Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Palvelurahojen verotus

Vuosi 2007
VEROHALLINTO
OHJE Dnro
  1614/345/2007
Valtuutussäännös Päivämäärä
VerohallintoL (1557/95) 2 § 2 momentti 26.11.2007
Voimassaolo  
toistaiseksi  

Arvonlisäveron verokannat nousevat 1.1.2013.  Tässä ohjeessa on vanhat verokannat. Uudet verokannat ovat 24 % (yleinen verokanta), 14 % ja 10 % (alennetut verokannat). Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäverokantojen muutos 1.1.2013.

Ohje korvaa myös Verohallituksen aikaisemmin antaman ohjeen Ravintoloiden eteisvahtimestareiden saamien palvelurahojen verotus (dnro 549/32/2006) sekä Verohallituksen kannanottoja yritysverokysymyksiin 2005 kohdan 3 (dnro 997/345/2005).

Sisältö:
 
   2.1. tuloverotus
   2.2. arvonlisäverotus
   2.3. työntekijän verotus
   3.1. vapaaehtoisten palvelurahojen käsittely
   3.2. arvonlisäverotus
   3.3. työntekijän verotus ja ennakkoverot
   3.4. työnantajan sosiaaliturvamaksu sekä sairausvakuutusmaksu

1. Yleistä

Ravintoloissa, hotelleissa ja erilaisissa yleisötilaisuuksissa järjestetään asiakkaita varten vahtimestaripalvelua. Vahtimestarit huolehtivat asiakkaan vaatesäilytyksestä, asiakasturvallisuudesta, taksin tilaamisesta ja muusta palvelusta asiakkaan tarpeiden mukaan. Palvelurahan määrä voidaan ilmoittaa asiakkaalle etukäteen esimerkiksi seinällä näkyvällä ilmoituksella tai palvelurahan maksaminen voi asiakkaan kannalta olla vapaaehtoista eli niin sanottu tippi.

Vahtimestari voi olla ravintolan, hotellin tai yleisötilaisuuden järjestäjän työntekijä esimerkiksi kuukausi-, viikko- tai tuntipalkalla tai on voitu sopia, että työntekijä on palvelurahapalkkainen vahtimestari eli palkkaus muodostuu osittain tai kokonaan hänen keräämiensä palvelurahojen perusteella. Palvelurahapalkkaisten vahtimestareiden katsotaan olevan työsuhteessa ravintolayritykseen tai siihen yritykseen, joka heille maksaa palkan. Palvelurahapalkkaiset vahtimestarit voivat saada työsuhteessaan vuosilomakorvauksia, juhlapyhäkorvauksia sekä sairausajan palkkaa. Työnantaja maksaa palvelurahoista työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä työnantajan sosiaaliturvamaksun.

Mahdollista on myös, että ravintola hoitaa vahtimestaripalvelunsa ulkoistamalla toiminnan toiselle esimerkiksi vartiointialan yritykselle, joka palkkaa tehtävään oman työntekijänsä. Vahtimestari on samalla yllämainitulla tavalla työsuhteessa vartiointialan yritykseen.

Palvelurahoja voivat työssään saada myös muut, esimerkiksi tarjoilijat. Tarjoilijat saavat työssään vapaaehtoisia palvelurahoja.

Aikaisemmassa verotuskäytännössä työsuhteisten vahtimestareiden saamia kaikenlaisia palvelurahoja on käsitelty ennakkoperintäasetuksen 19 §:n ja ennakkoperintälain 23 §:n mukaan ennakonkannonalaisena muun tulonhankkimistoiminnan tulona. Aikaisemmassa verotuskäytännössä vahtimestareiden saamia palvelurahoja ei ole luettu ravintoloiden tuloksi.

