Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 12/2010

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 25.3.2010 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 29 §:n muuttamisesta. Asetuksen 29 §:n 2 ja 3 momentissa muutetaan opetusministeriön ja Opetushallituksen valtionapuviranomaisuutta koskevaa tehtäväjakoa esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen valtionavustuksia koskevissa kehittämisavustuksissa. Asetus tulee voimaan 1.4.2010. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 09 160 77271)

Valtioneuvoston asetus elintarvikeneuvottelukunnasta. Asetuksella säädetään maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivan elintarvikeneuvottelukunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja toiminnan järjestämisestä. Asetus tulee voimaan 10.4.2010. (MMM neuvotteleva virkamies Anne Haikonen 09 160 52786)

Valtioneuvoston asetus laivavarusteista annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Muutoksella pannaan täytäntöön komission direktiivi 2009/26/EY, jolla on saatettu laivavarustedirektiivi 96/98/EY vastaamaan muuttuneita laivavarusteita koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja testausstandardeja. Lisäksi asetukseen otetaan kahden vuoden siirtymäsäännös koskien direktiivin liitteeseen A.1 lisättyjen uusien varusteiden markkinoille saattamista ja sijoittamista suomalaisiin aluksiin. Asetus tulee voimaan 6.4.2010. (LVM hallitusneuvos Anna Sotaniemi 09 160 28491)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 25.3.2010 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää Sako Oy:lle maastavientilupa Yhdysvaltoihin. Maastavientiluvan perusteella Sako Oy saa viedä maasta 31.12.2012 mennessä Yhdysvaltoihin 5 000 kappaletta Sako TRG-22 tarkkuuskivääreitä ja 5 000 kappaletta Sako TRG-42 tarkkuuskivääreitä. Tuotteet toimitetaan Beretta U.S.A Corporationille. Sako Oy on osa Beretta-konsernia. Tuotteiden loppukäyttö on urheilu ja metsästys. (PLM asiantuntija Sanna Poutiainen 09 160 88291)

Päätös Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirrettävästä omaisuudesta sekä siirron muista ehdoista. Valtion kiinteistönomistuksia koskevien linjausten mukaisesti valtion kiinteistöhallintoa organisoidaan uudelleen omistajaohjauksen aktivoimiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Linjaukseen liittyen Rajavartiolaitos on siirtänyt hallinnassaan ollutta valtion kiinteistövarallisuutta 31.12.2009 valtiovarainministeriön hallintaan siirrettäväksi edelleen Senaatti-kiinteistöille. Siirto on osa Rajavartiolaitoksen koko kiinteistöhallinnon uudelleenorganisointia, jonka ensimmäinen osa toteutettiin vuoden 2008 alussa. Senaatti-kiinteistöille siirretään yhtä kohdetta lukuun ottamatta koko Rajavartiolaitoksen valtiovarainministeriölle siirtämä kiinteistövarallisuus. Valtiovarainministeriölle jäävä kohde sijaitsee Ahvenanmaan maakunnan alueella, ja on itsehallintolain tulkinnan mukaan luovutettava maakunnalle valtion käytön päättyessä. Rajavartiolaitos on luopunut kohteen käytöstä. Luovuttamista koskeva päätös tehdään sen jälkeen, kun kohteen muut valtion käyttötarpeet on saatu selvitetyksi. Kiinteistövarallisuus siirtyy Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi 1.4.2010 lukien ja sen käyväksi siirtoarvoksi vahvistetaan kuusi miljoonaa euroa. (VM hallitussihteeri Ilkka Koponen 09 160 33018)

Päätös myöntää toimiluvat televisiotoiminnan harjoittamiseksi maanpäällisessä televisioverkossa Discovery Communications Europe Limited:lle (Animal Planet HD), Family Channel Oy:lle, MTV Oy:lle (Canal+ Film HD), MTV Networks AB:lle, Sanoma Television Oy:lle (Nelonen Sport Pro), Turner Entertainment Networks Ltd:lle ja Oy Viasat Finland Ab:lle. Valtioneuvosto julisti 5.11.2009 haettaviksi ohjelmistolupia televisiotoiminnan harjoittamiseen valtakunnallisille maanpäällisille teräväpiirtolähetyksille varatuissa kanavanipuissa HD1 ja HD2. Yleisradio Oy on pyytänyt valtioneuvostoa varaamaan HD1- tai HD2- kanavanipusta tilaa yhdelle yhtiön kanavalle teräväpiirtokoelähetyksiä varten. (LVM neuvotteleva virkamies Jussi Mäkinen 09 160 28498)

Päätös myöntää 1) varatuomari Outi Antilalle ero sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan lakimiesjäsenen henkilökohtaisen varajäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen varatuomari Olli Puustinen ja 2) oikeustieteen kandidaatti Timo Sipilälle ero sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavan jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen asiantuntija Marja Tallavaara. Molemmat 25.3.2010 lukien lautakunnan 31.12.2013 päättyväksi toimikaudeksi. (STM lakimies Inka Hassinen 09 160 73140)

Päätös nimetä suomalais-norjalaisen rajavesistökomission suomalaiset jäsenet sekä komission suomalainen puheenjohtaja 25.3.2010 lukien 31.12.2012 päättyväksi kaudeksi. Jäsenet (varajäsenet suluissa): johtaja Matti Hepola (ylitarkastaja Outi Mähönen) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Katekeetta (yrittäjä Ilmari Tapiola) Utsjoen kunta ja myymälävastaava Minka Portti (poromies Keijo Pirttijärvi) Inarin kunta; puheenjohtaja: johtaja Matti Hepola. (YM neuvotteleva virkamies Hannele Nyroos 050 572 6358)

