Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 46/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 13.11.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 238/2009 vp) laeiksi osakeyhtiölain 5 luvun 19 §:n ja 8 luvun 9 §:n, osuuskuntalain sekä vakuutusyhtiölain 5 luvun 15 §:n muuttamisesta. Osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia muutetaan siten, että alemman tason konsernin emoyrityksen ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä varojenjakoa varten, jos sillä ei ole tätä velvollisuutta kirjanpitolain tietyn poikkeussäännöksen nojalla. Lisäksi muutetaan osuuskuntalain varojenjakosääntelyä voimassa olevan osakeyhtiölain ja ehdotetun osakeyhtiölain muutosta vastaavasti. Pörssiyhtiön kokouskutsuaikaa koskevia osakeyhtiölain ja vakuutusyhtiölain säännöksiä tarkistetaan osakkaan oikeudet -direktiivin (2007/36/EY) täytäntöön panemiseksi. Direktiivin noudattamisen edellyttämät kansalliset säännökset tulee saattaa voimaan viimeistään 3.8.2009. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 31.12.2009. (OM lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen 160 67664)

Esitys (HE 239/2009 vp) eduskunnalle laeiksi järjestyslain 22 §:n, järjestyksenvalvojista annetun lain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta. Esityksessä muutetaan järjestyslakia siten, että järjestyksenvalvoja voidaan asettaa joukkoliikenteen kulkuneuvojen ja liikenneasemien sekä kauppakeskusten lisäksi myös terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteisiin, lentopaikkoihin ja satamiin. Lisäksi yksityisen turvallisuusalan toimijoiden ammattitaitoa ja koulutuksen laatua parannetaan lisäämällä voimankäyttökoulutusta koskevia vaatimuksia sekä kehittämällä koulutuksen valvontaa. Vartijaksi hyväksymisen yläikärajaa korotetaan 65 vuodesta 68 vuoteen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2010. (SM lainsäädäntöneuvos Pertti Normia 160 42883)

Esitys (HE 240/2009 vp) laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset oikeuslääketieteellisestä iän selvittämisestä. Tehdään myös muutoksia ulkomaalaislain perheen yhdistämistä ja turvapaikanhakijoiden työntekoa koskeviin säännöksiin. (SM lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen 160 44829)

Esitys (HE 241/2009 vp) vuoden 2010 talousarvioesityksen (HE 138/2009 vp) täydentämisestä. Tuloarvion nettolisäys on 245 miljoonaa euroa. Hallinnonalojen määrärahojen nettolisäys on 248 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 täydentävä talousarvioesitys on siten 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotto vuonna 2010 on 13,0 miljardia euroa, joka on samaa tasoa kuin 15.9.2009 annetussa hallituksen talousarvioesityksessä. (VM budjettineuvos Markus Sovala 160 33105)

Esitys (HE 242/2009 vp) veronkantolain 9 §:n muuttamisesta. Muutetaan veron suoritusajankohtaa koskevia veronkantolain säännöksiä. Sekä ulkomailla että kotimaassa suoritettu vero katsotaan maksetuksi päivänä, jona se on kirjattu Verohallinnon pankkitilille, jos tietoa maksu- tai veloituspäivästä ei ole välitetty maksun mukana. Muutokset johtuvat yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) siirtymisestä. (VM hallitusneuvos Panu Pykönen 160 33154)

Esitys (HE 243/2009 vp) laiksi talletuspankkien yhteenliittymästä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Säädetään laki talletuspankkien yhteenliittymästä. Laki korvaa nykyiset osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa olevat säännökset osuuspankkien yhteenliittymästä. Laissa säädetään talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä toimivan osuuskunnan sekä keskusyhteisön jäsenenä olevan talletuspankin ja muun luottolaitoksen sekä yhteenliittymään kuuluvien muiden yritysten toiminnalle asetettavista vaatimuksista. Yhteenliittymämalli tulee sallituksi kaikille pankkiryhmille niiden yhteisömuodosta riippumatta. Kumotaan nykyiseen osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annettuun lakiin sisältyvä osuuspankkien keskinäistä lainanantoa koskeva kielto sekä säästöpankkilakiin sisältyvä vastaava säästöpankkeja koskeva kielto. Muutetaan seuraavia lakeja: luottolaitostoiminnasta annettua lakia, osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annettua lakia, säästöpankkilakia, valtion vakuusrahastosta annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia, sijoituspalveluyrityksistä annettua lakia, kaupparekisterilakia ja kirjanpitolakia. (VM vanhempi hallitussihteeri Tarja Kotkavuo 160 33268)

Esitys (HE 244/2009 vp) yliopistojen verotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Yliopistouudistukseen liittyen muutetaan tulovero-, varainsiirtovero-, kiinteistövero- sekä arvonlisäverolakia. Lisäksi säädetään laki eräistä yliopistouudistukseen liittyvistä tulo- ja varainsiirtoverotusta koskevista säännöksistä. Yliopistojen varsinainen toiminta jää edelleen verotuksen ulkopuolelle. Yliopistot ovat kuitenkin normaalisti verovelvollisia elinkeinotulostaan sekä alennetun verokannan mukaisesti kiinteistötulosta kunnalle ja seurakunnalle. Helsingin yliopistoa koskeva tuloverovapaus poistetaan ja se on samalla tavalla verovelvollinen tulo-, varainsiirto- ja kiinteistöverotuksessa kuin muutkin yliopistot. Arvonlisäverolakiin lisätään säännös yliopistojen arvonlisäverovelvollisuudesta. Lakimuutoksia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuoden 2010 verotuksessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (VM ylitarkastaja Minna Upola 160 33168)

