Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 7/2010

TASAVALLAN PRESIDENTTI

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 19.2.2010 seuraavat lait:

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 258/2009 vp). Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutetaan väliaikaisesti siten, että yliopistot maksavat alempaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksua vuosina 2010–2011. Lakimuutos liittyy vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen yliopistouudistukseen, jonka seurauksena yliopistoille tuli velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksuja. Laki tulee voimaan 1.3.2010. (OPM johtaja Anita Lehikoinen 09 160 77353)

Laki aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 152/2009 vp). Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksiä yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Etuuden määräytymistä muutetaan siten, ettei etuuden kesto määräydy nykyisen ansaintaperiaatteen mukaisesti. Tuen saamisehto ja tukikauden kesto muutetaan kiinteäksi. Kahdeksan vuoden työhistorialla henkilöllä on oikeus 18 kuukautta kestävään aikuiskoulutustukeen. Tuen voi käyttää kerran työuran aikana. Aikuiskoulutustuen tasoa korotetaan siten, että se vastaa työttömyyspäivärahan määrää ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Aikuiskoulutustuen taso määräytyy työttömyyspäivärahaa vastaavalla tavalla. Aikuiskoulutustukea on mahdollista saada soviteltuna silloin, kun kyseessä on osa-aikainen opiskelu ja työstä poissaolosta sovitaan työnantajan kanssa. Sovittelussa otetaan käyttöön suojaosa, jonka alle jäävät tulot eivät vähennä tuen määrää. Osa-aikainen opiskelu kuluttaa tukiaikaa samalla tavoin kuin kokoaikainen opiskelu. Tuen enimmäisaikaan luetaan myös voimassa olevan lain mukaisesti käytetty aikuiskoulutustukiaika. Aikuiskoulutustuen etukäteiskäytöstä luovutaan. Laki tulee voimaan 1.5.2010. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä selvityksen aikuiskoulutuslain toimivuudesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta sekä aikuiskoulutustukea saavien määrästä. (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa 09 160 73204)

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 220/ 2009 vp). Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämisestä ja siihen liittyvien kustannusten korvaamisesta vastaa Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitos voi järjestää tulkkauspalvelun joko tuottamalla palvelun itse tai hankkimalla sen muilta palvelutuottajilta. Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saamisen edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja että hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Tulkkauspalveluja on järjestettävä siten, että kuulonäkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelua järjestetään vähimmäismääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka johtavat tutkintoon tai ammattiin, edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä tai tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä. Vammaispalvelulaista muutetaan vammaisten henkilöiden palveluita koskevaa säännöstä sekä kumotaan tulkkipalveluja koskeva säännös. Lisäksi muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia siten, että tulkkipalvelut poistetaan maksuttomien sosiaalipalvelujen luettelosta. Lait tulevat voimaan 1.9.2010. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää että hallitus antaa 1.6.2010 mennessä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle selvityksen siitä, miten kuntien tulkkauspalveluhenkilöstön asema turvataan vammaisten tulkkauspalveluun liittyvien tehtävien siirtyessä kunnilta valtiolle. (STM hallitussihteeri Jaana Huhta 09 160 74132)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.2.2010 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla tehdyn yleissopimuksen sekä siihen liittyvien ihmisten toisintamisen kieltämisestä ja ihmisalkuperää olevien elinten ja kudosten siirroista tehtyjen lisäpöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimus, lisäpöytäkirjat ja laki (884/2009) tulevat voimaan 1.3.2010. Asetus tulee voimaan 1.3.2010. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 09 160 55713)

Tasavallan presidentin asetus Puolan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (913/2009) tulevat voimaan 11.3.2010. Asetus tulee voimaan 11.3.2010. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 09 160 33163)

Tasavallan presidentin asetus korkeampaan koulutukseen pääsystä Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä pääsystä korkeampaan koulutukseen tehdyn sopimuksen muuttamisesta vuoden 2012 loppuun. Sopimus on voimassa 10.1.2010. Asetus tulee voimaan 26.2.2010. (OPM vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen 09 160 77265)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.2.2010 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen osallistumisesta Maailmanpankin Prototyyppihiilirahastoon (PCF) tehdyn sopimuksen liitteen muutoksen hyväksyminen. Muutos koskee rahaston talousraportoinnin siirtymistä sähköiseen muotoon. (UM lähetystöneuvos Tiina Jortikka-Laitinen 09 160 55590)

Suomen osallistuminen EU:n sotilaalliseen EUTM Somalia-operaatioon Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseksi enintään 10 henkilöllä. Euroopan unionin neuvosto on 25.1.2010 päättänyt perustaa Euroopan unionin sotilasoperaation, jolla koulutetaan Somalian turvallisuusjoukkoja. (UM lähetystöneuvos Anne Huhtamäki 09 160 55485)

Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven tai hänen estyneenä ollessaan sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Bahaman yhteisön välinen sopimus veroasioita koskevista tiedoista. (VM ylitarkastaja Harri Joiniemi 09 160 33158)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 18.2.2010 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia sekä eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta. Asetuksessa säädetään Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kasvin- ja eläintuotantoa koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta. Asetus sisältää säännökset muun muassa valvontojen tekemisestä, tarkastusotoksen määrittämisestä, valvonnan laajentamisesta sekä indikaattoriryhmistä. Neuvoston tilatukiasetuksen (EY) N:o 73/2009 ja sitä täydentävän komission niin sanotun soveltamisasetuksen (EY) N:o 1122/ 2009 nojalla täydentävien ehtojen noudattaminen on suorien tukien, luonnonhaittakorvauksen, ympäristötukien ja eläinten hyvinvointitukien myöntämisen edellytyksenä. Vaikka kaikkia lainsäädännön vaatimuksia on noudatettava, kohdistuu täydentävien ehtojen valvonta valittuihin avainkohtiin eli indikaattoreihin. Täydentävien ehtojen valvonta on käynnistynyt vuonna 2005 ja voimassa olevien täydentävien ehtojen osalta valvonta jatkuu entisin perustein. Uusina indikaattoriryhminä valvotaan maidon- ja munantuotantotilojen hygieniaa ja TSE-taudin leviämisen estämistä. Myös rehujen ja tuotantoeläimiltä kiellettyjen tai tuotantoeläimille hyväksymättömien aineiden osalta on uusia valvontavaatimuksia. Lisäksi eläinten hyvinvoinnin indikaattoreita lisätään tuotantoeläimillä, jotka eivät tällä hetkellä kuulu tarkastusotantaan. Tarkastusotantaan kuuluvat vasikoiden, sikojen ja munivien kanojen lisäksi myös vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat sekä lampaat ja vuohet. Uusina indikaattoreina tarkastetaan lääkityskirjanpito, eläinsuojan olosuhteet, juotto ja ruokinta. Lisäys on tarpeen, jotta indikaattorit kuvaisivat nykyistä yhtenäisemmin eläinsuojelusäädösten noudattamista kotieläintiloilla. Asetus tulee voimaan 1.3.2010. (MMM apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen 09 160 53337)

Valtioneuvoston asetus poronhoitovuodelta 2010/2011 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta. Porojen eläinkohtaista tukea maksetaan tukialueilla C3 ja C4 poronhoitoa harjoittaville ruokakunnille. Tuen saamisen edellytyksenä on, että ruokakuntaan kuuluvat henkilöt omistavat poronhoitovuoden päättyessä vähintään 80 eloporoa. Tuki on 28,50 euroa eloporoa kohti. Tukea voidaan maksaa enintään 171 100 eloporosta. Asetus tulee voimaan 24.2.2010. (MMM vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo 09 160 52793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta. Asetuksella määrätään pesäkohtaisen tuen jakoperusteet, tukitaso ja valvontaseuraamukset. Tukitaso on 21,50 euroa talvehtinutta ja jakautumatonta mehiläisyhteiskuntaa kohti, missä on korotusta 1,50 euroa vuoden 2009 tukitasoon nähden. Asetus tulee voimaan 24.2.2010. (MMM vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo 09 160 52793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Etelä-Suomen maidon tuotantotuen tukitasoja korotetaan 0,3 senttiä litralta ja teurashiehojen tueksi tulee 150 euroa eläintä kohden. Asetuksen liitettä 2 muutetaan siten, että puutarhatuotteiden varastointitukeen käytettävissä olevaa määrärahaa korotetaan 0,2 miljoonalla eurolla ja kasvihuonetuotannon tuen enimmäismäärää alennetaan vastaavalla määrällä. Puutarhatuotteiden varastointituen tasoksi koneellisesti jäähdytetyissä varastoissa tulee 10,6 euroa/m ja muissa varastoissa 6,6 euroa/m. Asetus tulee voimaan 24.2.2010. (MMM vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo 09 160 52793)

Valtioneuvoston asetus tuesta tilaneuvontaan vuonna 2010. Asetuksella säädetään siitä, miten neuvoston tilatukiasetuksen mukaiseen tilaneuvontaan voi saada tukea valtion varoista vuonna 2010. Asetuksessa on säännökset tuen määrästä, myöntämisestä ja maksamisesta. Korvattavien kustannusten enimmäismäärä maatilaa kohden korotetaan 330 euroon. Asetus tulee voimaan 24.2.2010. (MMM vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska 09 160 52229)

