Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 47/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.11.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 254/2009 vp) laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta. Toimivaltaisten viranomaisten nimet muutetaan vastaamaan liikennehallinnon virastouudistuksesta ja valtion aluehallinnon uudistuksesta johtuvia muutoksia. Ajoneuvohallintokeskukselle säädetty toimivalta ja tehtävät siirretään Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lääninhallituksille säädetty toimivalta ja tehtävät siirretään toimivaltaisille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.11.2009 seuraavat lait:

Laki ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n muuttamisesta ja laki luottotietolain muuttamisesta (HE 93/2009 vp). Muutetaan ulosottokaaren ja luottotietolain säännöksiä, jotka koskevat ulosottotietojen käyttöä luottotietotarkoituksessa. Maksuhäiriömerkintä poistetaan, kun ulosoton määräaika, yleensä 15 vuotta, on kulunut umpeen ja saatava on siten lopullisesti vanhentunut. Uusi merkintä kuitenkin tehdään, jos ulosoton määräaikaa jatketaan tuomiolla. Tieto yli kaksi vuotta jatkuneesta palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksesta merkitään luottotietorekisteriin. Jos velkajärjestelyn maksuohjelma on rauennut velallisen omasta hakemuksesta, tieto velkajärjestelystä poistetaan luottotietorekisteristä lyhyessä määräajassa. Tuomioistuimen vahvistama sovinto ei enää johda maksuhäiriömerkinnän tekemiseen. Lait tulevat voimaan 1.4.2010. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Linna 160 67718)

Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta, laki kunnallisen eläkelain voimaanpanolain 3 §:n muuttamisesta ja laki valtion eläkelain muuttamisesta (HE 170/2009 vp). Tarkoituksena on parantaa nuorena työkyvyttömäksi tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa sekä estää eläkkeen pieneneminen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja korotetaan 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansionalenemasta poistetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. (VM hallitusneuvos Erik Strömberg 160 32204)

Laki aluehallintovirastoista, laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa, laki taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki työsuojeluhallinnosta annetun lain muuttamisesta, laki valtion virkamieslain 4 ja 7 §:n muuttamisesta, laki liikuntalain muuttamisesta ja laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (HE 59/2009 vp). Aluehallinnon uudistuksessa valtion aluehallinto (lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot) kootaan kahteen monialaiseen viranomaiskokonaisuuteen, jotka ovat aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Uudet aluehallintoviranomaiset, kuusi aluehallintovirastoa ja 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle annetaan seikkaperäinen selonteko vuoden 2012 loppuun mennessä aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta ottaen huomioon muun ohella 1) uudistuksen eri tavoitteet, 2) virastojen ja keskusten toiminta-ajatus, toimiala ja tehtävät, 3) aluejakojen toimivuus, 4) asiakas- ja kansalaislähtöisyyden toteutuminen sekä palvelujen saatavuus kielelliset palvelut mukaan lukien, 5) ohjausjärjestelmä ja johtaminen, 6) taloudelliset resurssit ja henkilöstön asema, 7) tuottavuus ja vaikuttavuus, 8) asioiden käsittelyn riippumattomuus ja puolueettomuus sekä oikeusturva, 9) viranomaisyhteistyö eri hallinnon tasoilla ja niiden välillä ja 10) alueellisen tahdonmuodostuksen käytännön vaikuttavuus valtion toimenpiteissä sekä että tarvittaessa ryhdytään jo aikaisemmin uudistuksen seurannan edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan presidentin lausuma; Aluehallinnon uudistamisen yleisenä tavoitteena on luoda kansalaisia tehokkaasti ja tuloksellisesti palveleva aluehallinto, johon sisältyy myös kielellisten oikeuksien toteutuminen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunnossaan (PeVL 21/2009) ja hallintovaliokunta mietinnössään (HaVM 13/2009) ovat kiinnittäneet kielellisiin oikeuksiin huomiota. Perustuslakimme mukaan kansalliskieliämme ovat suomi ja ruotsi. Perustuslain 17 ja 122 §:t ovat perustana kielellisten oikeuksien turvaamiselle. Kansalaisten on voitava luottaa mahdollisissa jatkokäsittelyissäkin siihen, että hyvää hallintoa noudatetaan vakaasti ja että kielelliset oikeudet turvataan lainsäädännön toimeenpanossa ja soveltamisessa. (VM lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen 160 32242)

Laki Suomen Akatemiasta (HE 27/2009 vp). Laki sisältää perussäännökset Suomen Akatemian tehtävistä, hallinnosta ja organisaatiosta, päätöksentekoelimistä, ratkaisuvallan käytöstä ja akateemikon arvonimistä. Akatemian toimielimiä ja päätöksentekoa koskevia säännöksiä siirretään asetustasolta lakiin ja laissa olevia asetuksenantovaltuuksia täsmennetään. Akatemian hallituksen kokoonpanoon tehdään eräitä muutoksia. Yliopistouudistukseen liittyen Akatemian tutkimusvirkajärjestelmää muutetaan siten, että jatkossa akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat toimivat työsuhteessa niihin organisaatioihin, joissa he työskentelevät. Tutkijajärjestelmä säilyy muutoin entisellään. Laki sisältää siirtymäsäännöksen, jolla turvataan tutkimusviroissa siirtymävaiheessa olevien henkilöiden asema. Laki tulee voimaan 1.1.2010. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa Suomen Akatemiaa koskevan lainuudistuksen toteutumista ja vaikutuksia ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella. (OPM johtaja Anita Lehikoinen 160 77424)