Esitys (HE 245/2009 vp) laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Yhteisöveron jako-osuuksia koskevia verontilityslain ja tuloverolain säännöksiä muutetaan. Kuntien jako-osuutta yhteisveroista alennetaan 0,04 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta korotetaan vastaavalla määrällä verovuodesta 2010 alkaen. Muutokset tehdään myös väliaikaisesti muutettuihin prosenttimääriin, joita sovelletaan vuosina 2010 ja 2011. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (VM ylitarkastaja Minna Upola 160 33168)

Esitys (HE 246/2009 vp) laiksi muuntogeenisestä kasvintuotannosta. Esitys perustuu Euroopan yhteisön komission antamaan suositukseen muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselosta. Tarve säätää laki johtuu muuntogeeniseen kasvintuotantoon soveltuvien säännösten puutteesta. Tavoitteena on estää muuntogeenisten kasvilajikkeiden leviämistä ja muuntogeenisen perintöaineksen sekoittumista tavanomaisella ja luonnonmukaisella tavalla tuotettuihin viljelykasveihin sekä luoda toimiva järjestelmä muuntogeenisten lajikkeiden viljelylle ja sekoittumisesta sekä leviämisestä aiheutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaamiselle. Lailla säädetään muuntogeenistä kasvintuotantoa koskevista vaatimuksista, viranomaisvalvonnasta, valvontarekisteristä, hallinnollisista pakkokeinoista ja rangaistuksista sekä taloudellisten vahinkojen korvaamisesta. Laki koskee muuntogeenisen kasviaineiston viljelyä, käsittelyä ja varastointia maatilalla, kuljetuksia maatilalla ja maatilojen välillä sekä viljelyalaan viljelyn lopettamisen jälkeen kohdistuvia toimia. (MMM maatalousneuvos Kirsi Heinonen 160 54221)

Esitys (HE 247/2009 vp) laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajan yläikärajasta luovutaan vuoden 2010 alusta lukien. Muutoksella helpotetaan erilaisten ajojen suorittamista yrityksissä raskaan kaluston kuljettajien vaatimusten tiukkenemisen jälkeen. Raskaan kaluston ajooikeus saadaan vain kahdeksi vuodeksi 70 ikävuoden jälkeen ajoterveydentilan seuraamiseksi riittävän usein. Yläikärajasta luopuminen liittyy niin sanotun kolmannen ajokorttidirektiivin toimeenpanoon, jonka mukaan yläikärajasta on luovuttava viimeistään vuoden 2013 tammikuussa. Lisäksi lakiin lisätään uusi pykälä ajo-oikeuden luokan muuttamisesta ja 75 §:n viittaussäännöstä tarkistetaan muuttunutta lainsäädäntöä vastaavasti. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 160 28571)

Esitys (HE 248/2009 vp) alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun I ja II liitteen sekä alusten haitallisten kiinnittymisenestojärjestelmien rajoittamisesta vuonna 2001 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä merenkulun ympäristönsuojelulaiksi ja öljyvahinkojen torjuntalaiksi sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. MARPOL 73/78 yleissopimuksen uudistettu öljyä koskeva I liite ja haitallisia nestemäisiä aineita koskeva II liite sisältävät lähinnä teknisluontoisia muutoksia. AFS-yleissopimuksen hyväksyminen on lähinnä sopimustekninen, koska yleissopimusta vastaavat määräykset ovat jo Suomessa voimassa EU:n asetuksella. Merenkulun ympäristönsuojelulaki koskee alusten tavanomaisesta toiminnasta peräisin olevia päästöjä ja öljyvahinkojen torjuntalaki koskee maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen sekä aluksista aiheutuvien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaa. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 160 28493)

Esitys (HE 249/2009 vp) laiksi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä. Uudella lailla korvataan vastaavan niminen voimassa oleva laki. Pannaan kansainvälisesti täytäntöön Euroopan unionin niin sanottuun kolmanteen rautatiepakettiin kuuluva vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/ EY (veturinkuljettajadirektiivi). Veturinkuljettajadirektiivin kansallisen täytäntöönpanon lisäksi tarkoituksena on parantaa rautatieliikenteen turvallisuutta siirtämällä rautateiden liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden rekisteröinti rautatieliikenteen ja radanpidon harjoittajilta Liikenteen turvallisuusvirastolle. Veturinkuljettajadirektiivin edellyttämät lupakirja ja lisätodistus erotetaan muille kuin liikkuvan kaluston kuljettajille myönnettävistä kelpoisuuskirjoista. Tarkennetaan voimassa olevan lain hallinnollisia säännöksiä, säädetään lupakirjarekisteriin ja lisätodistusrekisteriin liittyvistä asioista ja tarkennetaan huumaavan aineen käyttämisestä rautateillä aiheutuvia seuraamuksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (LVM hallitusneuvos Pekka Kouhia 160 28612)

Esitys (HE 250/2009 vp) laiksi aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä ja laiksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta sekä laeiksi eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Aluksen merikelpoisuutta ja turvallista käyttöä sekä laivanisännän turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat säännökset saatetaan perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Esitys (HE 251/2009 vp) laiksi luotsauslain muuttamisesta. Luotsauslain muutoksella luotsinkäyttövapautuksen saantia helpotetaan niin, että englannin kieli otetaan linjaluotsintutkintokieleksi suomen ja ruotsin kielen rinnalle. Luotsinkäyttövelvollisuutta laajennetaan luotsin otto- ja jättöalueille. Voimassaoleva laki rajaa luotsaustoiminnan harjoittajaksi Luotsausliikelaitoksen. Lakia täsmennetään siten, että tämä lainsäätäjän tarkoitus ilmenee laista paremmin. Tästä syystä muiden kuin laissa tarkoitetun luotsauspalvelujen tarjoajan toimesta tapahtuva luotsauspalvelujen tarjoaminen tai luotsaustoiminnan harjoittaminen säädetään rangaistavaksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. Englannin kielen hyväksymistä linjaluotsauskieleksi suomen ja ruotsin kielen rinnalle koskevaa säännöstä sovellettaisiin 1.7.2011 alkaen. Valtioneuvoston lausuma; Selvitetään luotsaustoiminnan kilpailun avaamisen vaatimia edellytyksiä vaalikauden loppuun mennessä. Selvityksen pohjalta voidaan tasapuolisesti vertailla kilpailun avaamiseen liittyviä etuja ja haittoja. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Esitys (HE 252/2009 vp) laiksi ajoneuvolain muuttamisesta. Lakia muutetaan siten, että ajoneuvon rekisteri-ilmoituksia voi tehdä sähköisesti. Laissa otetaan myös huomioon Liikenteen turvallisuusviraston perustaminen. Lisäksi lain rangaistuspykälää muutetaan ja tehdään eräitä muita vähäisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2010. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 160 28557)