Valtioneuvoston asetus erityishuoltopiireistä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Kehitysvammahuollon erityishuoltopiirijakoa muutetaan siten, että Iitin kunta siirretään Kymenlaakson erityishuoltopiiristä Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiriin. Asetus tulee voimaan 1.3.2010. (STM hallitussihteeri Jaana Huhta 09 160 74132)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 18.2.2010 seuraavat päätökset:

Päätös valtion vuoden 2010 talousarviossa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin osoitettujen määrärahojen jakamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain (ELY-keskuksittain). ELY-keskuksille jaetaan 535 200 000 euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön käytettäväksi jätetään 17 200 000 euroa. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen myöntämisvaltuutta jaetaan ELY-keskuksille 102 000 000 euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön käytettäväksi jätetään 8 000 000 euroa. (TEM osastopäällikkö Tuija Oivo 010 60 49040)

Päätös jakaa vuoden 2010 talousarvion EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuuden varat välittävien toimielimien käytettäväksi alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien toimenpideohjelmien toimeenpanoon. Päätöksellä jaetaan välittäville toimielimille myöntämisvaltuutta Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n ja Euroopan sosiaalirahaston ESR:n sekä valtion rahoitusosuutena yhteensä 453 991 000 euroa Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelmien sekä Manner-Suomen ESR-ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. (TEM neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi 010 60 49067)

Päätös alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta 2007–2013 toteuttavien toimenpideohjelmien kansallisen joustovarauksen varojen jakamisesta välittävien toimielimien käytettäväksi äkillisen rakennemuutoksen lieventämiseen. Päätöksellä jaetaan välittäville toimielimille myöntämisvaltuutta Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusosuutena yhteensä 13 264 200 euroa käytettäväksi toimenpideohjelmien mukaisiin toimenpiteisiin. Valtioneuvosto delegoi alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitetta 2007-2013 toteuttavien toimenpideohjelmien kansallisen joustovarauksen jakamatta jäävien varojen päätösvallan työ- ja elinkeinoministeriölle. Valtuudet jaetaan myöhemmin erillisillä työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä välittäville toimielimille saapuvien hakemusten perusteella. (TEM neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi 010 60 49067)

Päätös myöntämisvaltuuden alueellisesta kiintiöinnistä vuonna 2010 valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin hankkeisiin. Vuoden 2010 talousarvion momentilla 32.30.45 on valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisiin avustuksiin käytettävissä myöntämisvaltuutta yhteensä 37 278 000 euroa. Valtuudesta on varattu 12 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla, enintään 9 800 000 euroa käytettäväksi avustuksiin yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi sekä enintään 1 000 000 euroa kyläkauppojen investointeihin myönnettäviin avustuksiin. Päätöksellä jaetaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksille (ELY-keskuksille) em. momentilla äkillisille rakennemuutosalueille varatusta valtuudesta 8 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämien äkillisen rakennemuutoksen alueiden yritystukihankkeisiin. Lisäksi päätöksellä jaetaan ELY-keskuksille vuoden 2010 talousarvion momentin 32.30.45 muuta valtuutta yhteensä 14 478 000 euroa sekä 2 122 000 euroa vuodelta 2009 siirtynyttä ja jakamatta olevaa momentin valtuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö oikeutetaan tarvittaessa ELY-keskusten aloitteesta tekemään muutoksia ELY-keskuskohtaisiin kiintiöihin sekä päättämään vuoden 2010 talousarvion momentin 32.30.45 jakamattoman osuuden eli 14 800 000 euron käytöstä. (TEM ylitarkastaja Sirpa Hautala 010 60 63684)

Päätös myöntämisvaltuuden alueellisesta kiintiöinnistä vuonna 2010 työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2010 talousarvion momentilla 32.30.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) on käytettävissä myöntämisvaltuutta Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta työllisyysperusteisiin investointeihin enintään 15 400 000 euroa, josta 5 000 000 euroa on varattu käytettäväksi äkillisen rakennemuutoksen alueiden hankkeisiin. Päätöksellä jaetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskuksille) työllisyysperusteisiin investointeihin varattu 10 400 000 euron myöntämisvaltuus. Lisäksi päätöksellä jaetaan ELY-keskuksille valtioneuvoston nimeämien äkillisen rakennemuutoksen alueille varattu 5 000 000 euron valtuus työllisyysperusteisiin investointeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö oikeutetaan tarvittaessa ELY-keskusten aloitteesta tekemään muutoksia ELY-keskuskohtaisiin kiintiöihin. (TEM ylitarkastaja Natalia Härkin 010 60 49016)