Päätös määrätä ympäristöministeriön ylitarkastaja, oikeustieteen kandidaatti Kaisa Pelttari valtioneuvoston esittelijäksi. (YM hallitussihteeri Heidi Sederholm 040 014 3898)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 25.3.2010 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 8/2010 vp) eduskunnalle Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan välisestä luovutusmenettelystä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä neuvostossa. Neuvoston päätöksellä on tarkoitus lopullisesti hyväksyä Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä luovuttamismenettelystä tehty sopimus. Sopimuksen lopullinen hyväksyminen neuvostossa edellyttää Euroopan parlamentin hyväksymistä. (OM lainsäädäntöneuvos Sanna Mikkola 09 160 67709)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 25.3.2010 seuraavat nimitysasiat:

Tekninen johtaja Arto Kujala oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston apulaisosastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2010-30.9.2013, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (OM osastopäällikkö Jarmo Littunen 09 160 67783)

Määräaikainen valtionsyyttäjä Anu Maaret Johanna Mantila 1.4.2010-31.12.2013, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi ja määräaikainen kihlakunnansyyttäjä, vanhempi oikeussihteeri Jarmo Sakari Hirvonen 1.4.2010-31.7.2011, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi Valtakunnansyyttäjänviraston kahteen valtionsyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen. (OM osastopäällikkö Jarmo Littunen 09 160 67783)

Diplomi-insinööri, yli-insinööri Ritva Kivi opetusministeriön rakennusneuvoksen virkaan 1.7.2010 lukien. (OPM hallitusneuvos Pia Nyblom 09 160 77099)

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Nina Marita Aalto maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2010-31.7.2012, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM hallitusneuvos Riitta Itkonen 09 160 53331)

Oikeustieteen kandidaatti Kreetta Simola liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2010-31.12.2011, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan Päivi Antikaisen virkavapaan ajaksi. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 09 160 28389)

Ekonomi Juha Severi Keinälä työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvoksen virkaan 1.5.2010 lukien. (TEM henkilöstöjohtaja Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Oikeustieteen maisteri, valtiotieteiden maisteri Virpi Vuorinen sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virkaan 1.4.2010 alkaen. (STM hallitusneuvos Liisa Perttula 09 160 73797)

Oikeustieteen kandidaatti Tia Laine-Ylijoki-Laakso ympäristöministeriön hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 12.4.2010-31.5.2011. (YM hallitusneuvos Riitta Rönn 050 405 9028)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 24.3.2010 seuraavia asioita:

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden interventiorahastosta maksettavista menoista. Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesta interventiovarastoinnista, interventio-ostoista sekä interventiomyynneistä ja ruoka-avusta aiheutuvien menojen maksamista varten Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion talousarvion ulkopuolinen maatalouden interventiorahasto. Asetuksella säädetään tarkemmin Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä rahaston muusta toiminnasta aiheutuvien menojen maksamisesta rahastosta. Asetus tulee voimaan 31.3.2010. (MMM vanhempi hallitussihteeri Jukka Ränkimies 09 160 54773)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 24.3.2010

Suomen osallistuminen kriisinhallintaan Kosovossa

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 24. maaliskuuta keskusteltiin Suomen osallistumisesta kriisinhallintaan Kosovossa ja Washingtonissa huhtikuussa pidettävästä ydinturvahuippukokouksesta ja toukokuussa pidettävästä ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssista.

Naton Kosovossa toimivan KFOR-operaation joukkoja supistetaan asteittain 2009 tehdyn päätöksen mukaisesti. Joukkovähennysten edellytyksenä on tilanteen kehityksen jatkuminen suotuisana. Ensimmäisen vaiheen joukkovähennykset on tehty ja KFOR- joukkojen määrä on tällä hetkellä noin 10 200 sotilasta. Suomi valmistautuu vähentämään osallistumistaan KFOR- operaatiossa merkittävästi tämän vuoden kuluessa.

Tasavallan presidentti osallistuu Washingtonissa 12.-13.4.2010 pidettävään ydinturvahuippukokoukseen. Huippukokoukseen osallistuu 44 maata ja neljä kansainvälistä järjestöä. Huippukokouksessa käsitellään keinoja vahvistaa kansallisia ja kansainvälisiä järjestelyjä sen varmistamiseksi, että ydinaineita ei joudu rikollisiin käsiin.

Ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssissa New Yorkissa 3.-28.5.2010 tavoitellaan suosituksia sopimuksen noudattamisen tehostamiseksi. Suomi toimii sopimuksen vahvistamisen puolesta ja kiinnittää aiempaan tapaan erityistä huomiota taktisten ydinaseiden vähentämiseen.

Lisätietoja: osastopäällikkö Teemu Tanner, ulkoasiainministeriö, p. 09 160 55032, KFOR:n osalta lisäksi puolustusasiainneuvos Helena Partanen, puolustusministeriö, p. 09 160 88135.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 23.3.2010

Sinivihreä hallitus sopi työllisyyslisäbudjetista ja valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011-2014 15 000 nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka

Hallitus sopi tiistaina 23. maaliskuuta kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksestä ja valtiontalouden menokehyksistä vuosille 2011-2014. Lisäbudjetin määrärahalisäykset suunnataan erityisesti työttömyyden lieventämiseen. Kehyspäätöksessä hallitus linjasi lähinnä talousarvion valmistelua vuodelle 2011, joka on tämän hallituksen viimeinen kehysvuosi. Vuosia 2012-2014 koskevat menokehykset ovat lähinnä teknisluonteiset. Niissä on otettu huomioon jo tehtyjen päätösten vaikutukset näiden vuosien menoihin. Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi hallitus tekee poliittiset linjaukset vuosien 2012-2015 valtiontalouden kehyksistä hallitusohjelmansa pohjata.