Esitys (HE 253/2009 vp) laiksi rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Lainmuutos koskee ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastuksen suorittajien pätevyyttä ja sen osoittamista, toiminnan vastuuhenkilöitä ja laitteita, ilmoitusta todentamisesta ja pätevyyden todentamista. Muutoksella otetaan huomioon sekä EU:n lainsäädännössä että kotimaisessa lainsäädännössä tapahtunut kehitys, jolla on kiristetty vaatimuksia ja nostettu säädöstasoa. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 040 0143866)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 13.11.2009 seuraavat lait:

Laki ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla tehdyn yleissopimuksen sekä siihen liittyvien ihmisten toisintamisen kieltämisestä ja ihmisalkuperää olevien elinten ja kudosten siirroista tehtyjen lisäpöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki rikoslain 11 luvun 11 §:n ja 47 luvun 3 §:n muuttamisesta (HE 216/2008 vp). Yleissopimus allekirjoitettiin 1997 Oviedossa. Siinä ilmaistaan biolääketiedettä koskevat tärkeimmät ihmisoikeusperiaatteet. Yleissopimus sisältää yhteiset ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamista koskevat vähimmäisvaatimukset sekä olemassa olevilla että kehittyvillä biolääketieteen soveltamisaloilla. Yleissopimuksen keskeiset velvoitteet koskevat terveydenhuoltopalveluiden ja niiden ammatillisuuden turvaamista, henkilön suostumusta lääketieteellisiin toimenpiteisiin, yksityiselämän suojaa ja tiedonsaantioikeutta terveyttä koskevista tiedoista, yksilön perimään liittyviä kysymyksiä, yksilön suojaa biolääketieteellisissä tutkimuksissa sekä ihmisen elinten ja kudosten irrottamista elinsiirtoa varten. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 160 55713)

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta, laki arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta, laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta ja laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 136/2009 vp). Arvonlisäverolainsäädäntöön tehdään palvelujen verotuspaikkaa koskevasta Euroopan yhteisön direktiivistä johtuvat muutokset. Elinkeinonharjoittajille myydyt palvelut verotetaan direktiivin uuden yleissäännön mukaisesti ostajan sijoittautumisvaltiossa. Kun ostaja on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, palveluihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta eli ostaja on verovelvollinen. Kuluttajille myytyjen palvelujen verotuspaikka on direktiivin yleissäännön mukaisesti kuten nykyisinkin myyjän sijoittautumisvaltio. Yleissääntöjä täydentävät tiettyjä palveluja koskevat erityissäännöt. Yhteisökaupan valvontajärjestelmä, jolla nykyisin valvotaan yhteisön sisäisiä tavaratoimituksia, laajennetaan koskemaan palveluja. Tähän liittyen palvelujen myyjät ilmoittavat kansalliselle verohallinnolle antamassaan yhteenvetoilmoituksessa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille suoritetut yleissäännön mukaisesti verotettavat palvelut. Arvonlisäverolakiin tehdään yhteisökauppaan liittyvän tietojenvaihdon nopeuttamista koskevasta direktiivistä johtuvat muutokset. Yhteenvetoilmoitusten antokausi lyhennetään nykyisestä kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen sekä tietojen antamiselle ja välittämiselle toisiin jäsenvaltioihin säädettyä määräaikaa lyhennetään nykyisestä kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Yhteenvetoilmoitukset tulee jatkossa antaa pääsääntöisesti sähköisesti. Lisäksi arvonlisäverolakiin tehdään eräitä muita muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. (VM lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola 160 33174)

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 173/2009 vp). Lakia muutetaan siten, että säännökset puun myyntitulosta sekä taiteilijan ja urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvasta korvauksesta perittävästä lähdeverosta vastaavat Euroopan yhteisöjen oikeutta ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Rajoitetusti verovelvollisen Suomessa harjoitetusta metsätaloudesta saamaa tuloa verotetaan verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä tuloverolakia soveltaen. Rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan tai urheilijan Suomessa tai suomalaisessa aluksessa harjoittamasta henkilökohtaisesta toiminnasta saamasta korvauksesta peritään jatkossakin lähtökohtaisesti 15 prosentin lähdevero. Verovelvollisen vaatimuksesta tulosta voidaan kuitenkin vähentää välittömät kulut. Laki tulee voimaan 1.1.2010. (VM ylitarkastaja Minna Korhonen 160 34735)

Laki Liikennevirastosta ja laki Liikenteen turvallisuusvirastosta (HE 142/2009 vp). Ratahallintokeskus, Tiehallinnon keskushallinnon toiminnot ja Merenkulkulaitoksen muut kuin Liikenteen turvallisuusvirastoon, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen tai perustettavaan merenkulun tuotantoyhtiöön siirrettävät toiminnot yhdistetään Liikennevirastoksi. Vastaavasti yhdistetään Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto, alusliikenteen ohjauksen ja luotsauksen viranomaistoiminnot ja alusrekisterin pitäminen, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto ja Ajoneuvohallintokeskus Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 160 28470)