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 107/2009 vp). Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutetaan siten, että siinä säädetään ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi järjestettävästä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta. Koulutus on suunnattu erityisesti sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Koulutukseen voivat tarvittaessa osallistua myös ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen keskeyttäneet. Koulutus ei pääsääntöisesti ole tarkoitettu erityisopetuksen tarpeessa oleville opiskelijoille eikä se korvaa perusopetuksen lisäopetusta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että ammatilliseen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että opetusministeriö seuraa ammatillisen koulutuksen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen pääsyä, koulutuksen määrää, alueellisen saatavuuden kattavuutta ja koulutuksen vaikuttavuutta ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuonna 2012. (OPM johtaja Mika Tammilehto 160 77391)

Laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta ja laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 191/2009 vp). Sairaankuljetuspalveluiden tarjoamiseksi tarvittavaa lupaa ja sairaankuljetusajoneuvolla tehdyn matkan korvaustaksan vahvistamista koskevia säännöksiä muutetaan. Sairaankuljetusluvan myöntäminen perustuu yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin, mikä vastaa paremmin sairaankuljetuksen asemaa osana terveydenhuoltoa. Sairaankuljetuspalvelut ovat samanlaisen lupamenettelyn ja samanlaisten lupaedellytysten piirissä kuin muutkin yksityisen terveydenhuollon palvelut. Lupaviranomaisen on myönnettävä lupa, jos laissa säädetyt lupaedellytykset täyttyvät. Sairausvakuutuslakiin lisätään valtuutussäännös, jonka nojalla valtioneuvosto vahvistaa asetuksella sairaankuljetusajoneuvon käytön korvausperusteena olevan korvaustaksan. Lisäksi sairausvakuutuslaissa säädetään yöpymisrahan korvaamisesta tilanteissa, joissa vakuutettu on raskauden vuoksi joutunut yöpymään terveydenhuollon toimintayksikön läheisyydessä. Lait tulevat voimaan 3.12.2009. (STM johtaja Pekka Järvinen 160 73800)

Laki kansaneläkelain muuttamisesta, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain kumoamisesta ja laki Verohallinnosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 147/2009 vp). Työnantajien kansaneläkemaksu poistetaan kaikilta työnantajilta vuoden 2010 alusta. Samalla tarkistetaan kansaneläkelain säännöksiä, jotka koskevat Kansaneläkelaitokselle maksettavaa valtion osuutta ja kansaneläkerahaston varojen vähimmäismäärää. Kansaneläkelaitoksen osuutta verotuskustannuksista alennetaan. Työnantajan kansaneläkemaksun poistumisen jälkeen valtio rahoittaa yksin sekä kansaneläkkeiden kustannukset että kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimintakulut. Työnantajan sosiaaliturvamaksuna maksetaan työnantajan sairausvakuutusmaksua. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Suomen tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja vahvisti lain Espanjan kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 168/2009 vp). Suomen tasavalta ja Espanjan kuningaskunta ovat 9.6.2009 allekirjoittaneet sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa Suomen ja Espanjan välisessä yhteistyössä tarpeellisten arkaluonteisten tietojen suojaaminen. Sopimusta sovelletaan salassa pidettävien tietojen välittämiseen ja suojaamiseen Suomen ja Espanjan välillä ulko-, puolustus-, turvallisuus- ja teollisuusasioissa. Sopimusteksti pohjautuu pitkälti Suomen mallisopimukseen. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen hallituksen ja Sierra Leonen erityistuomioistuimen välisen sopimuksen erityistuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta ja vahvisti lain erityistuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta Sierra Leonen erityistuomioistuimen kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta ja lain kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 120/2009 vp). Suomen hallituksen ja Sierra Leonen erityistuomioistuimen välinen sopimus erityistuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta allekirjoitettiin 29.6.2009. Sopimuksen mukaan tuomioistuimen määräämiä vankeusrangaistuksia voidaan panna täytäntöön Suomessa, mikäli Suomi tapauskohtaisen harkinnan perusteella suostuu tuomioistuimen esittämään täytäntöönpanopyyntöön. Ensiksi mainitun lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Toiseksi mainittu laki tulee voimaan 1.1.2010. (UM lähetystöneuvos Anu Saarela 160 55726)

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Espanjan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin, Italian, Ranskan, Ruotsin ja Saksan välillä ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta COALWNW-ohjelmasta tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain Suomen, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Espanjan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin, Italian, Ranskan, Ruotsin ja Saksan välillä ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta COALWNW-ohjelmasta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan soveltamisesta (HE 186/2009 vp). Pöytäkirja koskee tutkimusyhteistyötä ja standardointia ohjelmistoradioihin liittyvän aaltomuototeknologian alalla. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (PLM hallitusneuvos Jouko Tuloisela 160 88126)

