Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 35/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.8.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 120/2009 vp) Suomen ja Sierra Leonen erityistuomioistuimen välillä erityistuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain 14 §:n muuttamisesta. Suomen hallituksen ja Sierra Leonen erityistuomioistuimen välinen sopimus erityistuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta allekirjoitettiin 29.6.2009. Sopimuksen mukaan tuomioistuimen määräämiä vankeusrangaistuksia voidaan panna täytäntöön Suomessa, mikäli Suomi tapauskohtaisen harkinnan perusteella suostuu tuomioistuimen esittämään täytäntöönpanopyyntöön. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä lakiehdotus kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain 14 §:n muuttamisesta. (UM lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä 160 55588)

Esitys (HE 121/2009 vp) laeiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen ja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 10 a §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain muuttamisesta annettua lakia ja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 10 a §:n muuttamisesta annettua lakia muutetaan Euroopan yhteisöjen komission päätöksen mukaisesti siten, että energiatuotteiden valmisteveron palautuksen korotusta ei makseta taannehtivasti vuodesta 2008 lukien. Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä sähkön valmisteveron palautuksen korotusta maksetaan kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä sähköstä, joka on käytetty 1.6.2009 tai sen jälkeen. (VM hallitusneuvos Irmeli Virmaranta 160 33065)

Esitys (HE 122/2009 vp) laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta. Koulutuksen arviointia koskevia säännöksiä muutetaan perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. Muutoksilla lisätään arviointitoiminnan ennakoitavuutta ja koordinointia sekä täsmennetään koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen välistä työnjakoa koulutuksen ulkopuolisessa arvioinnissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (OPM vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen 160 77265)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.8.2009 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus EUAfrikka infrastruktuurirahaston säännöistä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on tullut voimaan 15.6.2009. Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 2.9.2009. (UM lähetystöneuvos Jorma Suvanto 160 56235)

Tasavallan presidentin asetus Uzbekistanin kanssa keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (203/2009) tulevat voimaan 13.9.2009. Asetus tulee voimaan 13.9.2009. (VM hallitusneuvos Ismo Mäenpää 160 33058)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 28.8.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Alexander Stubbin tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Jarmo Viinasen valtuuttaminen allekirjoittamaan taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja. (UM lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen 160 55729)

Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan väliset sopimukset Aruban osalta verotietojen vaihtamisesta ja taloussuhteiden edistämisestä. (VM ylitarkastaja Harri Joiniemi 160 33158)

Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan väliset sopimukset Alankomaiden Antillien osalta verotietojen vaihtamisesta ja taloussuhteiden edistämisestä. (VM ylitarkastaja Harri Joiniemi 160 33158)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 28.8.2009 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta: 1) Maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan tieliikennelain muuttamisesta ja 2) Maakuntalaki pysäköintivirhemaksusta annetun maakuntalain 4 §:n muuttamisesta. Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt mainitut maakuntalait. (OM neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam 160 67686)

Tasavallan presidentti ratkaisi 24 armonanomusasiaa.(OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 28.8.2009 seuraavat nimitysasiat:

Marja Helena Hennen Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan ja Seija Anneli Pälsi Lahden käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.9.2009 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 27.8.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että todetaan kansliassa olevan valtioneuvoston turvallisuusjohtaja. Turvallisuusjohtajan tehtävää voi hoitaa myös pääministerin pyynnöstä ministeriön tai puolustusvoimien määräämä tai komentama virkamies. Asetus tulee voimaan 15.9.2009. (VNK vanhempi hallitussihteeri Kari Peltonen 160 22294)

Valtioneuvoston asetus maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Avustuksensaajan määritelmää ja kustannusten korvattavuutta täsmennetään sekä muutetaan avustuksen enimmäismäärää. Lisäksi asetukseen lisätään maksatusta koskeva säännös. Avustuksensaajan määritelmän muutos perustuu EY:n valtiontukisäännöksiin. Kustannusten korvattavuus määritetään yhdenmukaisuuden vuoksi samantyyppistä yhteisörahoitteista avustusjärjestelmää vastaavalla tavalla. Avustuksen enimmäismäärä palautetaan ennen vuotta 2009 käytössä olleelle nykyistä alemmalle tasolle, jonka on todettu olevan riittävä hankkeiden toteuttamisen kannalta. Mainonnan avustustason alentaminen nykyisestä 100 prosentista 50 prosenttiin parantaa mahdollisuuksia rahoittaa muiden, lähinnä tiedotustoimia koskevien hankkeiden toteuttamista. Tiedotustyyppisten hankkeiden osalta avustuksen enimmäismäärä rajataan enintään 90 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista nykyisen 100 prosentin sijasta. Omarahoituksen on katsottu varmistavan hankkeen tarpeellisuuden tuotealan toimijoiden kannalta. Maksatusta koskeva säännös muuttaa nykyisiä käytäntöjä siten, että viimeinen erä maksetaan vasta hankkeen loppuraportin hyväksynnän yhteydessä, minkä on katsottu parantavan hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja helpottavan lopullisen avustussumman määrittämiseen liittyvää maksuliikennettä. Asetus tulee voimaan 2.9.2009. (MMM hallitussihteeri Aku-Petteri Korhonen 160 54773)

Valtioneuvoston asetus meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (967/2008) tulee voimaan 15.9.2009. Asetus tulee voimaan 15.9.2009. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Valtioneuvoston asetus merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (968/2008) tulee voimaan 15.9.2009. Asetus tulee voimaan 15.9.2009. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta sosiaali- ja terveysalan eettisestä neuvottelukunnasta. Asetuksella annetaan neuvottelukuntaa ja sen toimintaa koskevat tarkemmat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.9.2009. (STM hallitusneuvos Päivi Kaartamo 160 74353)

Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Nykyisen asetuksen säännöksiä paristojen ja akkujen tuottajien ja tuottajayhteisöjen merkitsemiseksi tai hyväksymiseksi tuottajatiedostoon tarkistetaan tuottajien rekisteröintivaatimuksista annetun komission päätöksen 2009/ 603/EY mukaisesti. Lisäksi kumotaan säännös tuottajien velvollisuudesta huolehtia siitä, että kannettavat paristot ja akut sekä ajoneuvoparistot ja -akut varustetaan 26.9.2009 lukien niiden tehoa osoittavalla merkinnällä. Asetus tulee voimaan 26.9.2009. (YM neuvotteleva virkamies Klaus Pfister 040 014 3908)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 27.8.2009 seuraavat päätökset:

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä ja sen liitteenä oleva liikenneministeri Anu Vehviläisen ilmoitus muutoksesta sidonnaisuuksiin. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Päätös asettaa valtuuskunta Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) Maailman 3. ilmastokonferenssiin Genevessä 31.8.-4.9.2009 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, varapuheenjohtaja suurlähettiläs Hannu Himanen Geneven pysyvästä edustustosta sekä jäsenet ovat pääjohtaja Petteri Taalas, yksikön päällikkö Mikko Alestalo, viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, johtaja Ari Laaksonen, ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta, ryhmäpäällikkö Ari Venäläinen ja ryhmäpäällikkö Leif Backman Ilmatieteen laitokselta, pääneuvottelija Sirkka Haunia ja ylitarkastaja Paula Perälä ympäristöministeriöstä, ympäristöjohtaja Veikko Marttila maa- ja metsätalousministeriöstä, ulkoasiainneuvos Markku Niinioja ja ulkoasiainsihteeri Päivi Nevala ulkoasiainministeriöstä, lähetystösihteeri Mervi Kultamaa Geneven pysyvästä edustustosta ja pääjohtajan assistentti Joanna Saarinen Ilmatieteen laitokselta. (UM lähetystöneuvos Tiina Jortikka-Laitinen 160 55590)

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n 53. yleiskokoukseen Wienissä 14.-18.9.2009 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja avustajat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on suurlähettiläs Marjatta Rasi Suomen suurlähetystöstä Wienistä ja varapuheenjohtaja teollisuusneuvos Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä jäsenet ovat ministerineuvos Laura Kansikas-Debraise Suomen suurlähetystöstä Wienistä, neuvotteleva virkamies Mauri Riihonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, lähetystöneuvos Outi Hyvärinen ulkoasiainministeriöstä, ulkoasiainsihteeri Jani Raappana ja harjoittelija Nora Westerlund Suomen suurlähetystöstä Wienistä sekä pääjohtaja Jukka Laaksonen ja johtaja Tero Varjoranta Säteilyturvakeskuksesta. (UM lähetystöneuvos Outi Holopainen 160 56185)

Päätös myöntää hallitussihteeri Birgit Hämäläiselle ero Liikenneturvan hallituksen varajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen hallitussihteeri Virva Walo hallituksen 31.12.2010 päättyväksi toimikaudeksi. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 160 28569)

Päätös täydentää valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan kokoonpanoa seuraavasti: palvelun järjestäjää edustava jäsen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta varajäsenenään sosiaalitarkastaja Risto Harpela ja palvelun käyttäjää edustava jäsen pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta varajäsenenään YTT, professori Tarja Pösö. (STM hallitusneuvos Päivi Kaartamo 160 74353)

Päätös myöntää Kaija Kalliselle ero työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevan jäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen ekonomisti Joonas Rahkola 15.9.2009 alkaen lautakunnan 31.12.2010 päättyväksi toimikaudeksi. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 27.8.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 50/2009) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi EY:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Korean välisiä suhteita käsittelevästä puitesopimuksesta (EY:n ja sen jäsenvaltioiden ja Etelä-Korean välinen puitesopimus). Euroopan unionin neuvosto antoi 13.11.2006 valtuutuksensa ryhtyä neuvottelemaan vapaakauppasopimuksesta (Free Trade Agreement, FTA) muun muassa Korean tasavallan kanssa. Tässä tilanteessa ajankohtaistui myös puitesopimusverkon (Framework Agreement, FA) päivittäminen tai kumppanuus- ja yhteistyösopimusten (Partnership Cooperation Agreement, PCA) laajentaminen samoihin maihin, joiden kanssa ryhdyttiin neuvottelemaan vapaakauppasopimusta. EU haluaa edistää FTA-sopimusneuvotteluja ja FA/PCA-sopimusneuvotteluja rinnakkain, jotta vapaakauppa asettuisi kokonaisvaltaisten suhteiden puitteisiin. Sopimusneuvottelujen tavoitteena on päivitetty puitesopimus, jonka avulla voidaan lisätä suunnitelmallista yhteistyötä aiempaa, kaupallista yhteistyötä koskevaa sopimusta laajemmin. Sopimus korvaa aiemman, pelkästään kauppaa ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen. (UM lähetystöneuvos Johan Schalin 160 56308)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 51/2009) eduskunnalle ehdotuksesta komission asetukseksi (IUU/LIS-kalastus). Komission asetuksella annetaan neuvoston asetusta (EY) No 1005/2008 tarkentavia, toimeenpanoa koskevia säännöksiä. Neuvoston asetukseen sisältyy 13 eri valtuutusta niiden antamiseen komitologiamenettelyssä. Valtuutukset ovat suhteellisen laajoja ja väljästi rajattuja. Neuvoston asetuksen (EY) 1005/2008 perusajatus on yhtenäistää eri jäsenmaiden kalastuksen valvontaa ja kalastustuotteiden tuonnin valvontaa sekä seuraamusjärjestelmiä koskevia menettelyjä. Yhtenäisin menettelyin on tarkoitus tehdä LIS-kalastuksesta (laiton, ilmoittamaton, sääntelemätön kalastus) kannattamatonta. Yhteisö on suurin kalastustuotteiden tuoja maailmassa, joten asettamalla esteitä kalastustuotteiden tuonnille se pystyy vaikuttamaan myös kalastukseen yhteisön ulkopuolella. Yhtenäistämispyrkimyksen kannalta on ymmärrettävää, että komission asetusluonnokseen sisältyy yksityiskohtaisia menettelytapasäännöksiä. (MMM neuvotteleva virkamies Orian Bondestam 160 53162)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 27.8.2009 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari, ylijohtaja Marja-Liisa Partanen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ylijohtajan virkaan 1.11.2009-31.10.2016. (STM osastopäällikkö Jaana Koski 160 73786)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 27.8.2009 seuraavia asioita:

Valtion Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle luovuttaman entisen Taivalkosken metsäoppilaitoksen kiinteistön luovuttaminen Taivalkosken kunnalle. Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä) koulutustehtävä on 1.1.2009 siirretty Oulun seudun koulutuskuntayhtymälle, joka ei ottanut vastaan kuntayhtymän oppilaitoskiinteistöjä. Tämän johdosta kuntayhtymä on luovuttanut kiinteistönsä sijaintikunnille, valtion kuntayhtymälle luovuttaman Taivalkosken metsäoppilaitoskiinteistön Taivalkosken kunnalle, joka vuokraa omakustannushintaan Oulun seudun koulutuskuntayhtymälle sen tarvitsemat oppilaitostilat ja maa-alueen. Valtion ja kuntayhtymän välisiin luovutussopimuksiin sisältyvän ehdon mukaan opetusministeriö voi vaatia luovutetun omaisuuden suhteellisen osan omaisuuden käyvästä arvosta palautettavaksi valtiolle, jos omaisuus mm. luovutetaan toiselle. Kuntayhtymän ja Taivalkosken kunnan välisessä luovutussopimuksessa kunta on ottanut vastatakseen valtion ja kuntayhtymän välisten sopimusten mukaisista luovutusehdoista. Opetusministeriön on tarkoitus antaa Taivalkosken kunnalle päätös, että valtio luovutuksen johdosta ei tule vaatimaan valtion ja kuntayhtymän välisiin luovutussopimuksiin perustuvaa palautusta valtiolle, koska Taivalkosken kunta on ottanut vastatakseen valtion ja kuntayhtymän välisistä palautusehdoista, edellyttäen, että kunta kiinteistöjen vuokraustoiminnassa tulee noudattamaan opetusministeriön määräämiä ehtoja. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 160 77253)

Valtion Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle luovuttaman entisen Pudasjärven maaseutuoppilaitoksen kiinteistön luovuttaminen Pudasjärven kaupungille. Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä) koulutustehtävä on 1.1.2009 siirretty Oulun seudun koulutuskuntayhtymälle, joka ei ottanut kuntayhtymän oppilaitoskiinteistöjä vastaan. Tämän johdosta kuntayhtymä on luovuttanut kiinteistönsä sijaintikunnille, valtion kuntayhtymälle luovuttaman Pudasjärven maaseutuoppilaitoskiinteistön Pudasjärven kaupungille (jatkossa kaupunki), joka vuokraa omakustannushintaan Oulun seudun koulutuskuntayhtymälle sen tarvitsemat oppilaitostilat ja maa-alueet nimellisellä vuokralla. Valtion ja kuntayhtymän väliseen luovutussopimukseen sisältyvän ehdon mukaan opetusministeriö voi vaatia luovutetun omaisuuden suhteellisen osan omaisuuden käyvästä arvosta palautettavaksi valtiolle, jos omaisuus mm. luovutetaan toiselle. Kuntayhtymän ja kaupungin väliseen luovutukseen sisältyy myös ammattioppilaitoksen rakennus, jonka peruskorjaukseen on siirretty valtion luovuttamasta kiinteistöstä myydyn määräalan kauppahinta valtion rahoitusosuutena luovutussopimuksen mukaisin ehdoin. Opetusministeriön on tarkoitus antaa Pudasjärven kaupungille päätös, että valtio luovutuksen johdosta ei tule vaatimaan valtion ja kuntayhtymän väliseen luovutussopimukseen perustuvaa palautusta valtiolle, mikäli kaupunki toimittaa opetusministeriölle sitoumuksen, jossa se saamansa omaisuuden osalta ottaa vastatakseen valtion ja kuntayhtymän välisen sopimuksen palautusehtojen noudattamisesta opetusministeriön määräämin ehdoin. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 160 77253)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

BUDJETTINEUVOTTELUT 27. ja 28.8.2009

Sinivihreän hallituksen budjettiesitys vuodelle 2010:

Huolenpitoa ihmisistä, työllisyydestä ja palveluista vaikeassa taloustilanteessa

Kansainvälinen taantuma on vetänyt Suomen vientivetoisen talouden syvään taantumaan. Seuraukset näkyvät työttömyyden kasvuna, verotulojen ehtymisenä ja sitä kautta julkisen talouden vaikeuksina. Sinivihreän hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2010 keskitytäänkin huolehtimaan työllisyyttä edistävistä ja työttömyyttä ehkäisevistä toimista, lomautetuiksi ja työttömiksi jääneiden ihmisten koulutuksesta sekä kuntien rahoituspohjan vahvistamisesta peruspalveluiden turvaamiseksi.

Mittavia panostuksia kuntapalveluiden turvaamiseksi

Kuntatalouden tila on kiristynyt kuluvana vuonna nopeasti, kun taantuman seurauksena yhteisöveron tuotto on romahtanut. Vuonna 2010 kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän hieman vuodesta 2009.

Hallitus helpottaa taantumasta johtuvaa kuntatalouden ahdinkoa merkittävästi budjetti- ja kehysriihien päätöksillä. Ilman valtion ja kuntien tasapainottavia toimenpiteitä kuntien tulojen ja ennakoidun menotason välille uhkaa muodostua mittava vaje. Hallitus osallistuu vajeen kattamiseen noin 760 miljoonaa euron panostuksella vuosina 2009-2010.

Jo kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin Kela-maksun poistosta. Sen ansiosta kuntatalous vahvistuu ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla, joka vastaa 6 000 henkilötyövuotta. Yhteisöveron tuotto-osuuden muutos vahvistaa kuntataloutta vuosina 2009-2011 miltei 400 miljoonalla eurolla vuosittain. Kiinteistöverojen alarajojen korotus vahvistaa kuntataloutta ensi vuonna vähintään 50 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron ylärajan nosto mahdollistaa kunnille verotulojen lisäämisen jopa 850 miljoonalla eurolla ilman kunnallisveron korotusta. Hetemäen verotyöryhmä selvittää mahdollisuudet vahvistaa kuntien verotulopohjaa pidemmällä aikavälillä.

Budjettiriihessä päätettiin kuntien valtionapujen ylimääräisestä 30 miljoonan euron nostosta. Lisäksi päätettiin homekoulujen, terveyskeskuksien, vanhainkotien ja päiväkotien korjausavustusten lisäämisestä kunnille 58,5 miljoonalla eurolla. Kuntien palvelutuotantoa kehittäviä IT-investointeja tuetaan 5 miljoonalla eurolla.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Nykyiset sektorikohtaiset kuntien valtionosuudet yhdistetään peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi valtionosuudeksi. Uudistuksen myötä esi- ja perusopetuksen oppilaskohtainen valtionosuus muuttuu ikäluokan asukasmäärään perustuvaksi ja valtionosuusprosentti yhtenäistetään.

Poikkeuksellisen harvaan asutuille ja saaristoisille kunnille kohdennetaan valtion-osuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka sisältyy yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin, on 20 miljoonaa euroa eli 5 miljoonaa euroa vuotta 2009 enemmän.

