Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 38/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 15.9.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 132/2009 vp) laiksi korkeimmasta oikeudesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta. Korkeimmasta oikeudesta annettua lakia muutetaan siten, että enintään kolmasosa kaikista esittelijän viroista voi olla määräajaksi täytettäviä esittelijäneuvoksen virkoja. Tämä mahdollistaa kymmenen määräaikaisen esittelijäneuvoksen viran perustamisen. Määräaikaisuuden tarvetta ei ole tarpeen perusteella. Määräajaksi täytettävään esittelijäneuvoksen virkaan voidaan nimittään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2010. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Esitys (HE 133/2009 vp) vuoden 2010 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi tuloverotusta ja verotuksessa sovellettavia korkoja koskeviksi muutoksiksi. Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2010 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi tuloveroasteikoksi. Tuloverolakiin tehdään muutoksia, joiden mukaan työtulovähennystä ja perusvähennystä kasvatetaan, valtionverotuksen eläketulovähennyksen laskentakerrointa korotetaan ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen poistumaprosenttia alennetaan. Verovelvollinen voi vaatia jaettavan yritystulon ja verotusyhtymän maatalouden tulo-osuuden verotettavaksi kokonaan ansiotulona. Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatu voitto säädetään verovapaaksi, jos alue luovutetaan luonnonsuojelualueeksi valtiolle tai valtion liikelaitokselle. Työsuhdematkalipun verovapaa määrä määritellään euromääräisesti ja verovapaan edun suuruutta kasvatetaan. Työsuhdelainan verovapaa määrä sidotaan peruskoron sijasta yleisesti käytössä oleviin lainan viitekorkoihin. Yritysmuodoista riippumatta verovelvollisella on oikeus vähentää asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset tuloverolain pääsäännön mukaisesti. Lisäksi muutetaan useita verolakeja, joissa säädetään verotuksessa perittävien eräiden korkojen vähimmäismäärästä. Veronlisäyksen, viivekoron ja viivästyskoron määrää alennetaan väliaikaisesti vuonna 2010 yhdellä prosenttiyksiköllä. Verohallinnon vahvistama julkisesti noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo sekä maatalouteen kuuluvan osuuskunnan osuuden verotusarvo säädetään julkiseksi verotustiedoksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010 ja suurinta osaa niistä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa. Väliaikaisesti voimassa olevaa säännöstä veronlisäyksestä, viivekorosta sekä viivästyskorosta sovellettaisiin veronlisäykseen ja korkoon, jotka lasketaan 1.1.-31.12.2010. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 134/2009 vp) laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Tupakkaverosta annetun lain liitteenä olevaa verotaulukkoa muutetaan siten, että savukkeiden, sikarien sekä piippu- ja savuketupakan veroa korotetaan noin 5 prosenttia. Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan noin 15 prosenttia. Korotuksen seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin noin neljä prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan keskimäärin noin 10 prosenttia. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 135/2009 vp) laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta. Ajoneuvoverolakia muutetaan siten, että pakettiautoista kannettavan vuotuisen ajoneuvoveron perusvero muutetaan auton ominaishiilidioksidipäästöön perustuvaksi yhdenmukaisesti henkilöautojen vastaavan veron kanssa. Niistä pakettiautoista, joiden päästöistä ei ole tietoa, veroa kannetaan auton kokonaismassan perusteella saman verotaulukon perusteella kuin henkilöautoista. Matkailuautot ja ennen vuotta 1993 rekisteröidyt erikoisautot verotetaan samojen perusteiden mukaan kuin henkilö- ja pakettiautot. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan asetuksella myöhemmin säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti henkilöautojen vastaavan veromuutoksen kanssa. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan maaliskuussa 2010. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 136/2009 vp) arvonlisäverotuksessa sovellettavien myyntimaasäännösten ja eräiden muiden säännösten muuttamiseksi ja väliaikaiseksi muuttamiseksi. Arvonlisäverolakia ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annettua lakia muutetaan. Arvonlisäverolainsäädäntöön tehdään palvelujen verotuspaikkaa koskevasta Euroopan yhteisön direktiivistä johtuvat muutokset. Elinkeinonharjoittajille myydyt palvelut verotetaan direktiivin uuden yleissäännön mukaisesti ostajan sijoittautumisvaltiossa. Kun ostaja on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, palveluihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta eli ostaja on verovelvollinen. Kuluttajille myytyjen palvelujen verotuspaikka on direktiivin yleissäännön mukaisesti kuten nykyisinkin myyjän sijoittautumisvaltio. Yleissääntöjä täydentävät tiettyjä palveluja koskevat erityissäännöt. Yhteisökaupan valvontajärjestelmä, jolla nykyisin valvotaan yhteisön sisäisiä tavaratoimituksia, laajennetaan koskemaan palveluja. Tähän liittyen palvelujen myyjät ilmoittavat kansalliselle verohallinnolle antamassaan yhteenvetoilmoituksessa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille suoritetut yleissäännön mukaisesti verotettavat palvelut. Arvonlisäverolakiin tehdään yhteisökauppaan liittyvän tietojenvaihdon nopeuttamista koskevasta direktiivistä johtuvat muutokset. Yhteenvetoilmoitusten antokausi lyhennetään nykyisestä kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen sekä tietojen antamiselle ja välittämiselle toisiin jäsenvaltioihin säädettyä määräaikaa lyhennetään nykyisestä kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Yhteenvetoilmoitukset tulisi jatkossa antaa pääsääntöisesti sähköisesti. Lisäksi arvonlisäverolakiin tehdään eräitä muita muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 137/2009 vp) laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n ja eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Arvonlisäverolakia, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annettua lakia sekä eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annettua lakia muutetaan. Yleinen arvonlisäverokanta korotetaan 22 prosentista 23 prosenttiin. Elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettava verokanta korotetaan 12 prosentista 13 prosenttiin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta alennetaan 22 prosentista 13 prosenttiin. Kirjoihin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisiolupatuloihin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin, tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin, parturi- ja kampaamopalveluihin sekä eräisiin pieniin korjauspalveluihin sovellettava verokanta korotetaan 8 prosentista 9 prosenttiin. Vakuutusmaksuvero korotetaan 22 prosentista 23 prosenttiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2010. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 138/2009 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2010. Talousarvioesityksessä varsinaisiksi tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 37,2 miljardia euroa ja määrärahoiksi 50,2 miljardia euroa. Alijäämä, 13,0 miljardia euroa, ehdotetaan katettavaksi lainanotolla. Esityksen mukaan budjettitalouden tulot vähenevät 15 prosenttia vuoden 2009 varsinaisesta talousarviosta ja 1,6 prosenttia vuodelle 2009 budjetoituun verrattuna (mukaan lukien toinen lisätalousarvioesitys). Ansiotulojen verotuksen veroperustemuutosten tavoitteena on estää verotuksen kiristymistä ansiotason nousun ja palkansaajan maksujen ennakoidun nousun seurauksena. Eläketulojen verotusta kevennetään. Kaikkein pienituloisimpien verotuksen keventämiseksi kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Nämä veroperustemuutokset alentavat tuloverojen tuottoa 1 060 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 630 miljoonaa euroa. Arvonlisäverokantoja ehdotetaan korotettavaksi yhdellä prosenttiyksiköllä 1.7.2010 lukien ja samassa yhteydessä ravintolaruoan arvonlisävero alennetaan elintarvikkeiden arvonlisäveron tasolle. Tämä lisää verotuottoa nettomääräisesti noin 130 miljoonalla eurolla vuonna 2010. Tupakkaveroa ehdotetaan korotettavaksi, mikä lisää verotuottoa 22 miljoonalla eurolla. Hallinnonaloille ehdotetut määrärahat kasvavat hintatason nousu ja rakennemuutokset huomioon ottaen 7 1/2 prosenttia vuoden 2009 varsinaisesta talousarviosta. Lisäyksestä kolme neljännestä aiheutuu kehyksen ulkopuolisten menojen kasvusta. Kehyksen ulkopuolisiksi määrärahoiksi ehdotetaan 13,6 miljardia euroa, ja ne kasvavat vuoden 2009 varsinaisesta talousarviosta 2,9 miljardilla eurolla. Hallinnonalojen määrärahojen lisäyksen taustalla on keskeisenä tekijänä elvytystoimet ja suhdanneluonteisten menojen kasvu. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan pienenevän 4,5 prosenttia vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna korkotason laskun seurauksena. Kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi ehdotetaan 36,6 miljardia euroa. Jakamattomaksi varaukseksi esityksessä jäisi 48 miljardia euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy ehdotus vajaan 230 milj. euron uudelleenkohdennuksista. Virastojen toimintamenoja ehdotetaan alennettavan 56 miljoonalla eurolla ja kehitysyhteistyömäärärahoja 60 miljoonalla eurolla kehyspäätökseen verrattuna. Kehitysyhteistyömäärärahat olisivat 0,55 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuonna 2010. Talousarvioesitykseen sisältyy lukuisia ehdotuksia investointien aikaistamisesta ja muista työllisyyttä lisäävistä toimenpiteistä, jotka lisäisivät menoja noin 110 miljoonalla eurolla vuonna 2010. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteisiin ehdotetaan 83 miljoonan euron lisäystä erityisenä painopisteenä nuoret ja vastavalmistuneet. Ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkojen määrää ehdotetaan lisättäväksi. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kuluihin ja kunnille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 76 miljoonan euron lisäystä. Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan. Sosiaaliturvaan ja -palveluihin ehdotetaan parannuksia, jotka koskevat lapsiperheitä, opiskelijoita, yrittäjiä ja vanhuksia. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Esitys (HE 139/2009 vp) valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta. Valtioneuvostolle myönnettyä lainanottovaltuutta lisätään 73 miljardista eurosta 110 miljardiin euroon, johon sisältyvän lyhytaikaisen lainan enimmäismäärää lisätään 10 miljardista eurosta 15 miljardiin euroon. (VM finanssineuvos Arto Eno 160 33108)