Tasavallan presidentti hyväksyi Puolan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Puolan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 113/2009 vp). Puolan kanssa tehty tuloverosopimus rakentuu eräin poikkeuksin OECD:n laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi eräät Bermudan kanssa tuloverotuksesta tehdyt sopimukset ja vahvisti lain eräiden Bermudan kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 126/2009 vp). Hyväksytään Bermudan kanssa veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehty sopimus, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehty sopimus. Sopimusten ensisijainen tarkoitus on verotietojenvaihdon mahdollistaminen sekä luonnollisten henkilöiden, rajoitetussa määrin myös yritysten, kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimukset rakentuvat eräin poikkeuksin OECD:n laatimille mallisopimuksille. Sopimukset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona osapuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimusten voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi eräät Caymansaarten kanssa tuloverotuksesta tehdyt sopimukset ja vahvisti lain eräiden Caymansaarten kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 127/2009 vp). Hyväksytään Caymansaarten kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehty sopimus, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehty sopimus. Sopimusten ensisijainen tarkoitus on verotietojenvaihdon mahdollistaminen sekä luonnollisten henkilöiden, rajoitetussa määrin myös yritysten, kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimukset rakentuvat eräin poikkeuksin OECD:n laatimille mallisopimuksille. Sopimukset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimusten voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi eräät Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa tuloverotuksesta tehdyt sopimukset ja vahvisti lain eräiden Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 128/2009 vp). Hyväksytään Brittiläisten Neitsytsaarien kanssa hallituksen välillä veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehty sopimus, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehty sopimus. Sopimusten ensisijainen tarkoitus on verotietojenvaihdon mahdollistaminen sekä luonnollisten henkilöiden, rajoitetussa määrin myös yritysten, kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimukset rakentuvat eräin poikkeuksin OECD:n laatimille mallisopimuksille. Sopimukset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolten hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimusten voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi Belgian kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain Belgian kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 198/2009 vp). Pöytäkirjan tarkoituksena on mahdollistaa verotietojen vaihtaminen maiden välillä. Pöytäkirja rakentuu OECD:n laatimalle mallisopimukselle. Pöytäkirja tulee voimaan sinä päivänä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi eräät Alankomaiden kanssa Alankomaiden Antillien osalta tehdyt tuloverotusta koskevat sopimukset ja vahvisti lain eräiden Alankomaiden kanssa Alankomaiden Antillien osalta tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 199/2009 vp). Verotietojenvaihtoa koskevan sopimuksen tarkoitus on mahdollistaa verotietojen vaihtaminen. Sopimus rakentuu OECD:n laatimalle mallisopimukselle. Taloussuhteiden edistämistä koskevalla sopimuksella myönnetään Alankomaiden Antilleilta saatavalle tietylle liiketulolle ja osingolle verovapaus Suomessa. Sopimuspuolten on ilmoitettava toisilleen niiden kansallisten toimien suorittamisesta, joita niiden lainsäädäntö sopimusten voimaantulemiseksi edellyttää. Sopimukset tulevat voimaan näistä ilmoituksista myöhemmän vastaanottamista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi eräät Alankomaiden kanssa Aruban osalta tehdyt tuloverotusta koskevat sopimukset ja vahvisti lain eräiden Alankomaiden kanssa Aruban osalta tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 200/2009 vp). Verotietojenvaihtoa koskevan sopimuksen tarkoitus on mahdollistaa verotietojen vaihtaminen. Sopimus rakentuu pitkälti OECD:n laatimalle mallisopimukselle. Taloussuhteiden edistämistä koskevalla sopimuksella myönnetään Arubalta saatavalle tietylle liiketulolle ja osingolle verovapaus Suomessa. Sopimuspuolten on ilmoitettava toisilleen niiden kansallisten toimien suorittamisesta, joita niiden lainsäädäntö sopimusten voimaantulemiseksi edellyttää. Sopimukset tulevat voimaan näistä ilmoituksista myöhemmän vastaanottamista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 204/2009 vp). Pöytäkirjan tarkoituksena on mahdollistaa verotietojen vaihtaminen. Lisäksi siinä täsmennetään eläkkeen käsitettä sekä alennetaan suorien osinkojen verovapauden edellyttämän omistuksen vähimmäismäärää. Pöytäkirja rakentuu pääsääntöisesti OECD:n laatimalle malliverosopimukselle. Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi Luxemburgin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain Luxemburgin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 160/2009 vp). Pöytäkirjan tarkoituksena on mahdollistaa verotietojen vaihtaminen. Pöytäkirja rakentuu OECD:n laatimille mallisopimuksille. Pöytäkirja tulee voimaan sinä päivänä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.11.2009 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Keski-Afrikan tasavallassa ja Tshadissa (MINURCAT) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yhteistyöpöytäkirja tulee voimaan 13.11.2009. 13.11.2009 annettu laki tulee voimaan 25.11.2009. Asetus tulee voimaan 25.11.2009. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.11.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Eräiden Euroopan valtioiden hallitusten Ariane-, Vega- ja Sojuz-kantorakettien käyttövaiheesta Guyanan avaruuskeskuksessa antaman julistuksen hyväksyminen. Hyväksymisen yhteydessä Suomi tekee seuraavansisältöisen varauman: Ariane-, Vega- ja Sojuz-kantoraketin käyttämisen jonkun muun ESA:n jäsenmaan tai jonkun kolmannen osapuolen toimesta ei voida tulkita sisältävän Suomen valtion vastuuta. Julistuksella osapuolet sopivat yhteisestä kehyksestä Euroopan avaruusjärjestön kehittämien kantorakettien ja Guyanan avaruuskeskuksessa käytettävän Sojuz-kantoraketin vuoden 2008 jälkeistä käyttövaihetta varten sekä Ariane-kantoraketin tuotantoa koskevan järjestelmän jatkoksi. (TEM johtaja Henrik Räihä 010 60 63617)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.11.2009 seuraavat nimitysasiat:

Bernin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Alpo Rusin sivuakkreditointi Vatikaaniin ja Canberran suurlähetystön päälliköksi 1.1.2010 lukien määrätyn suurlähettiläs Maija Lähteenmäen sivuakkreditointi Fidziin. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 19.11.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 6 §:n muuttamisesta. Koulutustoimikunnat ja koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä voidaan asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan eli koulutustoimikuntien ja koordinaatioryhmän toimikausi voi tarvittaessa olla asetuksessa määriteltyä toimikauden enimmäiskestoa lyhyempi. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (OPM hallitussihteeri Piritta Väinölä 160 77443)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosentista vuonna 2010. Kansaneläkelaitoksen tekemien laskemien perusteella vuoden 2010 maksut ovat: vakuutetun sairaanhoitomaksu 1,47 prosenttia (+ 0,19), maksu eläke- ja etuustulosta 1,64 prosenttia (+ 0,19), palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 0,93 prosenttia (+ 0,23), YEL-yrittäjän lisärahoitusosuus 0,12 prosenttia (+ 0,03) ja työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,23 prosenttia (+ 0,23). Asetus tulee voimaan 1.1.2010 ja on voimassa 31.12.2010 saakka. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Valtioneuvosto antoi 20.11.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta. Aluehallinnon uudistus edellyttää valtioneuvoston ohjesäännön 2 ja 3 lukujen eräiden säännösten muuttamista. Muutoksilla tarkistetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välistä toimivallanjaon määrittelyä sekä sisäasiainministeriön, valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimialasäännöksiä. Saamen kielilain 9 §:n mukaan saamelaisia erityisesti koskevat lait ja muut säädökset sekä valtiosopimukset julkaistaan valtioneuvoston niin päättäessä Suomen säädöskokoelmassa. Valtioneuvoston ohjesääntöä täsmennetään siten, että tässä pykälässä valtioneuvostolla tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistuntoa. Maa- ja metsätalousministeriön toimialalle lisätään kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, koska nämä siirtyvät 1.1.2010 lukien käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (VNK hallitussihteeri Marika Paavilainen 160 24026)

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista. Laki aluehallintovirastoista sekä laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta tulevat voimaan 1.1.2010. Näiden lakien voimaantullessa lakkaavat lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot ja niiden tilalle perustetaan aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Asetuksella säädetään aluehallintovirastojen nimistä, toimialueista ja toimipaikoista, virastojen organisaatiosta ja tehtäväjaosta, vastuualueiden sijoittumisesta aluehallintovirastoihin ja niiden toimialueista, johtavista virkamiehistä, virastojen hallintopalvelujen vastuuyksiköstä, virastojen ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksiköstä, virastojen alaisten maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksiköstä, virastojen tietohallintoyksiköstä, aluehallintovirastojen toimialueesta ja toimivallasta eräissä tehtävissä, virastojen strategisen suunnittelun ja ohjauksen sisällöstä ja menettelytavoista, virastojen toiminnallisen ohjauksen sisällöstä ja menettelytavoista, virkojen kelpoisuusehdoista sekä voimaantulosta ja siirtymäkauden järjestelyistä. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (VM lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen 160 32242)

Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta. Asetuksella muutetaan virkamiesasetuksen 1 §:n 1 kohta, 3 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohta sekä 28 §:n 1 momentin 3 kohta. Muutokset johtuvat poliisin hallintorakenteen uudistamisesta, erityisesti poliisihallituksen perustamiseen liittyen. 3 §:n 2 momentin 2 kohdan osalta muutostarpeeseen vaikuttaa myös valtion aluehallinnon uudistus. Muutokset tehdään sisäasiainministeriön pyynnön pohjalta. Valtion virkamiesasetuksen 1 §:n 1 kohdasta poistetaan virat, joita muiden säädösmuutosten myötä ei enää ole tarpeellista luetella kyseisessä kohdassa. 3 §:n ja 28 §:n muutokset liittyvät poliisihallituksen ja aluehallintovirastojen perustamiseen, ja ne ovat teknisluonteisia. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (VM työmarkkinalakimies Jussi Luomajärvi 160 34965)

Valtioneuvoston asetus aina määräajaksi täytettävistä viroista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksen 1 §:ään lisätään uusi 5 kohta aiemmin kumotun 5 kohdan tilalle. Uudessa 5 kohdassa säädetään aluehallintovirastojen ylijohtajien, aluehallintovirastojen vastuualueiden johtajien (ei kuitenkaan poliisitoimen ja työsuojelun tehtäviä hoitavien vastuualueiden johtajan virat) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuualueiden johtajan virat täytettäväksi aina määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (VM työmarkkinalakimies Jussi Luomajärvi 160 34965)

Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun asetuksen 1 ja 2 §:n muuttamisesta. Maakuntien yhteistoiminnan järjestämisen tukeminen lisätään ministeriön tehtäviin. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (TEM hallitusneuvos Matti Ilonen 010 60 49003)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (TEM hallitusneuvos Matti Ilonen 010 60 49003)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.11.2009 seuraavat päätökset:

Päätös Puolustusvoimien romumateriaalin myynnistä. (PLM hallitusneuvos Jouko Tuloisela 160 88126)

Päätös määrätä opetusministeriön ylitarkastaja Kirsi Lähde valtioneuvoston esittelijäksi. (OPM hallitusneuvos Pia Nyblom 160 77099)

Päätös oikeuttaa valtioneuvoston kanslia perustamaan uusi valtion kokonaan omistama Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy -niminen osakeyhtiö sekä allekirjoittamaan yhtiön perustamissopimus ja muut perustamiseen liittyvät asiakirjat. Kanslia oikeutetaan merkitsemään valtion puolesta kaikki perustettavan osakeyhtiön osakkeet ja maksamaan osakkeista 2 500 euron vähimmäispääomaa vastaava määrä sekä muut perustamiskustannukset. (OPM neuvotteleva virkamies Matti Hietanen 160 77008)