Korkein hallinto-oikeus on antanut 21.9.2007 palvelurahojen verotusta koskevan ratkaisun KHO:2007:60. Tapauksessa ravintola A Oy:öön työsuhteessa olevat palvelurahapalkkaiset eteisvahtimestarit huolehtivat asiakkaan vaatteiden säilytyksestä, asiakasturvallisuudesta ja muusta asiakaspalvelusta. Palvelurahan määrä ilmoitettiin asiakkaalle näkyvällä paikalla, yleensä ravintolan eteisessä olevan vaatesäilytystilan läheisyydessä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että palveluraha, jonka suuruuden A Oy oli määritellyt etukäteen, on korvaus A Oy:n asiakkaalle myymästä eteispalvelusta. Palvelurahaa pidetään näin ollen A Oy:n veronalaisena liiketulona. Koska palvelurahat ovat vastiketta A Oy:n asiakkaalle suorittamasta eteispalvelusta, on A Oy:n suoritettava niistä myös arvonlisävero.

Koska Korkein hallinto-oikeus on ratkaisullaan muuttanut verotuksessa noudatettua vakiintunutta käytäntöä, Verohallitus antaa asiassa uuden ohjeen. Tämä ohje koskee kaikkia työsuhteisia palvelurahapalkkaisia työntekijöitä. Työnantaja voi näin ollen olla esimerkiksi ravintola, hotelli, yleisötilaisuuden järjestäjä tai vartiointialan yritys ja henkilön palkkaus voi muodostua osittain tai kokonaan palvelurahojen perusteella. Ohjeessa on eritelty palvelurahat, joiden määrä ilmoitetaan asiakkaalle etukäteen ja ns. vapaaehtoiset palvelurahat.

2. Etukäteen hinnoitellut palvelurahat

Ravintola, hotelli, yleisötilaisuuden järjestäjä tai vartiointiliike määrittää tavanomaisesti etukäteen asiakkaalta eteispalvelusta perittävän palvelurahan määrän. Tällöin yritys työnantajana sekä vahtimestari sopivat palvelurahan määrästä. Työnantaja ja vahtimestari voivat myös sopia, että vahtimestarin palkkaus muodostuu osittain tai kokonaan hänen keräämiensä palvelurahojen perusteella. Palvelurahan määrä ilmoitetaan asiakkaalle näkyvällä paikalla, yleensä ravintolan eteisessä olevan vaatesäilytystilan läheisyydessä. Maksun määrästä sopiminen suojaa sekä asiakasta, työnantajaa että työntekijää. Palvelurahaa, jonka suuruuden yritys on määritellyt ennalta, on pidettävä korvauksena yrityksen asiakkaalle myymästä eteispalvelusta. Palvelun suorittaa yritykseen työsuhteessa oleva vahtimestari, joka myös perii maksun asiakkaalta.

Tavanomaisesti etukäteen hinnoitellun palvelurahan määrä ilmoitetaan asiakkaalle seinällä näkyvällä ilmoituksella. Pelkkä muodollinen seinällä olevan ilmoituksen poistaminen ei lähtökohtaisesti muuta verotusmenettelyä toisenlaiseksi, mikäli palvelurahan määrä ilmoitetaan asiakkaalle muutoin esimerkiksi suullisesti. Ratkaisevaa on todellinen tilanne, onko palvelurahan määrästä sovittu etukäteen ravintolan, vartiointialan yrityksen tai muun yrityksen sekä vahtimestarin kanssa eli onko tosiasiassa kyseessä etukäteen hinnoiteltu palveluraha vai asiakkaan kannalta täysin vapaaehtoinen palveluraha.

2.1. Tuloverotus

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 4 §:n mukaan veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Etukäteen hinnoiteltua palvelurahaa on pidettävä yrityksen veronalaisena elinkeinotulona.

2.2. Arvonlisäverotus

Etukäteen hinnoitellut palvelurahat ovat vastiketta yrityksen asiakkaalle suorittamasta eteispalvelusta. Yrityksen tulee kirjata saadut palvelurahat liikevaihtoonsa. Arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla yrityksen on suoritettava niistä myös arvonlisäveroa. Verokanta on 23 %.