Hallitus suuntaa 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen

Lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan kaikkiaan noin 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäyksen seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Hallitus tukee myös telakkateollisuutta sekä korjausrakentamista työllisyyden ylläpitämiseksi.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin hallitus esittää n. 33 miljoonan euron määrärahan ja 9 miljoonan euron valtuuden lisäystä erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Määrärahoilla voidaan lisätä työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevia keskimäärin 3 900 henkilöllä. Nuorille suunnattua neuvontapalvelua parannetaan. Starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea lisätään. Nuorille ja vastavalmistuneille otetaan käyttöön työllistämisseteli.

Ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään

Ammatilliseen peruskoulutukseen osoitetaan lisäystä 4,4 miljoonaa euroa. Tällä summalla lisätään ammattistarttikoulutuksen opiskelijamäärää 1 000 opiskelijalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen hallitus lisää kaikkiaan 5,5 miljoonaa euroa. Tästä pääosa eli 4,5 miljoonaa euroa on tarkoitettu oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen lisäämiseksi ja tähän liittyen työnantajille suoritettavan palkkatuen korottamiseksi siten, että koulutuksen piiriin saataisiin 1000 nuorta. Lisäksi 1 miljoonaa euroa kohdennetaan oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen lisäämiseksi 250 opiskelijalla.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetaan lisäystä yhteensä 1,35 miljoonaa euroa. Tästä 0,9 miljoonaa euroa käytetään kansanopistojen opiskelijaviikkojen lisäämiseen koulutuksen järjestämiseksi 300:lle peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle ja 0,45 miljoonaa euroa vastaaviin opintoseteliavustuksiin.

Työllistämismahdollisuuksia luovalle alalle

Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 30 miljoonaa euroa nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Voittovararahoitusta kohdennetaan mm. aineistojen turvaamistyöhön ja digitoimiseen, audiovisuaalisen sekä muun kulttuurin ja luovien alojen tehtäviin, liikunnan perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen sekä nuorten työllisyyttä lisääviin hankkeisiin. Arvion mukaan voittovararahoituksella edistetään kaikkiaan noin 4 700 nuoren työllistymismahdollisuuksia.

Etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 3 miljoonan euron lisäys.

4H-toiminnan valtionapuun suunnataan 0,5 miljoonan euron lisäys, jolla tuetaan nuorten työnhakuvalmiuksien parantamista.

Hallitus esittää 1,5 miljoonaa euroa käytettäväksi nuorten työllistämiseen Metsähallituksen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Osa palkkakuluista maksetaan palkkatuella. Määrärahalla arvioidaan työllistettävän yhteensä yli 100 nuorta eri puolilla Suomea, yhteensä noin 50 henkilötyövuoden verran.

Telakkateollisuuden työttömyyttä torjutaan

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen suunnataan 10 miljoonan euron valtuuden lisäys. Alusluottojen jälleenrahoitukseen esitetään kertaluonteinen 500 miljoonan euron lainavaltuus. Rajavartiolaitokselle esitetään lisätilausvaltuutta 10 partioveneen hankintaan ja lisäksi öljyntorjuntavalmiuksilla varustettujen yhteysalusten hankintoja aikaistetaan. Näillä toimilla pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä. Varaudutaan tukemaan uusia alushankintoja 15 miljoonan ympäristötuella.

Tekesin riskiehtoisiin tutkimus- ja kehityslainoihin esitetään yhteensä 3 miljoonan euron määrärahojen ja 5 miljoonan euron myöntämisvaltuuden lisäystä erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten muuntamiseen mm. kansainvälisille markkinoille kaupallistettaviksi tuotteiksi. Näillä työllistetään arviolta 175 henkilötyövuotta yrityksissä syntyvinä työpaikkoina.

Rakennusalan elvytystoimena käyttöönotettu suhdanneluonteinen kymmenen prosentin korjausavustus osoittautui ennakoitua suositummaksi ja avustushakemuksia tuli yhteensä 2,5 miljardin euron hankkeisiin. Lisätalousarvioon ehdotetaan 125 miljoonan euron avustusvaltuutta aiemman 50 miljoonan euron valtuuden sijaan. Avustukset maksetaan Valtion asuntorahastosta.

Lisätalousarvioesityksen tuloarviot, tasapaino ja velka

Lisätalousarvioesityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti 891 miljoonalla eurolla, josta noin 770 miljoonaa euroa johtuu arvonlisäverokertymän arvion noususta. Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen tuloutusta ehdotetaan nostettavaksi 30 miljoonalla eurolla.

Varsinaisten tulojen 891 miljoonan euron nousu ja määrärahojen 79 miljoonan euron lisäykset huomioon ottaen vuoden 2010 nettolainanottoa voidaan vähentää 812 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotto on 12,2 miljardia euroa vuonna 2010. Sen seurauksena valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan vajaa 77 miljardia euroa, mikä on vajaa 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 30.3.2010.

Syvän taantuman jäljet - valtiontalous alijäämäinen koko kehyskauden

Syvän taantuman jäljet näkyvät julkisessa taloudessa vielä vuosia. Kuluvana vuonna julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän neljään prosenttiin ja ylittävän siten EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun kolmen prosentin alijäämärajan. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta tulevina vuosina, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman uusia kasvua tukevia tai julkista taloutta vahvistavia toimia selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2014.