Päätös asettaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta toimikaudeksi 1.12.2009-30.11.2012. Kokoonpano: puheenjohtaja: professori emeritus Hannu Saloniemi; varapuheenjohtaja: toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry.; jäsenet (varajäsenet suluissa): maataloustuotanto: kotieläinasiamies Vuokko Puurula (maitoasiamies Sami Kilpeläinen) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. ja maanviljelijä Kjell-Göran Paxal (maanviljelijä Fredrik Ström) Svenska lantbruksproducenternas centralförbund - SLC rf., yhteiskuntatieteellinen tutkimus: nuorempi tutkija Saara Kupsala Joensuun yliopisto (tutkija Birgitta Wahlberg Åbo Akademi), taloudellinen tutkimus: erikoistutkija Jarkko Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (professori Matti Ylätalo Helsingin yliopisto), tuotantoeläinten hyvinvointia koskeva tutkimus: professori Anna Valros Helsingin yliopisto (professori Jaakko Mononen Kuopion yliopisto), tuotantoeläinten pitoon liittyvä etiikka: professori Outi VainioKivinen Helsingin yliopisto (tutkija Kreeta Ranki Turun yliopisto, osastopäällikkö Matti Aho (apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen) maa- ja metsätalousministeriö, pääjohtaja Jaana Husu-Kallio (yksikön johtaja Jaana Mikkola) Elintarviketurvallisuusvirasto, käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevä viranomainen: läänineläinlääkäri Hanna Lounela Oulun lääninhallitus (hyvinvointieläinlääkäri Aila Rauatmaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä), vapaaehtoinen eläinsuojelutyö: tuotantoeläinvastaava Henri Pätsi (toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö) Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. ja toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara Eläinsuojeluliitto Animalia ry. (toimittaja Riikka Suominen Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry.), maataloustuottajille annettava neuvonta: kotieläinagronomi Sanna Nokka (kehityspäällikkö Juho Kyntäjä) ProAgrian Keskusten Liitto ry., elintarviketeollisuus: laatupäällikkö Elias Jukola LSO Foods Oy (projektieläinlääkäri Tuomas Herva Elintarviketeollisuusliitto ry.), vähittäiskauppa: johtaja Ilkka Nieminen (elintarvikeasiantuntija Merja Söderström) Päivittäistavarakauppa ry. ja kuluttajat: ravitsemusasiantuntija Annika Marniemi (pääsihteeri Sinikka Turunen) Suomen Kuluttajaliitto ry. (MMM eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb 160 53386)

Päätös myöntää Classicus Oy:lle toimilupa valtakunnalliseen tai siihen rinnastettavaan analogisiseen radiotoimintaan taajuuskokonaisuudella 8 ajalle 1.12.2009-31.12.2011. Toimiluvan nojalla lähetettävän radio-ohjelmiston musiikkisisällön tulee olla pääasiassa klassista musiikkia. Toimilupaa hakivat myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi, NRJ Finland Oy Ab, Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy, Sanoma Entertainment Oy ja SBS Finland Oy. (LVM neuvotteleva virkamies Jussi Mäkinen 160 28498)

Päätös hyväksyä KOKO:n (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) kansallisen ohjelma-asiakirjan täydentäminen, ohjelma-alueiden nimeäminen sekä kansallisten teemaverkostojen käynnistämisestä ja ohjelmaa koskevista periaatteista päättäminen. KOKO on alueiden kehittämisestä annetun laissa tarkoitettu erityisohjelma. KOKO:n ohjelmakausi on 2010-2013. KOKO:n ohjelma-asiakirja sisältää esityksen ohjelman yleisistä toimintaperiaatteista, kansallisista verkostoista sekä ohjelma-alueista. (TEM aluekehitysjohtaja Janne Antikainen 010 60 64915)

Päätös vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa lisätyn myöntämisvaltuuden alueellisesta kiintiöimisestä TE-keskuksille työllisyysperusteisiin investointeihin. Valtion vuoden 2009 talousarvion momentilla 32.30.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) on Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta käytettävissä myöntämisvaltuutta työllisyysperusteisiin investointeihin 16 400 000 euroa, josta 5 000 000 euroa on varattu käytettäväksi äkillisen rakennemuutoksen alueiden hankkeisiin. Valtion vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentin valtuutta lisättiin 5 000 000 eurolla. Vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa momentin 32.30.64 myöntämisvaltuutta lisättiin jälkirahoitusvaltuutena yhteensä 8 000 000 eurolla, josta 3 000 000 euroa on äkillisille rakennemuutoksen alueille siten, että tästä valtuudesta saa aiheutua valtiolle menoja aikaisintaan vuonna 2012. Tästä valtuudesta voidaan tehdä päätöksiä ainoastaan momentin 32.30.64 hankkeisiin, joissa valtuus osoitetaan tai myönnetään kunnille ja kuntayhtymille sekä yhteisöille ja säätiöille siten, että valtio korvaa aiheutuneet menot aikaisintaan vuonna 2012. Tätä valtuutta ei voida osoittaa tai myöntää valtion virastoille ja laitoksille. Päätöksellä jaetaan valtioneuvoston nimeämien äkillisen rakennemuutoksen alueille vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa lisätty työllisyysperusteisten investointien 3 000 000 euron valtuus Pohjois-Pohjanmaan-, Kaakkois-Suomen- ja Pohjois-Savon TE-keskuksille. (TEM ylitarkastaja Natalia Härkin 010 60 49016)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.11.2009 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, lainsäädäntösihteeri Maria Susanna Guseff ulkoasiainministeriön lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.12.2009 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

Vanhempi oikeussihteeri, lainsäädäntöneuvos Tuomo Antero Antila oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.1.2010 lukien. (OM lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen 160 67713)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 19.11.2009 seuraavia asioita:

Vuoden 2010 työeläkevakuutusmaksun vahvistaminen. Eläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen perustuvan eläkevastuun täydennyskertoimen arvo on 0,24 prosenttia 1.1.2010 lukien, kun voimassa oleva arvo on 0,00 prosenttia. Perustekoron arvo on 3,50 prosenttia voimassa olevan arvon ollessa 3,00 prosenttia. Vuonna 2010 keskimääräinen työntekijän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksu on 22,0 prosenttia palkoista, joka on samansuuruinen kuin vuonna 2009. Tähän maksuun annetaan tilapäinen 0,6 prosenttiyksikön alennus, jolla on tarkoitus purkaa vuodesta 2010 alkaen työttömyyseläkkeiden rahoitusylijäämää. Viimeiset työttömyyseläke-erät maksetaan vuonna 2012 työttömyyseläkevakuutuksen päättyessä. Alennuksesta puolet kohdistetaan työntekijän eläkemaksuun ja puolet sellaiseen työnantajan maksuun, joka perustuu tariffimaksuun. Työnantajat, joilta perittävä vakuutusmaksu perustuu osittain tariffimaksuun, tulevat tilapäisen alennuksen piiriin tariffimaksuosuutensa mukaisessa suhteessa. Työttömyyseläkeliikkeen ylijäämän palautus tehdään siten samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeistä muodostuneen ylijäämän palautus. Työntekijän eläkemaksu on alle 53-vuotiaille 4,5 prosenttia vuonna 2010. Tämä on 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009. 53 vuotta täyttäneen työntekijän maksu on 5,7 prosenttia vuonna 2010 eli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009. Työnantajan maksuksi vuonna 2010 muodostuu keskimäärin 16,9 prosenttia. Maksuun tulee 0,1 prosenttiyksikön korotus vuoteen 2009 nähden. (STM johtaja Antero Kiviniemi 160 73878)

Vuoden 2009 talousarvion momentilla 33.10.51 (Lapsilisät) olevan 1 426 000 000 euron arviomäärärahan ylittäminen 1 500 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu vuonna 2009 syntyneiden lasten ennakoitua suuremmasta lukumäärästä. (STM finanssisihteeri Tuula Karhu 160 74354)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 17.11.2009

Halke käsitteli aluehallintouudistuksen asetuksia

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) käsitteli kokouksessaan 17. marraskuuta 2009 valtiovarainministeriössä valmisteltua luonnosta aluehallintovirastoja koskevaksi valtioneuvoston asetukseksi sekä työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltua luonnosta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia koskevaksi valtioneuvoston asetukseksi.

Asetukset on tarkoitus esitellä valtioneuvostolle perjantaina heti sen jälkeen, kun tasavallan presidentti on vahvistanut virastoja ja keskuksia koskevat eduskunnan hyväksymät lait.

Asetuksissa on tarkoitus säätää mm. aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten nimistä, toimialueista ja toimipaikoista, organisoinnista ja tehtäväjaosta, erikoistumisyksiköistä ja tukitehtävien järjestämisestä, strategisesta ja toiminnallisesta ohjauksesta.

Halke päätti, että asian yksityiskohdat viimeistellään keskiviikon 18.11. kuluessa.

Lisätietoja: aluehallintovirastot: valtiosihteeri Mika Rossi, p. 0400 588 696 ja ylijohtaja Silja Hiironniemi, p. 040 527 9912, valtiovarainministeriö sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset: erityisavustaja Jyrki Peisa, p. 050 3640 836 ja teollisuusneuvos Marja-Riitta Pihlman, p. 050 396 0190, työ- ja elinkeinoministeriö

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 13.11.2009

Valkeakosken kuitutuotannon jatko esillä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa

Hallitus käsitteli 13.11.2009 elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esityksestä uuden kuitutuotantotehtaan aloittamismahdollisuuksia konkurssiin menneen Valkeakosken Kuitu Finland Oy:n tilalle, joka asetettiin konkurssiin joulukuussa 2008. Yhtiöllä oli tuolloin 330 työntekijää.

Tehtaan alasajosta koituisi poikkeuksellisia turvallisuus- ja ympäristöhaittoja. Rikkihiili on herkästi räjähtävä aine, jonka varastointi vaatii erityisolosuhteita. Rikkihiilivarastot on konkurssipesän toimesta tyhjennetty, mutta säiliöiden puhdistukseen liittyy kuitenkin edelleen räjähdysvaara.

Alueen maaperän ja sedimentin pilaantuneisuutta teollisen toiminnan jäljiltä on tutkittu useaan otteeseen. Tutkimustulosten mukaan vesistön pohjasedimentti on voimakkaasti pilaantunut muun muassa sinkillä. Itse tehdasalueen maaperästä on tutkimuksissa löydetty useita pilaantuneita alueita.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen mukaan suoritettujen tutkimusten ja alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella tehdasalueella ei kuitenkaan ole maaperän eikä sedimentin kunnostustarvetta, jos teollinen toiminta alueella jatkuu nykyisessä muodossaan.

Hallituksen talouspoliittinen valiokunta piti tärkeänä, että Finnvera Oyj ja Teollisuussijoitus Oy jatkavat neuvotteluja, jotta hankkeelle saataisiin aikaan näitä yhtiöitä tyydyttävä rahoitusratkaisu.

- Lähtökohtana talouspoliittisella ministerivaliokunnalla oli, että rahoitusratkaisu ei poikkeaisi Finnveran ja Teollisuussijoituksen normaaleista rahoitusperiaatteista, sanoo ministeri Pekkarinen.

- Vaikealla työllisyysalueella yli 200 työpaikan uudelleen synnyttäminen olisi äärimmäisen tärkeää, painottaa Pekkarinen.

