Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 25/2009

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 18.6.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2007-2013 osa rahoituksesta on varattu ohjelman toteuttamiseen teknisenä apuna. Asetuksella tehdään asetuksen (25/2007) käytännön toimeenpanossa saatujen kokemusten perusteella tarpeellisiksi havaittuja muutoksia ja täsmennyksiä teknisen avun hyväksyttäviin kustannuksiin ja vuosittaisen käyttösuunnitelman vahvistamiseen. Pääasiasialliset muutokset koskevat teknisen avun hyväksyttävien palkkakustannusten rajoituksia siten, että työ- tai virkasuhteen kesto voi olla ohjelman toteutusajan pituinen ja tehtävien täyttämisessä sovelletaan valtionhallinnon rekrytoinneissa noudatettavia yleisiä säädöksiä ja ohjeita. Asetuksen (25/2007) mukaan työ- tai virkasuhde voi olla enintään viiden vuoden pituinen ja yli kuudeksi kuukaudeksi täytettävä toimi tai virka tulee olla julkisesti haettavana. Asetusta sovelletaan kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 24.6.2009 tai sen jälkeen. Asetus tulee voimaan 24.6.2009. (MMM hallitussihteeri Mika Saari 160 52242)

Valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Euroopan yhteisöjen komissio katsoi 27.6.2008 Suomelle antamassaan huomautuksessa, että Suomi on jättänyt osittain täyttämättä ns. kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin 2001/14/EY mukaiset velvollisuutensa. Säännöksen mukaan infrastruktuurin haltijoiden on varmistettava viimeistään 11 kuukautta ennen liikenteen aikataulun voimaantuloa, että alustavat kansainväliset reitit on luotu yhteistyössä muiden asianomaisten käyttöoikeuksia myöntävien elinten kanssa sekä, että näitä alustavia reittejä noudatetaan seuraavien menettelyjen aikana mahdollisimman pitkälle. Tarvittavat säännökset kansainvälisten rautatiereittien tarjoamisesta rautatieyrityksille sisällytetään rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin jakamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (751/ 2006). Asetuksen 4a §:llä velvoitetaan Ratahallintokeskus varmistamaan, että rautatieyrityksille voidaan tarjota alustavasti luotuja kansainvälisiä reittejä viimeistään 11 kuukautta ennen asetuksen 1 §:ssä säädetyn rautatieliikenteen aikataulukauden alkua/voimaantuloa. Asetusta sovelletaan ensimmäistä kertaa aikataulukauden 2011 ratakapasiteettihakemusten käsittelyssä. Asetus tulee voimaan 1.7.2009. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 160 28470)

Valtioneuvoston asetus taksiliikenteen kuluttajahinnoista. Asetuksessa esitetään muutoksia taksiliikenteessä kuluttajilta perittäviin enimmäishintoihin ja täsmennetään enimmäishintojen sekä lisämaksujen perusteita. Asetus sisältää myös säännökset taksamittarin käytöstä, jonka osalta selkeytetään myös käsitteitä. Asetus tulee voimaan 1.7.2009. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen muuttamisesta. Muutetaan linja-auton ajokorttia varten suoritettavaan kuljettajantutkintoon pääsyn ja ajo-oikeuden saamisen edellytyksiä linja-auton kuljettajan perustutkintokoulutuksessa olevien kohdalla ja laajennetaan C-luokan ajo-oikeuden laajuutta eräissä pelastustoimen ja kuljetusyritysten siirtoajoissa. Asetus tulee voimaan 1.7.2009. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 160 28571)

Valtioneuvoston asetus laivavarusteista annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksen 2 §:ää muutetaan vastaamaan Euroopan yhteisöjen komission direktiivin 2008/67/EY säännöksiä. Koska eräät laivavarusteita koskevat kansainväliset yleissopimukset ja testausstandardit ovat muuttuneet, komissio antoi 30.6.2008 direktiivin 2008/67/EY, jotta yhteisön lainsäädäntö vastaisi näitä uusia vaatimuksia. Asetus tulee voimaan 21.7.2009. (LVM merenkulkuneuvos Aila Salminen 160 28491)

Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksen muutokset koskevat kolmannen sukupolven matkaviestinverkoille osoitettuja 2020-2025 megahertsin ja 1800 megahertsin taajuuskaistoja. Teleyritys, jolla on oikeus kolmannen sukupolven matkaviestintoiminnan harjoittamiseen 1800 megahertsin taajuusalueilla, voi käyttää näitä taajuuksia myös LTE-matkaviestintoimintaan. Muutoksella helpotetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa ja lisätään siten taajuuksien käytön joustavuutta. Asetuksen liitteen 1 ja 2 kohtaa muutetaan kuntaliitoksista johtuen. Liitteen 2 kohtaan tehdään myös radiotaajuuksien häiriösyistä johtuvia teknisiä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.7.2009. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Valtioneuvoston asetus viestintähallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetuksen 1 pykälän 2 momenttiin lisätään Viestintäviraston tehtävä myöntää valtionavustusta laajakaistaverkkojen rakentamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti. Asetus tulee voimaan 29.6.2009. (LVM neuvotteleva virkamies Kreetta Simola 160 28609)

Valtioneuvoston asetus laajakaistarakentamisen tuesta. Asetuksella säädetään valtion talousarvion momentin 31.40.50 mukaisen valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen tarkoitetun valtionavustuksen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Asetusta sovelletaan kyseiseltä momentilta vuonna 2009 myönnettäviin valtionavustuksiin. Asetuksella säädetään tuen myöntämisen yleisistä ja erityisistä edellytyksistä sekä maksamisen edellytyksistä. Asetuksen mukaisesti myönnetään vuonna 2009 arviolta 2-3 miljoonaa euroa valtion tukea laajakaistahankkeiden toteuttamiseen. Asetus tulee voimaan 29.6.2009. (LVM neuvotteleva virkamies Kreetta Simola 160 28609)

