Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 42/2010

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 29.10.2010 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 219/2010 vp) laiksi Suomen säädöskokoelmasta annetun lain muuttamisesta. Suomen säädöskokoelma ja sen erillinen osa, sopimussarja, julkaistaan vastedes sähköisinä yleisessä tietoverkossa. Säädöksiä ja muita säädöskokoelmassa julkaistavia asiakirjoja voidaan kuitenkin edelleen julkaista myös painettuina ja muulla tavalla tallennettuina. Säädökset ja muut asiakirjat julkaistaan yksittäin eikä useasta asiakirjasta koottuina vihkoina kuten nykyisin. Asiakirjojen katsotaan tulleen julkaistuiksi, kun ne on toimitettu yleisessä tietoverkossa taikka muulla tavalla tallennettuina yleisön saataville. Lisäksi lakiin otetaan nykykäytäntöä selventävä säännös säädöskokoelmaan tehtävien oikaisujen julkaisemisesta. (OM hallitusneuvos Mirja Kurkinen 09 160 67621)

Hallituksen esitys (HE 220/2010 vp) laeiksi kuluttajansuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. EU:n niin sanottu aikaosuusdirektiivi pannaan kansallisesti täytäntöön sekä oikaistaan markkinointiarpajaisia koskeva kansallinen lainsäädäntö vastaamaan unionin tuomioistuimen kantaa. Aikaosuusasuntoja (ns. loma- tai viikko-osakkeita) koskevan kuluttajansuojalain luvun soveltamisala laajennetaan koskemaan muun muassa aikaosuuksien vaihto- ja välityssopimuksia sekä uudentyyppisiä pitkäkestoisia lomatuotteita, ns. alennuslomaklubeja. Keskeiset säännökset koskevat elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteita, kuluttajan oikeutta peruuttaa sopimus määräajassa sekä kieltoa ottaa kuluttajalta maksusuorituksia tai -sitoumuksia peruuttamisaikana. Vastikkeellisia markkinointiarpajaisia koskevat kuluttajansuojalain ja sopimattomasta menettelystä elinkeinontoiminnassa annetun lain kiellot kumotaan, sillä EU-tuomioistuin on katsonut tämänkaltaisten yleisten kieltojen olevan unionin lainsäännön vastaisia. Muutos merkitsee, että markkinointiarpajaisiin osallistuminen voidaan rajoittaa hyödykkeen ostajiin. Osallistumismahdollisuuden järjestäminen myös niille, jotka haluavat osallistua vain arpajaisiin, ei enää ole pakollista. (OM lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma 09 160 67672)

Hallituksen esitys (HE 221/2010 vp) laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Rikoslaissa säädetään törkeästä metsästysrikoksesta ja törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. Laittoman saaliin kätkemisen enimmäisrangaistusta korotetaan kuudesta kuukaudesta vankeutta yhteen vuoteen vankeutta. Rikoslaissa säädetään myös törkeästä metsästysrikoksesta tuomittavalle määrättävästä metsästyskiellosta ja sen vähimmäis- ja enimmäiskestosta. Törkeään metsästysrikokseen sovelletaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Pakkokeinolain mukainen televalvonta ja matkaviestimen sijaintitiedon hankkiminen ovat mahdollisia törkeän metsästysrikoksen ja törkeää laittoman saaliin kätkemistä koskevan rikoksen esitutkinnassa. Metsästyslain metsästysrikkomussäännöksessä säädetään rangaistavaksi eräitä uusia tekotapoja. Eräisiin erityislakien viittaussäännöksiin tehdään rikoslain muutosten edellyttämät lakitekniset muutokset. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 09 160 67725)

Hallituksen esitys (HE 222/2010 vp) esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. Nykyiset lait korvaavat esitutkintalaki ja pakkokeinolaki säädetään. Lisäksi tehdään näihin lakeihin liittyviin lakeihin runsaasti lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Uusissa laeissa viranomaisten toimivaltuuksia säännellään nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet huomioon ottaen. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 09 160 67723)

Hallituksen esitys (HE 223/2010 vp) pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Julkisesta pysäköinninvalvonnasta huolehtivat edelleen poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta. Pysäköintivirhemaksu korotetaan nykyisestä 10–50 eurosta 20–80 euroon. Samasta jatkuvasta pysäköintivirheestä voidaan määrätä enintään kolme pysäköintivirhemaksua. Uutena keinona puuttua pysäköintivirheeseen on rengaslukko. Yksityisellä alueella ja maastossa voi pysäköintiä valvoa kiinteistön omistaja tai haltija, jotka voivat myös siirtää oikeuden valvoa pysäköintiä muulle henkilölle. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle, joka voi puuttua velvoitteiden vastaiseen menettelyyn. Luvattomasta pysäköinnistä voidaan veloittaa valvontamaksu, jonka määrä saa olla enintään sama kuin vastaavalla alueella tehdystä pysäköintivirheestä määrättävä pysäköintivirhemaksu. (OM lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio 09 160 67708)

Hallituksen esitys (HE 224/2010 vp) poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Nykyisen lain korvaava poliisilaki säädetään. Lisäksi tehdään muihin poliisin toimintaa säänteleviin lakeihin runsaasti lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Uudessa poliisilaissa poliisin toimivaltuuksia säännellään nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet huomioon ottaen. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevaa sääntelyä nostetaan asetustasolta lakitasolle. Salaisia tiedonhankintakeinoja koskevan 5 luvun säännöksissä on pyritty kiinnittämään huomiota sekä henkilöiden oikeusturvaan että rikostorjunnan tehokkuuteen. Tuomioistuinten päätöstoimivaltaa näissä asioissa lisätään. Peitetoiminnasta säädetään nykyistä tarkemmin. Salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä ilmoittamisesta säädetään nykyistä tarkemmin. Myös niin sanotun ylimääräisen tiedon käyttämisestä säädetään poliisilaissa. Poliisilaissa säädetään poliisin henkilöstöön kuuluvien vaitiolovelvollisuudesta ja -oikeudesta sekä näihin liittyen uudesta ilmaisuvelvollisuudesta. (SM ylitarkastaja Marko Meriniemi 071 87 88561)