Joukkoliikennelaki, laki taksiliikennelain muuttamisesta, laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja laki julkisista hankinnoista annetun lain 8 §:n muuttamisesta (HE 110/2009 vp). Joukkoliikenteen ja erityisesti linja-autoliikenteen järjestäminen uudistetaan. Lakimuutoksen taustalla on EU:n palvelusopimusasetus, joka ei salli nykyistä linjaliikennelupamallia. Joukkoliikennelailla määritellään pääsääntöisesti ammattimaisen linja-autoliikenteen harjoittamista. Uudessa joukkoliikennelaissa säädetään muun muassa palvelutason määrittelystä, liikenteen suunnittelusta, liikenneluvista ja tarjouskilpailun järjestämisestä. EU:n palvelusopimusasetuksella säädetään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemisestä. Palvelusopimusasetus mahdollistaa monilukuisempien, luotettavampien, korkealaatuisempien tai edullisempien joukkoliikennepalveluiden tarjoamisen kuin syntyisi pelkästään markkinoiden ehdoilla. Jatkossa julkista tukea voidaan maksaa ja yksinoikeuksia myöntää vain palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata joukkoliikennepalvelut koko maassa ja lisätä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Lait tulevat voimaan 3.12.2009. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja käyttöä on lisättävä voimakkaasti kehittämällä lippujärjestelmiä, palveluiden yhteensopivuutta ja palvelutasoa sekä liikenteen luotettavuutta. Erityisesti suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea on korotettava vastaamaan näiden alueiden huomattavia joukkoliikenteen kehittämishaasteita ja liikenteelle asetettuja ympäristötavoitteita. 2. Eduskunta edellyttää, että lain toimivuutta ja sen vaikutuksia seurataan laajasti ottaen huomioon myös liikenteenharjoittajien näkemykset ja käytännön kokemukset. Liikenne- ja viestintäministeriön on annettava liikenne- ja viestintävaliokunnalle selvitys lain toimivuudesta ja vaikutuksista viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Laki Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 144/2009 vp). Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Laki tulee voimaan 1.1.2010. (LVM neuvotteleva virkamies Rita Linna 160 28559)

Laki Varustamoliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 143/ 2009 vp). Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Varustamoliikelaitoksen hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta varustamo-osakeyhtiölle. Nykyinen liiketoimintarakenne järjestetään uudelleen. Varustamoliikelaitoksen väyläpalveluliiketoiminta ja sen henkilöstö siirtyvät osaksi tuotanto-osakeyhtiötä. Laki tulee voimaan 1.1.2010. (LVM neuvotteleva virkamies Rita Linna 160 28559)

Laki Ilmailulaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 145/2009 vp). Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Ilmailulaitoksen hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Laki tulee voimaan 1.1.2010. (LVM neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä 160 28475)

Tasavallan presidentti hyväksyi yhteistyöpöytäkirjan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen hallituksen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Keski-Afrikan tasavallassa ja Tshadissa (MINURCAT) ja vahvisti lain Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Keski-Afrikan tasavallassa ja Tshadissa (MINURCAT) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 86/2009 vp). Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto perusti operaation syyskuussa 2007 päätöslauselmallaan 1778 (2007). Tasavallan presidentti päätti maaliskuussa 2009, että Suomi osallistuu YK:n kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa ja Tshadissa noin 80 sotilaalla. Pöytäkirjalla sovitaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä niistä ehdoista, jotka koskevat Suomen osallistumista MINURCAT-operaatioon. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 13.11.2009 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Valko-Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (265/2004) tulee voimaan 20.11.2009. Asetus tulee voimaan 20.11.2009. (LVM hallitusneuvos Silja Ruokola 160 28367)

Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaisen hammashoitomateriaalien koetuslaitoksen perussäännöstä tehdyn Pohjoismaiden ministerineuvoston päätöksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta. Kumotaan asetus (68/1978). Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (STM hallitusneuvos Anne Koskela 160 74340)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.11.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin hallintoneuvoston 30.1.2009 hyväksymien muutosten hyväksyminen Kansainvälistä jälleenrakennus- ja kehityspankkia koskevaan perussopimukseen. Esitetyillä muutoksilla parannetaan erityisesti pienten kehitysmaiden vaikutusmahdollisuuksia IBRD:n päätöksenteossa kaksinkertaistamalla niin sanottujen perusäänten määrä 5,55 prosenttiin koko äänimäärästä. (VM finanssineuvos Kristina Sarjo 160 33085)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 13.11.2009 seuraavat asiat:

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2008 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaan vuoden 2008 lopullinen tasoitusmäärä on 199 315 434,04 euroa. Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut ennakkona yhteensä 204 848 000 euroa maakunnan on palautettava valtiolle 5 532 565, 96 euroa. Ehdotettu suoritus on huomioitu vuoden 2009 II lisätalousarviossa. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.11.2009 seuraavat nimitysasiat:

Hovioikeudenlaamanni Olli Ilmari Varila Vaasan hovioikeuden presidentin virkaan, hovioikeudenneuvos Markku Ilmari Nieminen Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen ensiksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan, hovioikeudenneuvos Riitta Kaarina Sandholm toiseksi täytettävään virkaan ja hovioikeudenneuvos Sirpa Hillevi Saarnilehto kolmanneksi täytettävään virkaan, käräjätuomari Juhani Kalervo Laurinolli Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin ensiksi täytettävään virkaan ja käräjätuomari Kari Mika Markus Turtiainen toiseksi täytettävään virkaan, käräjätuomari Tuula Marjatta Hiukka-Poikela Rovaniemen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan, käräjätuomari Senja Kyllikki Vasama Kuusamon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan, hallintooikeustuomari Eija Orvokki Rosendahl Helsingin hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan ja määräaikainen hovioikeudenneuvos, esittelijäneuvos Lea Hannele Nousiainen Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.12.2009 lukien. (OM hallitusneuvos Esko Sorvali 160 67535)