Valtioneuvoston asetus terveyden edistämisen määrärahasta. Asetuksella säädetään terveyden edistämisen määrärahan käyttösuunnitelman valmistelusta, sisällöstä, vahvistamisesta ja toimeenpanosta. Asetus tulee voimaan 1.8.2009. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Valtioneuvoston asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta. Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen (EY) N:o 842/2006 ja sen nojalla annettujen komission asetusten 303/2008/EY, 304/2008/EY, 305/2008/EY, 306/2008/EY ja 307/2008/EY mukaiset pätevyysvaatimukset henkilölle ja toiminnanharjoittajalle, joka asentaa, kunnossapitää tai huoltaa jäähdytys-, ilmastointi- tai lämpöpumppulaitteita, sammutuslaitteistoja, ajoneuvojen ilmastointilaitteita, suurjännitekytkinlaitteita tai fluorattuihin kasvihuonekaasuihin pohjautuvia liuottimia sisältäviä laitteita. Pätevyysvaatimukset koskevat myös otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältäviä laitteita asentavia, kunnossapitäviä ja huoltavia. Asetusta sovelletaan lisäksi otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja käsittelevään ja niiden jätehuoltoa suorittavaan. Asetus tulee voimaan 1.7.2009. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 050 525 0891)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 18.6.2009 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ministerikokoukseen 24. ja 25.6.2009 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtajina ovat alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi ulkoasiainministeriön toimivaltaan kuuluvissa asioissa ja alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriön toimivaltaan kuuluvissa asioissa, varapuheenjohtajana suurlähettiläs Pertti Majanen ja jäseninä finanssineuvos Hannu Jokinen ja ulkoasiainneuvos Vesa Hölttä. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 160 55546)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010-2013 antaman selonteon johdosta pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvästä kannanotosta aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunta on hyväksynyt selonteon johdosta valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisen kannanoton, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta, mutta eduskunta edellyttää, että talous- ja työllisyyskehitystä seurataan tiiviisti ja että tarvittaessa tehtyjen toimien riittävyyttä arvioidaan uudelleen. (VM osastopäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Päätös hyväksyä Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2007-2013 tarkistus sekä esitys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 muutokseksi. Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella 2007-2013 perustuu neuvoston asetukseen (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen sekä sen nojalla annettuun neuvoston päätökseen maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (2006/144/EY), joita on muutettu Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksen eli ns. terveystarkastuksen ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman seurauksena. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta kohdennetaan lisävaroja ns. maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin. Valtioneuvosto hyväksyi 3.8.2006 maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2007-2013 ja 8.2.2007 sen täydennyksen. Strategia koskee sekä Manner-Suomea että Ahvenanmaata ja sitä toteutetaan Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Strategiassa jaetaan maaseuturahaston lisävarat 67,586 miljoonaa euroa em. ohjelmien kesken ja määritetään ns. uusia haasteita koskevat ensisijaiset tavoitteet. Strategiaa on tarkistettu vähäisessä määrin myös muilta osin. Komissio hyväksyi 10.8.2007 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, jota koskeva viimeisin muutos on hyväksytty komission maaseudun kehittämiskomiteassa 22.4.2009. Muutosesityksessä kohdennetaan maaseuturahaston lisävarat 66,998 miljoonaa euroa ns. uusiin haasteisiin sekä toteutetaan muut ns. uusista haasteista, yhteisön säädöksistä sekä toimeenpanosta johtuvat ohjelman muutokset. (MMM neuvotteleva virkamies Tiina Malm 160 54220)

Periaatepäätös kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015. Maailmanlaajuisesti vesiviljely on nopeimmin kasvava elintarvikkeiden alkutuotannon muoto ja se on nähty kaikilla mantereilla strategisesti tärkeäksi kehityskohteeksi. Euroopan komissio on laatinut tiedonannon vesiviljelyn kestävästä kehittämisestä. Tiedonanto ja sitä tukevat neuvoston päätelmät linjaavat yhteisön toimenpiteet elinkeinon kehittämiselle. Periaatepäätös sovittaa yhteen vesiviljelyä koskevat elinkeino- ja ympäristöpolitiikat sekä asettaa elinkeinon kehittämiselle tavoitteita ja toimenpiteitä. Periaatepäätöksen tavoitteena on luoda edellytykset vesiviljelytuotannon kestävälle kasvulle ja sen monipuolistamiselle. Periaatepäätöksessä on esitetty strategiset linjaukset, joiden mukaisesti elinkeinoa ja sen ympäristönsuojelua kehitetään tasapainoisesti. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (MMM neuvotteleva virkamies Orian Bondestam 160 53162)