Hallitus laatii suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi saatuaan käyttöönsä kolmikantaisesti tehtävän valmistelun tulokset budjettiriiheen mennessä.

Kuntataloudella edessä vaikeita vuosia

Kuntatalouden ja erityisesti suurten kaupunkien ja vientiteollisuuskuntien taloustilanne heikentyi viime vuonna nopeasti kunnallisverotulojen kasvun hidastumisen ja erityisesti yhteisöverotulojen romahtamisen myötä. Vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntatalouden vuosikate putosi viidenneksellä ja velkaantuminen jatkui kiihtyvällä vauhdilla. Kunnat paikkasivat kuluvan vuoden talouttaan sekä keskimääräisen kunnallisveroprosentin huomattavalla 0,4 prosenttiyksikön korotuksella että kiinteistöveroprosenttien poikkeuksellisen suurella nostolla.

Vuonna 2010 heikentyneet työllisyysnäkymät ja sitä kautta kunnallisveropohjan heikkeneminen laajentaa kriisin koskemaan koko kuntakenttää. Toipuminen tulee olemaan hidasta, kun verotulojen kehitys on vaimeaa myös vuonna 2011. Mikäli kuntien menojen kasvu ei hidastu olennaisesti ja pysyvästi, kuntatalous pysyy lähivuodet veronkorotusten ja velkaantumisen tiellä.

Kuntatalouden talouskriisin myötä heikentynyt lähtötilanne, lähivuosien näkymien heikkeneminen ja valtiontalouden heikko tilanne nostavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen entistäkin tärkeämmäksi. Kun ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet muuttuvat jatkossa vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään.

Hallitus tukee kuntia peruspalvelujen menoissa

Hallitus päätti jo vuosi sitten merkittävistä kuntataloutta tukevista toimenpiteistä, joiden vaikutus alkoi vuonna 2009 ja ulottuu kehysvuosille 2011-2014. Toimenpiteistä mittavin on vuosille 2009-2011 päätetty kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korottaminen 10 prosenttiyksiköllä, mikä lisää kuntien verotuloja vajaalla 400 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi kuntien kiinteistöveroprosenttien rajoja nostettiin vuoden 2010 alusta. Kuntien menoja alentaa pysyvästi työnantajan kansaneläkemaksun poistuminen vuoden 2010 alusta, jonka vaikutus vuositasolla on 250 miljoonaa euroa.

Eri hallinnonaloilta kunnille maksettavat valtionavut ovat yhteensä 9 855 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kehyskaudella 2011-2014 valtionavut kasvavat nettomääräisesti 360 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia korotetaan hallitusohjelman toteuttamiseen liittyen 21,25 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Lisäys aiheutuu vammaislainsäädännön toteuttamisesta, neuvolapalvelujen ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden palvelujen parantamisesta. Lisäksi kotihoidon tukeen tuleva indeksikorotus lisää valtionosuuksia vajaat 3 miljoonaa euroa. Uudistukset lisäävät kuntien menoja kaikkiaan 31 miljoonaa euroa.

Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen siirtäminen valtiolle 1.9.2010 vähentää peruspalvelujen valtionosuuksia ja vastaavasti kuntien menoja vuositasolla 17,6 miljoonaa euroa.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen maksettavia korvauksia korotetaan 5 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Oppilaitosten perustamishankkeisiin osana valtion elvytystoimia myönnettyjä valtionapuja maksetaan kehyskaudella yhteensä 58 miljoonaa euroa. Lisäksi päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin myönnettyä jälkirahoitteista valtionavustusta maksetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen työllisyyttä ja koulutusta tukevia toimenpiteitä jatketaan vuosina 2011-2014 opetusministeriön hallinnonalalla. Nyt tehtyjen ja aiempien päätösten vaikutuksesta tähän tarkoitukseen liittyvät valtionosuudet kasvavat kehyskaudella noin 63,5 miljoonalla eurolla.

Lisäksi kunnille osoitetaan nuorisotyömäärärahoista kohdennettuja valtionavustuksia noin 20-25 miljoonaa euroa vuositasolla.

Hallitus panostaa hyvinvointiin, osaamiseen, innovaatioihin ja tietojärjestelmiin

Kehyspäätöksen painopisteitä ovat sosiaaliturvan kehittäminen, osaamisen edistäminen, T&K -toiminta sekä ilmasto- ja energiapolitiikka. Työttömyys- ja taloustilanteesta johtuen kehyskauden ensimmäisenä vuotena 2011 panostetaan myös työllisyys- ja koulutustoimiin, joiden määrärahat pysyvät korkealla tasolla. Kehyskauden alkuvuosille kohdentuu menovaikutuksia myös aiemmin päätetyistä elvytystoimenpiteistä.

Kehyskaudella toteutetaan Sata-komitean esityksiä. Jo päätettyjä tärkeitä sosiaalipoliittisia toimia ovat: pienimpien eläkkeiden kohtuullisen tason turvaava ns. takuueläke otetaan käyttöön 1.3.2011 alkaen, indeksisuojan ulkopuolella olleet vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä päivärahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena sairausvakuutuksesta korvattava psykoterapia siirretään Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin 1.1.2011 lukien.

T&K-rahoitusta on vaalikaudella 2007-2011 lisätty hallitusohjelmassa päätetyn 90 miljoona euron korotuksen päälle kaikkiaan 177 miljoonalla eurolla vuoden 2011 tasolla. Julkinen T&K-rahoitus kasvaa vaalikaudella kaikki lisäykset huomioon ottaen yhteensä noin 320 miljoonalla eurolla 2 060 miljoonaan euroon vuonna 2011. Julkisen T&K-rahoituksen bkt-suhde kasvaa vuoden 2007 0,97 prosentista arviolta 1,12 prosenttiin vuodelle 2011.