Ministeri Pekkarinen tuo asian tarvittaessa vielä uudelleen valiokunnan käsittelyyn.

Lisätiedot: elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, p. 010 60 63500

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 13.11.2009

Vaalitukijoukko Afganistanissa

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät kokouksessaan perjantaina 13. marraskuuta Suomen osallistumista ISAF-operaation tukitoimiin vaalien järjestämiseksi Afganistanissa. Vaalitukijoukko palasi Suomeen 28.10.2009. Tehtävän hoitaminen on ollut haasteellinen Afganistanin pitkittyneen vaaliprosessin johdosta. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat hoitaneet tehtävänsä erinomaisesti.

Kokouksessa käytiin keskustelua siitä, että tiedonvälitystä parannettaisiin nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

Kokouksessa käsiteltiin myös Suomen kokonaisvaltaista kriisinhallintastrategiaa. Tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa Suomen kriisinhallintatoiminnassa. Suomi osallistuu jatkossakin aktiivisesti sekä sotilaalliseen että siviilikriisinhallintaan. Sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun yhteisvaikutusta pyritään edelleen vahvistamaan. Suomi pyrkii edistämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä EU:ssa että muussa kansainvälisessä yhteistyössä.

Lisätietoja: Afganistan: osastopäällikkö Teemu Tanner, ulkoasiainministeriö, p. 09 160 55032 ja puolustusasiainneuvos Helena Partanen, puolustusministeriö, p. 09 160 88135, kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia: apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen, ulkoasiainministeriö, p. 09 160 55519

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Kulutusluottotyöryhmä julkaisi 19.11.2009 mietintönsä. Keskeisin muutos olisi, että luotonantajan olisi annettava kuluttajalle itseään, tarjottua luottoa sekä kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat tiedot erityisellä lomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Tämä parantaisi mahdollisuutta vertailla eri luotonantajien tarjoamia luottoja keskenään. Luotonantajalla olisi myös velvollisuus ennen luoton myöntämistä arvioida kuluttajan luottokelpoisuus, esimerkiksi tarkistamalla, onko tällä maksuhäiriömerkintöjä. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että lakiin otettaisiin hyvää luotonantotapaa koskeva periaate. Luotonantajan tulisi toimia vastuullisesti ja avoimesti sekä kuluttajan etu huomioon ottaen niin luottoa markkinoitaessa, luottosopimusta tehtäessä kuin mahdollisia ongelmia selvitettäessä. Myös ehdotetaan, että kuluttajaluottoja saisi tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Mietintö on osoitteessa http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Tyoryhmamietintoja/Tyoryhmamietintojenarkisto/Tyoryhmamietintoja2009/1247667739269. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen, p. (09) 160 67514, oikeusministeriö.

Kokeilulakityöryhmä luovutti ehdotuksensa 18.11.2009 maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille. Työryhmä on laatinut ehdotuksen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi poikkihallinnollisilla toimenpiteillä. Työryhmä ehdottaa, että kokeilulain avulla testattaisiin kolmen kotouttamisen polun mallia. Mallin nimi olisi Osallisena Suomessa -ohjelma. Kokeilu olisi kolmivuotinen ja siihen osallistuisi 6-10 kuntaa ja TE-toimistoa ympäri Suomea. Kokeilu alkaisi vuonna 2010. Kokeilun tavoite on löytää uusia ja innovatiivisia keinoja kotouttamiseen. Kolmen polun mallissa aikuisille olisi kaksi erilaista polkua. Näistä ensimmäinen on suunnattu työelämään suuntautuville maahanmuuttajille ja toinen polku erityistukea tarvitseville maahanmuuttajille. Molemmat alkaisivat maahanmuuttajan tarve- ja osaamiskartoituksella. Molemmissa poluissa keskeistä olisi vuoden kestävä alkuvaiheen kotoutumiskoulutus, jonka sisältö vaihtelisi kohderyhmittäin. Painopiste olisi kieli- ja yhteiskuntaan perehdyttävässä koulutuksessa. Kolmas polku olisi lasten ja nuorten polku, joka on suunnattu lasten ja nuorten kotouttamiseen etenkin kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Ehdotus on osoitteessa http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/E5E13F77C842F66FC2257672002EC00F/$file/332009.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, (09) 160 42803 ja ylitarkastaja Sonja Hämäläinen, (09) 160 43409, sisäasiainministeriö