Päätös Suomen kannaksi Euroopan yhteisöjen komissiolle neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 69 artiklan 1 kohdan perusteella tehtävästä esityksestä erityistuen toimeenpanemisesta sekä 51 ja 67 artiklan perusteella tehtävästä esityksestä tuotantosidonnaisten suorien tukien tilatukijärjestelmään sisällyttämisestä Suomessa. EU:n maatalousministereiden 20.11.2008 tekemässä välitarkastusratkaisussa sovittiin maatalouspolitiikan päälinjoista vuoteen 2013 saakka. Päätös koskee Suomen kantaa EY:n komissiolle tehtävästä esityksestä välitarkastuksen soveltamisesta Suomessa suorien tukien osalta. Sonni- ja härkäpalkkio ehdotetaan sisällytettäväksi tilatukijärjestelmään vuonna 2010. Valkuaiskasvipalkkio ehdotetaan sisällytettäväksi tilatukijärjestelmään vuonna 2011. Kuivatun rehun tuotantotuki, kuitupellavan ja -hampun jalostajantuki, timotein siementuotannon tuki sekä tärkkelysperunan viljelijätuki ja jalostajantuki ehdotetaan sisällytettäväksi tilatukijärjestelmään vuonna 2012. Erityistuki ehdotetaan otettavaksi käyttöön pääosin vuonna 2010. Lypsylehmien ja muiden nautaeläinten erityistuki maksettaisiin vuosittain nautarekisterin perusteella kalenterivuoden aikana kertyvien eläinyksiköiden mukaan emolehmiä lukuun ottamatta. Nautojen tukea ehdotetaan painotettavaksi eteläiseen Suomeen A- ja B-tukialueille. Uuden lypsylehmäpalkkion ehdotetaan kohdistuvan kokonaan A- ja B-tukialueille. Teuraskaritsoiden laatupalkkiolla kannustettaisiin laadukkaan karitsanlihan tuotantoon. Ympäristöhyötyjä tuottavaa valkuais- ja öljykasvien tuotantoa sekä tärkkelysperunan tuotantoa tuettaisiin hehtaarikohtaisella erityistuella, joka määräytyy vuosittaisen pinta-alan perusteella. Uuhipalkkio ja sen lisäosa ehdotetaan maksettavaksi edelleen erillisenä EU:n kokonaan rahoittamana tuotantosidonnaisena tukena. (MMM neuvotteleva virkamies Juha Palonen 160 52935)

Päätös myöntää avustukset valtakunnallisilla vähemmistökielillä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Avustusta myönnetään Nyhetsbyrån FNB Ab:lle 450 000 euroa ja Åland Tidnings-Tryckeri Ab:lle 50 000 euroa. Tigertext Ab:n, Svenska pensionärsförbundet rf, Ab Sidwill Oy:n ja Larsmo NÄR-TV r.f:n hakemukset hylätään. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 160 28462)

Päätös myöntää toimiluvat televisiotoiminnan harjoittamiseksi maanpäällisessä televisioverkossa Family Channel Oy:lle ja Sanoma Television Oy:lle. (LVM neuvotteleva virkamies Asta Virtaniemi 160 28626)

Päätös jakaa vuoden 2009 talousarvion ja lisätalousarvion 20 prosentin lisävaltuuksien Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston sekä valtion rahoitusosuuden varat välittävien toimielimien käytettäväksi alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien toimenpideohjelmien toimeenpanoon. Päätöksellä jaetaan välittäville toimielimille myöntämisvaltuutta Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 40 895 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 36 202 000 euroa käytettäväksi Etelä-Suomen EAKR -ohjelman, Itä-Suomen EAKR -ohjelman, Länsi-Suomen EAKR -ohjelman, Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman ja Manner-Suomen ESR -ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. (TEM alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa 010 60 64960)

Päätös määrätä työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Eriika Melkas valtioneuvoston esittelijäksi. (TEM hallintojohtaja Hannes Aulu 010 60 63618)

Päätös myöntää päästökauppakaudella 2008-2012 lisää päästöoikeuksia Keramia Oy:lle 6 345 t CO2, Ylivieskan Tiili Oy:lle 2 114 t CO2 sekä Wienerberger Oy Ab:lle 9 884 CO2 (Korian tiilitehtaalle 5 395 t CO2 ja Lappilan tiilitehtaalle 4 489 t CO2). Valtioneuvosto teki 14.2.2008 päätöksen laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntämisestä vuosille 2008-2012. Mainitussa päätöksessä Keramia Oy:n Mjösundin tiilitehtaalle, Ylivieskan Tiili Oy:n Ylivieskan tehtaalle sekä Wienerberger Oy Ab:n Korian ja Lappilan tiilitehtaille lisää myönnettävien päästöoikeuksien laskenta oli virheellinen, koska saven orgaanista ainesta ja saven käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ei ollut otettu huomioon päästöoikeuksia laskettaessa. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nina Routti-Hietala 010 60 62055)

Päätös myöntää Fingrid Oyj:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Seinäjoen kaupungissa sekä Ilmajoen, Isonkyrön, Laihian, Mustasaaren ja Vähänkyrön kunnissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 400+110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Seinäjoki-Tuovila). (TEM ylitarkastaja Osmo Haltia 010 60 64785)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 18.6.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 46/2009) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (yhteisön autonomiset tariffikiintiöt; maatalous- ja teollisuustuotteet). Yhteisön jalostusteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi komissio ehdottaa kolmen uuden tariffikiintiön avaamista ja yhden voimassa olevan kiintiömäärän korottamista. Lisäksi komissio ehdottaa muutettavaksi yhden tariffikiintiön tavaran kuvausta. Voimassa olevan asetuksen liitteeseen ehdotetaan lisättävän asetusehdotuksen liitteessä I luetellut tuotteet, joille on esitetty tullittomuutta määrättyyn enimmäismäärään saakka. (VM ylitarkastaja Jukka M. Kekkonen 160 33475)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 47/2009) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (yhteisöjen tullisuspensiot; teollisuus-, maatalous- ja kalastustuotteet). Voimassa olevan asetuksen liitteessä on lueteltu tuotteet, joille tulliedut on myönnetty. Liitteeseen ehdotetaan lisättävän ehdotuksen liitteessä luetellut uudet tullisuspensiot. Liitteestä ehdotetaan myös poistettavan tuotteet, jotka eivät enää täytä tullisuspension myöntämiselle asetettuja vaatimuksia tai joiden tavarankuvaus on muuttunut. (VM ylitarkastaja Jukka M. Kekkonen 160 33475)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 48/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (ilmailun turvamaksudirektiivi). Ehdotuksessa vahvistetaan joukko perusperiaatteita, joita lentoasematoiminnan harjoittajien on noudatettava määritellessään turvamaksuja. Lisäksi lentoaseman pitäjän ja lentoasemaa käyttävien lentoliikenteen harjoittajien on neuvoteltava sovellettavasta turvamaksujärjestelmästä aina kun järjestelmää muutetaan ja kun turvamaksujen tasoa määritetään. Ehdotuksen mukaan jokaisen jäsenvaltion tulisi nimetä riippumaton valvontaviranomainen valvomaan säännösten soveltamista. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 18.6.2009 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Kirsti Kauppi ulkoasiainministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston osastopäällikön tehtävään, ulkoasiainneuvos Jorma Julin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikön tehtävään ja ulkoasiainneuvos Heikki Tuunanen ulkoasiainministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.9.2009 lukien sekä ulkoasiainneuvos Mikko Jokela ulkoasiainministeriön protokollapäällikön tehtävään 1.2.2010 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