Hallituksen esitys (HE 225/2010 vp) sotilaskurinpitolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Nykyisen lain korvaava sotilaskurinpitolaki säädetään. Lakiin säädetään muutoksenhakuoikeus myös nykyisiin kurinpito-ojennuksiin. Samalla luovutaan erottelusta kurinpito-ojennuksiin ja kurinpitorangaistuksiin siten, että kaikkia seuraamuksia kutsutaan kurinpitorangaistuksiksi. Poistumiskielto ja poistumisrangaistus yhdistetään yhdeksi seuraamuslajiksi, poistumiskielloksi. Kantelua koskevia säännöksiä ei sisälly sotilaskurinpitolakiin. Joukko-osaston komentajaa alempien kurinpitoesimiesten tekemistä päätöksistä tehdään ensin ratkaisupyyntö joukko-osaston komentajalle. Joukko-osaston komentajan ratkaisupyynnön perusteella tekemään päätökseen voi hakea muutosta tuomioistuimelta. Joukko-osaston komentajan ja häntä ylempien kurinpitoesimiesten päätöksistä voi valittaa suoraan tuomioistuimeen. Kurinpitomenettelyssä määrätyt kurinpitorangaistukset ovat varoitusta ja kurinpitosakkoa lukuun ottamatta täytäntöönpantavissa muutoksenhausta huolimatta, jollei joukko-osaston komentaja tai tuomioistuin erityisestä syystä määrää, ettei täytäntöönpanoa saa aloittaa tai jatkaa. Asianosainen tai kurinpitoesimies voi hakea kurinpitopäätöksen poistamista tai purkamista tuomioistuimelta. Syyttäjän roolista kurinpitovalituksen käsittelyssä luovutaan. Eräät turvallisuutta ja järjestystä koskevat säännökset siirretään puolustusvoimista annettuun lakiin. Poikkeusoloja koskevat säännökset säädetään suoraan laissa nykyisen asetuksenantovaltuuden sijaan. Samalla muutetaan rikoslakia, sakon täytäntöönpanosta annettua lakia, sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia, nimikirjalakia, rajavartiolakia ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annettua lakia. (PLM hallitusneuvos Seppo Kipinoinen 09 160 88109)

Hallituksen esitys (HE 226/2010 vp) laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki rikostorjunnasta puolustusvoimissa korvaa poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain. Laissa erotetaan nykyistä selkeämmin rikosten ennalta estämis- ja paljastamistehtävä rikosten selvittämistehtävästä. Laissa säädetään nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin puolustusvoimien rikostorjuntaa hoitavien toimivaltuuksista, toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet huomioon ottaen. Sama koskee oikeutta tietojen saantiin eräistä viranomaisten rekistereistä ja rikostorjunnassa pidettäviä henkilörekistereitä koskevia säännöksiä. Uutena säädetään poliisin antamasta avusta silloin, kun puolustusvoimien rikostorjuntaa hoitavilla ei ole toimivaltaa tehtävien hoitamiseksi tarpeellisen toimenpiteen suorittamiseen. Poikkeusoloja koskevat säännökset säädetään suoraan laissa. Lisäksi puolustusvoimien rikostorjunnan valvonnasta säädetään nykyistä kattavammin. Samalla muutetaan tieliikennelakia, turvallisuusselvityksistä annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettua lakia, ulkomaalaisrekisteristä annettua lakia ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettua lakia. (PLM hallitusneuvos Seppo Kipinoinen 09 160 88109)

Hallituksen esitys (HE 227/2010 vp) vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi. Varsinaisten tulojen arviota korotetaan nettomääräisesti 25 miljoonalla eurolla ja määrärahoja vähennetään nettomääräisesti 737 miljoonalla eurolla. Esitys vähentää siten nettolainanoton tarvetta 711 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2010 ehdotetaan 11,3 miljardia euroa, jolloin valtionvelan arvioidaan nousevan noin 75 miljardiin euroon vuoden lopussa. (VM apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala 09 160 33105)

Hallituksen esitys (HE 228/2010 vp) vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä. Talousarvioesityksen määrärahoihin tehdään 199 miljoonan euron nettolisäys. Yhdessä tuloarvioihin tehtävän 528 miljoonan euron nettolisäyksen kanssa täydentävä esitys on 330 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja alentaa nettolainanoton tarvetta tällä määrällä. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2011 ehdotetaan siten 8,0 miljardia euroa, jonka seurauksena valtionvelan arvioidaan nousevan noin 84 miljardiin euroon vuoden 2011 loppuun mennessä. (VM apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala 09 160 33105)

Hallituksen esitys (HE 229/2010 vp) Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjoismaiden Investointipankin välisen isäntämaasopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimukseen tehdään Baltian maiden jäsenyydestä ja pankin oikeudellista asemaa koskevan tulkinnan muuttumisesta aiheutuvat tarpeelliset muutokset ja tarkennukset. Lisäksi tehdään muutoksia, jotka ovat tarpeen lainsäädännön muutosten vuoksi sekä voimassaolevan sopimuksen täsmentämiseksi. Näitä ovat muun muassa pankin isäntämaakorvauksen takaisin maksamista jäsenmaille koskevat määräykset sekä sopimuksen riitojenratkaisumenettely, samoin kuin määräykset, jotka täsmentävät pankin toimitiloja sekä pankin henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuttoa ja maahantuloa. Keskeiset muutokset koskevat pankin henkilökunnan sosiaaliturvaa, jonka osalta tavoitteena on säilyttää vallitseva käytäntö. (VM finanssineuvos Asta Niskanen 09 160 33132)

Hallituksen esitys (HE 230/2010 vp) laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta. Lakiin lisätään säännös yhteispalvelusopimusten rekisteristä, jota pitää aluehallintovirastoista annetun asetuksen mukaan määräytyvä toimivaltainen aluehallintovirasto. Rekisteriin merkitään yhteispalvelusopimuksen osapuolet, yhteispalvelupisteen sijaintipaikka, sen palveluvalikoima ja sopimuksen voimassaoloaika sekä muut vastaavat sopimusten seurannan edellyttämät tiedot. Lisäksi yhteispalvelusopimuksen toimeksisaaja on velvollinen ilmoittamaan aluehallintovirastolle yhteispalvelusopimuksen tekemisestä, muuttamisesta ja päättymisestä. Lakiin lisätään myös säännös, jonka mukaan valtiovarainministeriön tehtävänä on johtaa yhteispalvelun kehittämistä ja yhteensovittamista. (VM lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen 09 160 32242)

Hallituksen esitys (HE 231/2010 vp) Belizen kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa verotusta koskevien tietojen vaihtaminen. Sopimus rakentuu pitkälti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille kahdenkeskisille mallisopimuksille. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 09 160 33163)

Hallituksen esitys (HE 232/2010 vp) Marshallinsaarten kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa verotusta koskevien tietojen vaihtaminen. Sopimus rakentuu pitkälti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille kahdenkeskisille mallisopimuksille. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 09 160 33163)

