Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 33/2010

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.8.2010 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 109/2010 vp) laiksi tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta. Lain soveltamisalaa laajennetaan energiaa käyttävien tuotteiden lisäksi koskemaan energiaan liittyviä tuotteita. Laki koskee vain niitä energiaan liittyviä tuotteita, joista Euroopan unioni antaa tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia. Energiamerkinnän luvaton käyttö säädetään kielletyksi. Energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden markkinoinnissa pitää ilmoittaa energiatehokkuusluokka. Tarkastuslaitoksen hyväksyy ympäristöministeriön sijaan tietyissä tapauksissa työ- ja elinkeinoministeriö. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2010. (TEM ylitarkastaja Outi Helander 010 60 64106)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.8.2010 seuraavat lait:

Laki hätäkeskustoiminnasta (HE 262/2009 vp). Lakia hätäkeskustoiminnasta sovelletaan pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalveluihin ja Hätäkeskuslaitokseen. Hätäkeskuslaitoksen virka-alueena on koko maa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukset varmistavat toisiaan. Sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjausjärjestelmää selkeytetään niin, että sisäasiainministeriö ohjaa ja valvoo alaistaan Hätäkeskuslaitosta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäasiainministeriö vastaavat yhteistyössä laitoksen toiminnallisesta ohjauksesta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen johtosuhteita selkeytetään ja laitoksen keskeisistä tehtävistä säädetään lain tasolla. Päivystystehtäviä hoitavan henkilöstön tehtävistä säädetään lain tasolla. Myös rekistereihin liittyen tietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevaa sääntelyä tarkennetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2011. (SM neuvotteleva virkamies Ilpo Helismaa 071 878 8452)

Laki järjestyslain 22 §:n muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 239/2009 vp). Järjestyslakia muutetaan siten, että järjestyksenvalvoja voidaan asettaa joukkoliikenteen kulkuneuvojen ja liikenneasemien sekä kauppakeskusten lisäksi myös terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteisiin, Kansaneläkelaitoksen toimipisteisiin, työvoima- ja elinkeinotoimistoihin, lentopaikkoihin ja satamiin. Lisäksi yksityisen turvallisuusalan toimijoiden ammattitaitoa ja koulutuksen laatua parannetaan lisäämällä voimankäyttökoulutusta koskevia vaatimuksia sekä kehittämällä koulutuksen valvontaa. Vartijaksi hyväksymisen yläikärajaa korotetaan 65 vuodesta 68 vuoteen. Lait tulevat voimaan 1.12.2010. (SM lainsäädäntöneuvos Pertti Normia 071 878 8562)

Laki nuorisolain muuttamisesta ja laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 §:n muuttamisesta (HE 1/2010 vp). Nuorisolaissa säädetään menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi. Kunnissa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat nuorten kannalta keskeisimmät toimialat. Laissa säädetään myös etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Lakiin lisätään säännökset tilanteista, joissa salassapitosäännösten estämättä tiettyjen viranomaisen tulee luovuttaa etsivälle nuorisotyölle nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren tavoittamista varten. Nuorelle ei säädetä velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua palvelua. Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisätään säännös oikeudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten. Lait tulevat voimaan 1.1.2011. (OPM hallitusneuvos Tuula Lybeck 09 160 76910)

Laki kalastuslain muuttamisesta (HE 29/2010 vp). Lakiin lisätään säännös valtioneuvoston valtuudesta antaa uhanalaisten eläinlajien suojelemiseksi tarpeellisia asetuksia kalastuksen rajoittamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö voi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan asetuksella antaa uhanalaisten eläinten suojelemiseksi tarpeellisia tarkkarajaisia säännöksiä pyydysten käytöstä. Vesialueen omistajille ja vesialuetta koskevan erityisen oikeuden haltijoille säädetään oikeus saada korvausta valtioneuvostoa koskevan valtuussäännöksen nojalla annettavien kalastusrajoitusten aiheuttamista merkityksellisistä haitoista. Saimaannorppakannan elinvoimaisena säilymiseksi ja saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi voidaan tehdä sopimuksia kalastuksen rajoittamisesta ja kieltämisestä tietyllä vesialueella. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että kalastuslain valvontaa ja rangaistuksia koskevien säännösten uusimisen yhteydessä lakiin lisätään pikaisesti mahdolliset saimaannorpan suojelusopimusten rikkomiseen liittyvät seuraamussäännökset. 2) Eduskunta edellyttää, että suojelusopimuksia koskevien varojen siirtyessä Metsähallitukselta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle huolehditaan siitä, että luonnonsuojeluun varatut määrärahat käytetään täysimääräisesti luonnonsuojeluun, mukaan lukien norpansuojelu. (MMM ylitarkastaja Roni Selén 09 160 52726)