Esitys (HE 140/2009 vp) laiksi Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Yliopistojen palvelukeskuksen hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana on talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden ja muiden tukipalveluiden tuottaminen sekä tukipalveluihin liittyvä muu liiketoiminta. Samalla kumotaan Yliopistojen palvelukeskuksesta annettu asetus. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2010. (OPM neuvotteleva virkamies Matti Hietanen 160 77008)

Esitys (HE 141/2009 vp) laiksi kalastuslain 88 §:n muuttamisesta. Kalenterivuodelta perittävää kalastuksenhoitomaksua korotetaan 20 eurosta 22 euroon ja seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta perittävää kalastuksenhoitomaksua korotetaan kuudesta eurosta seitsemään euroon. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (MMM kalastusneuvos Eija Kirjavainen 160 52421)

Esitys (HE 142/2009 vp) laeiksi Liikennevirastosta ja Liikenteen turvallisuusvirastosta. Ratahallintokeskus, Tiehallinnon keskushallinnon toiminnot ja Merenkulkulaitoksen muut kuin Liikenteen turvallisuusvirastoon, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen tai perustettavaan merenkulun tuotantoyhtiöön siirrettävät toiminnot yhdistetään Liikennevirastoksi. Vastaavasti yhdistetään Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto, alusliikenteen ohjauksen ja luotsauksen viranomaistoiminnot ja alusrekisterin pitäminen, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto ja Ajoneuvohallintokeskus Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010 samanaikaisesti vireillä olevan aluehallinnon uudistamista koskevan ehdotuksen kanssa. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 160 28470)