Hallituksen esitys (HE 233/2010 vp) Vanuatun kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa verotusta koskevien tietojen vaihtaminen. Sopimus rakentuu pitkälti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille kahdenkeskisille mallisopimuksille. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 09 160 33163)

Hallituksen esitys (HE 234/2010 vp) laiksi selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla. Selvitysmenettelyssä valtiovarainministeriö voi asettaa yhden tai useamman henkilön selvittämään, miten kaupunkiseudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä sovitetaan yhteen sekä miten palvelujen käyttöä kuntarajoista riippumatta tulee seudulla edistää. Aloitteen menettelyn käynnistämisestä voi tehdä yksi tai useampi seudun kunta, tai valtiovarainministeriö omasta aloitteestaan. Menettely voidaan käynnistää puitelaissa määritellyissä kunnissa ja menettelyyn voidaan liittää muita kuntia, jotta alueen toiminnallinen kokonaisuus tulee huomioitua menettelyssä. Lisäksi menettelyä voidaan soveltaa myös muilla kaupunkiseuduilla, mikäli seudun kunnat sitä yhdessä esittävät. Selvitysmenettelyn käynnistäminen edellyttää, että valtiovarainministeriö katsoo sen olevan tarpeen ja sillä arvioidaan kuulemismenettelyn perusteella saavutettavan tuloksia seudun yhdyskuntarakenteen ja palveluiden tasapainoisen kehityksen vaatiman yhteistyön edistämiseksi. Kaupunkiseutuselvittäjän tehtävänä on yhteistyössä seudun kuntien kanssa kartoittaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen sekä palveluiden käytön kehittämistarpeet seudulla. Kaupunkiseutuselvittäjän tulee tehdä ehdotus seudun kuntien yhteistyön kehittämisen tavoitteista, keinoista ja aikataulusta, seudun kuntien yhteistyön valmistelun ja päätöksenteon järjestämisestä ja rahoituksesta sekä yhteistyön seurannasta kunnissa. Kaupunkiseutuselvittäjän ehdotus käsitellään kuntien valtuustoissa ja kuntien on päätettävä ehdotusten käyttöönotosta. Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen. (VM neuvotteleva virkamies Katja Palonen 09 160 32202)

Hallituksen esitys (HE 235/2010 vp) laeiksi tekijänoikeuslain 60 a §:n ja sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Tekijänoikeuslain säännöksiä tekijänoikeuden loukkauksesta epäillyn teleyhteystietojen luovuttamisesta täydennetään siten, että tuomioistuin voi velvoittaa teleyrityksen luovuttamaan yhteystiedot asian vireillä ollessa tuomioistuimen haltuun. Sähköisen viestinnän tietosuojalakia muutetaan siten, että teleyrityksellä on velvollisuus välittää tekijänoikeuksien valvontaa harjoittavan organisaation määrämuotoinen ilmoitus tekijänoikeutta mahdollisesti loukanneelle teleliittymän haltijalle. Laissa sallitaan tunnistamistietojen käsittely ilmoituksen välittämiseksi. Muutoksilla vahvistetaan ja monipuolistetaan luovien sisältöjen luvattoman verkkojakelun vähentämiseen tähtääviä keinoja. (OKM hallitusneuvos Jorma Waldén 09 160 77384)

Hallituksen esitys (HE 236/2010 vp) laiksi eräiden Suomeen tuotavien näyttelyesineiden takavarikoinnin kieltämisestä. Kansainvälisen kulttuurivaihdon ylläpitämiseksi sekä taiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien näyttelyiden järjestämisen edistämiseksi voidaan määrätä näyttelyesinettä koskeva takavarikointikielto. Kiellosta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kielto voidaan antaa enintään vuodeksi. Kieltoa ei voida antaa, jos esinettä epäillään rikollisesti joltakulta viedyksi, jos sen omistus on riidanalainen tai jos kielto on Suomen kansainvälisten velvoitteiden vastainen. Takavarikointikieltoa ei anneta kaupallisia näyttelyjä varten. (OKM vanhempi hallitussihteeri Antti Vuorinen 09 160 77078)

Hallituksen esitys (HE 237/2010 vp) riistahallintolaiksi sekä laiksi metsästyslain muuttamisesta, riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Suomen riistakeskus muodostetaan yhdistämällä metsästyslaissa säädetyt Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit yhdeksi organisaatioksi hallinnon päällekkäisyyksien purkamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi. Julkiset hallintotehtävät eriytetään Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuuteen. Lisäksi metsästyslakia muutetaan tarvittavilta osin. Metsästyslain mukaisten julkisten hallintotehtävien toimivallasta säädetään lain tasolla. Yksityistä kansalaista tai yhteisöä välittömästi koskevat hallintopäätökset säädetään Suomen riistakeskuksen päätettäväksi maa- ja metsätalousministeriön sijasta. Lisäksi metsästyslain lupajärjestelmään tulee rakenteellisia muutoksia, jotka selkeyttävät lain soveltamista. Metsästyslakia muutetaan myös niin, että riistaeläinlajin rauhoituksesta poikkeamisesta säädetään metsästysasetuksen sijasta metsästyslaissa. Suomen riistakeskukselle siirretään maa- ja metsätalousministeriön toimivaltaan kuuluvat kiellettyjä pyyntivälineitä ja -menetelmiä koskevat luvat. Lisäksi metsästyslakiin tehdään tarvittavat muutokset, joita Suomen riistakeskuksen perustaminen ja riistanhoitoyhdistyksiä koskevan sääntelyn muuttuminen edellyttää. Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annettua lakia muutetaan siten, että riistanhoitomaksun ja pyyntilupamaksujen suuruudesta säädetään lain tasolla. (MMM neuvotteleva virkamies Sami Niemi 09 160 53374)