Laki takuueläkkeestä, laki kansaneläkelain 35 ja 70 §:n muuttamisesta, laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 8 ja 41 §:n muuttamisesta, laki vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 3 luvun 4 §:n ja 11 luvun 14 §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 8 luvun 6 §:n muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki elatustukilain 21 §:n muuttamisesta, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta, laki opintotukilain 6 §:n muuttamisesta, laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 b §:n muuttamisesta, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta, laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain 120 §:n muuttamisesta, laki merimieseläkelain 117 §:n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain 61 a §:n muuttamisesta, laki kunnallisen eläkelain 126 §:n muuttamisesta ja laki valtion eläkelain 122 §:n muuttamisesta (HE 50/2010 vp). Takuueläke on uusi taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentulo, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija saa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai työttömyyseläkettä ja että hänen lakisääteiset eläkkeensä yhteenlaskettuna jäävät alle takuueläkkeeksi määritellyn tason. Takuueläke korvaa vähimmäistoimeentulon turvaavana etuutena maahanmuuttajan erityistuen. Täysimääräinen takuueläke on 685 euroa kuukaudessa vuonna 2010 sovellettavassa tasossa. Lait tulevat voimaan 1.3.2011. (STM johtaja Heli Backman 09 160 73918)

Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta ja laki lääkelain 54 a ja 54 e §:n muuttamisesta (HE 180/2009 vp). Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito vähittäismyyntipaikassa kielletään. Tupakkatuotteita ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille, joilta myös kielletään tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito. Tupakkatuotteiden myyjälle säädetään 18 vuoden ikäraja. Tupakointikieltoja laajennetaan muun muassa lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa, asuinkiinteistöjen yhteisissä tiloissa, ulkotiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa ja hotellihuoneissa. Suussa käytettävän tupakan maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen kielletään, mutta sitä saa kuitenkin tuoda maahan omaa henkilökohtaista käyttöä varten matkatavarana rajoitetun määrän. Tupakkatuotteiden vähittäismyynti automaattisesta myyntilaitteesta kielletään. Tupakan myyntirikoksen rangaistusasteikko on sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myyntirikoksena rangaistavaksi säädetään tupakkatuotteen tai tupakointivälineen myyminen, muu vastiketta vastaan luovuttaminen taikka välittäminen alle 18-vuotiaalle sekä suussa käytettävän tupakkatuotteen myyminen, muu vastiketta vastaan luovuttaminen tai välittäminen. Tupakkatuotteen maahantuonti alle 18-vuotiaana sekä suussa käytettävän tupakkatuotteen lain vastainen maahantuonti on rangaistavaa tupakkatuoterikkomuksena. Lisäksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain nimike muutetaan tupakkalaiksi samalla, kun tavoitesäännös uudistetaan. Lääkelakia muutetaan siten, että nikotiinivalmisteita voidaan kauppojen, kioskien ja huoltoasemien lisäksi myydä myös ravitsemisliikkeissä. Lait tulevat voimaan 1.10.2010. Tupakkatuotteiden esilläpitoa koskevalle kielto ja hotellihuoneiden tupakointirajoitukset tulevat kuitenkin voimaan 1.1.2012. Tupakan myynti automaattisesta myyntilaitteesta kielletään 1.1.2015. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 09 160 73787)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta (HE 59/2010 vp). Vakuutetun velvollisuus maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua ja työnantajan velvollisuus maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua koskee vain niitä vakuutettuja, joilla on oikeus saada sairauspäivärahaa. Sairausvakuutuslakiin otetaan EU:n sosiaaliturvalainsäädännöstä aiheutuvat säännökset siitä, milloin ulkomailta maksettavasta eläkkeestä ei makseta Suomessa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Palkkakäsitettä, jota käytetään sairausvakuutusmaksujen perusteena silloin, kun ulkomailla työskentelevä vakuutettu saa verovapaata ulkomaantyötuloa, tarkennetaan. Lisäksi täsmennetään sairausvakuutuslain valtuussäännöstä, joka mahdollistaa YEL-yrittäjiltä päivärahamaksun osana perittävän yrittäjän lisärahoitusosuuden tarkistamisen valtioneuvoston asetuksella. Lait tulevat voimaan 1.1.2011. Sairausvakuutuslain 24 § tulee kuitenkin voimaan jo 1.11.2010. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 09 160 73866)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi (HE 62/2010 vp) sekä esityksestä vuoden 2010 kolmannen lisätalousarvion (HE 62/2010 vp) täydentämisestä (HE 70/2010 vp) merkittäväksi pöytäkirjaan. Eduskunta on 24.6.2010 päättänyt, että vuotta 2010 koskevaa kolmatta lisätalousarviota sovelletaan 1.7.2010 alkaen. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 09 160 33036)