2.3. Työntekijän verotus

Etukäteen hinnoitellut palvelurahat ovat yrityksen veronalaista elinkeinotuloa. Näin ollen ne eivät ole vahtimestarin tuloa. Sillä seikalla, että yritys on sopinut vahtimestarin palkkauksen muodostuvan hänen keräämiensä palvelurahojen perusteella, ei ole asiassa merkitystä. Vahtimestari saa palkkansa työnantajaltaan ja työnantaja toimittaa maksamastaan palkasta ennakonpidätyksen sekä maksaa normaalit palkan sivukulut; eläke- ja muut vakuutusmaksut sekä työnantajan sosiaaliturvamaksun.

3. Vapaaehtoiset palvelurahat

3.1. Vapaaehtoisten palvelurahojen käsittely

Kiitokseksi hyvästä palvelusta ravintola- tai hotelliasiakas saattaa maksaa häntä palvelleelle henkilölle vapaaehtoisen palvelurahan, jota puhekielessä kutsutaan tavanomaisesti tipiksi. Tavanomaista on, että palveluraha annetaan käteisenä. Korttimaksujen yleistyessä kuitenkin nämä henkilökunnalle tarkoitetut vapaaehtoiset palvelurahat saatetaan maksaa muun laskun maksun yhteydessä pankki- tai luottokortilla tai ne voidaan lisätä laskulle. Korttimaksuissa ja laskulla annettujen palvelurahojen perintä asiakkaalta tapahtuu ostoksen laskutuksen yhteydessä ja raha tulee yrityksen tilille joko pankin, luottokorttiyhtiön tai asiakasyrityksen maksamana. Ravintolayritys tai vastaava välittää asiakkaan maksaman palvelurahan sen saajalle.

Käytännössä tämä tapahtuu siten, että palvelurahan saaja, esimerkiksi tarjoilija, vähentää päivittäin tilityksessään käteisenä tilitettävistä rahoista sen palvelurahan määrän, joka siirtyy pankkikortti-, luottokortti tai muuhun laskutukseen. Päivän tilityksissä tämä johtaa siihen, että kertyneet maksut vastaavat kertynyttä myyntiä.

Mikäli käteismyyntiä ei ole ollenkaan tai se on niin vähäistä, että palvelurahan saaja ei voi vähentää käteismyynnistä saamaansa palvelurahaa, palveluraha saatetaan periä pohjakassasta, joka täsmätään myöhemmin yrityksessä erikseen sovitulla tavalla. Jos käteismyynti on niin vähäistä, että palvelurahoja jouduttaisiin tilittämään pohjakassoista jatkuvasti, voidaan pohjakassojen käytön kontrolloinnin helpottamiseksi toimia niin, että laskutukseen menneet juomarahat tilitetään henkilökunnalle aina määrävälein. Yritys suorittaa maksut työntekijälle käteisenä tai pankkitilille. Kysymyksessä on tällöin ravintolayrityksen tai vastaavan näkökulmasta maksun välitys asiakkaalta palvelurahan saajalle.

Asiakkaan vapaaehtoisesti antamat palvelurahat eivät ole yrityksen myyntiä, eikä niitä kirjata yrityksen tuloksi kirjanpidossa.

3.2. Arvonlisäverotus

Vapaaehtoiset palvelurahat eivät ole vastiketta myydystä tavarasta tai palvelusta, joten niistä ei ole suoritettava arvonlisäveroa. Näin on katsottu myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa komissio vs. Ranskan tasavalta C-404/99. Tässä päätöksessä on myös viittaus ratkaisuun R.J. Tolsma C-16/93.

3.3. Työntekijän verotus ja ennakkoperintä

Vapaaehtoinen palveluraha on saajansa veronalaista ansiotuloa, joka hänen tulee ilmoittaa verohallinnolle esitäytetyllä veroilmoituksella.

Vapaaehtoisen palvelurahan maksaja on asiakas. Hänellä ei ole maksutilanteessa ennakonpidätysvelvollisuutta. Vapaaehtoinen palveluraha on ennakkoperintäasetuksen 19 §:ssä mainittua muun tulonhankkimistoiminnan tuloa ja sen ennakkoperintä toteutetaan ennakkoperintälain 23 §:n mukaan ennakonkantona.