Valtioneuvosto antoi erivapauden lähetystöneuvos, valtiotieteen maisteri Anja Sinikka Laisille ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran kelpoisuusvaatimuksista sekä nimitti hänet ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.9.2009 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

Filosofian tohtori Elina Pylkkänen valtiovarainministeriön finanssineuvoksen virkaan 1.7.2009 lukien. (VM henkilöstöpäällikkö Ulla Vilhu 160 34708)

Valtiotieteiden maisteri, rehtori Marcus Rantala ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin virkaan 1.7.2009 lukien toistaiseksi, kuitenkin enintään kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin toimikauden ajaksi ja sosiaali- ja terveysministeriössä enintään siksi ajaksi, kuin ministeri Wallin on määrätty käsittelemään sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä. (OPM ylijohtaja Håkan Mattlin 160 77430)

Oikeustieteen tohtori, tekijänoikeusneuvos Viveca Still opetusministeriön tekijänoikeusneuvoksen virkaan 1.7.2009 lukien. (OPM ylijohtaja Håkan Mattlin 160 77430)

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, ylitarkastaja Virpi Hiltunen opetusministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.7.2009 lukien. (OPM hallitusneuvos Pia Nyblom 160 77099)

Hallintotieteiden maisteri, ylitarkastaja Jukka Lehtinen opetusministeriön opetusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 19.6.2009-31.12.2011, kuitenkin enintään Mika Tammilehdon virkavapauden ajaksi. (OPM hallitusneuvos Pia Nyblom 160 77099)

Oikeustieteen kandidaatti, johtaja Esa Seppo Lonka valtakunnansovittelijan virkaan 15.8.2009-14.8.2013. (TEM henkilöstöjohtaja Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Valtioneuvosto myönsi Lauri Markus Tenhuselle palkatonta virkavapautta työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteerin virasta 1.9.2009-31.8.2012. (TEM henkilöstöjohtaja Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Valtioneuvosto myönsi Kaisa-Leena Lintilälle palkatonta virkavapautta työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtajan virasta 1.9.2009-31.8.2012. (TEM henkilöstöjohtaja Mikko Salmenoja 010 60 47986)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 17.6.2009 seuraavia asioita:

Päästöyksiköiden hankinta puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita sisältävästä eteläafrikkalaisesta CEF Sustainability-hankeportfoliosta. Ulkoasiainministeriö valmistelee päästöyksiköiden hankintaa eteläafrikkalaisen CEF Sustainability -nimisen yrityksen hallinnoimasta kuusi puhtaan kehityksen mekanismin hanketta sisältävästä hankeportfoliosta. Portfolioon sisältyvät CDM-hankkeet tukevat Etelä-Afrikan kestävää kehitystä edistämällä uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa ja energiatehokkuutta sekä tuomalla omalta osaltaan helpotusta maan vakavaan energiakriisiin. Päästöyksiköiden hankinta kohdistuu sekä Kioton pöytäkirjan ensimmäiseen sitoumuskauteen (2008-2012) että vuoden 2012 jälkeiseen kauteen. Päästöyksiköiden hankinta toteutetaan yhteishankintana kolmen suomalaisen hiilirahaston Fine Carbon Fundin, Nordic Carbon Fundin sekä Climate Opportunity Fundin kanssa. Kioto-kauden 2008-2012 päästöyksiköitä koskevan ostosopimuksen arvo on 3 899 997 euroa. Tämä summa maksetaan hankekehittäjälle etumaksuna sen jälkeen, kun myyjä on toimittanut etumaksulle ulkoasiainministeriötä tyydyttävän takauksen. Vuoden 2012 jälkeistä kautta koskevan ostosopimuksen arvo on 1 399 996 euroa. (UM lähetystöneuvos Tiina Jortikka-Laitinen 160 55590)

Kanta-Hämeen poliisilaitoksen ja Liikkuvan poliisin Hämeenlinnan yksikön toimitilojen vuokraaminen. Kanta-Hämeen poliisilaitokselle ja Liikkuvalle poliisille vuokrataan yhteensä noin 10455 htm2:n toimitiloja Senaatti-kiinteistöiltä. Kanta-Hämeen poliisilaitos ja Liikkuva poliisi tarvitsevat tilat nykyisten toimitilojensa tilalle. Hanke sisältää toimistotiloja 20,8m2 toimistotyötä tekevää henkilöä kohden. Toimitilat täyttävät valtion toimitilastrategian sekä poliisin turva- ja muun ohjeistuksen toimitiloille asettamat laadulliset vaatimukset. Saavutetun neuvotteluratkaisun mukaan tilojen vuokraamisesta tehtäisiin 15 vuoden sopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Vuokrasopimuksen tekisivät Kanta-Hämeen poliisilaitos ja Liikkuva poliisi sisäasiainministeriön valtuuttamana. Toimitilojen arvonlisäverolliset vuokramenot koko 15 vuoden sopimuskauden aikana tulisivat olemaan 50 660 183 euroa. Arvioidut sähkö, siivous ja muut hoitokulut tulisivat olemaan koko sopimuskaudelta yhteensä 3 807 407 euroa. Sopimusten perusteella maksettava arvonlisäverollinen kokonaiskulu tulisi siis olemaan yhteensä 54 467 589 euroa koko 15 vuoden sopimuskauden ajalta. (SM poliisiylijohtaja Mikko Paatero 160 42840)