Päätös osaamiskeskusohjelman perusrahoituksen alueellisesta jaosta vuonna 2010. Osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen osoitetaan 9 000 000 euroa. Maakunnan liitoille jaetaan maakunnan kehittämisrahaa valtioneuvoston ohjelmaan hyväksymien osaamiskeskusten ja liitännäisjäsenten perusrahoitukseen yhteensä 8 700 000 euroa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriölle varataan maakunnan kehittämisrahaa 300 000 euroa osaamiskeskusohjelman valtakunnalliseen kehittämistyöhön. (TEM ylitarkastaja Kari Kainulainen 010 60 64950)

Päätös ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan alueellisesta jaosta vuonna 2010. Kehittämisrahasta, yhteensä 21 156 000 euroa, jaetaan alueittain maakunnan liitoille 18 956 000 euroa ja osoitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle 2 200 000 euroa käytettäväksi eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain, rahoituslaki, (1652/ 2009) 6 §:n ja 7 §:n mukaisiin toimenpiteisiin. (TEM ylitarkastaja Kari Kainulainen 010 60 64950)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 18.2.2010 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi ulkoasiainhallinnon lainsäädäntöneuvos Johanna Suurpäälle palkatonta virkavapautta 1.3.2010–28.2.2015 oikeusministeriön määräaikaisessa johtajan virassa työskentelyä varten. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 09 160 55401)

Valtioneuvosto myönsi puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Jaloselle palkatonta virkavapautta toisen viran hoitamista varten 1.3.2010–31.8.2010. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 09 160 88120)

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvoksen virkaan 1.3.2010 lukien. (MMM hallitusneuvos Riitta Itkonen 09 160 53331)

Master of Science Tiina-Mari Martimo maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.3.–31.8.2010, kuitenkin enintään niin kauan kun virka vakinaisesti täytetään. (MMM hallitusneuvos Riitta Itkonen 09 160 53331)

Oikeustieteen kandidaatti, hallitusneuvos Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston osastopäällikön virkaan 1.3.2010–28.2.2015. Samalla valtioneuvosto myönsi Kivimäelle vastaavaksi ajaksi palkatonta virkavapautta hänen hallitusneuvoksen virastaan liikenne- ja viestintäministeriössä. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 09 160 28389)

Kansainvälisten asiain neuvos, diplomi-insinööri Jukka Uosukainen ympäristöministeriön kansainvälisten asiain neuvoksen virkaan 1.3.2010 lukien. (YM hallitusneuvos Riitta Rainio 050 559 9141)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 17.2.2010 seuraavia asioita:

Valtiovarainministeriön päätös Senaatti-kiinteistöjen palvelutavoitteista ja muista toimintatavoitteista sekä tulostavoitteesta vuodelle 2010. Tuloutustavoite vuoden 2010 voitosta on vähintään 70 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä mahdollisten myyntivoittojen ja -tappioiden vaikutusta, ja mikä suoritetaan vuonna 2011. Voiton tuloutuksen tarkasta määrästä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Vuonna 2010 laitos tulouttaa valtion talousarvioon valtion pääomalainojen korkoina ja lyhennyksinä 169 miljoonaa euroa, takausmaksuina 6 miljoonaa euroa ja tuloutuksena vuoden 2009 tuloksesta vähintään 80 miljoonaa euroa. Vuodelta 2009 maksettavan tuloutuksen tarkasta määrästä päätettäessä on tarkoitus ottaa huomioon laitoksen valtiolle suoritettavat noin 43 miljoonan euron suuruiset yliopistokiinteistöjärjestelyyn liittyvät alv-vähennysten palautukset samoin kuin toisaalta myös mahdolliset tuloutuskykyyn myönteisesti vaikuttavat seikat. (VM alivaltiosihteeri Juhani Turunen 09 160 33007)

Länsi-Suomen veroviraston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa Seinäjoella Alvar Aallonkatu 5:ssä sijaitsevia toimitiloja koskeva vuokrasopimus, joka käsittää 2439 m2:n vuokraamisen 10 vuoden pituiseksi sopimuskaudeksi vuoden 2011 alusta lukien. Sopimusvuokra on noin 44 000 euroa/kuukausi (eli toimistotilan osalta 14,88 euroa/m2) (alv 0 %). Sopimusvuokra sisältää myös ylläpitovuokran (2,50 euroa/ m2/kuukausi), autopaikat ja edelleenvuokrauspalkkion (3 %). Ylläpitovuokraa tarkennetaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti vuosittain. (VM neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 09 160 33161)

Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksen 2009 vahvistaminen. Varautumisrahaston tilikauden voitto 44 354 127,26 euroa siirretään ydinenergialain mukaisesti Fortum Power and Heat Oy:llä ja Teollisuuden Voima Oyj:llä sekä Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella rahastossa olevien rahasto-osuuksien lisäykseksi siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina. Ydinjätehuoltovelvollisia ovat Fortum Power and Heat Oy, Teollisuuden Voima Oyj ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Ydinturvallisuustutkimusrahaston tilikauden kulujäämä 24 128,07 euroa vähennetään kyseisen rahaston pääomasta. Lisäksi Ydinjätetutkimusrahaston tilikauden tuottojäämä 248 915,67 euroa lisätään rahaston pääomaan käytettäväksi ydinenergialaissa säädettyihin tarkoituksiin vuonna 2010. Valtion ydinjätehuoltorahaston taseen loppusumma tilikauden päättyessä oli noin 1,8 miljardia euroa. (TEM ylitarkastaja Eriika Melkas 010 60 64103)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. Asetuksen voimassaoloaikaa jatketaan kahdella kuukaudella, huhtikuun loppuun 2010 asti. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy helmikuun lopussa 2010. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa on valmisteilla uusi asetus viraston maksullisista suoritteista, jonka on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa 2010. Asetus tulee voimaan 24.2.2010. (STM hallitussihteeri Anne Koskela 09 160 74340)

Vuoden 2009 talousarvion momentilla 33.02.20 (Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot) olevan määrärahan ylittäminen 381 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu avausten ennakoitua suuremmasta lukumäärästä, palkkioperusteisten avausten lisääntymisestä ja kustannustason noususta. (STM finanssisihteeri Tuula Karhu 09 160 74354)

Vuoden 2009 talousarvion momentilla 33.60.33 (Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin) olevan määrärahan ylittäminen 1 419 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu erikoislääkärikoulutuksen ja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen korvattujen koulutuskuukausien määrän kasvusta. (STM finanssisihteeri Tuula Karhu 09 160 74354)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sotilasvammalain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun tulorajan tarkistamisesta. Sotilasvammalain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tulee tarkistaa täyteen täydennyskorkoon oikeuttavaa tulorajaa indeksikehitystä vastaavalle tasolle, jos eläketaso on indeksikehityksen johdosta olennaisesti muuttunut. Tulorajaa nostetaan 4 837 eurosta 5 327 euroon 1.3.2010 lukien. Asetus tulee voimaan 1.3.2010. (STM hallitussihteeri Jaana Huhta 09 160 74132)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 18.2.2010

Valtion tietohallinnon konserniohjausta vahvistetaan

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 18.2.2010 valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) toteuttamiseksi tekemää esitystä valtion konserniohjauksen vahvistamisesta. Tavoitteena on, että valtion konserniohjaus tietohallintoasioissa sekä julkisen hallinnon tietohallinnon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja -sopivuus voitaisiin toteuttaa lakiin perustuvana viranomaisohjauksena. Syysistuntokaudella 2010 on tarkoitus antaa eduskunnalle tätä tarkoittava lakiesitys.

Ministerivaliokunta linjasi myös, että SADe-ohjelmassa jatketaan palvelukokonaisuuksien sekä yhteisten sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittämistä. Tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut.

SADe-ohjelmassa kehitettäviksi palvelukokonaisuuksiksi on nimetty Oppijan palvelukokonaisuus, Osallistumisympäristö, Oma terveys, Rakennettu ympäristö ja asuminen, Työnantajan palvelukokonaisuus, Kansalaisen hyvinvointipalveluiden suunnittelu sekä Yrityksen perustajan palvelukokonaisuus. Kustakin kokonaisuudesta tehdään esiselvitys sekä kustannushyötyanalyysi, minkä jälkeen päätetään palvelukokonaisuuden toteutuksesta.

Tavoitteena on, että palvelukokonaisuuksista muodostuu yhteentoimiva asiakaslähtöinen verkosto, johon voidaan vaivatta liittää myös ohjelmaan kuulumattomia julkisen hallinnon viranomaisten kehittämiä asiointipalveluja. Kunkin palvelukokonaisuuden kehittämistä varten perustetaan yhteistyöryhmä, johon osallistuu laaja-alaisesti palveluja järjestäviä viranomaisia.

SADe-ohjelmassa kehitetään myös palvelukokonaisuuksien toteuttamista tukevia palveluja. Näitä ovat mm. Kansalaisen asiointitili, Suomi.fi- ja Yritys-Suomi-portaalit, kansalaisten yleisneuvontapalvelu, etäpalvelut sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin palvelualusta.

SADe-ohjelman taustalla on hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 6.3.2009 hyväksymä kannanotto sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Ohjelman toimikausi päättyy helmikuussa 2014. Ohjelman vetovastuussa on valtiovarainministeriö. Ohjelman johtoryhmänä toimivassa julkisen hallinnon neuvottelukunnassa (JUHTA) on edustettuna kaikki ministeriöt, kunnat, Suomen Kuntaliitto, Kansaneläkelaitos, SITRA ja TEKES sekä pysyvänä asiantuntijana tietosuojavaltuutettu.