Esitys (HE 143/2009 vp) laiksi Varustamoliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Varustamoliikelaitoksen hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta varustamo-osakeyhtiölle. Nykyinen liiketoimintarakenne järjestetään uudelleen. Tämän esityksen kanssa samanaikaisesti annetaan hallituksen esitys laiksi Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan muuttamisesta osakeyhtiöksi. Varustamoliikelaitoksen väyläpalveluliiketoiminta ja sen henkilöstö siirtyvät osaksi tuotanto-osakeyhtiötä. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (LVM neuvotteleva virkamies Rita Linna 160 28559)

Esitys (HE 144/2009 vp) laiksi Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan muuttamisesta osakeyhtiöksi. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (LVM neuvotteleva virkamies Rita Linna 160 28559)

Esitys (HE 145/2009 vp) laiksi Ilmailulaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Ilmailulaitoksen hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (LVM neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä 160 28475)

Esitys (HE 146/2009 vp) laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki alueiden kehittämisestä ja laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta säädetään. Lisäksi tehdään muutoksia rakennerahastolakiin ja ulkorajayhteistyön hallinnosta annettuun lakiin. Alueiden kehittämislaki ehdotetaan kumottavaksi. Tavoitteena on vahvistaa alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmää ja selkeyttää alueiden kehittämisen roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Alueiden kehittämisen tavoitteita tarkennetaan vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Tarkoituksena on lisäksi säätää tukea myöntävistä viranomaisista, tuen myöntämiseen ja käyttämiseen sekä valvontaan liittyvistä seikoista. Rakennerahastolakiin ja lakiin ulkorajayhteistyön hallinnosta tehdään aluehallinnon uudistamisesta ja alueiden kehittämislain kumoamisesta johtuvat sekä eräät ohjelmien täytäntöönpanon edellyttämät muutokset. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (TEM hallitusneuvos Tuula Manelius 160 64909)

Esitys (HE 147/2009 vp) työnantajan kansaneläkemaksun poistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Työnantajien kansaneläkemaksu poistetaan kaikilta työnantajilta vuoden 2010 alusta. Samalla tarkistetaan kansaneläkelain säännöksiä, jotka koskevat Kansaneläkelaitokselle maksettavaa valtion osuutta ja kansaneläkerahaston varojen vähimmäismäärää. Kansaneläkelaitoksen osuutta verotuskustannuksista alennetaan. Työnantajan kansaneläkemaksun poistumisen jälkeen valtio rahoittaa yksin sekä kansaneläkkeiden kustannukset että kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimintakulut. Työnantajan sosiaaliturvamaksuna maksetaan työnantajan sairausvakuutusmaksua. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Esitys (HE 148/2009 vp) laiksi kansaneläkeindeksin soveltamisesta vuonna 2010. Kansaneläkeindeksin pistelukuna käytetään vuonna 2010 poikkeuksellisesti samaa pistelukua kuin vuonna 2009. Pisteluku on 1502. Laki koskee kansaneläkkeitä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perustella tai jotka ovat muuten lain mukaan sidottuja kansaneläkkeen määrään. Laki koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Esitys (HE 149/2009 vp) laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että määräaikaisina voimassa olevien työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevien säännösten voimassaoloa jatketaan 31.12.2013 saakka. Tarkoituksena on turvata työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja koulutuksen määrällinen riittävyys. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010 ja se olisi voimassa 31.12.2013 saakka. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Esitys (HE 150/2009 vp) laiksi apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Apteekkimaksusta annettua lakia muutetaan siten, että apteekin liikevaihdon mukaan määräytyvän apteekkimaksun perusteita tarkistetaan ottamalla huomioon apteekkien liikevaihdon muutos vuodesta 2007 vuoteen 2008. Muutoksen perusteella apteekkimaksun osuus apteekkien liikevaihdosta on edelleenkin noin 6,3 prosenttia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM hallitusneuvos Anne Koskela 160 74340)

Esitys (HE 151/2009 vp) laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain, mielenterveyslain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta. Lääninhallituksilla ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla aiemmin olleet oikeuslääkintään ja oikeuspsykiatriaan liittyvät tehtävät siirretään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Tavoitteena on parantaa oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvittämistoiminnan koordinointia nykyisestä. Lisäksi tavoitteena on järjestää oikeuspsykiatristen tutkimusten ja hoidon viranomaistehtävät tarkoituksenmukaisessa viranomaisessa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM hallitusneuvos Anne Koskela 160 74340)

Esitys (HE 152/2009 vp) laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta. Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksiä yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Etuuden määräytymistä muutetaan siten, ettei etuuden kesto määräydy nykyisen ansaintaperiaatteen mukaisesti. Tuen saamisehto ja tukikauden kesto muutetaan kiinteäksi. Kahdeksan vuoden työhistorialla henkilöllä on oikeus 18 kuukautta kestävään aikuiskoulutustukeen. Tuen voi käyttää kerran työuran aikana. Aikuiskoulutustuen tasoa korotetaan siten, että se vastaa työttömyyspäivärahan määrää ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Aikuiskoulutustuen taso määräytyy työttömyyspäivärahaa vastaavalla tavalla. Aikuiskoulutustukea on mahdollista saada soviteltuna silloin, kun kyseessä on osa-aikainen opiskelu ja työstä poissaolosta sovitaan työnantajan kanssa. Sovittelussa otetaan käyttöön suojaosa, jonka alle jäävät tulot eivät vähennä tuen määrää. Osa-aikainen opiskelu kuluttaa tukiaikaa samalla tavoin kuin kokoaikainen opiskelu. Tuen enimmäisaikaan luetaan myös voimassa olevan lain mukaisesti käytetty aikuiskoulutustukiaika. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesta aikuiskoulutustuen etukäteiskäytöstä luovutaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2010. (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa 160 73204)