Museoviraston, CIMO:n ja Taiteen keskustoimikunnan alueellistamisselvitykset luovutettiin 18.11.2009 kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. Johtaja Rauno Anttila selvitti mahdollisuuksia Museoviraston toimintojen osittaiseksi alueellistamiseksi. Anttila esittää, että Museovirastolle perustettaisiin vuoden 2015 alusta lukien kaksi uutta alueellista toimipistettä kulttuuriympäristön suojelun tehostamiseksi. Pohjois-Suomen aluetta palvelemaan tulisi toimipiste Ouluun ja Itä-Suomen aluetta varten toimipiste Kuopioon. Museoviraston kanssa samaan aikaan käynnistettiin selvitys CIMO:n toiminnan alueellistamiseksi kokonaan tai osittain. Kohdepaikkakunniksi valittiin Helsinki, Lappeenranta, Turku ja Vaasa. Selvityshenkilöksi kutsuttiin FM Riitta Lampola. Selvityksen mukaan perusteita CIMOn alueellistamiseksi tai osittaiseksi alueellistamiseksi ei ole. Kustannushyötyjä ei alueellistamisesta tulisi, sillä Helsingin ulkopuolella edullisemmista toimitilakustannuksista saatu hyöty katoaisi vastaavasti suurempiin matkakuluihin. Taiteen keskustoimikunnan (TKT) osalta kohdepaikkakunniksi valittiin pääkaupunkiseudun lisäksi Jyväskylä ja Tampere. Selvityshenkilönä toimi johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä. Myöskään Taiteen keskustoimikunnan alueellistamiseksi ei löytynyt perusteita. Sen tärkeimmät sidosryhmät ja yhteistyötahot sekä keskeiset taidehallinnon laitokset ja organisaatiot sijaitsevat pääkaupunkiseudulla joiden kanssa TKT tekee jatkuvasti yhteistyötä. Erityisen tärkeänä nykyisen sijainnin perusteluna nähdään TKT:n tiivis yhteistyö opetusministeriön kanssa. Museoviraston selvitys on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Museoviraston_osatoimintojen_alueellistamisselvitys_2009.html?lang=fi, Cimon osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr31.pdf?lang=fi ja Taiteen keskustoimikunnan osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr30.pdf?lang=fi. Lisätietoja antavat Museovirasto: johtaja Rauno Anttila, p. (09) 160 77470, opetusministeriö, CIMO: Riitta Lampola, p. 045 2330 499 ja TKT: johtaja Rauno Anttila, p. (09) 160 77470, opetusministeriö.

Opetusministeriön asettama työryhmä luovutti 18.11.2009 valmistelemansa Visuaalisten alojen taidepoliittisen ohjelman valtiosihteeri Marcus Rantalalle. Ohjelmassa ehdotetaan kaikkiaan 61 toimenpidettä alan edistämiseksi. Visuaalisten taiteiden rahoitusta tulee lisätä ja taidekasvatuksen asemaa kouluopetuksessa vahvistaa. Visuaalisten taiteiden rahoitus on vaatimatonta muihin taiteenaloihin verrattuna, koska alalla ei ole vastaavia työpaikkoja ja henkilöstökuluja kuin teattereissa ja orkestereissa. Vapaan taidekentän tukemiseksi tarvitaankin työryhmän mielestä tuntuva tasokorotus. Valtion taiteilija-apurahojen määrät kuvataiteilijoille ja taidekäsityöläisille tulisi kaksinkertaistaa, jotta heillä olisi samat mahdollisuudet apurahaan kuin muilla taiteenaloilla. Kaikista valtion taiteilija-apurahan hakijoista noin puolet edustaa visuaalista alaa, apurahan saajista vain kolmannes. Ohjelma on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/defaul/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/OPM53.pdf?lang=fi. Lisätietoja antaa taidesihteeri Ansa Aarnio, p. (09) 160 77945 tai 040 777 0169.

Selvitysmies, kansliapäällikkö Harri Pursiainen luovutti 18.11.2009 Kansallisen älyliikenteen strategiaehdotuksensa liikenneministeri Anu Vehviläiselle. 2010-luvulla on mahdollista harjoittaa kokonaan uudenlaista liikennepolitiikkaa, jolle älyliikenne antaa uusia tehokkaita keinoja. Älyliikenteen tärkein vaikutus on, että se tekee mahdolliseksi siirtää liikennepolitiikan keskeisen huomion liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta matkojen ja kuljetusten toimivuuteen. Älyliikenteellä voidaan tukea liikennepolitiikan lisäksi myös tietoyhteiskuntapolitiikan pyrkimyksiä yhtä hyvin kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Myös 2010 alussa toteutuva liikennehallinnon uudistus laajentaa perinteisen väylämuotokohtaisen näköalan koko liikennejärjestelmään. Ehdotus on osoitteessa http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=746432&name=DLFE-9592.pdf&title=Kansallinen älyliikenteen strategia.Selvitysmiehen ehdotus (18.11.2009). Lisätietoja antavat kansliapäällikkö Harri Pursiainen, p. (09) 160 28389, erityisavustaja Kari Jääskeläinen, p. (09) 160 28325 ja liikenneneuvos Seppo Öörni, p. (09) 160 28545, liikenne- ja viestintäministeriö.

Selvitysmies Pasi Holm luovutti 13.11.2009 loppuraporttinsa liikenneministeri Anu Vehviläiselle. Holm kartoitti maailmalla olevia erityyppisiä tie- ja liikennerahastoratkaisuja ja pohti rahastojen soveltuvuutta Suomen oloihin. Selvitysmiehen mukaan nykyinen budjettimenettely ei sovellu suurien liikennehankkeiden rahoitukseen. Budjetin ulkopuolinen tie- ja liikennerahasto toteuttaisi hyvin tavoitteen valtion tasaisesta ja pitkäjänteisestä liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta. Rahaston avulla voitaisiin saavuttaa tie- ja liikenneinvestointien nopean toteuttamisen kautta syntyviä kansantaloudellisia hyötyjä. Selvitysmiehen mukaan liikenteen käyttömaksut soveltuisivat hyvin valtion tie- ja liikennerahaston ja mahdollisten alueellisten osarahastojen yhteyteen. Raportissa todetaan lisäksi muun muassa, että käyttömaksuista päätettäessä tarvittaisiin kokonaisvaltainen tarkastelu liikenteestä perittäviin veroihin. Liike-elämän kustannuksia ei tulisi lisätä eikä myöskään muiden tienkäyttäjien kustannuksien tulisi nousta kohtuuttomasti. Raportti on osoitteessa http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=746432&name=DLFE-9506.pdf&title=Holmin%20raportti%20131109. Lisätietoja antavat ylijohtaja Juhani Tervala, p. (09) 160 28482, liikenne- ja viestintäministeriö ja selvitysmies Pasi Holm, p. 050 374 7462.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.