SADe-ohjelman toteuttamissuunnitelma 2009–2014 ja muu ohjelman materiaali: www.vm.fi/sade

Lisätietoja: valtiosihteeri Mika Rossi p. 09 160 33048, ylijohtaja Silja Hiironniemi, p. 09 160 33201 ja SADe-ohjelmapäällikkö Maire Ahopelto, p. 09 160 33470, etunimi.sukunimi@vm.fi.

HALLITUKSEN ILTAKOULU 17.2.2010

Hallitus linjasi kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamista

Hallitus hyväksyi iltakoulussaan keskiviikkona 17. helmikuuta kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamista koskevat linjaukset. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n hallitukselle esittämät linjaukset liittyvät muun muassa järjestöjen verotuksen kehittämiseen sekä järjestöille myönnettäviin valtionavustuksiin. Kilpailuneutraliteetin merkityksestä verotukseen toteutetaan selvitys, jonka pohjalta arvioidaan kansallinen liikkumavara järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen. Järjestöjen verokohtelun selkeyttämiseksi Verohallitus täsmentää yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevaa ohjeistustaan.

Järjestöt ovat yleisesti viime vuosina kokeneet toimintaympäristönsä vaikeutuneen. Esimerkiksi järjestöjen verotuksen on koettu kiristyneen ilman, että lainsäädäntö olisi tällä alueella muuttunut. Yksi järjestöjen kokemista muutossuunnista liittyy julkisen vallan, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin rooleihin ja keskinäiseen asemaan. Kansalaisjärjestöjen toiminta nivoutuu yhä tiiviimmin julkiseen palvelutoimintaan ja rinnastuu toisaalta yritysten voittoa tavoittelevaan toimintaan, mikä merkitsee, että kansalaisyhteiskunta kokee yhä useammin joutuvansa sovittamaan toimintaansa näiden yhteiskunnan muiden osa-alueiden toimintalogiikkaan ja pelisääntöihin.

Kansalaisjärjestöt tuottavat yleishyödyllisiä palveluja, jotka muodostavat merkittävän osan yhteiskunnan palvelurakennetta. Eri väestöryhmille tärkeitä palveluja tuotetaan monesti yksinomaan järjestöjen kautta.

Valtioneuvosto haluaa turvata järjestöjen roolin erityisesti sellaisilla palvelualueilla, joiden kaupallinen merkitys on vähäinen. EU-sääntelyyn liittyen on mahdollista kansallisesti turvata tällaisten palvelujen saatavuus määrittelemällä niille julkisen palvelun velvoite. Tällöin kilpailusääntöjen soveltamisesta voidaan poiketa ja myöntää valtion tukea palvelun tuottamiseen. Valtioneuvosto päätti selvittää, mitkä palvelut on perusteltua määritellä tällä tavoin.

Lisäksi tehdään selvitys järjestöjen julkiseen rahoitukseen ja valtionhallinnon avustuskäytäntöihin liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. Siinä mm. kartoitetaan tarvetta vahvistaa valtion avustuksiin liittyviä neuvonta- ja tukipalveluja ja arvioidaan EU-tukien maksatuksen viiveiden vuoksi luotavan kansallisen puskurirahaston toteutusta.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE on valtioneuvoston vuonna 2007 asettama neuvottelukunta, jonka tehtävänä on kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan vuorovaikutuksen parantaminen ja järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on nähty tärkeäksi myös hallituksen 4. helmikuuta tekemässä demokratian edistämistä koskevassa periaatepäätöksessä. Periaatepäätöksessä kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuudella nähdään olevan suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnille, osallisuudelle ja vaikutusmahdollisuuksille.

Lisätietoja: kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n puheenjohtaja Jukka Pekkala (SLU), p. 040 562 1989, varapuheenjohtaja Riitta Särkelä (STKL), p. 050 63 663, sekä erityisavustaja Johanna Hautakorpi, oikeusministeriö, p. 09 160 67506

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Talouskasvun edellytysten vahvistamista tarkastellut työryhmä luovutti 17.2.2010 väliraporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle. Työryhmän mukaan tietoyhteiskunnan mahdollisuudet toimintatapojen muuttamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen ovat ensisijaisen tärkeitä Suomen tulevaisuuden kannalta. Tietoyhteiskunta edellyttää uutta osaamista ja ajattelua sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Uusilla ratkaisuilla voidaan nostaa työntekijöiden tuottavuutta, turvata hyvinvointipalvelut työvoiman vähetessä ja tukea Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä. Raportti on osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2010/r0110-kestavasta-kasvusta/pdf/fi.pdf. Lisätietoja antavat pääsihteeri Ville Kaitila, p. 09 160 22354 ja ekonomisti Pekka Sinko, p. 09 160 22177, valtioneuvoston kanslia.