Hallituksen esitys (HE 238/2010 vp) laeiksi viestintämarkkinalain, radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain, sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Kansallisesti pannaan täytäntöön ne sähköisen viestinnän direktiiveihin kohdistuvat muutokset, jotka on hyväksytty direktiiveillä 2009/140/EY ja 2009/136/EY. Muutokset sisältävät erityisesti kuluttajan asemaa parantavia ehdotuksia. Viestintämarkkinalailla puututaan määräaikaisten viestintäpalvelusopimusten ketjuttamiseen. Lisäksi viestintäpalveluita koskeva yleispalveluvelvollisuus kattaa selvemmin myös vammaisten käyttäjien oikeudet. Myös käyttäjän oikeutta siirtää puhelinnumero täsmennetään. Kuluttaja-asiamiehelle säädetään mahdollisuus määrätä teleyritys sulkemaan numero tai muutoin estämään palvelun käyttö, jos on ilmeistä, että palvelulla tavoitellaan oikeudetonta taloudellista hyötyä antamalla palvelusta tai sen käytöstä käyttäjien kannalta merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Lisäksi Viestintävirastolle säädetään uusia toimivaltuuksia, joiden perusteella virasto voi asettaa huomattavan markkinavoiman yritykselle uudenlaisia käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuksia. Virasto voi myös velvoittaa teleyrityksen eriyttämään jonkin toiminnallisen kokonaisuuden sen muusta liiketoiminnasta. (LVM lainsäädäntöneuvos Maaret Suomi 09 160 28150)

Hallituksen esitys (HE 239/2010 vp) laiksi työsopimuslain 1 luvun 3 §:n muuttamisesta. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksenä olevasta perustellusta syystä ja toistuvien määräaikaisten sopimusten käytön rajoituksista säädetään omissa momenteissaan. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksenä olevaa perustellun syyn sisältöä ei muuteta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2011. (TEM hallitusneuvos Tarja Kröger 010 60 48937)

Hallituksen esitys (HE 240/2010 vp) laeiksi työttömyysturvalain 2 luvun 1 a §:n ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 7 §:n muuttamisesta. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että ulkomaalaisella, joka on saanut määräaikaisen jatkuvan oleskeluluvan (A), on oikeus työmarkkinatukeen oleskeluluvan myöntämisperusteesta riippumatta, mikäli hän muutoin täyttää etuuden saamisen edellytykset. Julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin lisätään uusi momentti, jossa säädetään siitä kohderyhmästä, jota kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuden järjestäminen (työllistämisvelvoite) koskee. (TEM ylitarkastaja Tiina Korhonen 010 60 49048)

Hallituksen esitys (HE 241/2010 vp) mittauslaitelaiksi. Mittauslaitelailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi mittauslaitteista. Lain tavoitteena on turvata mittauslaitteiden toiminnan, mittausmenetelmien ja mittaustulosten luotettavuus. Laki toimii mittaamisen yleissäädöksenä Suomessa. Se korvaa vuodesta 1965 voimassa olleen vakauslain. Laissa säädetään mittauslaitteille ja -menetelmille asetettavista vaatimuksista ja niiden varmentamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Elinkeinotoiminnassa kyse on tuotteen tai palvelun hinnan määrittämisestä mittaustulosten perusteella. Kulutusmittauksessa määritetään käytetyn veden, kaasun, sähkö- tai lämpöenergian hinta. Mittaaminen voi liittyä myös yleiseen terveyteen ja turvallisuuteen, esimerkiksi terveydenhuollossa tai liikenneturvallisuuden valvonnassa. Lakia sovelletaan myös viranomaisen mittaustulokseen perustuvaan päätöksentekoon. Laissa on lisäksi säännökset pakattujen tuotteiden sisällön määrän määrittämisestä. Lakiin otetaan säännökset mittauslaitteiden markkinoille saattamisesta, käytöstä, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta, merkinnöistä ja huollosta. Lain noudattamista valvovat Turvatekniikan keskus ja aluehallintoviranomaiset. Lakiin otetaan myös mittauslaitteiden markkinavalvontaa ja tarkastustoimintaa koskevat säännökset sekä rangaistussäännökset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2011. (TEM ylitarkastaja Veli Viitala 010 60 63725)

Hallituksen esitys (HE 242/2010 vp) laeiksi kansaneläkelain 98 ja 103 §:n sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 §:n muuttamisesta. Kansaneläkelakia muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen kansaneläkerahastoon kertyvät tuotot vähennetään etuusmenojen sijasta rahastosta maksettavista laitoksen toimintakuluista. Toimintakulujen rahoituksessa luovutaan samalla valtion rahoituksen jakamisesta 90 prosentin ennakkorahoitukseen ja 10 prosentin loppurahoitukseen. Valtion rahoitus maksetaan kuukausittain etukäteen täysimääräisenä myös Kansaneläkelaitoksen osuuksiin maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisista kansaneläke- ja perhe-eläkekuluista sekä Kansaneläkelaitoksen maksamiin työkyvyn arviointikustannuksiin. Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa olevaa säännöstä työkyvyttömyyseläkepäätösten ratkaisuyksiköstä muutetaan siten, että päätökset on mahdollista tehdä Kansaneläkelaitoksessa keskitetysti muuallakin kuin laitoksen keskushallinnossa. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2011. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 09 160 73866)

Hallituksen esitys (HE 243/2010 vp) laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Tartuntatautilakia muutetaan siten, että sosiaali- ja terveysministeriö päättää laissa tarkoitetuista taloudellisesti merkittävistä rokotehankinnoista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sijasta. Lisäksi lakiin tehdään teknisluonteisia tarkistuksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2011. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 09 160 73854)

Hallituksen esitys (HE 244/2010 vp) laeiksi apteekkimaksusta annetun lain 2 ja 6 §:n sekä yliopistolain 75 ja 92 a §:n muuttamisesta.

Apteekkimaksusta annettua lakia muutetaan siten, että apteekkien liikevaihdon vuotuinen muutos otetaan taulukossa huomioon. Lisäksi Helsingin yliopiston apteekki ja Itä-Suomen yliopiston apteekki maksavat apteekkimaksun jatkossa valtiolle. Yliopistolakia muutetaan siten, että Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle korvataan määrä, joka vastaa niiden apteekkiliikkeistä suoritettua apteekkimaksua. Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2011. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään apteekkiliikkeen vuoden 2010 liikevaihdon perusteella. (STM lakimies Kirsi Ruuhonen 09 160 74131)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 29.10.2010 seuraavat lait:

Laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2010 vp). Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin suorittamien lakisääteisten viranomaistehtävien johdosta lakiin lisätään säännökset instituutin hallinnosta, instituutin johtokunnan kokoonpanosta ja valintatavasta. Samalla täsmennetään kemian alan toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuutta. Muut muutokset ovat pääosin teknisiä. Laki tulee voimaan 3.11.2010. (UM apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 09 160 55519)