Uutta työtä investointeja ja hankintoja aikaistamalla

Hallitus päättää suunnata rahoitusta investointien aikaistamiseen sekä muihin toimenpiteisiin, joilla pyritään nopeisiin työllisyysvaikutuksiin kustannustehokkaasti. Aikaistukset laittavat liikkeelle kaikkiaan noin 1,7 miljardin euron hankkeet, kun mukaan lasketaan kuntien ja yksityisen sektorin panostukset. Painoarvo on toimilla, jotka tukevat pidemmän aikavälin talouskasvua mm. edistäen innovaatioita, hyödyntäen tietotekniikkaa ja ottaen huomioon ympäristö- ja ilmastonäkökohdat. Toimet on kohdennettu erityisesti ongelmista kärsiville toimialoille.

Toimenpiteet jakautuvat vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Kaikkiaan yli 10 000 henkilötyövuotta luovan ns. investointien aikaistamispaketin kustannus valtion budjettitaloudelle on noin 330 miljoonaa euroa ja se jakautuu usealle vuodelle. Vuodelle 2009 aiheutuu menoja yhteensä 65 miljoonaa euroa ja vuodelle 2010 yhteensä noin 80 miljoonaa euroa.

Erityishuomio nuorten ja vastavalmistuneiden nopeaan työllistymiseen

Talousarvioesitys sisältää toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on nopeasti ja tehokkaasti tukea työllisyyttä ja työllistymistä. Työllistymistä tukevaa koulutusta lisätään tämänhetkisessä poikkeuksellisen vaikeassa työllisyystilanteessa. Samalla tuetaan tulevan talouskasvun edellytyksiä. Toimenpiteiden painopisteenä on erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Toimenpiteitä kohdistetaan nuorten ja vastavalmistuneiden työllistämiseen, aikuisväestön osaamisen kehittämiseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä muuntokoulutukseen ja maahanmuuttajien koulutukseen.

Työllistymiseen tähtäävien budjettiriihessä päätettyjen lisätoimenpiteiden suuntaamisessa on otettu huomioon mm. päätettyjen elvytystoimenpiteiden ja näköpiirissä olevan muun kehityksen myötä kasvava työvoiman kysyntä eri aloilla. Kaikkiaan toimien mittaluokka on 5 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 64 miljoonaa euroa vuonna 2010. Niiden seurauksena koulutuspaikkojen lukumäärä kasvaa 3 350:lla ja työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä runsaalla 4 500:lla.

Nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi lisärahoitusta kohdistetaan nuorten työllistämiseen ja ammatillisen peruskoulutuksen lisäämiseen. Kaikkiaan lisäpanostus nuoriin ja vastavalmistuneisiin on 50 miljoonaa euroa.

Aikuisväestön osaamisen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi lisätään sekä oppilaitos- että oppisopimusmuotoista ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille.

Jyväskylän seudulla kehitetty uusi rakennemuutoksen hoitamisen toimintamalli, jossa työllistetään erityisesti korkean koulutustason osaajia ja lisätään yrittäjyyttä, on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi.

Työllisyystoimenpiteiden piirissä arvioidaan vuonna 2010 olevan keskimäärin 89 500 henkilöä. Aktivointiaste vuonna 2010 on noin 21 prosenttia työttömistä työnhakijoista ja työhallinnon toimenpiteiden piirissä olevista yhteensä. Opetusministeriön hallinnonalalle kohdennetaan noin 23 miljoonaa euroa, jolla koulutuspaikkojen lukumäärää kasvatetaan vuonna 2010 yhteensä 5 500:lla, kun lisäyksessä on huomioitu myös vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa päätetyt koulutuspaikkalisäykset.

Panostus etsivään nuorisotyöhön miltei kaksinkertaistetaan, 4,65 miljoonaan euroon.

Aikuiskoulutustukea uudistetaan 1.7.2010 alkaen. Työssä oleville tarkoitettua aikuiskoulutusjärjestelmää yksinkertaistettaisiin ja selkeytettäisiin siten, että työhistoriaan perustuvasta ansaintaperiaatteesta luovuttaisiin. Kahdeksan vuotta työhistoriaa oikeuttaisi aikuiskoulutustuen saantiin yhteensä 18 kuukauden ajan kerran työelämän aikana. Aikuiskoulutustukeen ehdotetaan tämän vuoksi 3,2 miljoonan euron lisämäärärahaa vuodelle 2010. Vuositasolla uudistusten vaikutukset valtionosuuteen arvioidaan 6,4 miljoonaksi euroksi.

Valmistuvien poliisien työllistämiseksi lisätään vuoden 2009 II lisätalousarviossa sekä 2010 talousarviossa määrärahoja yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Poliisin lisävoimavaroja ohjataan erityisesti turvapaikkatutkinnan tehostamiseen.

Syyttäjien rahoitusta lisätään noin miljoonalla eurolla mm. Win Capita -jutun vuoksi. Vankeinhoidon rahoitus turvataan 3 miljoonan euron korotuksella.

Työttömyysturva ja työttömien koulutusetuudet uudistuvat

Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan vuoden 2010 alusta lukien. Uudistukset lisäävät menoja runsaalla 104 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on vajaa 25 miljoonaa euroa. Myös työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla oleville ryhdytään maksamaan liki 100 euron suuruista aktiivirahaa. Vuorotteluvapaa vakinaistetaan.

Kuntouttavan työtoiminnan määrärahat lisääntyvät 8,5 miljoonalla eurolla, josta 2,1 miljoonaa euroa suunnataan velvoittavuuden ikärajan poistoon. Kuntouttavaa työtoimintaa laajennetaan siten, että aktivointisuunnitelman laadintaan ja työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikäraja poistetaan vuoden 2010 alusta lukien. Tämä lisää valtion menoja 2,1 miljoonaa euroa.

Perusopetusta kehitetään edelleen

Perusopetus paremmaksi -ohjelma jatkuu. Ohjelmaan suunnataan ensi vuonna yhteensä 62 miljoonaa euroa. Tästä ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan 30 miljoonaa euroa, kun kuluvana vuonna on käytetty 16 miljoonaa euroa. Erityisopetuksen vahvistamista jatketaan. Vuonna 2010 siihen laitetaan 15 miljoonaa euroa. Lisäksi kerhotoiminnan tukemiseen ohjataan 8 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen laatukriteerit jalkautetaan kuntiin. Opettajien täydennyskoulutusohjelma OSAAVA käynnistetään ja siihen suunnataan 8 miljoonaa euroa.