Vuoden 2010 alussa toteutuneeseen yliopistouudistukseen liittyen säätiö-yliopistojen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston, pääomaan on jo aiemmin päätetty osoittaa yhteensä 150 miljoonaa euroa pääomaa. Kehyspäätöksen myötä valtio varautuu tekemään myös muihin kuin säätiömuotoisiin yliopistoihin vuonna 2011 finanssisijoituksia yhteensä 100 miljoonaa euroa. Valtion sijoituksen todellinen määrä määräytyy aiemman jakosuhdelinjauksen mukaisesti riippuen aidon yksityisen sijoituksen määrästä.

Tietojärjestelmien kehittämiseen osoitetaan monilla hallinnonaloilla huomattavia lisäpanostuksia tuottavuuden edistämiseksi. Valtionhallinnon keskitettyä rahoitusta tuottavuuden edistämiseen kohdennetaan vuonna 2011 muun muassa valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän hankintaan sekä sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmaan (SADe-ohjelma). Poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen (Vitja-hanke) jatkamiseen osoitetaan kehyskaudella yhteensä 11 miljoonaa euroa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien kehittäminen jatkuu vuosittain noin 20 miljoonan euron lisämäärärahalla.

Muita menolinjauksia

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoissa on otettu huomioon Suomen pyrkiminen YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2013-2014.

Hallitus on kansainvälisesti sitoutunut kasvattamaan kehitysyhteistyömäärärahojen osuutta bruttokansantulosta 0,70 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi Suomi on sitoutunut käyttämään ilmastotoimiin kehitysmaissa vuosina 2010-2012 ainakin 110 miljoonaa euroa. Vuodesta 2013 lähtien Suomi on sitoutunut osallistumaan Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa sovittuun pitkäaikaiseen ilmastorahoitukseen kehitysmaille.

Kehyspäätöksessä on varauduttu varsinaisten kehitysyhteistyön määrärahojen kasvuun siten, että määrärahojen taso nousee kuluvan vuoden 0,55 prosentista 0,58 prosenttiin vuonna 2011 suhteessa bruttokansantuloon. Tämä osuus säilyy teknisenä oletuksena seuraavaa hallituskautta koskevina vuosina 2012-2014. Poliittiset linjaukset kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta näiltä vuosilta tekee seuraava hallitus ja eduskunta.

Hallitus tehostaa läheissuhdeväkivallan torjuntaa muuttamalla läheissuhteissa tapahtuvan lievän pahoinpitelyn asianomistajarikoksesta yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Rajavartiolaitoksen kaksimoottorisen helikopterikaluston uusiminen aloitetaan vuodesta 2011 alkaen ja siihen osoitetaan rahoitusta kehyskaudella yhteensä 44 miljoonaa euroa. Hankinnan kokonaishinta on yhteensä 62 miljoonaa euroa, johon haetaan myös Euroopan unionin ulkorajarahaston rahoitusta.

Maahanmuuttohallinnossa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ja kunnille maksettaviin korvauksiin osoitetaan lisärahoitusta keskimäärin 117 miljoonaa euroa vuodessa johtuen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ennakoitua suuremmasta määrästä.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maataloutta, maaseudun kehittämistä ja kalataloutta tuetaan kansallisten ja EU:n yhteisten maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti sekä EU:n rahoituksella että kansallisin varoin.

Maatilojen vuosina 2000-2007 otettujen korkotukilainojen vähimmäiskorkoa alennetaan investoineiden tilojen taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Muutos yhdenmukaistaa näinä vuosina vanhat lainat uusien lainojen kanssa viljelijän vähimmäiskoron osalta.

Hallitus toteuttaa isoja väylähankkeita liikennepoliittisen selonteon mukaisella tavalla. Hankkeita on kehyskaudella käynnissä yhteensä 33 kappaletta. Vuonna 2011 käynnistetään seitsemän uutta hanketta, joita ovat E18 Haminan ohikulkutie, Vt8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt12 Tampereen rantaväylä, Vt19 Seinäjoen itäinen ohitustie, Seinäjoki-Oulu rataosan palvelutason parantamisen II-vaihe, Uudenkaupungin meriväylä ja Rovaniemi-Kemijärvi rataosan sähköistys. Savonlinnan keskustan 2. vaiheen toteuttamiseen varataan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2011.

Kansallisella Laajakaista kaikkien ulottuville -suunnitelmalla parannetaan tietoyhteiskunnan infrastruktuuria. Tähän on varattu yhteensä 66 miljoonaa euroa vuosille 2009-2015.

Työvoimapolitiikan rahoitusta lisätään vuodelle 2011 61 miljoonalla eurolla edelliseen kehyspäätökseen verrattuna. Määrärahavarauksissa otetaan huomioon vuosina 2009 ja 2010 myönnettyjen yritysten kehittämisavustusten ja työllisyysperusteisten investointimenojen valtuuslisäysten aiheuttamat määrärahavaikutukset kehyskaudelle.

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin.

Vuosina 2009 ja 2010 myönnettyjen suhdanneluonteisten kerros- ja rivitalojen korjausavustusten kysyntä ylitti huomattavasti ennakkoarviot. Niistä aiheutuviin maksatuksiin varaudutaan vuosina 2011-2012 kaikkiaan 132 miljoonalla eurolla, josta 75 miljoonaa euroa rahoitetaan Valtion asuntorahastosta.