Käräjätuomarit Risto Allan Kollin, Marja Marketta Räbinä ja Jarmo Tapio Uhlbäck Hyvinkään käräjäoikeuden käräjätuomarin virkoihin, laamanni Risto Kalevi Setälä KantaHämeen käräjäoikeuden laamannin virkaan, käräjätuomarit Harri Jaakko Antero Lintumäki, Virpi Helena Ilmavirta, Eija-Leena Tuulikki Uotila, Teppo Atso Alarik Sarvilinna, Jari Jouko Allan Kirmo, Markku Tapio Laine ja Timo Tapio Martikainen Kanta-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan, maaoikeusinsinööri Jukka Matti Lahtinen Kanta-Hämeen käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virkaan, käräjätuomarit Kirsti Irmeli Hakola, Kari Erkki Antero Kanerva, Liisa Mirjami Koskimies, Lisbeth Valdine Karén, Klaus Ragnar Ekelund, Leif Torsten Andersson, Henry Sakari Pomell ja Pertti Olavi Mäkilaurila Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkoihin, laamanni Tarmo Juhani Rokala Pirkanmaan käräjäoikeuden laamannin virkaan, käräjätuomarit Tuula Sinikka Lehto, Sirpa Elina Pakkala, Kai Ilmari Dunder, Jouko Kaarlo Strander, Olli Kalervo Hakala, Riitta Marketta Puhakka, Jukka Antero Peltonen, Seppo Juhani Tervonen, Mirja-Leena Mäkinen, Päivi Heljä Eliisa Kilpikari, Riitta Liisa Mattila, Hannu Mikael Vesto, Aulikki Eeva-Liisa Stenbäck, Maija Helena Kunnas, Heikki Tapio Kainulainen, Pekka Oiva Juhani Nisula, Pertti Urmas Tapio Tuominen, Anja Kaarina Aulomaa, Kimmo Tapani Valkiala, Juha Petteri Palomäki, Ilari Sorsimo, Arto Tapani Lintunen, Jorma Tapio Huuhtanen, Satu Helena Saarensola, Säde Riitta Suojanen, Minna Elisabet Vuolinko, Ari Niilo Ilmari Prykäri, Marja Helena Virtanen, Eija Irmeli Tiukuvaara ja Tarja Pilvikki Rossi Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2010 lukien. (OM hallitusneuvos Esko Sorvali 160 67535)

Laamannit Pekka Kalle Johannes Tuomaala ja Charles Vilhelm Fredrik Lindroos Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamannin virkaan, käräjätuomarit Timo Martti Sakari Peltonen, Jorma Antero Salonen, Olli Ilmari Kuusinen, Vesa-Matti Juhani Valkama, Annika Charlotte Nygård, Hannu Kullervo Vuorenpää, Lars Folke Bjur Nyström, Antti Rikhard Huiskala, Eero Juhani Mattila, Kimmo Pekka Leskinen, Hannu Aarne Uolevi Karsio, Simo Sakari Partanen, Marja Terttu Katariina Ulfstedt, Mari Lovis Jaakkola, Pekka Antero Aaltonen, Kimmo Juhani Simola, Arto Viljo Kalevi Toukosalo, Yrjö Sakari Luojola, Asko Erik Nurmi, Tapio Juhani Katajamäki, Juha Martin Adrian Wainio, Markku Antero Välimäki, Arja Inkeri Maunula, Iris Kristiina Rapeli, Leena Marketta Alanne, Kirsi Hannele Kanerva, Pekka Tapio Määttä, Timo Antero Lehtonen, Katriina Sirkka Johanna Heiskanen, Matti Veli Viljo Mikkola, Anneli Elisabet Poukka, Kimmo Heikki Suorsa ja Matti Olavi Kolehmainen Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan ja maaoikeusinsinööri Kimmo Kustaa Nevavuori Varsinais-Suomen käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virkaan 1.1.2010 lukien. (OM hallitusneuvos Esko Sorvali 160 67535)

Everstiluutnantti Matti Esko Juhani Lampiselle suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajaksi MINURCAT II TCHAD/RCA- kriisinhallintaoperaatiossa (Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa) annetun määräyksen peruuttaminen ja majuri Roi Mauri Kalervo Helmisen määrääminen tähän tehtävään 15.1.2010 lukien; everstiluutnantti Tommi Martti Juhani Härköselle suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajaksi ISAF- kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa annetun määräyksen peruuttaminen ja everstiluutnantti Ari Tapani Grönroosin määrääminen tähän tehtävään 22.2.2010 lukien. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 160 88121)

Eversti Jorma Heikki Tapio AlaSankila kenraalin virkaan 1.1.2010 lukien viiden vuoden määräajaksi. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 160 88121)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 12.11.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen 26 §:n muuttamisesta. Valtion takaussaatavasta perittävää korkoa alennetaan yleisen korkotason laskun vuoksi yhdeksästä prosentista seitsemään prosenttiin. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (OPM neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen 160 77034)