Yliopistouudistus etenee

Vuoden 2010 talousarviossa otetaan huomioon uusimuotoisten yliopistojen asema itsenäisinä julkisoikeudellisina laitoksina tai säätiöinä, joiden toimintaa varten myönnettävä valtionrahoitus määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Hallitus esittää Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston säätiöiden pääomaan yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Yliopistouudistukseen liittyviä muutoksia esitetään myös valtion vuoden 2009 toisen lisätalousarvion yhteydessä, jossa päätetään yliopistokiinteistöjä koskevasta järjestelystä sekä yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi myönnettävän valtion rahoituksen toisesta erästä. Yliopistojen verotusta koskevista säännöksistä annetaan erillinen hallituksen esitys. Uusimuotoisille yliopistoille syntyvän työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään.

Kulttuurimäärärahat nousevat kauttaaltaan

Taiteen ja kulttuurin määrärahat nousevat runsaat 51 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien 10,8 miljoonan euron lisäys nostaa teattereiden ja orkestereiden tuen 79 miljoonaan euroon ja 7,0 miljoonan euron lisäys korottaa museoiden valtionosuuden 38 miljoonaan euroon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 463 miljoonaa euroa, mikä on n. 32 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009. Kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön valtionrahoituksen, mukaan luettuna kulttuurin valtionosuudet, kokonaismäärästä 61 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista.

Uudistuksia sosiaalietuuksiin

Kansaneläkettä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja elatustukea, ei kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta alenneta vuonna 2010. Valtion menot kasvavat tämän johdosta 33 miljoonalla eurolla. Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa esitetään jatkettavan siten, että laitoshoidossa oleville vammaisetuuksien saajille maksettaisiin eläkkeensaajan hoitotukea 1.1.2010 lukien.

Suuhygienistin antamaa hoitoa ryhdytään korvaamaan sairausvakuutuksesta.

Opiskelijoiden oikeutta sairauspäivärahaan parannetaan.

Hallitusohjelman mukaisesti isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla. Osittaista hoitorahaa korotetaan 20 eurolla ja oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä. Tämän arvioidaan lisäävän menoja 3,1 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 1,55 miljoonaa euroa.

Maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä lisätään yhdellä päivällä, mikä lisää valtion menoja 4 miljoonalla eurolla. Turkistuottajien lomituspalvelut käynnistyvät vuonna 2010 siten, että turkistuottajilla on mahdollisuus 14 päivän vuosilomaan ja maksulliseen lisävapaaseen. Tähän varataan 2,6 miljoonaa euroa. Poronhoitajien sijaisapukokeilu alkaa vuoden 2010 alussa ja siihen esitetään 0,3 miljoonaa euroa.

Rokotukset

Tarvittavat influenssarokotteet hankitaan.

Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään pneumokokkirokote. Rokote ehkäisee mm. lasten korvatulehduksia ja keuhkokuumetta. Lisäksi se vähentää merkittävästi vanhempien ihmisten pneumokokkitulehduksia. Rokotusohjelmaan lisäyksen kustannus on 6 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Veteraanit

Hallitus esittää 50 euroa/kk suuruista veteraanilisää ylimääräistä rintamalisää saavan veteraanin korotettuun ja ylimpään hoitotukeen. Lisäksi rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan esitetään lisättäväksi 1,8 miljoonaa euroa rahoitettavaksi RAY:n kautta.

Kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat ensi vuonna

Virallisen kehitysyhteistyön (ODA) määrärahat ovat vuoden 2010 talousarviossa noin 50 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Niiden suhde arvioituun bruttokansantuloon nousee 0,55 prosenttiin. Tämä ylittää 0,51 prosentin tavoitetason vuonna 2010. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat ensi vuonna noin 4 miljoonalla eurolla, joka on 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin kehyspäätöksessä suunniteltu lisäys.

Maahanmuutosta aiheutuvat menot kasvavat

Kuntakorvauksia pakolaisten vastaanotosta korotetaan ensimmäistä kertaa 16 vuoteen.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuviin menoihin esitetään kuluvalle vuodelle 65,5 ja ensi vuodelle 73,1 miljoonan euron lisäystä. Panostukset turvapaikkaprosessiin poliisin, Maahanmuuttoviraston ja hallintooikeuksien osalta lyhentävät turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja.

Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa suunnitellut aiesopimukset, jotka kohdistuvat maahanmuuttajien työllistämiseen ja kotouttamiseen voidaan nyt solmia. Niiden toteuttamiseen tarvittaviin resursseihin varataan 2 miljoonaa.

Valtio tukee rakennusalan työllisyyttä

Rakennusalan vaikeuksia on lievitetty asuntorakentamista ylläpitämällä. Valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusvaltuudet on jo aiemmin kuluvana vuonna korotettu 1 170 miljoonaksi euroksi. Lisätalousarviossa tätä valtuutta korotetaan vielä 500 miljoonalla eurolla. Samalla myös käynnistysavustusvaltuutta nostetaan 32 miljoonalla eurolla vastaamaan kasvavaa tuotantoa.

Valtion tukema asuntotuotanto voi nousta jopa 12 000 asuntoon kuluvana vuonna. Korotetuilla valtuuksilla aloitettavan asuntotuotannon työllisyysvaikutukset kohdistuvat pääosin ensi vuoteen.

Asuntotuotannon korkotukivaltuus säilytetään työllisyyden ylläpitämiseksi korkealla tasolla myös vuonna 2010.

Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisia korjausavustuksia jatketaan ruuhkien välttämiseksi ja laadun varmistamiseksi entisin ehdoin 1.1.-31.3.2010. Valtuutta varataan 50 miljoonaa euroa. Näiden avustusten myöntämistä jatketaan 1.4.-31.12.2010 kohdentamalla ne hankkeisiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Tähän varataan valtuutta 37 miljoonaa euroa.

Budjetissa turvataan myös valtakunnallisten kosteus- ja hometalkoiden rahoitus. Talonrakennusalan työttömiä ja lomautettuja muuntokoulutetaan korjausrakentamisen osaajiksi.

Seinäjoki-Oulu -radan rakentaminen etenee

Budjettiriihessä päätettiin varmistaa Seinäjoki-Oulu -ratahankkeen jatkuminen kohdentamalla sen rakentamiseen 40 miljoonaa euroa sekä käynnistämällä elinkaarimallilla kaksoisraiteen rakentaminen Kokkola-Ylivieska -välille.

Myös E 18 Koskenkylä-Kotka -tien rakentaminen käynnistetään ensi vuonna elinkaarihankkeena.

Uusien väylähankkeiden rakentamisen volyymi on ensi vuonna kaikkien aikojen ennätystasolla, 530 miljoonaa euroa.

Sepänkylän ohitustien VT8 ja E18 Haminan ohikulkutien suunnittelua jatketaan vuonna 2010 ja rakennustyöt aloitetaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti vuonna 2011.