Tuloarviot

Valtion budjettitalouden tuloarvioiden lähtökohtana on kansantalouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio, josta on johdettu veropohjien kehitysarviot. Kokonaistuotannon elpymisen myötä budjettitalouden tulojen arvioidaan kasvavan 2 prosenttia vuonna 2010 ja kehyskaudella keskimäärin 5 ½ prosenttia vuosittain.

Verotulot, joiden osuus on noin 85 prosenttia budjettitalouden varsinaisista tuloista, arvioidaan kasvavan keskimäärin 6 prosenttia vuosittain kehyskaudella. Veropohjien kasvun lisäksi verotuottoa lisäävät vuosina 2010-2011 voimaan tulevat välillisten verojen korotukset ja valtion yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen alentamisen poistuminen vuonna 2012.

Vuonna 2009 valtion verotulot alenivat kokonaistuotannon supistumisen ja veroperustemuutosten seurauksena 15 prosenttia eli 5,7 miljardilla eurolla. Valtion verotuotot saavuttaisivat nyt tehdyn arvion mukaan vuonna 2012 vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaisen tason ja tarkasteluajanjakson lopussa verotulojen taso olisi 3,1 miljardia euroa korkeampi kuin vuonna 2008.

Ansio- ja pääomatuloveron tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 5 ½ prosenttia vuosittain. Valtion yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin 13 prosenttia vuodessa. Yhteisöverotuoton nopea kasvu on seurausta paitsi yritysten tuloskehityksestä myös siitä, että kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus verovuosille 2009-2011 päättyy kehyskaudella.

Arvonlisäveron tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 4 ½ prosenttia. Kaikkia arvonlisäveroprosentteja korotetaan 1.7.2010 lähtien yhdellä prosenttiyksiköllä ja samalla ravintolaruoan arvonlisävero alennetaan elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentin tasolle 13 prosenttiin.

Valmisteverojen tuoton arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Kasvu painottuu vuoteen 2011, jolloin energiaveroja korotetaan 750 miljoonalla eurolla. Virvoitusjuomaveroa korotetaan ja makeisvero otetaan käyttöön vuoden 2011 alusta lähtien, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 100 miljoonalla eurolla.

Arpajaisveroprosenttia korotetaan 10 prosenttiin vuoden 2011 alusta lukien, mikä kasvattaa verotuloja runsaalla 10 miljoonalla eurolla.

Valtio velkaantuu

Riittävän liikkumatilan luomiseksi ja painopistemuutosten mahdollistamiseksi on kehyspäätöksessä osittain jatkettu vuoden 2010 talousarviossa tehtyjä uudelleenkohdennuksia. Virastojen toimintamenoja alennetaan 47 miljoonalla eurolla vuonna 2011 ja reilulla 30 miljoonalla eurolla kehyskauden muina vuosina.

Valtiontalous on alijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2011 alijäämäksi arvioidaan 8,4 miljardia euroa. Kansantalouden tilinpidon käsittein tämä tarkoittaa 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2014 mennessä alijäämä supistuu 4,0 prosenttiin.

Valtionvelka kasvaa ennusteen mukaan koko kehyskauden ja on vuonna 2014 noin 110 miljardia euroa, mikä on yli 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suhdannenäkymistä

Alustavan ennusteen mukaan kokonaistuotanto kääntyy Suomessa tänä vuonna kasvuun. Yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen myötä bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin prosentin edellisvuodesta. Vuoden 2011 aikana myös yksityiset investoinnit kääntyvät nousuun ja vienti ja kulutus lisääntyvät edelleen, joskin maltillisemmin kuin tänä vuonna. Kokonaistuotannon kasvuksi ensi vuodelle ennustetaan hiukan yli kahta prosenttia. Ulkomaankaupassa käänne positiiviseen suuntaan on tapahtunut. Vientimahdollisuuksia rajoittava tekijä on vientimme suuntautuminen pääosin EU-alueelle, jossa kasvunäkymät ovat keskimääräistä hitaammat. Tänä ja ensi vuonna viennin ennustetaan kasvavan hieman tuontia enemmän, mikä nostaa vaihtotasetta vuoden 2009 pohjalukemista.

Työttömyysasteen nousu on ollut suhdannetilanteeseen nähden vähäistä, mikä johtuu ennen kaikkea lomautuksista ja yritysten halusta pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Työttömien määrä tulee kuluvana vuonna lisääntymään huolimatta kokonaistuotannon kasvusta ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan hieman yli 10 prosenttiin. Korkeimmat työttömyysluvut kuukausitasolla nähtäneen loppukeväästä. Vuonna 2011 tilanne paranee ja työllisyysaste nousee 67 prosenttiin ja työttömyysaste laskee alle 10 prosentin.

Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö, p. 09 160 33036

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Työryhmämietinnöt yleisten tuomio-istuinten asianhallinnan kehittämisestä sekä asiakirjahallinnan, raportoinnin ja sähköisen asioinnin kehittämisestä hallintotuomioistuimissa luovutettiin 23.3.2010 oikeusministeriölle. Työryhmämietintöjen mukaan sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten sähköisiä asianhallintajärjestelmiä olisi kehitettävä, jotta ne palvelisivat nykyistä tehokkaammin sekä tuomioistuinten omaa toimintaa että tietojen siirtoa tuomioistuimesta toiseen ja tietojen vaihtoa muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa. Keskeisenä tavoitteena on muun muassa parantaa oikeudenkäynnin kokonaiskeston seurantaa ja siten ehkäistä viivästymisiä. Yhtenäisillä järjestelmillä saadaan myös vertailukelpoisia tietoja käsitellyistä asioista ja tuomioistuinten toiminnasta. Tietojen avulla voidaan seurata toiminnallisuutta ja tehokkuutta. Tietoja voidaan käyttää nykyistä enemmän myös tuomioistuinten johtamisen välineenä. Raportit ovat osoitteessa http://www.om.fi/1266333684945 ja http://www.om.fi/1266333686146. Lisätietoja antavat erityisasiantuntija Pekka Pärnänen, p. 09 160 67610 (yleiset tuomioistuimet), oikeusministeriö ja vakuutusoikeussihteeri Pekka Patrakka, p. 010 36 43223 (hallintotuomioistuimet).