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen ja vahvisti lain Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta (HE 264/2009 vp). Rajajokisopimus kattaa sekä vesi- että kalastusasiat ja korvaa maiden välillä vuonna 1971 tehdyn rajajokisopimuksen. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii Itämeren lohen ja taimenen kalastuksen tehokkaasta säätelystä sekä kansallisesti että yhdessä Ruotsin kanssa ja varautuu käytännön toimin Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 §:n mukaisesti kalakantojen aiempaa kattavampaan suojeluun ja tehokkaampien kalastusmääräysten antamiseen, sekä varmistaa yhteistyössä Ruotsin kanssa tehokkaan kalastuksenvalvonnan toteutumisen rajajokisopimuksen alueella. 2) Eduskunta edellyttää, että kalastuksen säätelyn, valvonnan ja seurannan tuloksista sekä kalastussäännön 16 §:n mukaisista toimista toimitetaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvitys 1.10.2012 mennessä. (MMM vanhempi hallitussihteeri Pekka Kemppainen 09 160 52249)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.8.2010 seuraavat kansainväliset asiat:

Dar es Salaamin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Juhani Toivosen valtuuttaminen toimimaan Suomen edustajana Itä-Afrikan yhteisössä (EAC). (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 09 160 55401)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 20.8.2010 seuraavat asiat:

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle Antiguan ja Barbudan kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 82/2010 vp); 2) Hallituksen esitys eduskunnalle Dominican kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 83/2010 vp); 3) Hallituksen esitys eduskunnalle Grenadan kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 84/2010 vp); 4) Hallituksen esitys eduskunnalle Saint Lucian kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 85/2010 vp); 5) Hallituksen esitys eduskunnalle Monacon kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 105/2010 vp); 6) Hallituksen esitys eduskunnalle Kiinan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 106/2010 vp). (OM neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam 09 160 67686)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän Valtion tilinpäätöskertomuksesta vuodelta 2009 ja Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksesta eduskunnalle valtion varainhoitovuoden 2009 tilinpäätöksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta merkittäväksi pöytäkirjaan. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden asettamista ja aikaansaatujen tulosten raportointia esimerkiksi ympäristöministeriön käyttämän arviointimallin pohjalta. Tavoitteet eduskunnan budjettivaltaa ja päätöksentekoa palvelevasta tilinpäätöskokonaisuudesta ovat yhteiskunnallisten vaikuttavuustietojen osalta joiltakin osin jääneet toteutumatta. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus raportoi verotukiselvityksen tuloksista eduskunnalle mahdollisimman pian ja sisällyttää selvityksen keskeiset johtopäätökset myös seuraavaan tilinpäätöskertomukseen. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon ne toimenpiteet, jotka talousarviolausumista on mietinnössä todettu. 4) Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee selvityksen ja vertaa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kustannuksia ja kokonaistaloudellisia hyötyjä kuntien omana toimintana, ostopalveluna ja ulkoistettuna palveluna. 5) Eduskunta edellyttää, että hallitus raportoi kannanoton kohdissa 14 edellytettyjen toimenpiteiden toteutumisesta seuraavassa tilinpäätöskertomuksessa. (VM valtioneuvoston apulaiscontroller Esko Mustonen 09 160 33097)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.8.2010 seuraavat nimitysasiat:

Göteborgissa olevan konsulaatin päällikön, lähetystöneuvos Eira Parppein edustuston päällikön tehtävän päättyminen 30.9.2010. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 09 160 55401)

Majuri Kari Tapio Aho puolustusasiamieheksi Azerbaidzhaniin sekä apulaispuolustusasiamieheksi Valko-Venäjälle asemapaikkana Moskova, majuri Jussi Uolevi Anttila apulaispuolustusasiamieheksi Valko-Venäjälle asemapaikkana Moskova ja komentaja Veli-Petteri Valkamo puolustusasiamieheksi Ukrainaan asemapaikkana Varsova 23.8.2010 lukien. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 09 160 88121)