Mikkelin ammattikorkeakoulun terveydenhuolto-oppilaitoksen kiinteistön myynti ja kauppahinnan käyttäminen toiseen hankkeeseen. Mikkelin ammattikorkeakoulukuntayhtymä on myymässä entisen Mikkelin terveydenhuolto-oppilaitoksen kiinteistön Mikkelin kaupungille 4 750 000 euron kauppahinnalla. Valtio on luovuttanut kiinteistön kuntayhtymälle oppilaitoksen kunnallistamisen yhteydessä. Luovutussopimuksen perusteella opetusministeriö voi määrätä luovutettua omaisuutta vastaavan osan omaisuuden käyvästä arvosta palautettavaksi valtiolle se myytäessä. Kuntayhtymä on esittänyt, että se voisi myydä kiinteistön ja käyttää kauppahinnan ammattikorkeakoulun muiden Mikkelissä olevien tilojen yhteyteen rakennettavaan uudisrakennukseen sekä vanhojen tilojen muutos- ja peruskorjaustöihin. Hankkeen kustannusarvio on 8 000 000 euroa. Opetusministeriö ei tule vaatimaan luovutussopimuksen mukaista palautusta kaupasta edellyttäen, että kauppahinta käytetään suunnitellun hankkeen rahoitukseen opetusministeriön määräämin ehdoin. (OPM yliarkkitehti Liisa Munsterhjelm 160 77222)

Maaseutuviraston toimitilojen vuokraaminen. Maa- ja metsätalousministeriö oikeuttaa Maaseutuviraston tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimuksen. Vuokrauksen kohteen on 3 519 huoneistoneliömetriä rakennettavassa rakennuksessa osoitteessa Alvar Aallonkatu 5, Seinäjoki. Vuokra-aika on kymmenen vuotta ja se alkaa 1.1.2011. Vuokramenot koko vuokrasopimuskaudella ovat 8 822 500 euroa ilman arvonlisäveroa. Toimitilojen huoneistoneliövuokra on 18,26 euroa kuukaudessa. Maa- ja metsätalousministeriön 13.10.2005 tekemän päätöksen mukaan Maaseutuviraston sijaintipaikkakunta on Seinäjoki. Maaseutuviraston toiminnat keskitetään Seinäjoelle 1.1.2011 lukien. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 16.6.2009

Ministerityöryhmä: Keski-Pohjanmaa pohjoiseen yhteistyöalueeseen/p>

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) päätti kokouksessaan 16. kesäkuuta 2009, että Keski-Pohjanmaan maakunta suuntautuu aluehallintoviranomaisten aluejaoissa pohjoiseen.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisi- ja pelastustoimen tehtävistä vastaisi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Vaasan toimipaikasta käsin.

Lisäksi todetaan ministerityöryhmässä 3.12.2008 tehdyn linjauksen mukaisesti, että Keski-Pohjanmaan suuntautumisella ei ole vaikutusta vaalipiirijakoon ja että metsäkeskusten hallintoa uudistettaessa rannikon metsäkeskuksen aluejako säilytetään nykyisellään.

Muodollisesti uusien aluehallintoviranomaisten toimialueista säädetään valtioneuvoston asetuksella syksyllä 2009 sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt uudistusta koskevan lainsäädännön.

Lisätietoja: valtiosihteeri Timo Reina, p. 0500 805 158 ja ylijohtaja Silja Hiironniemi, p. 040 527 9912, valtiovarainministeriö

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 16.6.2009

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi Fingridin eriyttämistä

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli 16.6.2009 kokouksessaan sähkön siirtoverkkoyhtiö Fingrid Oyj:tä koskevasta eriyttämisratkaisusta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi hallituksen tavoitteiksi seuraavat linjaukset:

- Fingridistä muodostetaan sähkön sisämarkkinadirektiivin mukainen, tosiasiallisesti sähköntuotannosta eriytetty siirtoverkkoyhtiö, jonka toiminnallisena tavoitteena on toimitusvarma, tehokas sekä palveluiltaan tasapuolinen ja edullinen sähköjärjestelmä ja sähkönsiirtoverkko. Valtion tavoitteena on, että Fingrid toteuttaisi pitkäjänteistä ja ennakoitavaa tariffi- ja osinkopolitiikkaa siten, että yhtiö pystyy toteuttamaan tarvittavat investoinnit.

- Valtio turvaa yhteiskunnan strategiset intressit ja huoltovarmuuden pitkällä tähtäimellä sähköjärjestelmässä ja sähkön siirtoverkossa hankkimalla omistukseensa Fingridin osake-enemmistön sekä enemmistön äänivallasta yhtiökokouksessa (vähintään 50,1 %). Omistusmuutos pyritään toteuttamaan vapaaehtoisin kaupoin Fortumin ja Pohjolan Voiman kanssa.

- Valtion kumppaneiksi Fingridin omistajiksi etsitään pitkäaikaisesti yhtiöön sitoutuvia kotimaisia institutionaalisia sijoittajia ja/tai sähköä käyttävää kotimaista teollisuutta. Nykyiset osakkaina olevat eläke- ja vakuutusyhtiöt voivat myös lisätä omistustaan.

