koskee. Valitusaika on kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää. Päätös katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.
Esimerkkejä:
A haluaa hakea muutosta Uudenmaan yritysverotoimiston 9.10.2013 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2012–31.12.2012. A:n on tehtävä valitus viimeistään 31.12.2015. A tekee valituksen päätöksen liitteenä olevien muutoksenhakuohjeiden mukaisesti. Hän osoittaa valituksensa Helsingin hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa sen Uudenmaan yritysverotoimistoon.
B haluaa hakea muutosta Uudenmaan yritysverotoimiston 15.5.2013 tekemään päätökseen arvonlisäveron palauttamisesta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle. Päätös koskee ajanjaksoa 1.1.2009–31.12.2009. B on vastaanottanut päätöksen 20.5.2013. Valitus vuotta 2009 koskevasta päätöksestä on tehtävä viimeistään 31.12.2012. Mutta koska Uudenmaan yritysverotoimisto on tehnyt päätöksen vasta 15.5.2013, B:llä on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista (lukuun ottamatta tiedoksisaantipäivää) aikaa hakea muutosta. Valitus on toimitettava Uudenmaan yritysverotoimistoon viimeistään 19.7.2013.
8 Hakemuksessa käytettävät hankinnan laatua kuvaavat koodit
Suomeen tehtävissä hakemuksissa käytettävät koodit:
2 Kulkuneuvon vuokraus
3 Kulkuneuvoihin liittyvä kustannukset (muut kuin koodeissa 1 ja 2 tarkoitetut tavarat ja palvelut)
5 Matkakustannukset, kuten taksimatkat, julkisen liikenteen maksut
6 Majoitus
7 Ruoka, juomat ja ravintolapalvelut
8 Messujen ja näyttelyiden pääsymaksut
9 Ylellisyys-, huvi ja edustuskustannukset
10 Muut
Päivi Taipalus
Annukka Poikkeus