Kotimaisen lentoliikenteen turvaamiseksi alennetaan lentoasema- ja lennonvarmistusmaksuja 1.9.2009 alkaen vuoden 2011 loppuun.

Hallitus päätti kahden maantielautan aikaistamisesta vuonna 2010.

Hallitus varautuu Kolari-Pajalan sekä Soklin kaivosten liikennehankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen erikseen sovittavalla tavalla kaivosyhtiöiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Laajakaistayhteyksien parantamista nopeutetaan

Kansallisen laajakaistahankkeen rahoitukseen varataan 12,5 miljoonaa euroa, jolla tuetaan haja-asutusalueille rakennettavia tietoliikenneyhteyksiä. Hallituksen tavoitteena on, että lähes kaikilla kansalaisilla on jatkossa mahdollisuus saada käyttöönsä huippunopea laajakaista. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on tehokas työllistämiskeino. Lisäksi sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä voidaan nopeuttaa ja varmistaa tietoyhteiskuntaosallisuus kaikkialla Suomessa.

Maatalouden toimintaedellytyksiä turvataan

Kestävän metsätalouden (Kemera) varoja lisättiin 12 miljoonaa euroa vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa. Vuonna 2010 Kemera-varoja edelleen lisätään Kansallisen metsäohjelman (KMO) tavoitteiden mukaisesti ja sillä turvataan mm. kasvavaa energiapuun korjuutuen tarvetta.

Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) siirretään vuoden 2010 talousarvioon hallitusohjelmassa sovittu 30,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa siirretään 8 miljoonaa euroa. Määrärahasiirrot varmistavat, että maatalouden investointitukien rahoitukseen on riittävästi varoja käytettävissä vuonna 2010.

Hallitus varautuu maataloussektorin taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen. Tästä syystä kansallisen tuen valtuutta voidaan käyttää 40 miljoonan euroa kansallisena lisätukena, joka sisältyy komission maitoraporttiin. Päätös tuen kohdentamisesta tehdään komission säädösten valmistuttua kansallisen tuen neuvotteluissa.

Hallitus valmistelee toimenpiteitä taloudellisissa vaikeuksissa olevien maatilayritysten maksuvalmiuden parantamiseksi. Ehdotukset tuodaan hallituksen käsittelyyn vuoden 2009 lokakuun loppuun mennessä.

Luonnonsuojeluun satsataan edelleen

Hallitus panostaa uusien suojelualueiden hankintaan ja kansallispuistojen palveluvarustukseen. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta keskeinen Metso-ohjelma lähes kolminkertaistuu vuonna 2010. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma perustuu maanomistajien omiin suojelualoitteisiin.

Lisärahoitus kansallispuistojen kunnossapitohankkeisiin mahdollistaa työllistäviä kunnostustöitä heikon työllisyyden alueilla, kuten PallasYllästunturin kansallispuistossa. Hallitus varautuu osallistumaan Pyhä-Luoston kansallispuiston luonto- ja kulttuurikeskuksen rakentamiseen.

Hallitus turvaa tulevia työpaikkoja

Hallitus pitää tärkeänä telakkateollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamista. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan esityksiä tarvittavaksi toimenpiteiksi. Hallitus on sitoutunut jatkamaan innovaatiotukea. Päätökset työryhmän esityksen pohjalta hallitus tekee tämän vuoden loppuun mennessä.

Rajavartiolaitokselle myönnetään 57 miljoonan euron tilausvaltuus öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Puolustusvoimien Rauma-luokan ohjusveneiden (4 kpl) laivateknisen peruskorjauksen laajentamiseen lisätään tilausvaltuutta 10 miljoonaa euroa vuosille 2010-2011. Vuoden 2010 menojen maksuosuus on 5 miljoonaa euroa.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteiden määrärahoja lisätään vuodelle 2010 noin 82 miljoonalla eurolla yhteensä noin 559 miljoonaan euroon. Lisäksi työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden rahoitukseen on tarkoitus kohdentaa talousarviossa ESR-ohjelmaan varattua rahoitusta.

Hallitus panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan lisäämällä merkittävästi tukea uusiutuvalle energialle. Budjettiriihessä päätettiin yhteensä 74,1 miljoonan euron tuesta, josta 10 miljoonaa on käytettävissä jo tälle vuodelle. Nyt päätetyn tuen vaikuttavuutta lisää ensi vuonna käyttöön otettava uusi tukimuoto tuulivoimalle ja biokaasusta tuotetulle sähkölle.

Osaamisen varmistamiseksi teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä tuetaan ensi vuonna ennätyksellisellä 870,8 miljoonalla eurolla. Lisäystä vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon nähden on 63,4 miljoonaa euroa.

Erityisesti yrityksiä tukevan Tekesin myöntämisvaltuuteen tulee 54,5 miljoonan euron lisäys. Lisäksi jo kuluvalle vuodelle yrityksille suunnattavaa valtuutta lisätään 29 miljoonalla eurolla.

Julkisen rahoituksen rooli on taantumassa korostunut myös yritysten viennin edistämisessä. Yritysten kansainvälistymishankkeiden tukemiseen lisätään noin 6 miljoonaa euroa. Lisäpanostuksia suunnataan erityisesti puutuote- ja puurakentamisen aloille sekä ympäristöteknologiaan.

EU-ohjelmien varojen käyttöä aiennetaan niin, että vuoden 2012 valtuuksista 20 prosenttia eli 87 miljoonaa euroa otetaan käyttöön jo ensi vuonna. Yhteensä alueita tukevia rakennerahastovaltuuksia on käytettävissä eri hankkeisiin ensi vuodelle 534,9 miljoonaa euroa. Samalla varojen etupainotteinen käyttö mahdollistaa kuntien rahoitusosuuden tilapäisen huojennuksen 25 prosentista 15 prosenttiin. Kuntien tulee kuitenkin korvata huojennus ohjelmakauden lopulla.

Hallituksen veroratkaisut

Hallitus on sopinut, että arvonlisäverokantoja muutetaan 1. heinäkuuta 2010 lukien. Muutos toteutetaan siten, että yleinen arvonlisäverokanta nostetaan 22 prosentista 23 prosenttiin, elintarvikkeiden ja rehujen arvonlisäverokanta 12 prosentista 13 prosenttiin sekä mm. kirjojen, lääkkeiden, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, joukkoliikenteen 8 prosentista 9 prosenttiin. Samanaikaisesti toteutetaan ravintolaruuan arvonlisäverokannan lasku 22 prosentista 13 prosenttiin, jolloin ravintolaruuan arvonlisäverokanta asettuu samalle tasolle kuin kaupasta ostettavien elintarvikkeiden arvonlisäverokanta.