Vanhempi osastoesiupseeri Aapo Cederberg puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan (vl 16) edelleen ajaksi 1.10.2010–30.9.2013. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 09 160 88120)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 18.8.2010 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun asetuksen muuttamisesta. Seinäjoen lentoasema lisätään yhdeksi lentoliikenteen kansainvälisistä rajanylityspaikoista. Seinäjoen lentoasemalle suuntautuva ulkorajaliikenne on käytännössä Suomessa toimivien matkanjärjestäjien Suomessa asuville henkilöille järjestämää tilauslentoliikennettä. Seinäjoen lentoasema lisätään niiden matkustajaliikenteen lentoasemien luetteloon, joiden rajatarkastuksista poliisi huolehtii. Nuijamaan satama lisätään kansainvälisen vesiliikenteen huvialuksille tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luetteloon, koska Saimaan kanavan kautta liikennöi huvialuksia. Asetus tulee voimaan 1.9.2010. (SM ylitarkastaja Viivi Männikkö 071 872 1607)

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan pohjoisimman Suomen hirvenmetsästysajan osalta. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirvenpyyntiaika on kokeiluluonteisesti 1.9.-20.9. ja 11.10.-30.11. Tarkoituksena on sovittaa pohjoisimman Suomen hirvenpyyntiaika nykyistä paremmin vallitseviin luonnonolosuhteisiin. Muualla maassa hirvenmetsästysaika on edelleen syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun. Neljässä pohjoisimmassa kunnassa aikaistetun hirvenpyynnin mahdollisia vaikutuksia hirvikantaan seurataan. Hirvenmetsästyksen ajankohtaa arvioidaan lähivuosina laadittavan hirvitalousstrategian yhteydessä. Asetus tulee voimaan 1.9.2010. (MMM osastopäällikkö Pentti Lähteenoja 09 160 53360)

Valtioneuvoston asetus eräiden tekstiilejä koskevien direktiivien täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetuksen 1 §:ssä olevia viittauksia voimassa oleviin direktiiveihin muutetaan, niin että ne vastaavat nykyistä tilannetta. Asetus tulee voimaan 15.9.2010. (TEM kaupallinen neuvos Ilkka Cantell 010 60 63531)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 18.8.2010 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää Joonas Rahkoselle ero työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevan jäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen sosiaalipoliittinen asiantuntija Pirjo Väänänen 1.9.2010 lukien lautakunnan 31.12.2010 päättyväksi toimikaudeksi. (STM neuvotteleva virkamies Minna Liuttu 09 160 74423)

Päätös todeta Ilkka Vainio eronneeksi muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavan jäsenen tehtävästä 31.7.2010 lukien ja nimittää hänen tilalleen Eero Lankia 18.8.2010 lukien ja myöntää Katja Veirrolle ero muutoksenhakijoiden olosuhteita edustavan jäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen Joonas Rahkola 1.9.2010 lukien sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan 31.12.2013 päättyväksi toimikaudeksi. (STM neuvotteleva virkamies Minna Liuttu 09 160 74423)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 18.8.2010 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Jaloselle palkatonta virkavapautta toisen viran hoitamista varten 1.9.2010-28.2.2011. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 09 160 88120)

Valtioneuvosto myönsi valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Jyrki Knuutiselle palkatonta virkavapautta 1.9.2010–31.8.2013. (VM henkilöstöpäällikkö Ulla Vilhu 09 160 34708)

Oikeustieteen lisensiaatti Antti Belinskij maa- ja metsätalousministeriön vanhemman hallitussihteerin virkaan 1.9.2010 lukien. (MMM hallitusneuvos Riitta Itkonen 09 160 53331)

Varatuomari Rauni Hagman patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajan virkaan 1.9.2010-30.8.2017. (TEM henkilöstöjohtaja Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Tom Silfvast sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtajan virkaan 13.9.2010 lukien. (STM kansliapäällikkö Kari Välimäki 09 160 73763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 18.8.2010 seuraavia asioita:

Rikosseuraamuslaitoksen oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen kanssa vuokrasopimus Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen kuuluvan Helsingin vankilan keittiö- ja liikuntarakennuksen perusparannettavista tiloista. Korjaus- ja laajennustyön jälkeen hyötyalaa on 2 870 hym2, bruttoalaa 4 564 brm2 ja tilavuutta 19 180 m3. Keittiö- ja liikuntarakennuksen nykyinen vuokra on 245 961 euroa vuodessa. Arvio uudesta vuokrasta on 956 216 euroa vuodessa. Lisävuokra on noin 705 000 euroa vuodessa. Lisävuokra 15 vuoden aikana on kaikkiaan noin 10,6 miljoonaa euroa. Vastaava arvonlisäverollinen vuokra olisi noin 13 miljoonaa euroa. Perusparannetut tilat otetaan käyttöön marraskuussa 2011. (OM osastopäällikkö Jarmo Littunen 09 160 67783)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

BUDJETTINEUVOTTELUT 19.8.2010

Elvytyksestä siirrytään asteittain kiristävään finanssipolitiikkaan:
Työllisyyttä ja vihreää kasvua

Mari Kiviniemen hallitus sopi vuoden 2011 talousarvioesityksestä. Talousarvioesitys on päättäväinen askel kohti valtiontalouden vastuullista tasapainottamista. Elvytyksestä siirrytään asteittain kiristävään finanssipolitiikkaan, josta veropoliittisten toimenpiteiden osuus on noin 1 miljardia euroa. Lisäksi määräaikaiset ja kertaluonteiset elvytystoimet päättyvät vähitellen ja niiden kustannukset poistuvat asteittain valtion talousarviosta.

