Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 24/2009

Liite: Ministereiden lomat kesällä 2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 12.6.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 90/2009 vp) Kenian tasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan hallituksen ja Kenian tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin 2.9.2008. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Kenian kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

Esitys (HE 91/2009 vp) Montenegron kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan hallituksen ja Montenegron hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin 14.11.2008. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Montenegron kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

Esitys (HE 92/2009 vp) laeiksi Rikosseuraamuslaitoksesta sekä kielilain 40 §:n muuttamisesta. Rikosseuraamusalan organisaatiota uudistetaan siten, että Rikosseuraamusvirastosta ja sen ohjauksessa toimivista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta muodostetaan Rikosseuraamuslaitos-niminen viranomainen. Rikosseuraamuslaitos toimi oikeusministeriön hallinnonalalla ja sen toimialueena on koko maa. Rikosseuraamuslaitosta johtaa pääjohtaja ja laitoksen toimintaa varten maa jakautuu alueisiin. Alueilla on rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä. Kielilain 40 § muutetaan samalla vastaamaan uuden organisaation rakennetta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 160 67734)

Esitys (HE 93/2009 vp) laeiksi ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja luottotietolain muuttamisesta. Ulosottokaaren ja luottotietolain säännöksiä, jotka koskevat ulosottotietojen käyttöä luottotietotarkoituksessa, muutetaan. Maksuhäiriömerkintä poistetaan, kun ulosoton määräaika, yleensä 15 vuotta, on kulunut umpeen ja saatava on siten lopullisesti vanhentunut. Uusi merkintä kuitenkin tehdään, jos ulosoton määräaikaa jatketaan tuomiolla. Tieto yli kaksi vuotta jatkuneesta palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksesta merkitään luottotietorekisteriin. Jos velkajärjestelyn maksuohjelma on rauennut velallisen omasta hakemuksesta, tieto velkajärjestelystä poistetaan luottotietorekisteristä lyhyessä määräajassa. Tuomioistuimen vahvistama sovinto ei enää johda maksuhäiriömerkinnän tekemiseen. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Linna 160 67718)

Esitys (HE 94/2009 vp) laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvaa rikosasioiden summaarista käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Rangaistusmääräysmenettelystä ja rikesakkomenettelystä annetut lait korvataan lailla sakon ja rikesakon määräämisestä. Poliisi-, tulli- tai rajavartiomies voi antaa sakkomääräyksen, jos kysymyksessä on liikenteeseen liittyvä rikkomus tai näpistys, josta seuraa enintään 20 päiväsakon sakkorangaistus. Muissa tapauksissa asia ratkaistaan syyttäjän antamalla rangaistusmääräyksellä, jota edeltää valvontaa suorittavan virkamiehen antama vaatimus. Määräyksiin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa. Asian käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttävät asianomistajan ja rikkomuksesta epäillyn suostumuksen. Jos epäilty ei anna suostumusta, hänelle kuitenkin annetaan tiedoksi sakkoa tai rikesakkoa koskeva rangaistusvaatimus. Sakon maksaminen katsotaan suostumukseksi. Rikesakkorikkomuksista säädetään lailla eikä nykyiseen tapaan asetuksella. Näistä rikkomuksista voidaan jatkossa määrätä rangaistukseksi ainoastaan rikesakko. Lakien voimaantulosta säädetään erikseen lailla. (OM lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio 160 67708)

Esitys (HE 95/2009 vp) laeiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 7 ja 8 §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 18 §:n muuttamisesta. Ulkomaalaisrekisterilakia muutetaan niin, että maahanmuuttoviranomaiset voivat oleskelulupa-asian käsittelyä varten saada veroviranomaisilta hakijan työnantajaa koskevia verotustietoja ja nämä tiedot voidaan tallentaa ulkomaalaisrekisteriin. Verotusmenettelylakia muutetaan niin, että veroviranomaiset voivat saada maahanmuuttoviranomaisilta tietoja ulkomaalaisen oleskelusta, työnantajasta ja palvelussuhteesta. (SM ylitarkastaja Harri Sivula 160 42326)