Arvonlisäverokantojen muutos nostaa vuositasolla valtion arvonlisäverokertymää 426 miljoonalla eurolla. Vuonna 2010 arvonlisäveronkertymä kasvaa noin 133 miljoonalla eurolla.

Kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä 1480 eurosta 2200 euroon. Esimerkiksi sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa ja työttömyysturvan peruspäivärahaa saavien käytettävissä olevat tulot nousevat keskimäärin lähes 180 euroa vuodessa.

Perusvähennyksen korotuksen lisäksi veroperusteita lievennetään ansiotason nousua vastaavasti. Veroperustemuutosten tarkoituksena on myös estää työn verotuksen kiristymistä ensi vuonna, kun palkansaajamaksuihin on odotettavissa korotuksia. Eläketulon verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Yhteensä muutosten arvioidaan alentavan verotuottoja noin 1 060 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus, 380 miljoonaa euroa, kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta.

Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2010 maksun korotus kompensoidaan täysimääräisesti työntekijöille. Valtio sitoutuu takaamaan työttömyysvakuusrahaston maksuvalmiuden kaikissa oloissa.

Hallitus esittää, että yritysten maksuvaikeuksien helpottamiseksi alennetaan verotuksen viivästyskorkoja ensi vuodeksi 7 prosenttiin. Näin tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevat yritykset voivat hakea maksujärjestelyllä lisäaikaa verojensa maksamiseen kohtuullisemmalla korolla. Tällä hetkellä verotuksen viivästyskorko on 11,5 prosenttia, ja sen odotetaan laskevaan 8 prosenttiin ilman esitettyä muutosta. Pitkäaikaissäästämisen verotusta uudistetaan siten, että vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin kohdistuva verotuki laajennetaan koskemaan sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annettavan lain mukaisia säästösopimuksia.

Työsuhdematkalippu säädetään verovapaaksi eduksi 200 euroon asti ja sen lisäksi 600 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Viimeksi mainitulla vaihteluvälillä lipun verotusarvo on aina 400 euroa.

Pellon luovuttamisesta ammattimaista maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille syntyvät luovutusvoitot ovat verovapaita vuosina 2009-2010, mikä alentaa pääomatuloveron tuottoa noin 10 miljoonalla eurolla vuonna 2010.

Suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamiseksi tonnistoverolakia muutetaan siten, että varustamoyhtiöillä tulee olemaan vuosina 2009-2011 mahdollisuus hakeutua 10 vuoden pituiseksi kaudeksi tonnistoverotuksen piiriin. Tämä pienentää varustamoyhtiöiden maksamia yhteisöveroja. Yhteisöveron vähentymistä korvaa tonnistoverotuksen perusteella maksettava vero, joka kuitenkin on suhteellisen pieni. Yhteisöveron tuoton arvioidaan alentuvan noin 10 miljoonaa euroa.

Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa korotetaan noin 5 prosenttia vuoden 2010 alusta. Irtotupakan veroa korotetaan kuitenkin 15 prosenttia. Verotuotto kasvaa noin 20 miljoonalla eurolla. Vuoden 2010 loppupuolella otetaan käyttöön makeisvero ja korotetaan virvoitusjuomaveroa. Nämä muutokset lisäävät verotuottoa vuositasolla 100 milj. eurolla.

Tuloarviot tippuvat edelleen

Kuluvan vuoden verotuloarvio, joka sisältää myös kahden lisäbudjetin vähennykset, on vajaat 5,8 miljardia euroa alempi verrattuna vuoden 2008 tilinpäätökseen. Vuoden 2010 verotuloarvio on tästä vielä vajaat 0,5 miljardia alempi. Verotulojen arvioidaan vähenevän 1,4 prosenttia vuonna 2010. Valtion sekalaisten tulojen arvioidaan kasvavan noin 5 prosenttia, ja korkotulojen ja voiton tuloutusten alenevan noin viidenneksellä.

Talouden kääntyminen taantumaan on alentanut voimakkaasti suhdanneherkkien yhteisö- ja pääomatuloverojen tuottoa vuonna 2009. Yritysten tulokset heikentyvät voimakkaasti vuonna 2009 ja kotitalouksien pääomatulojen arvioidaan laskevan neljänneksellä. Lisäksi kuluvan vuoden valtion yhteisöverokertymää pienentää se, että valtion osuutta yhteisöveron tuotosta alennettiin kuntien ja seurakuntien hyväksi väliaikaisesti 10,8 prosenttiyksiköllä verovuosille 2009-2011. Vuonna 2010 valtion yhteisöverokertymän arvioidaan kasvavan, mutta ansiotulo- ja arvonlisäveron tuotto alenee edelleen sekä tulopohjien alenemisen että veroratkaisujen seurauksena.

Palkkatulojen ja kotitalouksien kulutusmenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna prosentilla ja pääomatulojen 1 1/2 prosentilla, mutta sekä ansio- ja pääomatuloverojen että arvonlisäveron tuoton arvioidaan alenevan noin 4 prosenttia. Ansio- ja pääomatuloverotuottoa pienentää tuloverotuksen kiristymistä estävät veroperustemuutokset ja palkansaajan maksujen nousu niiden vähennyskelpoisuuden kautta.

Budjetin tunnuslukuja

Työllisyyden ylläpito, työttömyyden hoito ja kuntien ahdingon helpottaminen vaativat uusia toimia. Hallitus kohdentaa 230 miljoonaa euroa uudelleen tärkeistä menoista näihin vielä tärkeämpiin. Uudelleenkohdennuksia tehdään kaikilta hallinnonaloilta. Virastojen toimintamenoja alennetaan yhteensä 56 miljoonalla eurolla. Kansaneläkerahaston maksuvalmiusvaatimusta alennetaan kertaluonteisesti 5 prosentista 3,5 prosenttiin, mikä vähentää valtion menoja 38 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien materiaalihankintoja lykätään 15 miljoonalla eurolla. Rekkaparkin rakentamisesta luovutaan.

Kehykseen luettavat menot kasvavat vuonna 2010 noin 1 070 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon ja noin 590 miljoonalla eurolla verrattuna vuodelle 2009 budjetoituun.