Esitys (HE 153/2009 vp) laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Toimeentulotukilakia muutetaan siten, että vuoden 2009 loppuun määräaikaisena voimassa olevan 11 §:n 3 momentin voimassaoloa jatketaan edelleen vuoden 2010 loppuun saakka. Säännöksen mukaan toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen 160 73857

Esitys (HE 154/2009 vp) laeiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjän eläkelain 114 ja 115 §:n sekä maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 15 §:ssä säädettyjä prosenttiosuuksia, joilla eri rahoittajaosapuolet osallistuvat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmän kokonaiskustannusten kattamiseen, muutetaan. Lisäksi jatketaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle vuosiksi 2007-2009 säädettyä tehtävää huolehtia maatalousyrittäjien työterveyshuollon työpaikkakäyntien toteutumisesta työterveyshuollon antaman toimeksiannon perusteella. Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi olla yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan ja huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta työterveyshuollon palvelujen tuottajan toimeksiannon perusteella, jos työterveyshuollon edellisestä työpaikkakäynnistä on kulunut yli neljä vuotta. Maatalousyrittäjän eläkelakiin otetaan viittaus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa säädetystä työterveyshuoltoon liittyvästä tehtävästä. Lisäksi maatalousyrittäjän eläkelaissa säädettyjä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtäviä laajennetaan siten, että eläkelaitoksen tehtävänä on maatalousyrittäjien työterveyshuoltotoiminnan tehokkaan toteutumisen edistämisen lisäksi tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämisestä. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM hallitussihteeri Sanna Pekkarinen 160 73174)

Esitys (HE 155/2009 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 31 §:n muuttamisesta. Kuntoutusrahan ylläpitokorvausta korotetaan 8 eurosta 9 euroon päivältä. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. Lakia sovelletaan kuntoutusrahaan, jota maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta. (STM lakimies Pekka Humalto 160 73914)

Esitys (HE 156/2009 vp) laiksi elatustukilain muuttamisesta. Elatustukilain säännöksiä, joiden mukaan Kansaneläkelaitokselle suoritettavan valtion korvauksen ennakot elatustuen maksamista varten määräytyvät, täydennetään ja selkeytetään. Ennakkojen määräytymisperusteina otetaan huomioon muun ohessa ne rahamäärät, jotka Kansaneläkelaitos saa perityksi elatusvelvollisilta takautumissaatavien korvauksiksi ja elatustuen saajilta aiheettomasti maksettujen elatustukien takaisinperintäsaatavien korvauksiksi. Lisäksi täydennetään elatustukilain siirtymäsäännöstä, joka koskee kumottuun elatusturvalakiin perustuvien kunnan saatavien siirtymistä Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitokselle siirtyvät myös aiheettomasti maksetun elatustuen takaisinperintää koskevat kunnan saatavat. Vastaavasti maininta takaisinperintäsaatavista lisätään myös siihen elatustukilain siirtymäsäännökseen, joka koskee kuntien saatavien siirron johdosta kunnille maksettavia korvauksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM hallitussihteeri Hanna Kiiskinen 160 73217)

Esitys (HE 157/2009 vp) laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutetaan siten, että osittaisen hoitorahan määrää korotetaan 70 eurosta 90 euroon kalenterikuukaudelta ja että oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä. Esitys liittyy vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM hallitussihteeri Hanna Kiiskinen 160 73217)

Tasavallan presidentti antoi 18.9.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 158/2009 vp) pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Tuloverolakia, perintö- ja lahjaverolakia sekä eräitä muita verolakeja muutetaan siten, että vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaan eläkesäästämiseen sovellettava verokohtelu laajennetaan koskemaan sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain mukaiseen säästämissopimukseen perustuvaa säästämistä. Säästäjän ja talletuspankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen välisen pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut ovat tuloverotuksessa vähennyskelpoisia samalla tavoin kuin vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut. Säästämissopimuksen mukaisesti sijoitetuille varoille kertyvää tuottoa ei veroteta säästämisaikana. Palvelun tarjoajan eläkeiän täytyttyä tai säädettyjen nostoperusteiden täyttyessä verovelvolliselle maksamat suoritukset luetaan pääomatuloksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2010. (VM hallitusneuvos Panu Pykönen 160 33154)

Esitys (HE 159/2009 vp) laiksi sidotusta pitkäaikaissäästämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lailla sidotusta pitkäaikaissäästämisestä säädetään oikeudesta tarjota laissa tarkoitettuja pitkäaikaissäästämissopimuksia, sopimusten sisällöstä, asiakkaan ja palveluntarjoajan oikeuksista ja velvollisuuksista säästämissopimusta tehtäessä ja sen voimassaoloaikana sekä säästövarojen sijoittamisesta ja niiden oikeudellisesta asemasta. Lisäksi vakuutussopimuslain säännöksiä vakuutuksenottajan oikeudesta vaihtaa palveluntarjoajaa kesken vakuutussopimuksen voimassaoloajan muutetaan vastaamaan pääosin uuden lain vastaavia säännöksiä. Laissa tarkoitetun pitkäaikaissäästämisen verokohtelusta ja mahdollisista verokannusteista säädetään erikseen verolaeissa. Lisäksi luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin ja sijoituspalveluyrityksistä annettuun lakiin tehdään vähäisiä teknisiä muutoksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010 lukien. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 160 33064)