Laki jäsenvaltioiden itselleen pidättämien kantopalkkioiden jaosta perinteisiä omia varoja EU:n talousarviokäyttöön asetettaessa tehdyn keskitettyä tulliselvitystä koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 86/2010 vp). Euroopan unionin jäsenvaltioiden itselleen pidättämien kantopalkkioiden jakamista koskevan yleissopimuksen tavoitteena on tullinkantopalkkion yhdenmukainen ja tasapuolinen jakaminen keskitettyyn tulliselvitykseen osallistuvien tulliviranomaisten jäsenvaltioiden kesken silloin, kun tavara ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen yhdessä jäsenvaltiossa ja esitetään tulliviranomaisille ja lasketaan vapaaseen liikkeeseen toisessa jäsenvaltiossa. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Jukka M. Kekkonen 09 160 33475)

Laki arvonlisäverolain 85 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 124/2010 vp). Lain voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että alennetun 9 prosentin arvonlisäverokannan soveltamista parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin jatketaan vuoden 2011 loppuun. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Laki tulee voimaan 1.1.2011. (VM neuvotteleva virkamies Tiina Maisala 09 160 33205)

Laki arvonlisäverolain 32 ja 33 §:n muuttamisesta (HE 123/2010 vp). Kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun oman käytön verotukseen liittyvät alarajat nostetaan 35 000 eurosta 50 000 euroon. Laki tulee voimaan 1.1.2011. (VM ylitarkastaja Risto Sakki 09 160 33156)

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 §:n muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta, laki merimieseläkelain voimaanpanosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta, laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 5 ja 13 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta ja laki kansaneläkelain 11 ja 55 §:n muuttamisesta (HE 91/2010 vp). Yksityisten alojen työeläkelainsäädäntöön tehdään useita eläketurvaa koskevia, lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Myös kansaneläkelakiin tehdään kaksi pientä muutosta. Muutoksilla pyritään helpottamaan eläketurvan toimeenpanoa vaikuttamatta vakuutettujen eläketurvaan. Muutoksia tehdään myös osa-aikaeläkkeen suuruiseksi muutetun vanhuuseläkkeen vastuunjakoon ja työttömyysvakuutusrahaston maksun määräytymisperusteisiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2011. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 09 160 74338)

Tasavallan presidentti hyväksyi lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja päätti selityksen antamisesta sekä vahvisti lain lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 66/ 2010 vp). Lasten oikeuksien käyttöä koskeva eurooppalainen yleissopimus avattiin allekirjoitettavaksi Strasbourgissa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen yhteydessä 25.1.1996, jolloin myös Suomi allekirjoitti yleissopimuksen. Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oikeuksia siltä osin kuin ne mahdollistavat lapsen osallistumisen itseään koskeviin oikeudellisiin menettelyihin tuomioistuimissa tai vastaavanlaista valtaa käyttävissä hallinnollisissa viranomaisissa. Lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymisen yhteydessä annetaan seuraava selitys: ”Yleissopimuksen 1 artiklan 4 kappaleen mukaisiksi oikeusviranomaisessa käsiteltäviksi perheoikeudellisten asioiden ryhmiksi Suomi nimeää isyyden vahvistamista, lapseksiottamista ja huostaanoton tuomioistuinkäsittelyä koskevat oikeudelliset menettelyt.” (OM lainsäädäntöneuvos Salla Lötjönen 09 160 67703)

Tasavallan presidentti hyväksyi Valko-Venäjän kanssa yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Valko-Venäjän kanssa yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 114/2010 vp). Sopimuksen päätarkoitus on antaa toiselle osapuolelle tietoja tullirikollisuuden torjumiseksi ja tutkimiseksi. Sopimus vastaa pitkälti muita viime vuosina Suomen itäisen Euroopan maiden kanssa tekemiä kahdenvälisiä tulliyhteistyösopimuksia. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM ylitarkastaja Jere Lumme 09 160 34921)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.10.2010 seuraavat kansainväliset asiat:

Valtuuskunnan asettaminen Lissabonissa Naton huippukokouksen yhteydessä 20.11.2010 järjestettävään Afganistan-huippukokoukseen. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii tasavallan presidentti. Varapuheenjohtajina toimivat ulkoasiainministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies sekä jäseninä suurlähettiläs Aapo Pölhö Suomen erityisedustustosta Natossa, suurlähettiläs Asko Numminen Suomen suurlähetystöstä Lissabonissa, kansliapäällikkö Päivi Kairamo-Hella tasavallan presidentin kansliasta, osastopäällikkö Teemu Tanner ulkoasiainministeriöstä, virkaatekevä osastopäällikkö Helena Partanen puolustusministeriöstä ja lehdistöpäällikkö Eila Nevalainen tasavallan presidentin kansliasta. Lisäksi ulkoasiainministeriö oikeutetaan määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. (UM lähetystöneuvos Teemu Sepponen 09 160 55322)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 28.10.2010 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia sekä eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään muutokset, jotka johtuvat eräiden maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojelua koskevien asetusten muuttamisesta valtioneuvoston asetuksiksi. Asetus vastaisi sisällöltään voimassa olevaa asetusta 118/2010. Kyseessä on tekninen muutos, jolla korjataan säädösviittaukset voimassaolevan lainsäädännön mukaisiksi. Asetus tulee voimaan 15.11.2010. (MMM apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen 09 160 53337)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 28.10.2010 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä asiantuntijaksi Pohjoismaiden neuvoston 62. istuntoon 2.–4.11.2010 Reykjavikissa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka valtioneuvoston yleisistunnossa 21.10.2010 määrättyjen lisäksi. (UM lähetystöneuvos Jukka Siukosaari 09 160 56178)

Päätös muuttaa Veikkaus Oy:lle raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien toimeenpanemiseen myönnettyä rahapelilupaa. Lupaa muutetaan kohdan A 3 rahapelitoimintaa koskevat ehdot ja pelimaksuista pelaajille voittoina maksettavat osuudet kohtien f ja h osalta. Lupaan lisätään uusi k-kohta sekä muutetaan kohtaan A 7 maksamattomat pelitoiminnan varat siten, ettei siinä viitata luvan kohtiin 3 a - j vaan kohtiin 3 a - h ja 3 j - 3 k -kohtiin. Muutos tulee voimaan rahapeliluvan muutoksen tultua vahvistetuksi. Yhtiön arvion mukaan muutos virtuaali-arpojen pelikatteeseen on noin 5–8 miljoonaa euroa ja Keno-pelin pelikatteeseen noin 8–12 miljoonaa euroa vuodessa. (SM neuvotteleva virkamies Sakari Airas 09 071 878 8580)

Päätös hyväksyä Euroopan unionin jäsenvaltioiden itselleen pidättämien kantopalkkioiden jakamista koskeva yleissopimus ja päätös siitä, että Suomi antaa yleissopimuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen. (VM neuvotteleva virkamies Jukka M. Kekkonen 09 160 33475)