Valtioneuvoston asetus kiinteistönmuodostamisasetuksen 103 §:n muuttamisesta. Asetuksen 103 §:ssä säädetään ilmoituksista kirjaamisviranomaiselle ja valtiolle. Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistötoimituksen toimitusinsinöörin on vastaavasti kuin tuomioistuimen maakaaren (540/1995) 6 luvun 13 §:n ja 13 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla viran puolesta ilmoitettava valtiolle, kun toimituksessa on tullut vireille sellainen kiinteistön omistusoikeutta koskeva riita, jonka seurauksena valtio voi maakaaren 13 luvun 6 §:n nojalla joutua vahingonkorvausvastuuseen. Tämä maakaaren (540/1995) 13 luvun 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtiolle tehtävä ilmoitus toimitetaan voimassa olevan kiinteistönmuodostamisasetuksen 103 §:n 2 momentin mukaan oikeusministeriölle. Koska kirjaamisasiat siirtyvät 1.1.2010 lukien Maanmittauslaitokselle, asetuksen 103:n 2 momenttia muutetaan siten, että valtiolle tehtävä ilmoitus on tehtävä oikeusministeriön sijasta Maanmittauslaitoksen keskushallinnolle. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 160 52709)

Valtioneuvoston asetus maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 19 §:n muuttamisesta. Maakaaren 5 luvun 2 §:n (muut. 572/2009) nojalla kirjaamisviranomainen 1.1.2010 lukien on se maanmittaustoimisto, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee. Maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 §:n 1a kohdan (muut. 577/2009) nojalla Maanmittauslaitos toimii lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäjänä. Maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 19 §:n (muut. 1201/1996) 2 kohdassa säädetään laitoksen toimihenkilön mahdollisuudesta toimia asiamiehenä kirjaamisviranomaisessa lainhuudatus- ja muussa kirjaamisasiassa. Koska maanmittaustoimisto muuttuu 1.1.2010 alkaen kirjaamisviranomaiseksi, asetuksen 19 §:n 2 kohta kumotaan, jolloin asetuksen 19 §:n nykyinen 3 kohta muuttuu uudeksi 2 kohdaksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 160 52709)

Valtioneuvoston asetus sokerialan väliaikaisen monipuolistamistuen kohdentamisesta maatalouden investointeihin. Neuvoston asetukseen (EY) N:o 320/2006 perustuvan sokerialan kansallisen monipuolistamistukiohjelman mukaan sokerialan väliaikaista monipuolistamistukea myönnetään alueilla, joiden sokerijuurikkaan viljelyyn alan rakenneuudistusjärjestelmä vaikuttaa. Tavoitteena on kannustaa kehittämään sokerijuurikkaan viljelylle ja sokerin tuotannolle korvaavia vaihtoehtoja tai parantamaan sokerijuurikkaan viljelyn ja tuotannon kilpailukykyä. Monipuolistamistukea on tähän mennessä kohdennettu vain maaseudun yritystukihankkeisiin. Annettavalla asetuksella säädetään monipuolistamistuen kohdentamisesta myös maatalouden investointeihin. Tuen saajina ovat maatalousyrittäjät, joilla on ollut kiintiösokerin perustoimitus markkinointivuonna 2006/2007 tai 2007/2008. Tukikohteita ovat maataloustuotteiden tuotevarastojen rakentaminen, tiettyjen sokerijuurikkaan sadonkorjuussa tarvittavien koneiden hankinta, tiettyjen erikoiskasvien viljelyssä tarvittavien koneiden hankinta, maatilojen lämpökeskusten rakentaminen sekä sokerijuurikkaan viljelyyn käytettyä peltoalaa vastaavan peltopinta-alan salaojittaminen. Jos tarkoitukseen käytettävissä olevat varat eivät riitä tuen myöntämiseen kaikkiin myöntämisen edellytykset täyttäviin investointeihin, tukea myönnetään tukikohteiden mukaisessa järjestyksessä ja ensisijaisesti hakijoille, jotka ovat luopuneet sokerijuurikkaan perustoimitusoikeudesta kokonaan ja sen jälkeen hakijoille, joiden perustoimitusoikeus on vähentynyt suhteellisesti eniten. Tukea myönnetään avustuksena enintään 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mikä vastaa sokeriohjelman mukaisen yritystuen tukitasoa. Tuen saajaa ja tuettavaa investointia koskevat tietyin poikkeuksin vastaavat säännöt kuin muuta maatalouden investointitukea myönnettäessä. Tuen myöntäminen ja maksaminen keskitetään Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukseen, vastaavasti kuin sokeriohjelman yritystuissa. Investointien toteutusajassa ja maksamisessa tulee noudattaa komission asetuksessa (EY) N:o 968/2006 asetettuja määräaikoja. Tuen hakuaika on asetuksen voimaan tulosta 15.3.2010 saakka. Asetus tulee voimaan 18.11.2009. (MMM hallitussihteeri Mika Saari 160 52242)

Valtioneuvosto antoi 13.11.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus Liikennevirastosta. Laki Liikennevirastosta (hallintolaki) tulee voimaan 1.1.2010. Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta tulee voimaan samana päivänä, jolloin myös molemmat liikennehallinnon uudet virastot aloittavat toimintansa. Liikenneviraston hallintolailla lakkautetaan Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos. Asetuksella säädetään hallintolain valtuutussäännöksen nojalla viraston johtamisesta, asioiden ratkaisemisesta, pääjohtajan ja hänen välittöminä alaisina toimivien viraston johtoon kuuluvien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista, viraston viroista sekä henkilöstön nimittämisestä ja ottamisesta, virkavapaudesta ja pääjohtajan sijaisuudesta sekä viraston edustamisesta muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Valtioneuvoston asetus Liikenteen turvallisuusvirastosta. Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta (hallintolaki) tulee voimaan 1.1.2010. Laki Liikennevirastosta tulee voimaan samana päivänä, jolloin myös molemmat liikennehallinnon uudet virastot aloittavat toimintansa. Liikenteen turvallisuusviraston hallintolailla lakkautetaan Ilmailuhallinto, Rautatievirasto ja Ajoneuvohallintokeskus. Asetuksella säädetään viraston johtamisesta, asioiden ratkaisemisesta, pääjohtajan ja hänen välittöminä alaisina toimivien viraston johtoon kuuluvien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista, viraston viroista sekä henkilöstön nimittämisestä ja ottamisesta, virkavapaudesta ja pääjohtajan sijaisuudesta sekä viraston edustamisesta muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 12.11.2009 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen edustautumisesta EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa Brysselissä 19.11.2009. Kokouksessa Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen. Päämieskokouksen tarkoituksena on päättää Lissabonin sopimuksen voimaantuloon liittyvistä korkeista nimityksistä. Päämiesten on tarkoituksena sopia Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan sekä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävien täyttämisestä. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Jukka Salovaara 160 22181)