- Valtio suhtautuu positiivisesti myös sellaiseen vaihtoehtoon, jossa direktiivin vaatimukset täyttävät Pohjolan Voiman osakkaat tai näiden perustama yhtiö ostavat Pohjolan Voiman Fingrid-osakkeet.

- Fingridin tärkeän yhteiskunnallisen merkityksen ja valtiolle kuuluvan direktiivin täytäntöönpanovastuun vuoksi valtio ottaa aktiivisen roolin Fingridin omistusjärjestelyiden toteuttamisessa.

EU:n sähkön sisämarkkinadirektiivin muutos edellyttää sähkön siirtoverkkoyritysten eriyttämistä sähkön tuotantoa ja myyntiä harjoittavista yrityksistä. Fortumin ja Pohjolan Voiman omistukset järjestelmävastaavassa siirtoverkkoyhtiö Fingridissä edellyttävät Suomelta eriyttämisvelvoitteen täytäntöönpanotoimia. Fortum ja Pohjolan Voima omistavat kumpikin 25,1 % Fingridin osakkeista. Valtion omistusosuus on 12,3 %. Pääasiassa eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöstä koostuvalla ryhmällä on 37,5 % osakkeista. Fortum ja Pohjolan Voima ovat 28.4.2009 julkistaneet päätöksensä aloittaa selvittelyt Fingrid-osakkeidensa myynnistä.

Sähkön siirtoverkkoyhtiö Fingrid on ns. luonnollinen monopoli. Sen tärkeimmät tehtävät ovat:

- vastata sähkön siirrosta ja päättää investoinneista valtakunnan siirtoverkossa ja tärkeimmissä rajajohdoissa;

- toimia järjestelmävastaavana, jolla on vastuu Suomen sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta, käyttövarmuudesta ja kehittämisestä sekä vastuu sähkön tuotannon ja kulutuksen välisen tasapainon ylläpitämisestä käyttötunnin aikana;

- kehittää osaltaan sähkömarkkinoita ja edustaa Suomea EU:n siirtoverkonhaltijoiden virallisjärjestössä;

- omistaa Suomen osuus Pohjoismaiden sähköpörssistä Nord Pool Spotista.

Lisäksi yhtiöllä on seuraavia lakisääteisiä energiapolitiikan täytäntöönpanotehtäviä: 1) sähkön tuotannon ja kulutuksen välisen tasapainon ylläpitämistä varmistavan tehoreservin ylläpito, 2) polttoturpeen syöttötariffin maksatustehtävä ja 3) sähkön alkuperätakuiden myöntäminen.

Lisätiedot: ylijohtaja Taisto Turunen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 60 64700, neuvotteleva virkamies Arto Rajala, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 60 64828 ja elinkeinoministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, p. 050 364 0836

Sähköisen asioinnin vauhdittamistoimenpiteet käynnistyvät

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 16.6.2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden käynnistämistä. Toimenpiteet liittyvät laajojen sähköisen asioinnin ja demokratian palvelukokonaisuuksien kehittämiseen ja käyttöönottoon, valtion konsernimaisen tietohallintotoiminnan ohjauksen ja johtamisen terävöittämiseen sekä kuntien ja valtion tietojärjestelmäyhteistyön organisointiin.

SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin.

Sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksia kehitetään

SADe-ohjelman kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on aikaansaada laajuudeltaan kattava julkisen hallinnon palveluprosessien ja niitä tukevien sähköisten asiointipalveluiden kokonaisuus. Ohjelmaan sisällytetään arviolta 10-12 hallinnon rajat ylittävää sähköisen asioinnin palvelukokonaisuushanketta, jotka liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin.

Ohjelmassa kehitettävät palvelukokonaisuudet hyväksytään kahdessa erässä: ensimmäinen erä lokakuussa 2009 (arviolta 4-5 palvelukokonaisuutta) ja toinen erä helmikuussa 2010. Palvelukokonaisuuksien hyväksymisessä painotetaan valintakriteerinä kuntien tuottavuusvaikutuksia. Ohjelman pilottipalvelukokonaisuuksiksi on jo nimetty oppijan palvelukokonaisuus sekä demokratiaa edistävä sähköinen osallistumisympäristö.

Valtion tietohallintotoiminnan keskitettyä johtamista vahvistetaan

Valtion tietojärjestelmähankkeille otetaan käyttöön yhtenäinen arviointimenetelmä. Valtiovarainministeriöön perustetaan arviointitoiminto, joka vastaa valtion keskeisten tietojärjestelmähankkeiden toteuttamiskelpoisuuden, kustannuslaskelmien realistisuuden ja strategian mukaisuuden arvioinnista. Merkittävät hankkeet voivat edetä vain, jos arviointitoiminto puoltaa hankkeen jatkamista. Lisäksi vahvistetaan ministeriöiden roolia hallinnonalojen keskeisten hankkeiden päätöksenteossa ja ohjauksessa. Ohjausmalli otetaan käyttöön 1.1.2010.

Valtiovarainministeriö käynnistää lisäksi valtion tietohallinnon konserniohjausta ja muutoin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävän lainsäädännön valmistelun syksyllä 2009.

Kuntien ja valtion tietojärjestelmäyhteistyön organisointi ja rahoitus

Valtion ja kuntien yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat hankinnat, käyttöönottotoimenpiteet, käyttöönoton tuki sekä ylläpito ovat julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä, josta käytetään nimitystä JulkIT-toiminta.

Yhteisten JulkIT-ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan siten, että niiden hankinnoista, käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaa yhteinen organisaatio, joilla on tähän lakisääteinen toimivalta. Valmistelu käynnistetään välittömästi ja kehitetty ratkaisu on toiminnassa viimeistään 1.1.2011.