Päätös asettaa valtuuskunta Cancunissa Meksikossa 29.11.–10.12.2010 pidettävään ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen sopimuspuolten 16. konferenssiin ja Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten 6. kokoukseen ja oikeuttaa ympäristöministeriön määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat ja avustajat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja varapuheenjohtajat ovat pääneuvottelija Sirkka Haunia ja kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen ympäristöministeriöstä ja jäsenet ympäristöneuvos Jaakko Ojala ympäristöministeriöstä, valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen valtioneuvoston kansliasta, osastopäällikkö Jorma Julin ulkoasiainministeriöstä, ulkoasiainneuvos Markku Niinioja ulkoasiainministeriöstä, erityisasiantuntija Outi Honkatukia valtiovarainministeriöstä, ympäristöneuvos Veikko Marttila maa- ja metsätalousministeriöstä, hallitusneuvos Anna Sotaniemi liikenne- ja viestintäministeriöstä ja ylitarkastaja Erja Fagerlund työ- ja elinkeinoministeriöstä. (YM neuvotteleva virkamies Tuija Talsi 040 720 5574) Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 28.10.2010 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 39/2010 vp) eduskunnalle ehdotuksesta komission asetukseksi (yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmä). Komission asetuksella annetaan neuvoston asetusta (EY) No 1224/2009 tarkentavia, toimeenpanoa ja soveltamista koskevia säännöksiä. Neuvoston asetukseen sisältyy 44 eri valtuutusta antaa tarkentavia säännöksiä komitologiamenettelyssä. Valtuutukset ovat suhteellisen laajoja ja väljästi rajattuja. Neuvoston asetuksen (EY) No 1224/2009 perusajatuksena on yhtenäistää eri jäsenmaiden kalastuksen valvontaa ja kalastustuotteiden markkinoinnin valvontaa sekä seuraamuksia koskevia järjestelmiä, jottei yhteisen kalastuspolitiikan säännösten vastainen kalastus ja tällaisista kalastuksista peräisin olevien kalastustuotteiden kauppa olisi enää kannattavaa. Yhtenäistämispyrkimyksen kannalta on ymmärrettävää, että komission asetusluonnokseen sisältyy yksityiskohtaisia menettelytapasäännöksiä. (MMM kalastusneuvos Markku Aro 09 160 53361)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 28.10.2010 seuraavat nimitysasiat:

Määräaikainen valtionsyyttäjä Jarmo Sakari Hirvonen Valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.11.2010–31.12.2015, kuitenkin enintään viran vakinainen haltijan virkavapauden ajaksi. (OM osastopäällikkö Jarmo Littunen 09 160 67783)

Varatuomari Anu Nikkilä sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virkaan 1.11.2010 lukien. (STM kansliapäällikkö Kari Välimäki 09 160 73763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 27.10.2010 seuraavia asioita:

Metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskukselle yhteensä 210 000 euron lisävaltionavustuksen myöntäminen seuraavasti: Rannikon metsäkeskus 12 486 euroa, Lounais-Suomen metsäkeskus 15 714 euroa, Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus 12 053 euroa, Kaakkois-Suomen metsäkeskus 9 917 euroa, Pirkanmaan metsäkeskus 11 930 euroa, Etelä-Savon metsäkeskus 14 003 euroa, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 19 564 euroa, Keski-Suomen metsäkeskus 12 944 euroa, Pohjois-Savon metsäkeskus 14 873 euroa, Pohjois-Karjalan metsäkeskus 13 455 euroa, Kainuun metsäkeskus 10 516 euroa, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus 20 384 euroa, Lapin metsäkeskus 19 885 euroa ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 22 276 euroa. Avustus käytetään kokonaisuudessaan 15.2.2010 allekirjoitetussa metsäkeskuksia ja Tapiota koskevassa työehtosopimuksessa sovitusta palkkaratkaisusta aiheutuneisiin ja aiheutuviin valtionaputoiminnan henkilöstömenoihin. (MMM neuvotteleva virkamies Leena Arpiainen 09 160 52402)

Maanmittauslaitoksen Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston vuokrasopimuksen uusiminen. Maanmittauslaitos on esittänyt VarsinaisSuomen maanmittaustoimiston vuokrasopimuksen uusimista Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto toimii Turun virastotalossa, Itsenäisyydenaukio 2. Nykyinen vuokrasopimus on allekirjoitettu 16.6.1998 ja vuokraus on alkanut 1.7.2000. Sopimusta on muutettu 1.10.2005 ja syksyllä 2009. Vuokrattavat peruskorjatut toimitilat sijaitsevat, kuten nykyisetkin toimitilat, Turun virastokeskuksessa. Vuokrasopimuksen arvioitu alkaminen on 1.12.2011. Sopimuksen ensimmäinen irtisanomispäivä on 31.5.2021, kuitenkin aikaisintaan 10 vuoden kuluttua sopimuksen kunkin vaiheen alkamisesta. Vuokra-aika ja vuokran maksu alkaisivat, kun tilat ovat valmistuneet ja käyttöön hyväksytty. Vuokrattavista toimitiloista maksettava arvonlisäveroton vuokra on 52 868 euroa kuukaudessa ja 634 416 euroa vuodessa, joten vuokramenot nousevat 11 729 euroa kuukaudessa ja 140 748 euroa vuodessa. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 09 160 52709)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen antamisesta, sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetun työeläkeindeksin antamisesta ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijän eläkelain voimaanpanolain 15 §:ssä tarkoitetun indeksiluvun vahvistamisesta. Vuoden 2011 palkkakerroin on 1,253, työeläkeindeksi 2323 ja siirtymäajan indeksiluku 2578. Palkkakerroin merkitsee hieman vajaan 1,8 prosentin, työeläkeindeksi vajaan 1,4 prosentin ja siirtymäajan indeksiluku vajaan 1,6 prosentin nousua vuoteen 2010 verrattuna. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2011. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 09 160 74338)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 27.10.2010

Suomen osallistuminen EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon ensi vuonna

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 27. lokakuuta käsiteltiin kahden sotilasosaston asettamista korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroja ajalla 1.1.–30.6.2011. Asiasta annetaan valtioneuvoston selonteko eduskunnalle.