Rahanpesua koskevien kriminalisointien muutostarpeet -työryhmä luovutti 22.3.2010 mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille. Työryhmä ehdottaa toimia rahanpesun torjunnan tehostamiseksi. Rikoksella hankittujen varojen hallussapito rikoshyödyn peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa tulisi rangaistavaksi ja yritysten ja yhteisöjen rangaistusvastuuta laajennettaisiin. Työryhmä toteaa, että Suomen lainsäädäntö täyttää kansainvälisissä sopimuksissa asetetut velvoitteet. Työryhmä ehdottaa, että rahanpesun tunnusmerkistöön lisättäisiin tekotavaksi rikoksella hankittujen varojen hallussapito. Ehdotuksen mukaan tekijä syyllistyisi rahanpesuun myös silloin, kun varat eivät ole hänen hallussaan, vaan hänellä on niihin määräysvalta. Samalla työryhmä yhdenmukaistaisi lainsäädäntöä siten, että myös yritys tai yhteisö voitaisiin tuomita rahanpesusta, jos se törkeästä huolimattomuudesta osallistuu rahanpesutoimiin. Raportti on osoitteessa http://www.om.fi/1266333677707. Lisätietoja antavat rikosoikeuden professori Jussi Tapani, p. 02 333 5539, Turun yliopisto ja lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen, p. 09 160 67653, oikeusministeriö.

Maanvuokralain tarkistamistyöryhmä luovutti 19.3.2010 mietintönsä oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa muutoksia maanvuokralakiin. Pellonvuokrauksen enimmäisvuokra-aikaa pidennettäisiin ehdotuksen mukaan kymmenellä vuodella. Samalla lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä, joilla selkeytettäisiin ja parannettaisiin vuokralaisen asemaa muun muassa tilanteissa, joissa vuokranantaja rikkoo vuokrasopimuksen ehtoja. Maatalousmaan vuokrauksessa enimmäisaikaa ehdotetaan pidennettäväksi 10 vuodesta 20 vuoteen. Pitkät vuokrasopimukset helpottaisivat maatalouselinkeinon pitkäjänteistä harjoittamista ja mahdollistaisivat nykyistä laajemmin maatalous- ja ympäristötukien myöntämisen vuokramaille. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset siitä, että vuokralainen voi purkaa maanvuokrasopimuksen, jos vuokranantaja rikkoo olennaisesti sopimusehtoja. Raportti on osoitteessa http://www.om.fi/1266333653712. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila, p. 09 160 67719 ja tutkija Sofia Rajamäki, p. 09 160 67673, oikeusministeriö.

Valtiovarainministeriö julkisti 25.3.2010 valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön työryhmän selvityksen metsäteollisuutta palvelevan liikenneinfrastruktuurin lähivuosien rahoitustarpeista. Keskeinen työryhmän johtopäätös on, että lisäpanostuksille ei tällä hetkellä ole tarvetta ottaen huomioon vuosille 2008-2012 rahoitettavaksi jo aiemmin päätetyt 225 miljoonan euron liikennehankkeet. Käynnissä olevien, poikkeuksellisten suurten panostusten hyödyt alkavat näkyä vähitellen tästä vuodesta eteenpäin. Työryhmän mukaan uusia metsäteollisuutta tukevia liikenneinvestointeja tulisi harkita aikaisintaan seuraavan hallitusohjelman yhteydessä. Liikenneinvestoinnit olisi suhteutettava muihin metsäsektoria tukeviin toimiin. Työryhmä toteaa muun muassa, että valtiontalouden synkät näkymät 2010-luvulla pakottavat seuraavan hallituksen harkitsemaan erityisen huolellisesti valtionvarojen käytön kohteita. Raportti on osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/01_budjetit/20100325Metsaet/Metsaeteollisuutta_tukevat_investoinnit.pdf. Lisätietoja antaa apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala, 040 761 2723, valtiovarainministeriö.

Tutkimuksen tietoaineistot -hanke luovutti 19.3.2010 väliraporttinsa opetusministeri Henna Virkkuselle. Raportin mukaan kansallisten, julkisin varoin tuotettujen sähköisten tietoaineistojen ja -varantojen saatavuutta ja käytettävyyttä tulisi parantaa. Selvityksen mukaan tutkijoiden laajempi pääsy tietoaineistoihin kasvattaisi tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehokkuutta sekä jo kerättyjen tietoaineistojen hyödyntämistä. Tietoaineistoihin kohdistuvan tietopolitiikan tulisi olla selkeää ja sen täytyisi toteutua valtioneuvostotasolta, läpi eri hallinnonalojen, aina aineistoja tuottavien organisaatioiden toimintaan asti. Keskeisenä toimenpiteenä selvityksessä esitetään kansallisen tietoinfrastruktuurin vahvistamista. Lainsäädäntöä täytyisi muuttaa tukemaan tutkimuksen ja innovaatioiden roolia tietoyhteiskunnassa sekä takaamaan tietoaineistojen parempi saatavuus. Lisäksi käytänteitä ja toimintakulttuuria tulisi ohjata laadukkaampaan suuntaan suosituksin ja niiden noudattamiseen kannustamalla. Raportti on osoitteessa http://www.csc.fi/csc/julkaisut/oppaat/2010/tutkimuksen-tietoaineistot. Lisätietoja antavat kansleri Ilkka Niiniluoto, p. 09 191 22206, Helsingin yliopisto ja erikoistutkija Markku Suvanen, p. 09 160 77397, opetusministeriö.