JulkIT-toiminnan rahoitus keskitetään valtion talousarvioon valtiovarainministeriön hallinnonalalle otettavalle määrärahamomentille.

SADe-ohjelman tausta

SADe-ohjelman taustalla on hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 6.3.2009 hyväksymä kannanotto sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton mukaan hallitus vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä ja sähköisten asiointipalveluiden leviämistä kolmella toimintakokonaisuudella: jatkamalla Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa, käynnistämällä sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelman sekä uudelleen organisoimalla julkisten tietojärjestelmien määrittelyn, hankinnan ja ylläpidon.

Huhtikuussa asetetun ohjelman johtoryhmä koostuu ministeriöiden, Kansaneläkelaitoksen, Sitran, Tekesin sekä kuntasektorin toimijoiden edustajista. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Silja Hiironniemi.

Ohjelman tilannekatsaus ja tarvittavat uudet linjaukset käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa helmikuussa 2010. Ohjelman toimikausi päättyy helmikuussa 2014.

SADe-ohjelman toteuttamissuunnitelma 2009 - 2014 ja muu ohjelman materiaali: www.vm.fi/sade

Lisätietoja: valtiosihteeri Timo Reina, p. 09 160 33048, ylijohtaja Silja Hiironniemi, p. 09 160 33201 ja pääsihteeri Ville-Veikko Ahonen, p. 09 160 33227, etunimi.sukunimi@vm.fi.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Valtio-omisteisten yhtiöiden palkitsemisohjeistuksen arvio luovutettiin 15.6.2009 omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Jyri Häkämiehelle. Työryhmä arvioi, että yritysjohdon palkitseminen vastaa pääosin markkinakäytäntöä, on maltillinen ja osoittautunut käytännössä toimivaksi. Suositus osakepalkkioista optioiden sijaan vaikuttaa edelleen oikeaan osuneelta. Eräitä kohtia valtion ohjeissa on kuitenkin syytä uudelleen arvioida: palkkioille tulee asettaa enimmäismäärä, valtion tulee painottaa pitkän aikavälin saavutusten palkitsemista, yritysjohdon eläkeiäksi tulisi määritellä 63 vuotta, henkilöstörahastojen perustamisella tuetaan omistajien, johdon ja koko henkilöstön tavoitteiden sekä taloudellisen menestyksen yhdensuuntaistamista sekä palkitsemisjärjestelmiä koskevat aloitteet, suunnittelu ja päätökset on syytä pitää tiukasti yhtiön hallituksen vastuulla. Loppuraportti on osoitteessa http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2009/Palkkio-ja-elakejarjestelma-150609/fi.pdf. Lisätietoja antaa johtava erityisasiantuntija Petri Vihervuori, p. (09) 160 23024, valtioneuvoston kanslia.

Puolustusministeriön asettama sotilaskurinpito- ja poliisitoimintatyöryhmän ehdotukset luovutettiin 16.6.2009 puolustusministeriölle. Osamietintö on laadittu hallituksen esityksen muotoon voimassa olevan sotilaskurinpitolain pohjalta. Uudistuksen tavoitteena on luoda johdonmukainen ja ajantasainen säännöstö, joka kaikilta osin vastaa perustuslain asettamia vaatimuksia. Lakiin ehdotetaan säädettäväksi muutoksenhakuoikeus myös nykyisiin kurinpito-ojennuksiin. Samalla luovuttaisiin erottelusta kurinpito-ojennuksiin ja kurinpitorangaistuksiin siten, että kaikkia seuraamuksia kutsuttaisiin kurinpitorangaistuksiksi. Osamietintö on osoitteessa http://www.defmin.fi/files/1445/Osamietinto.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja Veli Hokkanen, p. 010 36 40634, hovioikeudenneuvos, lainsäädäntöjohtaja Seppo Kipinoinen, p. (09) 160 88109 ja hallitussihteeri Jenni Herrala, p. (09) 160 88110, puolustusministeriö.

Tukitoimintojen alueellistamistyöryhmä luovutti loppuraporttinsa 15.6.2009 hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle. Tukitoimintojen alueellistamistyöryhmä ehdottaa, että valtionhallinnon kielipalvelukeskus perustetaan sijoittamisselvityksen mukaisesti Vaasaan osaksi vuoden 2010 alussa toimintansa aloittavaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoa tai sen yhteyteen. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi kielipalvelukeskuksen sivutoimipiste Joensuuhun osaksi tulevaa Itä-Suomen aluehallintovirastoa tai sen yhteyteen. Tukitoimintojen alueellistamistyöryhmän tuli tehdä ehdotukset valtionhallinnon kielipalveluiden, yhteisten puhelinpalveluiden, sähköistä asiointia tukevien puhelinpalveluiden ja mahdollisten muiden tukipalveluiden yhteen kokoamisesta sekä alueellistamisesta sijoituspaikkakuntineen. Loppuraportti on osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20090615Tukito/name.jsp. Lisätietoja antaa alivaltiosihteeri Juhani Turunen, p. 040 509 5600, valtiovarainministeriö.