Finanssipoliittisen kiristämisen seurauksena valtion velkaantuminen hidastuu. Budjettitalouden alijäämä supistuu ensi vuonna kuluvan vuoden 13,3 miljardista eurosta noin 8,3 miljardiin euroon. Talous- ja työllisyyskehitys on saatu orastavaan kasvuun, mutta maailmantalouden ristiriitaiset näkymät tuovat edelleen epävarmuutta talouskehitykseen.

Työttömyyden arvioidaan kääntyvän ensi vuonna laskuun ollen 8,2 prosenttia. Työllistämistoimien aktivointiasteen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 25 prosenttia.

Kokonaisuudessaan talousarvioesitys jatkaa kuluneen hallituskauden vahvaa painotusta talouden vakauteen, työllisyyteen sekä kestävään kasvuun ja hyvinvointiin koko Suomessa.

Vihreä verouudistus ja uusiutuvan energian paketti

Hallituksen tavoitteena on ympäristön huomioiva kestävä talous, jota toteutetaan uusiutuvan energian paketin ja päästöperusteisen energiaverotuksen kautta sekä siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Kokonaisuudessaan verotuksen painopistettä on kuluvalla vaalikaudella siirretty työn verotuksesta ympäristö- ja terveysvaikutteisiin kulutus-, energia- ja valmisteveroihin noin kaksi miljardia euroa.

Energiaverotus muutetaan polttoaineiden osalta ympäristöohjaavaksi. Verotus perustuu jatkossa energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin. Liikennepolttoaineissa huomioidaan myös lähipäästöt. Muutos keventää ympäristöystävällisten liikennepolttoaineiden verotusta. Samalla energiaveroja korotetaan noin 700 miljoonalla eurolla aiemmin toteutetun työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Korotus ei koske liikenteen polttoaineita.

Hallitus käynnistää täysimääräisesti sovitut toimet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Talousarviossa osoitetaan 55 miljoonaa euroa uusiutuvan energian tuotantotukeen, jota maksetaan tuulivoimalla, biokaasulla, metsähakkeella sekä puupolttoaineella tuotetulle sähkölle. Myös energiapuun haketustuki toteutetaan.

Energiatuen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi lähes 150 miljoonaan euroon, eli noin 85 miljoonalla eurolla vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen lisävaltuudella rahoitetaan muun muassa liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemista.

Hallitus tehostaa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa varaamalla 30 miljoonaa euroa niiden avustuksiin. Tarkoituksena on tukea erityisesti päälämmitysjärjestelmänä käytettävien tehokkaiden lämpöpumppujen käyttöönottoa sekä pellettilämmitykseen siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisissä taloissa.

Itämeren suojelua edistetään. Kolmen miljoonan euron lisärahalla parannetaan erityisesti Saaristomeren tilaa jatkamalla Lounais-Suomen maatalouden vesiensuojelua tehostavaa hanketta.

Jäteveron ympäristöohjausta parannetaan laajentamalla veropohjaa. Veroa korotetaan 10 eurolla tonnilta sekä vuonna 2011 että 2013. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja 40 miljoonalla eurolla vuonna 2011.

Virvoitusjuomaveroa korotetaan ja makeisille, jäätelölle ja niiden kaltaisille valmisteille otetaan käyttöön uusi vero vuoden 2011 alusta lukien. Muutos lisää verotuloja arviolta 100 miljoonalla eurolla vuonna 2011.

Opintojen edistymistä vauhditetaan

Hallituksen tavoitteena on kestävä työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen työuran kaikissa vaiheissa. Hallitus valmisteli opintojen nopeuttamiseksi ja korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi toimenpidekokonaisuuden, joka alentaa keskimääräistä työelämään siirtymisikää tutkinnon suorittaneena.

Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan perusteellisesti. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2013. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevia suositaan lisäämällä ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa sekä siirtämällä korkeakouluopintoja jo suorittaneet erillisvalintakiintiöön.

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi käynnistetään ohjelma. Oppilaanohjaajien saatavuuden ja kelpoisuuden varmistamiseksi käynnistetään oppilaanohjaajakoulutuksen laajennusohjelma.