Maksutapa ei muuta tulon luonnetta. Näin ollen työnantaja ei ole velvollinen toimittamaan vapaaehtoisista palvelurahoista ennakonpidätystä, vaikka työnantaja edellä kuvatulla tavalla välittäisikin nämä palvelurahat palveluhenkilöstölle.

Enintään 1 000 euron suuruisista ennakonkannon alaisista tuloista voidaan toimittaa vero ennakonkannon sijaan ennakonpidätyksenä. Näin ollen mikäli henkilö saa vapaaehtoisia palvelurahoja vuodessa enintään 1 000 euroa, hänelle ei yleensä määrätä niistä ennakkoveroa vaan tulot voidaan ottaa huomioon, kun hänelle lasketaan muuta tuloa varten verokortin pidätysprosentti. Tällöinkin tulo on siis veronalaista ja se tulee ilmoittaa esitäytetyllä veroilmoituksella.

Mikäli henkilö saa vapaaehtoisia palvelurahoja enemmän kuin 1 000 euroa vuodessa, hänen tulee hakea niitä varten ennakkoveroja verotoimistolta. Ennakkoveroja voi hakea tai niihin hakea muutosta lomakkeella 5010, Verokorttihakemus ja ennakkoverohakemus.

3.4. Työnantajan sosiaaliturvamaksu sekä sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu maksetaan ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Sairausvakuutuslain mukaan nämä maksut maksetaan myös työsuhteessa saaduista palvelurahoista. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu maksetaan kunnallisverotuksen verotettavista tuloista. Vapaaehtoiset palvelurahat ovat ansiotuloa eli ne kuuluvat kunnallisverotuksen verotettavaan tuloon, joten niistä maksetaan myös sairaanhoitomaksu.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu ja sairaanhoitomaksu sisältyvät ennakonpidätysprosenttiin ja ennakkoveron määrään, joten niitä ei peritä työntekijältä erikseen.

Työnantajan tulee sisällyttää työnantajan sosiaaliturvamaksun laskentaperusteeseen myös työntekijän saamat vapaaehtoiset palvelurahat. Työntekijän tulee näin ollen ilmoittaa saamiensa vapaaehtoisten palvelurahojen määrä työnantajalleen.

4. Luottamuksensuoja

Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa säädetään luottamuksensuojasta. Sen mukaan, mikäli asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaan, on asia tältä osin ratkaistava verovelvollisen eduksi. Aikaisempi verotuskäytäntö on palvelurahojen suhteen ollut vakiintunut. Tämän mukaisesti Verohallitus katsoo, että verovelvollisille voidaan antaa luottamuksensuojaa palvelurahojen verotuskohtelun osalta vuoden 2007 loppuun. Uutta verotusmenettelyä sovelletaan 1.1.2008 alkaen.

5. Siirtymätilanne ja työntekijän ennakkoverot

Vuonna 2007 etukäteen hinnoitellut palvelurahat luetaan vielä työntekijän ennakonkannonalaiseksi ansiotuloksi, josta määrätään ennakkoverot. Vuodesta 2008 alkaen etukäteen hinnoitellut palvelurahat ovat yrityksen tuloa ja yritys maksaa vahtimestarille palkan erikseen.

Aiempina vuosina määrätyt ennakkoverot siirtyvät myös vuodelle 2008, ellei niihin haeta muutosta. Vahtimestareiden tulee itse hakea muutosta etukäteen hinnoiteltujen palvelurahojen ennakoiden poistamiseksi. Ennakkoveroja tulee edelleen hakea kuitenkin vapaaehtoisia palvelurahoja varten, jos niiden määrä ylittää 1 000 euroa vuodessa. Ennakoita haetaan pois tai niihin muutosta lomakkeella 5010.

Anneli Kukkonen
Apulaisjohtaja

Iisa Väänänen
Toimistotarkastaja

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.