Vuoden 2009 toinen lisätalousarvioesitys on 2,2 miljardia euroa alijäämäinen ja valtion talousarvioesitys vuodelle 2010 on 13,0 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämät katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2010 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 78 miljardia euroa, mikä on noin 44 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Korkomenoiksi arvioidaan 1,9 miljardia euroa vuonna 2009 ja 2,1 miljardia euroa vuonna 2010. Velkakannan kasvaessa ja yleisen korkotason palatessa lähemmäksi pitkän aikavälin keskiarvotasoa odotettavissa on lähivuosina valtionvelan korkomenojen mittava kasvu.

Elpyminen alkanee verkkaisesti vuonna 2010

Viime syksynä Suomen viennin supistumisen kautta tullut talouden taantumakierre syveni kuluvan vuoden talvella. Talouden toimeliaisuus on kesän aikana edelleen heikentynyt, mutta bruttokansantuotteen laskuvauhti ei enää nopeudu. Kansainvälisen talouden supistumisvauhti on myös rauhoittumassa ja rahoitusmarkkinoiden häiriö lieventynyt.

Kokonaistuotannon arvioidaan alkuvuoden jyrkän laskun seurauksena supistuvan vuositasolla 6 prosenttia vuonna 2009. Vuonna 2010 bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan puoli prosenttia, mikäli Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet elpyvät odotetusti.

Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksien yhteenlasketut käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonna lisäänny palkkojen noususta ja valtion tuloveron kevennyksistä huolimatta. Lukumääräisesti suurimmalla osalla kotitalouksista reaaliset ansiotulot kuitenkin kasvavat tänä vuonna.

Kotitaloudet ovat lisänneet säästämistään merkittävästi ja kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 prosenttia. Ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden lisääntyessä kulutus supistuu edelleen hieman. Kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan tänä vuonna vain 0,1 prosenttia ja 1 prosentti vuonna 2010.

Työpaikat vähenevät paitsi viennin supistumisen myös kotimaisen kysynnän laskun seurauksena. Vuonna 2009 työllisten määrä vähenee yli 90 000 henkilöllä ja työllisyysaste laskee lähes kolmella prosenttiyksiköllä alle 68 prosenttiin. Vuonna 2010 työllisten määrä vähenee edelleen 64 000 henkilöllä ja työllisyysaste painuu 66 prosenttiin. Vastaavasti työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9 prosenttia ja vuonna 2010 nousee 10 1/2 prosenttiin.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 21.8.2009

Hallitus pyytää eduskunnalta suostumusta luopua tarvittaessa yksin- ja enemmistöomistuksista Destiassa, Labtiumissa ja Raskoneessa

Hallitus on sopinut, että eduskunnalta pyydetään suostumus luopua tarvittaessa valtion yksinomistuksesta ja enemmistöomistuksesta Destia Oy:ssä, Labtium Oy:ssä ja Raskone Oy:ssä vuoden 2009 toisen lisätalousarvioesityksen antamisen yhteydessä.

Tällä hetkellä valtio omistaa Destiasta ja Labtiumista 100 % ja eduskunnan asettama omistuksen alaraja on 100 %. Raskoneesta valtio omistaa 85 % ja alaraja on 50,1 %.

Destian yksinomistuksesta ja Raskoneen enemmistöomistuksesta luopumisella pyritään parantamaan yhtiöiden kasvumahdollisuuksia. Yhtiöiden kasvua rajoittaa omien pääomien suhteellinen pienuus ja uuden pääoman hankkimista yksityisiltä sijoittajilta pidetään parempana kuin valtion lisäpääomasijoituksia.

Labtiumissa yksinomistuksesta luopumisella pyritään takaamaan yhtiön toimintojen jatkuvuus ja vakaa kehitys. Yhtiö on nykyisellään liian pieni, jotta se voisi toimia riittävän kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisesti koventuneessa ja kansainvälistyneessä kilpailutilanteessa.

Valtio pyrkii varmistamaan yhtiöiden kotimaisuuden ja vakaan omistuspohjan niin sanottuna ankkuriomistajana, jolla on merkittävä vähemmistöomistus yhtiöissä mutta tarvittaessa mahdollisuus luopua omistuksista kokonaan.

Lisätietoja: finanssineuvos Markku Tapio, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 160 23012

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Opetusministeriön työryhmä julkaisi 21.8.2009 esityksensä säädösmuutoksiksi yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön koskien koulutuksen aikana ilmenevää soveltumattomuutta. Opiskelijalta voitaisiin esityksen mukaan vastaisuudessa peruuttaa opiskeluoikeus, jos hän olisi selvästi soveltumaton opiskelemalleen alalle ja hän voisi opinnoissa tai ammatissa toimiessaan aiheuttaa vaaraa muille. Puuttumalla opiskeluoikeuteen pyritään ennalta ehkäisemään vahinkojen tapahtumista. Opiskeluoikeuden peruuttaminen koskisi aloja, jotka edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä tai johon liittyy potilas-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta tai yleistä turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tällaisia aloja olisivat lähinnä sosiaali- ja terveysala, humanistinen ja kasvatusala, liikenteen ala sekä turvallisuusala. Työryhmän valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi ja muuta aineistoa on internet-osoitteessa: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/sora/index.html. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Sakari Karjalainen, p. (09) 160 77220, työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Matti Hietanen, p. (09) 160 77008 ja työryhmän sihteeri, lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi, p. (09) 160 77478, opetusministeriö.

Varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämisjaosto luovutti 20.8.2009 raporttinsa varhaiskasvatuksen neuvottelukunnalle. Kehittämisjaoston tavoitteena ja tehtävänä oli tehdä esitys varhaiskasvatuslain soveltamisalasta ja muista laissa säädettävistä asioista sekä tehdä esitys päivähoitolain kiireellisiksi muutoksiksi. Raportissa korostetaan, että lapsen etu ja oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä vanhempien ja julkisen varhaiskasvatuksen tasavertainen kasvatuskumppanuus täytyy nostaa uudistuvan lainsäädännön lähtökohdiksi. Raportissa tehdään lukuisia ehdotuksia nykyisen päivähoitolain uudistamiseksi. Erityisesti keskiöön nostetaan lasten ja henkilöstön määrää koskevan sääntelyn tarkentaminen sekä henkilöstörakenteen muuttaminen päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Tarkoituksena on turvata lapsen oikeus hoitoon sekä kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeen hänen kehitystasonsa ja muut edellytykset huomioon ottaen. Raportti on osoitteessa http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-9933.pdf. Lisätietoja antavat varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja, osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Sillanaukee, p. (09) 160 73313, varhaiskasvatuslain säädännön kehittämisjaoston puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, p. (09) 160 73773 ja neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto, puh (09) 160 73227, sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.