Opetusministeriön eläinlääkäreiden erikoiskoulutusta pohtinut työryhmä luovutti esityksensä 12.6.2009 opetusministeri Henna Virkkuselle. Työryhmän mielestä erikoiseläinlääkäreitä tulisi tulevaisuudessa valmistua nykyistä enemmän. Tavoitteena on, että kymmenen vuoden kuluttua erikoiseläinlääkäreitä valmistuisi vuosittain kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna, yhteensä 20. Työryhmä esittää myös työelämässä olevien eläinlääkärien erikoistumisen lisäämistä. Kymmenen vuoden kuluttua tavoitteena olisi, että joka kolmas työelämässä oleva eläinlääkäri olisi suorittanut erikoistumistutkinnon. Tällä hetkellä työssäkäyvistä eläinlääkäreistä noin 16 prosenttia on erikoistunut. Keskeisiä keinoja ammattikunnan erikoistumisasteen nostamiseen ovat erikoistumisvirkojen ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan ohjaajanvirkojen lisääminen sekä erikoistuvien ohjauksen kehittäminen. Loppuraportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr17.pdf?lang=fi. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, professori Outi Vainio, p. (09) 191 57316, Helsingin yliopisto ja ylitarkastaja Johanna Haahtela, p. (09) 160 77304, opetusministeriö.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama ruuhkamaksutyöryhmä luovutti 17.6.2009 selvityksensä Helsingin alueen ruuhkamaksumallien vaikutuksista liikenneministeri Anu Vehviläiselle. Ruuhkamaksuselvitys osoitti, että ruuhkamaksut toteuttaisivat tehokkaasti liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla: liikennemäärät laskisivat, ruuhkat lievenisivät, matka-ajat lyhenisivät, joukkoliikenteen käyttö kasvaisi, liikenneturvallisuus paranisi ja liikenteen aiheuttamat päästöt vähenisivät. Ruuhkamaksujärjestelmien investointikustannukset olisivat mallista riippuen noin 40-180 miljoonaa euroa ja ylläpitokustannukset noin 10-50 miljoonaa euroa vuodessa. Raportti on osoitteessa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/906649. Lisätietoja antavat erityisavustaja Kari Jääskeläinen, p. 044 581 030, ylijohtaja Juhani Tervala, p. (09) 160 28482, 050 552 7260 ja liikenneneuvos Tuomo Suvanto, p. (09) 160 28551, 040 777 8127, liikenne- ja viestintäministeriö.

Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden liikenneinvestointeja selvittänyt työryhmä luovutti selvityksensä 15.6.2009 liikenneministeri Anu Vehviläiselle. Selvityksen kohteena olivat Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeet. Kolari-Pajalan esiintymät jakaantuvat sekä Suomen että Ruotsin puolelle. Kaivoshankkeiden ja niihin liittyvien liikenneinvestointien arvioidut kustannukset ovat lähes kolme miljardia euroa. Hankkeen etenemisen haasteena on, että sekä valtio että yritykset ovat riippuvaisia toisen osapuolen päätöksistä ennen omia päätöksiään. Ratkaisuna työryhmä ehdottaa, että valtio ja yritykset käynnistävät välittömästi neuvottelut hankesopimuksista, joissa sovitaan, miten yritykset sitoutuvat pitkäaikaiseen kaivostoimintaan ja miten valtio sitoutuu tarvittavien väyläinvestointien toteuttamiseen. Selvitys on osoitteessa http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=339549&name=DLFE-7914.pdf&title=Julkaisuja%2029-2009. Lisätietoja antavat ylijohtaja Juhani Tervala, p. (09) 160 28482 ja erityisavustaja Kari Jääskeläinen, p. 0440 581 030, liikenne- ja viestintäministeriö.

Paul Paukun johtama Julkiset sähköiset palvelut - Kehittämisen pullonkaulat -selvitysraportti luovutettiin 15.6.2009 viestintäministeri Suvi Lindénille. Selvitysmies tekee useita ehdotuksia selvityksessään pullonkaulojen poistamiseksi julkisten sähköisten palveluiden kehittämiseltä. Raportissa korostetaan erityisesti sitä, että hankkeiden toteuttaminen tarvelähtöisesti ja jo olemassa olevia ratkaisuja hyödyntäen tuo säästöjä ja tehokkuutta toimintaan, nopeuttaa projekteja ja mahdollistaa käyttäjäystävällisemmät palvelut. Selvitysmies peräänkuuluttaa myös ohjauksen tehostamista ja yhteisten kaikkia osapuolia sitouttavien toimintamallien luomista sekä liike-elämäyhteistyön tiivistämistä. Palvelukeskuksia perustamalla voidaan tuoda tehoa it-palveluiden tuottamiseen. Selvitysmiehen mukaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia verkossa voidaan parantaa olemassa olevia verkkoyhteisöjä hyödyntämällä. Raportti on osoitteessa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/906227. Lisätietoja antavat selvitysmies Paul Paukku, p. 0400 444 009, neuvotteleva virkamies Taru Rastas, p. (09) 160 28617, 040 715 5075 ja erityisavustaja Sami Paatero, p. (09) 160 28324, liikenne- ja viestintäministeriö.

Rahapelien haitallisuutta on mallinnettu 16.6.2009 julkaistussa Rahapelien haitta-arviointi -raportissa, joka tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Rahapelien haitallisuuden arviointimallin avulla voidaan ennakoida millaisia haittoja erityyppisistä rahapeleistä voi seurata. Mallilla voidaan puuttua haittoja aiheuttaviin peliominaisuuksiin sekä ehkäistä niitä ja tarjota vaihtoehtoja haittojen hoitamiseen. Arviointimallilla voidaan arvioida vastuullisen peliympäristön ominaisuuksia ja niiden yhteyttä pelihaittoihin ja haittojen ehkäisemiseen. Mallin avulla voidaan puuttua ongelmapelaamiseen edellyttämällä pelinjärjestäjiltä pelaamisen hallintamekanismeja. Lisäksi sen avulla voidaan parantaa haittavaikutusten arviointitarkkuutta ja lisätä monipuolista peliympäristön tutkimusta.

Raportti on osoitteessa http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/6322234a-cf28-4b1b-90bb-b4e9298ccd38. Lisätietoja antaa professori Jukka Heikkilä, p. 050 581 8361, Jyväskylän yliopisto.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.