Kauhajoen koulusurmia selvittänyt tutkintalautakunta luovutti 17.2.2010 raporttinsa oikeusministeri Tuija Braxille. Tutkintalautakunta suosittaa tietyntyyppisten aseiden kieltämistä ja aselupaehtojen tiukentamista. Tutkintalautakunta ehdottaa myös muita toimia, joiden tarkoituksena on parantaa turvallisuutta, terveydenhuoltoa sekä vuorovaikutusta oppilaitoksissa. Nuorten mielenterveyshoidon kehittämiseksi tutkintalautakunta suosittaa muun muassa, että alle 23-vuotiaille ei aloitettaisi mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta. Raportti on osoitteessa http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Selvityksiajaohjeita/Selvitystenjaohjeiden-arkisto/Selvityksiajaohjeita2010/1247668612061. Lisätietoja antavat tutkintalautakunnan puheenjohtaja Pekka Sauri, p. 0500 433 464 ja johtava tutkija Kai Valonen, p. 040 500 9992.

Edunvalvonta-asioiden selvitystyöryhmä luovutti 16.2.2010 mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille. Työryhmä lisäisi holhousviranomaisten eli maistraattien mahdollisuuksia myöntää helpotuksia edunvalvojien tilivelvollisuuteen. Lisäksi täsmennettäisiin holhousviranomaisten tilintarkastusvelvollisuuden sisältöä. Tavoitteena on helpottaa erityisesti läheisensä edunvalvojana toimivien työtä. Tavoitteena on myös vähentää holhousviranomaisten omaa työtä ja turvata työvoiman riittävyyttä, sillä edunvalvontapalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Työryhmä ehdottaa lainmuutoksia, joilla lisättäisiin mahdollisuuksia myöntää vapautuksia tai helpotuksia edunvalvojien velvollisuuteen antaa ns. vuositili. Raportti on osoitteessa http://www.om.fi/1247668593495. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Markku Helin, p. 09 160 67665 ja lainsäädäntöneuvos Salla Lötjönen, p. 09 160 67703, oikeusministeriö.

Onnettomuustutkintatyöryhmä luovutti 12.2.2010 mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa uuden turvallisuustutkintalain säätämistä nykyisen onnettomuustutkintalain tilalle. Nykyinen laki käsittää säännökset suuronnettomuuksien ja niiden vaaratilanteiden sekä ilmailussa, raideliikenteessä ja vesiliikenteessä tapahtuneiden onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta. Näiden lisäksi työryhmä ehdottaa, että jatkossa turvallisuustutkinta voitaisiin tehdä harkinnan mukaan myös muun onnettomuuden tai vaaratilanteen johdosta. Tutkinnan tarkoituksena olisi turvallisuuden lisääminen ja vastaavien tapahtumien ennalta ehkäiseminen. Lisäksi ehdotetaan, että turvallisuustutkinta voitaisiin suorittaa myös sellaisista erityisen vakavista poikkeuksellisista tapahtumista, jotka eivät ole onnettomuuksia. Uuteen lakiin sisältyisi säännökset muun muassa turvallisuustutkinnan organisoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Onnettomuuksien tutkinnasta vastaisi edelleen Onnettomuustutkintakeskus, jonka nimi ehdotetaan muutettavaksi Turvallisuustutkintakeskukseksi. Raportti on osoitteessa http://www.om.fi/1247668572057. Lisätietoja antavat lainsäädäntösihteeri Minna Laherto, p. 09 160 67661, oikeusministeriö ja varatuomari Kari Lehtola, p. 050 559 9100.

Esitys Suomen koulutusvientistrategiaksi luovutettiin 16.2.2010 opetusministeri Henna Virkkuselle. Koulutuksesta halutaan tulevaisuudessa Suomelle merkittävä vientiala. Haasteina nähdään muun muassa tuotteistaminen, lainsäädännön kehittäminen ja rahoituskysymykset. Strategian valmistellut työryhmä ehdottaa, että suomalaisen koulutusviennin edistämiseksi perustettaisiin vahva yritysklusteri, jota koordinoisi Finpro. Klusterin tehtävänä olisi hakea ja tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, yhdistää suomalaistoimijoita laajemmaksi verkostoksi ja vahvistaa alan liiketaloudellista osaamista Suomessa. Toiminta käynnistettäisiin jo keväällä 2010. Korkeakoulujen rooli nähdään keskeisenä koulutusviennin edistämisessä. Strategiassa korkeakouluja patistetaankin aktiivisesti vientitoimintansa kehittämiseen. Koulutusvientistrategia on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/koulutusvienti/liitteet/koulutusvientistrategia.pdf. Lisätietoja antavat valtiosihteeri Heljä Misukka, p. 09 160 77162 ja kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi, p. 09 160 77388, opetusministeriö.