Päätös antaa eduskunnalle valtioneuvoston selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Selonteko kuvaa vuonna 2005 käynnistyneen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä sekä uudistuksen ja uudistusta ohjaavan, vuoden 2012 loppuun asti voimassa olevan puitelain tavoitteiden toteutumista. Selonteossa arvioidaan uudistuksen tähänastisia tuloksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Lisäksi selonteossa linjataan uudistuksen jatkamista koskevia toimenpiteitä. Selonteko on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (VM osastopäällikkö Päivi Laajala 160 32200)

Päätös määrätä valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Ilkka Lahti valtioneuvoston esittelijäksi. (VM henkilöstöpäällikkö Ulla Vilhu 160 34708)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 12.11.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 75/2009) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi EY:n ja sen jäsenvaltioiden ja Libyan välisiä suhteita käsittelevästä puitesopimuksesta (EY:n ja sen jäsenvaltioiden välinen puitesopimus). EY:n päämääränä on laaja-alaisen yhteistyösopimuksen tekeminen Libyan kanssa. Puitesopimuksen on tarkoitus noudattaa EY:n ja sen Välimeren kumppanimaiden kanssa tekemiä assosiaatiosopimusten periaatteita ja päämääriä ja perustaa pysyvä viitekehys poliittisille, sosiaalisille, taloudellisille, kaupallisille ja kulttuurillisille suhteille ja vuoropuhelulle EU:n ja Libyan välillä. (UM lähetystöneuvos Helena Tuuri 160 56538)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 76/2009) eduskunnalle EY:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen neuvottelemisesta (EY:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan välinen puitesopimus). Euroopan unionin neuvosto valtuutti 29.11.2005 komission aloittamaan neuvottelut kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement PCA) aikaansaamisesta Kiinan kansantasavallan kanssa. Neuvoteltava sopimus korvaa Euroopan yhteisön ja Kiinan välisen kauppasopimuksen vuodelta 1985, joka ei enää kata jatkuvasti laajenevaa yhteistyötä. Puitesopimukseen sisältyy myös muita kuin kaupallistaloudellisia näkökohtia kuten poliittinen vuoropuhelu, ihmisoikeudet, yhteistyö maahanmuuttokysymyksissä ja terrorismin torjunnassa ja aseiden leviämisen estäminen ja se kuvastaa tällaisena sekä tämänhetkistä että kehittymässä olevaa kumppanuuden tasoa. (UM lähetystöneuvos Annikki Arponen 160 56409)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 77/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (kuljetettavat painelaitteet). Komissio ehdottaa annettavaksi kuljetettavia painelaitteita koskevan uuden direktiivin. Direktiivissä huomioitaisiin kansainvälisiin vaarallisten aineiden sisämaan kuljetuksia koskeviin määräyksiin tehdyt muutokset ja yhteisön viimeisin lainsäädäntö, joka liittyy tuotteiden markkinointiin Euroopan yhteismarkkinoilla. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen-Bellevergue 160 28563)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 12.11.2009 seuraavat nimitysasiat:

Hallintotieteiden maisteri Minna Liisa Branders puolustusministeriön tarkastusjohtajan virkaan 1.1.2010 lukien. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 160 88119)

Valtiotieteiden maisteri Karoliina Honkanen puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 16.11.2009-31.5.2012, kuitenkin enintään ajaksi, jonka viran vakinainen haltija on virkavapaalla. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 160 88120)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 11.11.2009 seuraavia asioita:

Suomen osallistuminen Aasian kehityspankin viidenteen pääomakorotukseen. Aasian kehityspankki (AsDB) on ruokakriisin ja sittemmin myös talous- ja finanssikriisin vuoksi kasvattanut vuotuista lainanantoaan merkittävästi, eikä sen nykyinen pääoma riitä korkean lainatason jatkuvaan ylläpitämiseen. Pankin hallintoneuvosto päätti huhtikuussa 2009 yksimielisesti hyväksyä pankin johdon esityksen peruspääoman korottamiseksi 200 prosentilla, mikä on Suomen näkemyksen mukaan tarpeellinen alueen maiden pitkän aikavälin kehitystarpeiden kannalta. Suomi merkitsee Aasian kehityspankin viidennessä peruspääoman korotuksessa 24 080 osaketta ja suorittaa käteisosuuden 4 prosenttia viidessä erässä vuosina 2010-2014. Suomen osuus lisärahoituksessa koostuu 963 osakkeen (4 %) käteisosuudesta ja 23 117 osakkeen (96 %) takuupääomasta. Osakkeen arvon ollessa 12 063,50 USD Suomen maksettava osuus on 11 616 169 USD eli tämänhetkisen kurssiin noin 8,0 miljoonaa euroa, joka suoritetaan viidessä erässä vuosina 2010-2014. Rahoitus toteutetaan vuoden 2009 talousarvion puitteissa. (UM lähetystöneuvos Satu Santala 160 56323)