Toisen asteen yhteishakujärjestelmää ja opiskelijaksi ottamisen perusteita kehitetään siten, että ne tukevat vahvemmin perusasteen päättäneiden ja ilman ammatillista perustutkintoa olevien sijoittumista koulutukseen. Näyttötutkintojärjestelmää hyödynnetään nykyistä tehokkaammin aikuisten koulutuksessa.

Opintojen ohjausta lisätään kaikilla koulutusasteilla ja varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten koulutukseen ohjaamista parannetaan.

Korkeakoulujen rahoituksessa valmistuneiden työllistyminen otetaan osaksi rahoitusjärjestelmää. Opintojen rakennetta kehitetään siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus valmistua nopeammin.

Opintotukea kehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Opintotuen myöntäminen korkeakouluopinnoissa muutetaan kaksiportaisen korkeakoulututkinnon mukaiseksi. Asumislisäkuukaudet lasketaan tukiaikaan. Opintojen seurantaa uudistetaan.

Vaalikauden alussa hallitus teki 15 prosentin tasokorotuksen opintorahaan. Opintotuen riittävyyttä parannetaan vähentämällä opintotuen tarveharkintaisuutta työharjoittelun aikana sekä korottamalla korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea 1,8 miljoonalla eurolla. Opintolainaa kehitetään ja koulumatkatuen saantiedellytyksiä parannetaan koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi.

Harmaata taloutta kitketään

Valtioneuvoston toimintaohjelma talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi turvaa verojen ja maksujen kertymistä sekä tukee tervettä kilpailua.

Osana ohjelman toimeenpanoa kohdennetaan noin 6 miljoonaa euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon, jotta talousrikosten käsittelyä ja varojen takaisinsaantia saadaan tehostettua. Rikoshyödyn takaisinsaamisen tehostamiseksi panostetaan ulosoton erikoisperintään. Tällä turvataan velkojien saatavia ja kasvatetaan vero- ja maksukertymää.

Verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus, jonka tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa. Veroviranomaisille annetaan oikeus vertailutietotarkastusten tekemiseen luottolaitoksissa.

Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011. Sen arvioidaan lisäävän verotuloja vuositasolla 100 miljoonalla eurolla.

Kaikkein pienituloisimpien ostovoima turvataan

Tuloveroperusteita muutetaan siten, ettei ansiotason ja palkansaajamaksujen nousu kiristä työtulojen verotusta eikä eläketulon verotus kiristy suhteessa samansuuruisen palkkatulon verotukseen. Lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennystä nostetaan 50 eurolla 2 250 euroon. Perusvähennyksen nosto parantaa kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa.

Verotuksen kiristymisen kompensointi vähentää verotuottoa vuositasolla 400 miljoonaa euroa, eläketulon veronkevennys 30 miljoonaa euroa ja perusvähennyksen 16 miljoonaa euroa. Kunnille aiheutuvat 129 miljoonan euron verotuottomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.

Takuueläke otetaan käyttöön ja etuuksia sidotaan indeksiin

Perusturvan vahvistamista jatketaan. Yhteiskunnan tukia kohdennetaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi eniten huolenpitoa tarvitseville.

Kaikkein pienempien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa kohennetaan huomattavasti ottamalla käyttöön takuueläke 1.3.2011. Täysimääräinen takuueläke olisi 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Takuueläke nostaa erityisesti pienituloisten naisten eläketuloa, korkeimmillaan jopa noin 170 euroa kuukaudessa eläkeläispuolisoiden osalta. Takuueläkkeen käyttöönotosta aiheutuu valtiolle lisämenoja 94 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Useiden perhe-etuuksien kuluttajahintaindeksiin sitominen vahvistaa erityisesti lapsiperheiden asemaa 1.3.2011 lukien. Näin etuuksien taso nousee jatkossa kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaisesti. Indeksiin sidotaan vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityishoitorahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Tästä koituu valtiolle lisäkustannuksia noin 11 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Sosiaaliturvan käsittelyä lyhentävä takuu toteutetaan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikoja nopeutetaan. Jatkossa perusturvan tasoa arvioidaan lakisääteisesti kerran vaalikaudessa.

Uutta kasvua innovaatioilla ja vienninedistämisellä

Hallitus parantaa yritysten edellytyksiä uuden luomiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan sisältyvät innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen edistämisen määrärahat kasvavat 823 miljoonaan euroon, jossa lisäystä yli 33 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarvioon nähden.

Erityisesti pk-yritysten kasvua tukevan Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen käytettävissä olevia myöntämisvaltuuksia lisätään yli 8 miljoonalla eurolla.

Yritysten kasvua vauhditetaan myös panostamalla viennin edistämiseen 23,6 miljoonaa euroa.