Ammatillisten aineiden opettajien sekä rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia selvittänyt työryhmä luovutti 12.2.2010 loppuraporttinsa opetusministeri Henna Virkkuselle. Työryhmän mukaan voimassa olevat kelpoisuusvaatimukset ovat edelleen pääsääntöisesti toimivat. Työryhmä esittää ammatillisten opettajien kelpoisuusvaatimuksien selkeyttämistä siten, että vastaisuudessa ammatillisten opintojen opettajien pohjakoulutusvaatimuksena olisi pääsääntöisesti soveltuva korkeakoulututkinto tai sen puuttuessa korkein opetustehtävää vastaavan alan tutkinto. Ammatillisen koulutuksen rehtoreilta edellytettäisiin työryhmän mukaan vastaisuudessa ylempää korkeakoulututkintoa, opettajan kelpoisuutta, riittävää työkokemusta opetusalan tehtävissä sekä riittävää opetushallinnon tuntemusta. Rehtoriksi voitaisiin myös ottaa henkilö, mikäli tämä kolmen vuoden kuluessa suorittaisi opettajan pedagogiset opinnot. Raportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/tr05.pdf?lang=fi. Lisätietoja antaa johtaja Mika Tammilehto, puh. 09 160 77391, opetusministeriö.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 15.2.2010 työryhmäraportin Keiteleen kanavan kehittämisestä. Työryhmän mukaan Keiteleen kanavan parantamiselle ei tällä hetkellä ole osoitettavissa yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Työryhmä pohti mahdollisuuksia hyödyntää Keiteleen kanavaa erityisesti metsähakkeen kuljetuksiin. Työryhmän arvion mukaan lyhyellä aikavälillä pääosa metsähakkeen kuljetusketjuista perustuu tienvarsihaketukseen ja maanteitse tapahtuvaan hakkeen kuljetukseen käyttökohteelle. Keiteleen ja Päijänteen alueella ei ole taloudellisia edellytyksiä metsähaketta kuljettavalle uudentyyppiselle alukselle, koska kuljetusmatkat ovat lyhyehköt ja hankinta-alue rajoittunut. Raportti on osoitteessa http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964900&name=DLFE-10508.pdf&title=Julkaisuja%203-2010. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Mikael Nyberg, p. 09 160 28474, liikenne- ja viestintäministeriö.

Metsähallituksen selvitys Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä luovutettiin 18.2.2010 ympäristöministeriölle. Selvityksessä arvioidaan eri tapoja suojella Sipoonkorven ja sen läheisten Natura 2000 -alueiden luontoarvoja. Eräs mahdollisuus suojelun toteuttamiseksi on kansallispuiston perustaminen valtion maille. Selvityksen mukaan luontoarvoiltaan monipuolinen Sipoonkorpi muodostaisi tärkeän lisän kansallispuistoverkostoon. Sipoonkorpi sijaitsee Itä-Uudellamaalla ja on osa pääkaupunkiseutua ympäröivää viherkehää. Runsaan kävijämäärän ja kuntien kasvupaineiden vuoksi alueen luontoarvoja tulisi suojella ja virkistyspalveluita kehittää, mihin kansallispuisto tarjoaa parhaan mahdollisuuden. Raportti on osoitteessa http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Luonnonsuojelu/Suojelualueet/Kansallispuistot/Sipoonkorpi/Documents/Sipoonkorpi_selvitys.pdf. Lisätietoja antavat ylijohtaja Timo Tanninen, p. 040 531 9335 ja ympäristöneuvos JukkaPekka Flander, p. 050 302 7597, ympäristöministeriö.

Biojäte-energiatyöryhmä luovutti 16.2.2010 raporttinsa ympäristöministeri Paula Lehtomäelle. Työryhmä ehdottaa, että biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikoille kiellettäisiin. Kaatopaikalle sijoitettu biohajoava jäte synnyttää hajotessaan metaania, joka on yli kaksikymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä pitäisi työryhmän mukaan muutoinkin tehostaa sekä muun muassa vauhdittaa biohajoavien jätteiden energiakäytön lupakäsittelyä ja kaavoitusta. Raportti on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=115426&lan=fi. Lisätietoja antaa ympäristöneuvos Jaakko Ojala, p. 050 362 2035, ympäristöministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.