Esitys (HE 160/2009 vp) Luxemburgin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Pöytäkirjan tarkoituksena on mahdollistaa verotietojen vaihtaminen. Pöytäkirja rakentuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille mallisopimuksille. Pöytäkirja tulee voimaan sinä päivänä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 160 33167)

Esitys (HE 161/2009 vp) aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Esitys sisältää ehdotukset aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevien erityislakien muuttamiseksi. Yhteensä 215 lakia muutetaan. Muutokset ovat keskeiseltä asiasisällöltään lainsäädäntöteknisiä. Muutoksia tehdään aluehallintouudistuksen piiriin kuuluvien viranomaisten tehtäviä koskeviin erityislakeihin siten, että niissä mainittu nykyinen aluehallinnon viranomainen (lääninhallitus, työ- ja elinkeinokeskus, alueellinen ympäristökeskus, ympäristölupavirasto, tiepiiri ja työsuojelupiirin työsuojelutoimisto) muutetaan aluehallintouudistuksen johdosta joko aluehallintovirastoksi tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi riippuen siitä, kumman viranomaisen toimialaan säännöksessä tarkoitettu tehtävä kuuluu näitä viranomaisia koskevien lakiehdotusten mukaan. Esitykseen sisältyy myös eräitä edellä mainittuja erityissäädöksiä koskevia muita muutosehdotuksia, jotka on katsottu välttämättömiksi tehdä aluehallintouudistuksen yhteydessä. Myös nämä muutosehdotukset ovat sisällöltään pääasiassa teknisiä ja niiden keskeisenä tavoitteena on täsmentää ja ajanmukaistaa sääntelyä. Lisäksi esitys sisältää eräiden keskushallinnon tehtävien siirtämistä aluehallintoon koskevat lainsäädännön muutosehdotukset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (VM lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen 160 32242)

Esitys (HE 162/2009 vp) laiksi Haus kehittämiskeskus Oy -nimisestä osakeyhtiöstä. Lailla uudistetaan nykyiset Haus kehittämiskeskus Oy:n tehtäviä ja asemaa koskevat säännökset. Laki sisältää myös säännökset Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakasryhmistä. Lailla selkeytetään yhtiön asemaa sen tuottaessa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. Haus kehittämiskeskus Oy kuului vuosina 1971-2007 valtiovarainministeriön omistaja- ja tulosohjauksen piiriin. Yhtiö siirtyi 1.5.2007 lukien valtiovarainministeriön alaisuudesta valtioneuvoston kansliaan perustetun uuden omistajaohjausosaston alaisuuteen. Haus kehittämiskeskus Oy palautetaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle ja ohjaukseen. Yhtiön tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluita sekä niihin liittyvää liiketoimintaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (VM työmarkkinalakimies Jussi Luomajärvi 160 34965)

Esitys (HE 163/2009 vp) laiksi kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain muuttamisesta. Kiinteistötoimitusmaksusta annettua lakia muutetaan siten, että erääntyneen kiinteistötoimitusmaksun perintää koskevat säännökset siirretään valtioneuvoston asetuksesta lakiin ja perinnässä siirrytään noudattamaan aikaisempien erityissäännösten sijasta soveltuvilta osin saatavien perinnästä annettua lakia. Muutoksen johdosta kiinteistötoimitusmaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 § kumotaan. Lisäksi lakiin tehdään vähäisiä teknisluontoisia korjauksia, jotka johtuvat muun lainsäädännön muuttumisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 160 52709)

Esitys (HE 164/2009 vp) laiksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen osakkuusyritysten kehittämiseen ja hallinnointiin liittyvien toimintojen yhtiöittämisestä. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnassa olevat osakkuusyritysten osakkeet ja niiden hallinnointiin liittyvä toiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana on osakkuusyritysten perustaminen, yrityksiin sijoittaminen, teknologian siirtäminen, näiden yritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä osakkuuksien hallinnointi ja myyminen. Osakeyhtiö on Suomen valtion kokonaan omistama ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnoima. Yritykseen ei siirry henkilöstöä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (TEM teollisuusneuvos Sakari Immonen 010 60 63665)

Esitys (HE 165/2009 vp) laiksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluiden yhtiöittämisestä. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnassa oleva asiantuntijapalvelut -toimintoon liittyvä omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana ovat asiantuntija-, sertifiointi-, hyväksyntä-, testaus-, tarkastus-, analyysi- ja kalibrointipalvelut. Osakeyhtiö on Suomen valtion kokonaan omistama ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnoima. Tutkimuskeskuksen asiantuntijapalvelujen henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (TEM teollisuusneuvos Sakari Immonen 010 60 63665)

Esitys (HE 166/2009 vp) eräiden lääkehuollon hallinnon uudistamiseen liittyvien lakien muuttamiseksi. Lainsäädäntöön tehdään tekniset muutokset, jotka johtuvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus aloittaa toimintansa 1.11.2009 ja samalla Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus lakkautetaan. Muutoksia tehdään 24 lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2009. (STM hallitusneuvos Anne Koskela 160 74340)

Esitys (HE 167/2009 vp) laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta. Öljysuojamaksu nostetaan 0,5 eurosta tonnilta 1,5 euroon tonnilta. Vastaavasti nostetaan rahaston pääomarajoja. Syynä maksunkorotukseen on rahaston maksuvalmiuden turvaaminen tilanteessa, jossa alueelliset pelastuslaitokset ja valtio ovat huomattavasti parantamassa öljyntorjuntavalmiuttaan Suomenlahden lisääntyvien öljykuljetusten johdosta. Lisäksi öljysuojamaksun kantoa koskevia säännöksiä tarkistetaan EY:n uudistetun tullikoodeksin johdosta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2009. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 050 5250891)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 18.9.2009 seuraavat lait:

Laki taksinkuljettajien ammattipätevyydestä, laki tieliikennelain muuttamisesta, laki ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta ja laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta (HE 33/2009 vp). Lailla annetaan taksinkuljettajien ammattitaitoa ja sopivuutta koskevat säännökset. Taksinkuljettajilta vaaditaan peruskoulutus ja päivän jatkokoulutus viiden vuoden välein sekä paikallistuntemus. Sopivuutta arvioidaan muun muassa rikoksiin syyllistymisen perusteella. Ajolupa on määräaikainen. Raskaan kaluston kuljettamisesta ilman ammattipätevyyttä samoin kuin taksin kuljettamisesta ilman ajolupaa voidaan rangaista vankeudella. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 160 28571)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.9.2009 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Tšekin kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Suomen tasavallan ja Tšekin tasavallan välillä turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehty sopimus sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki. Laki ja sopimus tulevat voimaan 1.10.2009. Asetus tulee voimaan 1.10.2009. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Tasavallan presidentin asetus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä Sri Lankan tarkkailuoperaation arkiston sijoittamisesta Norjan kansallisarkiston yhteyteen tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä Sri Lankan tarkkailuoperaation arkiston sijoittamisesta Norjan kansallisarkiston yhteyteen tehty pöytäkirja. Pöytäkirjan määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 23.9.2009. (UM lähetystöneuvos Johanna Kotkajärvi 160 55275)

Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välillä vastavuoroisista puolustushankinnoista tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Amerikan Yhdysvaltojen kanssa tehty pöytäkirja vastavuoroisista puolustushankinnoista ja laki mainitun pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki ja pöytäkirja tulevat voimaan 3.10.2009. Asetus tulee voimaan 3.10.2009. (PLM hallitussihteeri Jenni Herrala 160 88110)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.9.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti valtuutti osastopäällikkö Jorma Julinin tai hänen estyneenä ollessaan apulaisosastopäällikkö Pasi Hellmanin allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Euroopan investointipankin välisen eräiden Euroopan investointipankin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille sekä merentakaisille maille ja alueille Cotonoun yleissopimukseen ja Lomé IV-yleissopimukseen liittyvien sopimusten nojalla myöntämien lainojen takaamista koskevien sopimusten sekä edellä mainittujen lainojen rästisaatavien hallinnoinnista 8.4.2002 tehdyn sopimuksen eräiden ehtojen muuttamista koskevan sopimuksen ja hyväksyi sanotun sopimuksen. (UM lähetystöneuvos Ulla-Maija Finskas 160 56225)

Tasavallan presidentti valtuutti suurlähettiläs Leo Olasvirran tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainsihteeri Virpi Kankareen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Afrikan Unionin välisen Suomen tuesta AU Mediation Support Capacity -hankkeelle tehdyn sopimuksen ja hyväksyi sanotun sopimuksen. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Tasavallan presidentti hyväksyi kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työstä vuonna 1970 tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (AETR-sopimus) liitteen lisäykseen 2 lokakuussa 2008 tehdyt muutokset. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 160 28503)

Tasavallan presidentti valtuutti ympäristöministeri Paula Lehtomäen tai hänen estyneenä ollessaan kansliapäällikkö Hannele Pokan allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen sekä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden investointipankin välisen Itämeren toimintaohjelman hankevalmistelurahastosta tehdyn sopimuksen ja hyväksyi sanotun sopimuksen. (YM hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine 050 5599142)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 17.9.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään uusi 13 e §, jossa säädetään rikesakon määräämisestä ja sen suuruudesta alkoholilain vastaisista teoista. Alkoholilain 58 §:n 1 momentissa säädetyn kiellon vastaisesta alkoholijuoman nauttimisesta tai poliisin 58 §:n 2 momentin nojalla antaman alkoholijuoman nauttimista julkisella paikalla koskevan kiellon noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä 20 euron rikesakko. Alkoholilain 34 §:n 2 momentin vastaisesta laillisesti valmistetun tai maahantuodun alkoholijuoman hallussa pitämisestä alle kahdeksantoistavuotiaana taikka laillisesti valmistetun tai maahantuodun väkevän alkoholijuoman hallussa pitämisestä kahdeksantoista, mutta ei kahtakymmentä vuotta täyttäneenä voidaan määrätä 20 euron rikesakko. Asetus tulee voimaan 1.11.2009. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 160 67725)

Valtioneuvoston asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen 31 §:n muuttamisesta. Alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen (1344/1994) 31 §:n 1 momentin säännös alkoholilain vastaisesti nautitun alkoholijuoman poisottamisoikeuden rajaamisesta avoimessa astiassa olevaan alkoholijuomaan kumotaan tarpeettomana. 31 §:n 3 momenttia muutetaan niin, että se rajataan koskemaan juopuneelta kiinni otettaessa pois otetun alkoholijuoman säilyttämistä ja hävittämistä ja alkoholipitoinen aine rinnastetaan alkoholijuomaan. Asetus tulee voimaan 1.11.2009. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 160 67725)

Valtioneuvoston asetus alkoholivalmisteista ja denaturoimisesta annetun asetuksen 23 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta. Alkoholivalmisteista ja denaturoimisesta 22.12.1994 annetun asetuksen (1345/1994) 23 §:n 1 ja 3 momentti, jotka koskevat alkoholivalmisteen poisottamista, säilyttämistä ja hävittämistä kumotaan tarpeettomana. Asetus tulee voimaan 1.11.2009. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 160 67725)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 17.9.2009 seuraavat päätökset:

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä ja sen liitteenä oleva asuntoministeri Jan Vapaavuoren ilmoitus muutoksista sidonnaisuuksiin. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Päätös Suomen edustautumisesta EU:n valtion tai hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa Brysselissä 17.9.2009. Kokouksessa Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen. Ylimääräisen päämieskokouksen tarkoituksena on valmistella unionin yhteinen kanta syyskuun lopussa Pittsburghissa pidettävään teollisuusmaiden G20-huippukokoukseen. Esillä ovat kansainvälisen taloustilanteen lisäksi rahoitusmarkkinoiden valvonta ja sääntely sekä rahoitussektorin palkkiojärjestelmät. Muita aiheita ovat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n resurssit ja hallintouudistus, ilmastopolitiikan rahoitus sekä talouspolitiikan koordinaatio. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Kare Halonen 160 22180)

Päätös vapauttaa Urpo Astala Senaatti-kiinteistöjen hallituksen varajäsenen tehtävästä. Hallituksen toimikausi päättyy 31.12.2009, joten Astalan tilalle ei nimitetä uutta varajäsentä. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

Päätös ratkaista Runar Söderqvistin jäämistöstä tehty hakemus. (VM budjettineuvos Petri Syrjänen 160 33043)

Päätös määrätä valtioneuvoston edustajaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen syysistuntokaudelle 2.11.-6.11.2009 kansliapäällikkö Harri Skog varaedustajinaan ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola. (OPM neuvotteleva virkamies Erkki Norbäck 160 77444)

Päätös asettaa valtuuskunta Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n yleiskokouksen 35. istuntoon Pariisissa 6.10.-23.10.2009 ja oikeuttaa opetusministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja jäsenet ovat kansliapäällikkö Harri Skog, Suomen pysyvä edustaja OECD:ssa ja UNESCO:ssa, ulkoasiainneuvos Antti Kuosmanen, kansainvälisten asian johtaja Jaana Palojärvi, kulttuuriasiainneuvos Zabrina Holmström, ulkoasiainneuvos Kari Kahiluoto, Suomen Unesco-toimikunnan varapuheenjohtaja, johtaja Olli-Pekka Heinonen, Suomen pysyvän UNESCO- edustajan sijainen, ministerineuvos Kirsi Vanamo-Santacruz, opetusneuvos Irmeli Halinen sekä ylitarkastaja Laura Mäkelä. (OPM hallitusneuvos Satu Paasilehto 160 77248)

Päätös myöntää vararehtori Hannu Seristölle ero Ilmailulaitoksen hallituksesta. Loppuvuoden ajaksi ei nimetä ketään hänen tilalleen. Ilmailulaitos tullaan yhtiöittämään vuoden 2010 alusta ja hallituksen kokoonpanosta päätetään seuraavan kerran, kun yhtiölle asetetaan hallitus vuoden 2010 alussa. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Päätös nimetä Nivala-Haapajärven seutukunnan ja Siikalatvan seutukunnan muodostama alue ja Salon seutukunta äkillisen rakennemuutoksen alueiksi vuosiksi 2009-2011 sekä päättää jatkaa Kotka-Haminan seutukunnan määräaikaa vuoden 2011 loppuun. Päätöksen jälkeen äkillisen rakennemuutoksen alueita on vuoden 2009 syyskuusta lähtien 14, joista neljän määräaika päättyy vuoden 2009 lopussa, seitsemän 2010 lopussa ja kolmen vuoden 2011 lopussa. (TEM neuvotteleva virkamies Ilkka Mella 010 60 64910)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 17.9.2009 seuraavat nimitysasiat:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen virkaan 1.11.2009 lukien. (STM kansliapäällikkö Kari Välimäki 160 73763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 16.9.2009 seuraavia asioita:

Vuoden 2009 talousarvion momentille 26.40.02 (Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta) osoitetun arviomäärärahan ylittäminen 4 912 000 eurolla ja momentille 26.40.63 (Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto) osoitetun määrärahan ylittäminen 27 701 000 eurolla. Lisämäärärahan tarve talousarvion momentille 26.40.02 aiheutuu valtion Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten toiminnan laajenemisesta sekä pakolaisten perheenyhdistämisen kautta maahan tulevien määrän kasvusta ja momentin 26.40.63 lisämäärärahan tarve aiheutuu turvapaikanhakijoiden vastaanoton arvioitua suuremmista kustannuksista. (SM maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne 160 43416)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 16.9.2009

Huumetilanne tasaantunut Suomessa

Suomalainen huumausainepolitiikka on onnistunutta, kertoo Huumausainepolitiikan kertomus vuodelta 2008. Huumeiden kokeilu ja käyttö eivät kasvaneet Suomessa vuonna 2008, ja nuoremmilla ne ovat jopa vähentyneet. Myös useimpien huumehaittojen tilanne tasaantui viime vuonna ja uusien HIV-tapausten määrä on saatu laskemaan. Lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä pysyi vuonna 2008 edellisen vuoden tasolla.

Hallitus käsitteli iltakoulussaan 16. syyskuuta Huumausainepolitiikan kertomusta vuodelta 2008, jossa esitellään vuoden 2008 huumausainetilanne ja huumausainepoliittiset toimenpiteet. Kertomus esittelee valtioneuvoston huumausainepoliittisesta yhteistyöstä vuosille 2008-2011 tekemän periaatepäätöksen toteutumista.

Kertomus korostaa suomalaisen huumausainepolitiikan tuloksellisuutta niin eurooppalaisessa kuin kansainvälisessä vertailussa. Suomessa keinoja on pystytty laajentamaan liittyen viranomaisten pitkään jatkuneeseen tiiviiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen järjestökentän kanssa. Lisäksi on pystytty toteuttamaan tehokkaita haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten matalan kynnyksen terveysneuvontapalveluja, ilman että samanaikaisesti olisi jouduttu luopumaan rajoittavasta huumausainepolitiikasta.