Suomi osallistuu vuoden 2011 alussa kahteen EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon. Ruotsin johtamaan taisteluosastoon osallistuvat Suomen lisäksi Viro, Irlanti ja Norja. Alankomaiden johtamaan taisteluosastoon osallistuvat Suomi, Saksa, Itävalta ja Liettua. Valmiudessa on yhteensä n. 300 sotilasta. Ruotsin johtamaan osastoon osallistuu jääkärikomppania ja Alankomaiden johtamaan taisteluosastoon erikoisoperaatio-osasto. Lisäksi keskusteltiin Eurooppa-neuvostossa 28.–29. lokakuuta käsiteltävistä ulkosuhdekysymyksistä.

Lisätietoja: osastopäällikkö Teemu Tanner, ulkoasiainministeriö, p. 09 160 55032 ja vanhempi osastoesiupseeri Hannu Ojala, puolustusministeriö, p. 09 160 88175 sekä yksikön päällikkö Outi Holopainen, ulkoasiainministeriö, p. 09 160 55480.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 26.10.2010

Hallitus sopi vuoden 2010 neljännestä lisäbudjetista sekä vuoden 2011 täydentävästä talousarviosta: Hallitus tukee myönteistä työllisyyskehitystä lisäpanoksin ja vähentää velanottoa

Kuluvan vuoden työllisyyskehitys on ollut odotettua parempi. Hallituksen voimakas elvytyspolitiikka on ollut onnistunutta ja torjunut tehokkaasti työttömyyden kasvua kansainvälisen taloustaantuman romahdutettua Suomen bruttokansantuotteen viime vuonna. Työllisyyteen panostaminen edelleen on hallituksen tärkein tavoite. Vain korkean työllisyyden tuomilla verotuloilla voidaan hyvinvointiyhteiskunta turvata.

Hallitus haluaa lisätä työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin jo aiemmin tehtyjen laajojen toimien lisäksi yhteensä noin 66 miljoonaa euroa. Näistä 24,7 miljoonaa euroa lisätään kuluvan vuoden työllisyyttä parantaviin menoihin ja 35,5 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Työllistäviä budjettilisäyksiä kuluvalle ja ensi vuodelle

Työllisyysmahdollisuuksia tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla edistetään. Tämä toteutettaisiin tulouttamalla Veikkauksen voittovaroja vuonna 2011 30 miljoonalla eurolla aiemmin esitettyä enemmän. Tästä 23,5 miljoonaa euroa käytettäisiin työllisyysmahdollisuuksien edistämiseen. Korkeasti koulutettujen työttömyyden hillitsemiseksi korkeakoulutettuja työllistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeisiin.

Metsänhoito- ja perusparannustöihin sekä myrskytuhoista kärsineiden yksityismetsien uudistamiseen osoitetaan yhteensä 14 miljoonaa euroa.

Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamista lisätään 5 milj. eurolla vuodelle 2010. Tarkoituksena on lisätä riskisijoituksia mm. innovaatioiden kaupallistamishankkeisiin.

Meriklusterin vaikeaan tilanteeseen reagoidaan seuraavilla tavoilla: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoja lisätään 1 milj. eurolla vuodelle 2010. Vuoden 2011 työllisyysmäärärahoja lisätään 3 miljoonaa euroa.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta sekä yritysten kansainvälistymisavustuksia lisätään yhteensä 5 milj. eurolla. Lisämäärärahalla käynnistetään toimialakohtainen äkillisen rakennemuutoksen hoitomalli, joka ei rajoitu yksittäiselle alueelle. Toimenpiteitä kohdistetaan meriteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden rakennemuutoksista aiheutuvien ongelmien hoitamiseen ja korvaavien työpaikkojen luomiseen parantamalla yritysten kilpailukykyä.

Euroopan sosiaalirahaston varoja uudelleen kohdennetaan 6 milj. euroa erityisesti konepaja- ja metalliteollisuuden alan työllistämiseen.

Kainuun kehittämisrahaan esitetään 1,7 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2010.

Kaksi miljoonaa euroa kohdennetaan erityisesti vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Poliisien työllistämiseen lisätään 3 miljoonaa euroa.

Tuomioistuinten toimintamenoihin lisätään 2 miljoonaa euroa.

Valtion velkaantuminen supistuu aiemmin arvioidusta

Suomen talous on kehittynyt arvioitua paremmin. Tämä on supistanut valtiontalouden vajetta aiemmin arvioidusta. Jo varsinaisen budjetin menojen kasvua voimakkaasti supistavat sekä verotuloja lisäävät päätökset pienentävät valtion lainanottoa ensi vuonna verrattuna kuluvaan vuoteen. Uusien arvioiden ja hallituksen lisätalousarvion ja täydentävän budjettiehdotuksen linjausten jälkeen valtion alijäämä pienenee ensi vuonna noin 4,5 miljardia euroa verrattuna kuluvaan vuoteen.

Kuluvan vuoden budjetin tulot vähenevät 25 miljoonalla eurolla ja määrärahat 738 miljoonalla eurolla nyt sovitun lisätalousarvioesityksen johdosta. Täten nettolainanoton tarve pienenee noin 710 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2010 esitetään 11,3 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan noin 75 1/2 mrd. euroa, mikä on 42 1/2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuoden 2011 talousarvion täydentävän esityksen määrärahojen nettolisäys on yhteensä 199 miljoonaa euroa. Tuloarvioihin esitetään 528 miljoonan euron nettolisäystä, joten täydentävä esitys on 330 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja alentaa nettolainanoton tarvetta. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2011 tulisi siten 8,0 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2011 lopussa arvioidaan noin 84 mrd. euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hallitus panosti yliopistoihin, kulttuuripääkaupunkiin, design-pääkaupunkiin, kasvuyrittäjyyteen, uusiutuvaan energiaan ja työmarkkinatukeen

Aalto-korkeakoulusäätiön pääomittamisen ja julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoitusten määräaikaa muiden rahoittajatahojen sijoituksille jatketaan 30.6.2011 saakka. Valtio varautuu sijoittamaan pääomaa julkisoikeudellisiin yliopistoihin niiden hankkimia yksityisiä sijoituksia vastaavasti aiemman 5/2-jakosuhdelinjauksen mukaisesti. Valtio osallistuu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti maailman design-pääkaupunki (World Design Capital) 2012 -hankkeen rahoittamiseen 5 miljoonalla eurolla vuonna 2010. Tästä työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista rahoitetaan 3 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusosuus, 2 miljoonaa euroa, toteutetaan vuosina 2011-2012.

Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeelle osoitetaan 6,5 milj. euron lisäys veikkausvoittovaroista, jolla samalla sovittu valtion kolmannes hankkeen kokonaiskustannuksista täyttyy.

Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttamiseen esitetään 0,5 milj. euron lisäystä.