Opetusministeriö julkisti 19.3.2010 vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän muistion. Työryhmä ehdottaa uudistuksia vapaata sivistystyötä koskevaan rahoitukseen. Työryhmän mukaan kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen suoritemääriä tulisi lisätä valtion talousarviossa lähemmäs todellista toteutumaa. Kansalaisopistojen rahoituksessa siirryttäisiin ehdotuksen mukaan asteittain yhteen yksikköhintaan kolmen vuoden siirtymäaikana. Kansalaisopistot järjestäisivät jatkossakin taiteen perusopetusta. Opintokeskusten osalta työryhmä esittää muun muassa, että opintokerho-opetusta uudistettaisiin ja sen asemaa vahvistettaisiin ja että opintokerhoja ja muuta opintotoimintaa koskeva rahoitus muodostettaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Avoimen yliopisto-opetuksen osalta työryhmä pitää tärkeänä, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat jatkossakin toimia merkittävinä avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjinä ja että toiminnasta perittävät maksut pysyvät kohtuullisina. Raportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/tr12.pdf?lang=fi. Lisätietoja antaa johtaja Marita Savola, p. 09 160 77315, opetusministeriö.

Selvitys sisämaan yöjunaliikenteen taloudellisista mahdollisuuksista luovutettiin 19.3.2010 liikenneministeri Anu Vehviläiselle. Ulkopuolisen konsulttiselvityksen tavoitteena oli selvittää sisämaan yöjunaliikenteen liikenteellistä tarvetta ja mahdollisuuksia. Työssä tarkastellaan sisämaan yöjunaliikenteen reitti- ja palveluvaihtoehtoja erityisesti Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Lapin näkökulmista. Selvityksen mukaan sisämaan yöjunaliikenteen palauttaminen toisi VR:lle arviolta 30-150 euron tappion yhtä matkustajaa kohden. Selvityksessä arvioidaan, ettei matkustajien maksuhalukkuus ole niin suuri, että he olisivat valmiita maksamaan kyseisen lisäkustannuksen. Selvitystä varten tehtyjen laskelmien mukaan mikään tarkastelluista yöjunayhteysvaihtoehdoista ei ole liike- eikä yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Sisämaan yöjunalinjojen uudelleen perustamisen sijaan palvelutasoa voitaisiin parantaa myös muilla keinoilla. Raportti on osoitteessa http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964900&name=DLFE-10614.pdf&title=Julkaisuja%209-2010. Lisätietoja antavat yli-insinööri Marcus Merin, p. 09 160 28374 ja liikenneneuvos Tuomo Suvanto, p. 09 160 28551, liikenne- ja viestintäministeriö.

Ulkomaalaisomistustyöryhmä luovutti 19.3.2010 mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että nykyinen laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta korvattaisiin uudella lailla. Avoin suhtautuminen kansainvälisiin investointeihin ja maailmankaupan vapauttamiseen on työryhmän mukaan eräs Suomen taloudellisen menestyksen perustekijöistä tulevaisuudessakin. Uusi laki parantaisi valtioneuvoston viimekätisiä mahdollisuuksia puuttua suunniteltuun yritysostoon, kun erittäin tärkeä kansallisen etu niin vaatii. Työryhmä katsoo, että ehdotus on sopusoinnussa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Työryhmä ehdottaa, että yritysostojen valvonta keskitetään työ- ja elinkeinoministe-riöön. Nykyisin puolustusteollisuutta koskevia yritysostoja valvoo puolustusministeriö. Raportti on osoitteessa http://www.tem.fi/files/26397/ulkomaalaisomistustyoryhma10032010_kor.pdf. Lisätietoja antaa ylijohtaja Raimo Luoma, p. 010 60 63621, työ- ja elinkeinoministeriö.

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama Tasa-arvolain toimivuuden seuranta- ja arviointi -hanke julkisti 24.3.2010 loppuraporttinsa. Raportin mukaan tasa-arvolain muutos vuonna 2005 on laittanut vauhtia työpaikkojen tasa-arvosuunnitteluun. Seuraavaksi olisi kiinnitettävä huomiota suunnitelmien laatuun. Visiot tulisi korvata konkreettisilla tasa-arvoteoilla. Palkkakartoitus on raportin mukaan suunnitelman hankalin osa. Tutkimustulokset osoittavat, että työpaikoilla on usein epäselvää, miten kartoitus tulee tehdä ja mihin tietoja käyttää. Osa henkilöstön edustajista ei saa riittävästi tietoa palkoista. Loppuraportti tarjoaa tietoa tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten määrästä ja laadusta sekä työnantajien että henkilöstön edustajien näkökulmasta. Tasa-arvolain toimivuutta arvioidaan myös työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta. Raportti on osoitteessa http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1082856&name=DLFE-11140.pdf. Lisätietoja antavat tutkija Katja Uosukainen, p. 03 3551 7874, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus ja samapalkkaisuusohjelman koordinaattori Outi Viitamaa-Tervonen, p. 09 160 73170, sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.