Huumetilanteen tasaantumisesta huolimatta eri hallinnonalojen on edelleen tiivistettävä ja parannettava yhteistyötään perustyön kehittämiseksi ja ongelmien tunnistamiseksi. Uutena kehittämiskohteena on alkamassa vartiointihenkilöstön sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistäminen syrjäytymisvaarassa olevien päihdeongelmaisten auttamiseksi ja julkisten tilojen turvallisuuden parantamiseksi.

Päihdeäitien lasten määrä on nousussa, noin 6 prosenttia raskaana olevista naisista on alkoholin suurkuluttajia. Joka vuosi syntyy noin 3 000 päihteille altistunutta sikiötä, heistä 600 lapsella on sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti raskaana olevien naisten hoidon varmistamista ja päätyi suosittamaan mm. tahdosta riippumatonta hoitoa. Asia vaatii lakimuutoksia, jotka aiotaan esitellä eduskunnalle vielä tämän vaalikauden aikana.

Huumausainepolitiikan yleistavoitteena on huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat ja kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi.

Huumausaineiden käyttö ja haitat kasvoivat 1990-luvulla niin sanotussa toisessa huumeaallossa, mutta 2000-luvulla tilanne on vakiintunut. Suomessa oli vuonna 2005 noin 14 500-19 000 amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjää. Markkinoille tulevien uusien huumeiden käyttöä seurataan osana EU:n huumeviraston nopean varoituksen järjestelmää.

Suomen huumausainepolitiikka perustuu valtioneuvoston vuonna 1997 hyväksymään huumausainestrategiaan ja sitä suunnitellaan osana EU:n huumausainestrategiaa. Suomi osallistuu EU:n vuosille 2009-2012 laatiman huumausainetoimintaohjelman toteuttamisen ohjaamiseen mm. Euroopan Unionin Huumausaineviraston ja Europolin hallintoneuvostoissa. Kansainväliseen huumausaineyhteistyöhön osallistutaan YK:n, Euroopan neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston foorumeilla.

Lisätietoja: sosiaalineuvos Tapani Sarvanti, p. (09) 160 73850

Liitteet Huumausainepolitiikan kertomus vuodelta 2008 (STM:n selvityksiä 2009:21)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Sisäasiainministeriö julkisti 17.9.2009 oppilaitosten turvallisuustyöryhmän väliraportin. Työryhmä on selvittänyt oppilaitosten nykyisiä turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja turvallisuusjärjestelyjä. Esiin on noussut muun muassa tarve yhtenäistää terminologiaa, selkeyttää ohjeistusta sekä parantaa käytäntöjä. Uutena ilmiönä on noussut esille kouluihin ja oppilaitoksiin kohdistuvat uhkaukset. Raportti sisältää työryhmän havaintoja muun muassa koulutusta koskevasta lainsäädännöstä, opetussuunnitelmasta, pelastussuunnitelmasta, oppilas- ja opiskelijahuollosta, järjestyssäännöistä sekä suunnitelmakokonaisuuden hallinnasta. Raportti on osoitteessa http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/ac402e715562f7cdc22576330025f7ca/$file/oppilaitosten_turvallisuustr_muisto_140909.pdf. Lisätietoja antavat pelastusylijohtaja Pentti Partanen, p. (09) 160 42960, ylitarkastaja Alpo Nikula, p. (09) 160 44095, sisäasiainministeriö ja ylijohtaja Sakari Karjalainen, p. (09) 160 77220, opetusministeriö.

Korkeakoulukirjastojen organisoitumista uudistuvassa korkeakoululaitoksessa selvittänyt työryhmä luovutti 11.9.2009 muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle. Työryhmä esittää ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhdistymisiä siten, että kirjastoista luodaan tarpeeksi suuria yksiköitä, joilla on riittävät resurssit. Korkeakoulukirjastojen toimipisteet supistuvat näin puoleen. Esityksen taustalla on korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen tutkimuksen ja opetuksen laadun tehostamiseksi sekä tieto- ja viestintäympäristön muutos sähköiseen suuntaan. Työryhmä esittää, että korkeakoulut käyttäisivät vähintään viisi prosenttia budjetistaan kirjasto- ja tietopalveluihin. Korkeakoulujen tulisi sitoutua omien tutkimusjulkaisujensa avoimeen julkaisemiseen vuoteen 2015 mennessä. Raportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr26.pdf?lang=fi. Lisätietoja antavat kirjastonjohtaja Jarmo Saarti, p. 050 363 7904, Kuopion yliopisto ja ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari, p. (09) 160 77237, opetusministeriö.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti 11.9.2009 kirkon eläkejärjestelmän uudistamistyöryhmän mietinnön. Työryhmä teki vertailua yksityisten alojen työeläkejärjestelmän ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmän osalta ja tämän perusteella teki arvion niistä toimenpiteistä, jotka tulisi selvittää ja huomioida ennen kuin kirkon eläkejärjestelmä voisi liittyä yksityisen puolen tasausjärjestelmään. Työryhmä katsoo, että asettamispäätöksessä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee ensin selvittää perusteellisesti evankelis-luterilaisen kirkon eläkejärjestelmän taloudellinen asema, mahdollisesti erikseen päätettävien muutosten merkitys työeläkejärjestelmälle sekä kirkolle mahdollisesta yksityistenalojen työeläkejärjestelmään ja sen tasausjärjestelmään siirtymisestä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi tulee selvittää kirkon eläkejärjestelmän sisältö ja eroavaisuudet suhteessa yksityisen puolen eläkelainsäädäntöön ja eläkevastuiden tarkka sisältö. Raportti on osoitteessa http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-10068.pdf. Lisätietoja antaa johtaja Antero Kiviniemi, p. (09) 160 73878, sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.