Finnvera Oyj:n tytäryhtiön, Veraventure Oy:n hallinnoiman bisnesenkelitoiminnan ja bisnesenkeliverkoston markkinapaikan kehittämiseen esitetään 200 000 euroa vuoden 2010 lisätalousarviossa. Tavoitteena on lisätä erityisesti aloittavien ja innovatiivisten yritysten riskipääomamarkkinoita. Viennin jälleenrahoituksen myöntämistä jatketaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun.

Hallitus esittää vuoden 2011 talousarvioon 18 300 hehtaarin jonopeltoja otettavaksi LFA- ja ympäristötuen piiriin 1.1.2011.

Uutta pienpuun energiatukea varten esitetään 13,5 milj. euron määrärahaa vuodelle 2011. Järjestelmä otetaan käyttöön huhtikuun alussa. Uuden pienpuun energiatuen myötä kestävän metsätalouden rahoituslaista esitetään kumottavaksi energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat tuet.

Työmarkkinatukeen esitetään vuodelle 2011 10 milj. euron lisäystä, mikä aiheutuu työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajojen tarkistamisesta. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaa esitetään korotettavaksi, mistä aiheutuu 50 000 euron lisämäärärahatarve vuonna 2011.

Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuen Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekkien apteekkimaksuvapaudesta luovutaan. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoille esitetään vuonna 2011 korvattavaksi muutoksesta aiheutuvat noin 26 milj. euron tulonmenetykset. Apteekkimaksuarviota korotetaan vastaavasti.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Valtioneuvoston kanslia julkisti 20.10.2010 hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen laatiman Kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelman. Ohjelman tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen kestävän talouskasvun ja korkean työllisyyden edellytyksiä parantamalla. Työn lähtökohtana on ollut luoda konkreettinen ja johdonmukainen kasvuohjelma, jonka aikajänne ulottuu tuleville vaalikausille. Ohjelma on verkossa osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=309511.

Voimankäyttösäännöstöä kartoittanut työryhmä luovutti 25.10.2010 raporttinsa puolustusministeriölle. Raportin mukaan kriisinhallintatehtävissä toimivien suomalaisten rauhanturvaajien voimankäyttöoikeuksia koskeva säännöstö on johdonmukainen. Työryhmä katsoi, ettei tarvetta lainsäädäntömuutoksiin ole. Raportti on verkossa osoitteessa http:// www.defmin.fi/index.phtml?s=539. Lisätietoja puolustusministeriössä antavat kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtaja Markku Nikkilä p. 09 160 88142 tai 040 866 015 sekä vanhempi hallitussihteeri Tuomas Venho p. 050 306 7994.

Valtiovarainministeriö julkisti 21.10.2010 työryhmän raportin Finanssipolitiikan linja – kuntatalouden vakaus ja kestävyys. Raportissa ehdotetaan tuottavuuden parantamiseksi muun muassa kuntien henkilöstötarpeen sopeuttamista, tuottavuudelle valtakunnallisia tavoitteita, kunnille palvelustrategiaa sekä kuntatilastoinnin kehittämistä ja tilastoviipeen lyhentämistä. Kuntarakennetta ehdotetaan vahvistettavaksi. Yhteistoimintaa ehdotetaan selkeytettäväksi ja yhdistymistä koskevaan lainsäädäntöön muutoksia. Raportti on verkossa osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20101020Finans/name.jsp. Lisätietoja antavat valtiosihteeri Juha Luukko, p. 09 160 33048 ja kuntatalousyksikön päällikkö, finanssineuvos Rainer Alanen, p. 160 32203 valtiovarainministeriöstä.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Lapin liitto julkistivat Kemissä 21.10.2010 kaivosalan toimialaraportin, jossa Suomen todetaan olevan vetovoimainen kaivosteollisuuden kasvumaa. Kaivosteollisuuden liikevaihto kasvaa edelleen lähivuosina toimintansa aloittaneiden kaivosten saavutettua täyden kapasiteetin sekä rakenteilla ja suunnitteilla olevien kaivosten avaamisten myötä. Ala on kuitenkin riskialtis ja talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alalla nopeasti. Raportti on verkossa osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Lisätietoja antavat kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitosta. p. 040 4877 901 ja neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä, p. 050 040 5459

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 19.10.2010 raportin 52 eriKOKOista aluetta. Raportissa alueprofiilit rakennettiin ensimmäistä kertaa 52 KOKO-alueen tasolle. Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jota toteutetaan kuntien itse muodostamilla yhteistyöalueilla. Raportin mukaan suomalaiset alueet ovat moni-ilmeisiä ja -piirteisiä. Työssäkäyntialueet kasvavat ja alueet laajenevat niin toiminnallisesti kuin strategisestikin. Paikallisesti kehityksen kuvassa voi kuitenkin olla suuriakin poikkeamia - positiivisen kehityksen taskuja tai kurjistumisen pesäkkeitä. Raportti on verkossa osoitteessa www.tem.fi/koko. Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Janne Antikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä, p. 010 60 64915.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä luovutti 22.10.2010 peruspalveluministeri Paula Risikolle kansallisen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelman. Vuosille 2010–2015 ulottuvan toimintaohjelman tavoitteena on lasten kokeman fyysisen kuritusväkivallan väheneminen puoleen vuoteen 2012 mennessä kaikissa väestöryhmissä. Toimintaohjelmaan sisältyy 16 toimenpide-ehdotusta, jotka korostavat vanhemmille annettavaa tukea. Toimintaohjelma on verkossa osoitteessa http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1537947. Lisätietoja antavat lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697 ja hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen, p. 09 160 73812 tai 050 525 2309.

Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes julkistivat 26.10.2010 ERA17-työryhmän raportin. Raportissa Suomen rakennetun ympäristön päästöjä on tarkasteltu ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti. Työryhmä tunnisti 31 toimenpidettä, joilla Suomesta saadaan energiatehokkuuden kärkimaa. Rakentamismääräysten kehitys on kartoitettava seuraavien kymmenen vuoden ajalle ja korjausrakentamista on ohjattava määräyksillä. Muun muassa rakennusvalvonnan toiminnan pitää olla jälkikontrollin sijasta ennakoivaa ja neuvovaa. Kiinteistöille tulee saada ympäristöluokitukset, kaupunkiseutujen kasvulle rajat ja aurinkosähkölle syöttötariffi. Raportti on verkossa osoitteessa http:// www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=368492&lan=fi&clan=fi. Lisätietoja ympäristöministeriössä antaa ylijohtaja Helena Säteri p. 0400 867 759.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.