Pääomalainan myöntäminen Finnvera Oyj:lle. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Finnvera Oyj:lle vuoden 2009 talousarvion momentilla 32.30.89 Finnvera Oyj:lle osoitetun 50 miljoonan euron suuruisen pääomalainan. Laina käytetään Finnvera Oyj:n heikentyneen vakavaraisuuden parantamiseen. Siten yhtiöllä on edellytykset taloudellisen taantuman tilanteessa tehokkaasti hoitaa tehtäväänsä tarjoamalla rahoituspalveluja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan sekä yritysten kansainvälistymiseen ja vientiin. Pääomittamisella on myös tarkoitus lisätä Finnvera Oyj:n mahdollisuuksia vastata rahoituskriisin pitkittymisestä aiheutuneeseen yhtiön tuotteiden, erityisesti suhdannelainojen ja -takausten kysyntään. (TEM hallitusneuvos Kari Parkkonen 010 60 64938)

Vuoden 2009 valtion osuuden ennakon tarkistaminen Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakuluista 123 000 000 euroksi. (STM ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman 160 73869)

Vuoden 2009 talousarvion momentin 33.10.28 (Valtion osuus sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakuluista) arviomäärärahan ylittäminen 5 590 000 eurolla. Vuoden 2009 valtion osuuden ennakko sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakuluiksi on kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §.n nojalla vahvistettu 116 900 000 euroksi 30.12.2008. Kansaneläkelaitoksen toimittaman selvityksen mukaan valtion osuus vuodelle 2009 tulisi tarkistaa 123 000 000 euroon. Ennakko maksetaan talousarvion momentilta 33.10.28. Edellä esitettyyn ennakkoon ei vuoden 2009 talousarvion momentin 33.10.28. määräraha 117 410 000 euroa riitä. (STM ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman 160 73869)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Vaali- ja puoluerahoitustoimikunta luovutti 6.11.2009 mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille. Toimikunta ehdottaa lainsäädäntöön muutoksia, joilla puoluerahoituksen avoimuutta parannettaisiin Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen GRECO:n antamien suositusten mukaisesti. Toimikunnan ehdotuksen mukaan laissa todettaisiin nimenomaisesti, että puolue ja siihen suoraan tai välillisesti kuuluva yhdistys saavat ottaa vastaan lain asettamat edellytykset täyttävää tukea vaalikampanjaansa ja muuhun toimintaansa. Tukea tai avustusta ei kuitenkaan saisi vastaanottaa, jos sen lähdettä ei voida selvittää. Puolueen maksetulle vaalimainonnalle toimikunta ehdottaa asetettavaksi ylärajan, joka olisi kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa 500 000 euroa, eduskuntavaaleissa miljoona euroa sekä presidentinvaalissa miljoona euroa kierrosta kohden. Lisäksi toimikunta esittää muun muassa, että avoimuutta lisättäisiin tilinpäätöksiin liittyvillä laajoilla selvityksillä, jotka puoluetukea saavien puolueiden sekä piirijärjestöjen ja naisjärjestöjen olisi laadittava. Mietintö on osoitteessa http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/1247667592853. Lisätietoja antavat oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarasti, p. 050 568 7300 ja erityisasiantuntija Kaisa Tiusanen, p. (09) 160 67953.

Lahjusrikokset -työryhmä luovutti 6.11.2009 mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille. Työryhmä ehdottaa lahjusrikoslainsäädännön tiukentamista. Kansanedustajia koskevia säännöksiä tiukennettaisiin ja vakavimpia lahjusrikoksia varten muodostettaisiin erityiset törkeitä tekomuotoja koskevat tunnusmerkistöt. Myös elinkeinoelämän vakavat lahjusrikokset tulisivat rangaistaviksi törkeinä tekoina ja niiden enimmäisrangaistukset nostettaisiin kahdesta neljään vuoteen vankeutta eli samalle tasolle julkisen sektorin lahjusrikosten kanssa. Työryhmä ehdottaa muun muassa myös, että rikoslakiin lisättäisiin uudet vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevat säännökset. Niillä suojattaisiin julkisen hallinnon päätöksentekomenettelyn läpinäkyvyyttä ja puolueettomuutta. Ne myös mahdollistaisivat puuttumisen viranomaistoiminnan taustalla olevaan korruptioon, joka horjuttaa luottamusta julkisen hallinnon puolueettomuuteen. Mietintö on osoitteessa http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/1247667593869. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, p. (09) 160 67724, oikeusministeriö.

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishankkeen väliraportti luovutettiin 6.11.2009 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Raportissa korostetaan, että organisaatiomallin tulee perustua metsäkeskusten ydintehtäviin. Hankkeen yhteydessä selvitetään myös, miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet ydintehtäviin. Väliraportissa punnitaan mahdollisia tulevaisuuden organisaatiomalleja. Hankkeen tavoitteena on yhteiskunnan varoilla kerättävän metsävaratiedon mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Raportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/ministerio/5l5EJnnUR/valirap_medor_091105.pdf. Lisätietoja antaa ylijohtaja Aarne Reunala, p. 0400 437 222, maa- ja metsätalousministeriö.

Joukkoruokailun kehittämis- ja seurantatyöryhmä luovutti 11.11.2009 raporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Työryhmän mukaan ruuan ravitsemuslaatu on huomioitava ehdottomana valintakriteerinä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankinnassa. Ravitsemuslaadun keskeisten kriteerien pitäisi olla tarjouspyynnöissä ehdottomia valintakriteereitä, ts. tarjousta ei hyväksytä vertailuun mikäli kriteerit eivät täyty. Näin pyritään painottamaan laatua eikä hintaa. Ryhmä teki konkreettisen ehdotuksen ravitsemuslaadun kriteeristöksi ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankintaan. Kriteeristössä määritellään ensimmäistä kertaa muun muassa aterioista saatava rasvan määrä ja laatu, sekä suolan, kuidun ja kasvisten määrä. Ruokapalvelujen hankintakriteerit sisältävät myös ateriakokonaisuuden osien tarjonnan, ateriakierron ja kuluttajien ohjaamisen. Raportti on osoitteessa http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-10374.pdf. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, p. (09) 160 74035, sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.