Yliopistojen valtionrahoitus kasvaa 160 miljoonalla eurolla. Muiden kuin Aalto-yliopiston pääomittamiseen varataan yhteensä 125 miljoonaa euroa.

Seinäjoki–Oulu-radan rakentaminen jatkuu

Seinäjoki–Oulu-ratayhteyden rakentamiseen tarvittava 40 miljoonan euron määräraha ensi vuodeksi turvataan. Rahoitus toteutuu osoittamalla lisärahoitusta sekä kohdentamalla uudelleen muista liikennehankkeista säästyviä määrärahoja.

Vuonna 2011 käynnistetään seitsemän uutta liikennehanketta: E 18 Haminan ohikulkutie, Vaasassa Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, Seinäjoki–Oulu-radan palvelutason parantaminen II vaihe, Rovaniemi–Kemijärvi-radan sähköistys, Uudenkaupungin meriväylän syventäminen sekä Pajala–Kolari-kaivoshankkeeseen liittyen Kemi–Äkäsjoki-radan perusparantaminen ja Muonionjoen siltahanke.

Valtio osallistuu Länsimetron rakentamiskustannuksiin enintään 30 prosentin osuudella. Vuonna 2011 rahoitusosuus on 13 miljoonaa euroa.

Perusväylänpidon menoihin osoitetaan määräraha- ja tulorahoitusta noin 963 miljoonaa euroa. Väylästön kehittämisinvestointeihin osoitetaan yhteensä noin 365 miljoonaa euroa, joka käytetään pääosin aiempina vuosina käynnistettyjen 27 liikennehankkeen jatkorahoitukseen.

Poimintoja eri hallinnonalojen määrärahoista

Hallitus kantaa myös globaalia vastuuta. Kehitysyhteistyömäärärahat nousevat 108 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2010 talousarvioon. Kehitysyhteistyömäärärahat suhteessa bruttokansantuloon ovat 0,58 % v. 2011, mikä kasvattaa tasoa määrätietoisesti kohti kansainvälistä 0,7 % tavoitetta.

Suomen ja Venäjän väliseen lähialueyhteistyöhön osoitetaan 15,5 miljoonaa euroa mikä on 4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Venäjän odotetaan lisäävän rahoitusosuuttaan siten, että toiminnan volyymi voi Suomen rahoituksen vähenemisestä huolimatta säilyä viime vuosien tasolla.

Maahanmuuton menoihin osoitetaan yhteensä 203 miljoonaa euroa, josta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon 87 miljoonaa euroa ja kunnille maksettaviin korvauksiin 100 miljoonaa euroa. Kunnille maksettaviin korvauksiin osoitetaan lisämäärärahaa noin 21 miljoonaa euroa vuoden 2010 varsinaisen talousarvion tasoon verrattuna. Lisäksi maahanmuuttoviraston määräaikaisia virkasuhteita jatketaan turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen edelleen lyhentämiseksi.

Läheissuhteissa tapahtuva lievä pahoinpitely muutetaan asianomistajarikoksesta yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille osoitetaan tämän vuoksi lisärahoitusta yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitos oikeutetaan aloittamaan kaksimoottorisen helikopterikaluston uusiminen. Hankinnan kokonaishinta on 62 miljoonaa euroa ja se toteutetaan vuosina 2011–2014. Partioveneiden hankintaa jatketaan myöntämällä vuodelle 2011 rahoitusta 4,2 miljoonaa euroa. Toisen Dornier-lentokoneen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen osoitetaan 3 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston hyväksymän terrorismin torjunnan strategian toimeenpanoon osoitetaan Suojelupoliisille 0,85 miljoonaa euroa.

Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistukseen ja uuden tietojärjestelmän hankintaan osoitetaan yhteensä 6 miljoonaa euroa.

Valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin suunnataan 20 miljoonaa euroa pääosin määrärahasiirtoina. Tavoitteena on sähköisen asioinnin kehittäminen julkisissa palveluissa ja koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteen toimivuuden parantaminen.

Veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista tuettava kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö saa noin 19 miljoonaa euroa lisärahaa. Työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 12,5 miljoonaa euroa.

Saamenkielen kulttuuri- ja kielipesien rahoitukseen kohdennetaan 350 000 euroa toiminnan ja rahoituksen vakiinnuttamiseksi.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen talouden tasapainottamiseen osoitetaan kertalisäyksenä 1 miljoonaa euroa. Suurpetoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausrahoja lisätään.

Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen piiriin otettavasta uudesta pinta-alasta päätetään täydentävässä talousarvioesityksessä.

Mittatekniikan keskuksen toimintamenoihin lisätään 0,7 miljoonaa euroa.

Saimaannorpan suojeluun liittyen vesialueen omistajille maksettaviin sopimuspalkkioihin varataan edelleen 360 000 euroa. Riistanhoitomaksua ehdotetaan korotettavaksi 28 eurosta 30 euroon.

Kansallisen laajakaistahankkeen rahoitukseen osoitetaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle vuoteen 2015 mennessä yhteensä 66 miljoonaa euroa, josta 9,8 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta rahoitetaan laajakaistahanketta noin 25 miljoonalla eurolla.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin varatut määrärahat verrattuna vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon alenevat 22 miljoonalla eurolla alenevan työttömyyden myötä. Vuoden 2011 aktivointiasteen arvioidaan nousevan noin 24,5 prosenttiin.

Rintamaveteraanien kotihoitoon kohdennetaan 2,3 miljoonaa euroa lisää.

Haja-asutusalueiden jätevesiasetusta koskevaa tietoutta edistetään lisäämällä neuvontajärjestelmään 1 miljoonaa euroa.

Valtion korkotuetun asuntotuotannon taso kolminkertaistettiin elvytystoimena vuosiksi 2009–2010. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä tasoa alennetaan, mikä luo tilaa vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle. Tämä on tarpeen, jotta asuntojen kysyntä-tarjonta-suhdetta voitaisiin tasapainottaa ja asuntohintakuplan riskiä lievittää. Sosiaalisten vuokra-asuntojen korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi ehdotetaan 975 miljoonaa euroa ja takausvaltuudeksi täytetakauksellisten ns. välimallin vuokra-asuntojen rakentamislainoille 285 miljoonaa euroa. Erityisryhmien asuntotuotantoa tuetaan 110 miljoonan euron investointiavustuksilla.

Asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin ehdotetaan 90,5 miljoonaa euroa, jolla tuetaan mm. kerros- ja rivitalojen energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvaan energiaan siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa sekä hissien rakentamista. Lisäksi suhdanneluonteisista vuosina 2009–2010 myönnetyistä korjausavustuksista aiheutuvia menoja varaudutaan v. 2011 rahoittamaan yhteensä 121 miljoonalla eurolla, mistä 75 miljoonaa euroa Valtion asuntorahastosta.

Kuntatalouden näkymät parantuneet, mutta määrätietoista menojen hallintaa tarvitaan

Valtion kuntataloutta vahvistaneet toimenpiteet ja odotettua suotuisampi työllisyyskehitys näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu, kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus sekä arvioitua parempi verotulokehitys parantavat kuntatalouden näkymiä.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiin sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2010 verrattuna nettomääräisesti 42 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksia lisätään muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen 21,25 miljoonalla eurolla. Sillä rahoitetaan muun muassa vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamista, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, uuden terveydenhuoltolain toimeenpanoa, päihdeäitien hoidon järjestämistä, lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamista sekä vankilan perheosaston toimintaa.

Lisäksi indeksikorotukset lisäävät valtionosuuksia 152 miljoonaa euroa ja ikärakenteen ja väestön määrän muutokset 56 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia vähentää muun muassa vuonna 2010 toteutetun 30 miljoonan euron väliaikaisen valtionosuuslisäyksen poistuminen.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana vaatii kuitenkin edelleen tiukkaa menokasvun hallintaa. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin noin 3 1/2 prosenttia eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen.

VM tiedote 19.8.: Hallituksen vuoden 2011 talousarvioesityksen tunnuslukuja ja katsaus suhdannenäkymiin http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=303759

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Selvitys kotimaan lentoliikenteen tilanteesta erityisesti Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän lentokentillä luovutettiin 18.8.2010 liikenneministeri Anu Vehviläiselle. Selvityksen mukaan lentoyhteyksien säilyminen edellyttää liiketaloudellisesti riittävää kysyntää. Alueiden sitoutuminen lentoliikenteen käyttämiseen on yhteyksien säilymisen kannalta keskeistä. Vähäliikenteisten lentoreittien käyttöä tukevat muun muassa tiedottaminen, markkinointi ja yhteydenpito alueen yrittäjiin ja kauppakamariin elinkeinoelämän matkustustarpeiden ja liikenteen oikean palvelutason selvittämiseksi. Selvityksessä annetaan yleiskuva kotimaan lentoliikenteen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä yritysmaailman tarpeista. Selvitys on osoitteessa http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964900&name=DLFE-10983.pdf&title=Julkaisuja%2029-2010. Lisätietoja antavat ylijohtaja Minna Kivimäki, p. 09 160 28013 ja hallitusneuvos Silja Ruokola, p. 09 160 28367, liikenne- ja viestintäministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.