Esitys (HE 96/2009 vp) laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 30 ja 37 §:n muuttamisesta. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia muutetaan siten, että kriisinhallintahenkilöstön henkilökohtaisen omaisuuden korvaamista koskeva päätös tehdään Porin prikaatissa. Lain 37 §:n 1 momentissa säädetään muutoksenhausta muun muassa edellä tarkoitettuun omaisuuden korvaamista koskevaan päätökseen. Lainkohdassa oleva viittaus Puolustusvoimien Kansainvälisessä Keskuksessa tehtyyn päätökseen muutetaan viittaukseksi Porin prikaatissa tehtyyn päätökseen. (PLM hallitussihteeri Jenni Herrala 160 88110)

Esitys (HE 97/2009 vp) laiksi autoverolle kannetun arvonlisäveron suuruisen veron palauttamisesta eräissä tapauksissa. Lailla säädetään veron palautusmenettelystä niissä tapauksissa, joissa verotusta oikaistaan asiassa annetun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion mukaiseksi. Verotusta oikaistaan palauttamalla autoverotuksen yhteydessä autoverolle kannettu arvonlisäveron suuruinen vero autoverovelvolliselle niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ei ole voinut vähentää veroa arvonlisäverotuksessa. Yksityishenkilöiden verotuspäätökset oikaistaan viran puolesta pääsääntöisesti massamenettelyssä siten, että tullilaitoksen tekemät veron palautuspäätökset siirretään Verohallinnolle, joka antaa ne verovelvollisille tiedoksi ja maksaa palautettavan veron korkoineen verovelvollisten Verohallinnolle ilmoittamille pankkitileille. (VM lainsäädäntöneuvos Merja Sandell 160 33061)

Esitys (HE 98/2009 vp) laiksi kasvinjalostajanoikeudesta sekä laeiksi siemenkauppalain ja rikoslain 49 luvun 2 §:n muuttamisesta. Laki kasvinjalostajanoikeudesta sisältää säännökset kansallisten kasvinjalostajanoikeuksien myöntämisestä. Lailla korvataan laki kasvinjalostajanoikeudesta vuodelta 1992. Laki kasvinjalostajanoikeudesta täsmentää sääntelyä ja saattaa sääntelyn sopusointuun perustuslain kanssa. Organisaatiouudistusten johdosta uutena rekisteriviranomaisena toimii Elintarviketurvallisuusvirasto. Laki vastaa sisällöltään uusia kasvilajikkeita suojaavan kansainvälisen yleissopimuksen (UPOV) vaatimuksia ja toteuttaa EY:n kasvinjalostajanoikeuksia koskevan neuvoston asetuksen edellyttämät kansalliset toimenpiteet. (MMM maatalousneuvos Kirsi Heinonen 160 54221)

Esitys (HE 99/2009 vp) laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta. Lakiin tehdään muutoksia valtionmaiden luonnonsuojelualueita koskeviin säännöksiin. Näiden luonnonsuojelualueiden perustamiseen liittyvää asetuksenantovaltuutta koskeva säännös tarkistetaan siten, että se vastaa perustuslaista johtuvia vaatimuksia. Lakiin tehdään myös tarkistuksia, jotka koskevat poikkeuksia kansallis- ja luonnonpuistojen rauhoitusmääräyksiin erityisesti eläinkantojen sääntelyn ja metsästyksen osalta, saamelaisten oikeuksien turvaamista, alueiden liittämistä oleviin luonnonsuojelualueisiin sekä luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien vahvistamista. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 040 0143923)

Esitys (HE 100/2009 vp) laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Muutoksia tehdään ympäristönsuojelulain säännöksiin, jotka koskevat valtioneuvoston toimivaltaa antaa asetuksella säännöksiä eräiden toimintojen ympäristönsuojeluvaatimuksista, sekä säännöksiin, jotka koskevat mahdollisuutta poiketa ympäristöluvanvaraisuudesta näissä toiminnoissa ja velvollisuutta rekisteröidä samat toiminnat ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. (YM lainsäädäntöneuvos Oili Rahnasto 050 3560723)

Esitys (HE 101/2009 vp) laiksi rakennusperinnön suojelemisesta sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 57 ja 166 §:n ja rikoslain 48 luvun 6 §:n muuttamisesta. Rakennusperinnön suojelemista koskevat säännökset saatetaan ajan tasalle ja paremmin vastaamaan alan kansainvälisiä sopimuksia. Rakennusperinnön omistajalle suojelupäätöksestä aiheutuvia rajoituksia ja mahdollisesti suoritettavan korvauksen perusteita selkiytetään. Maankäyttö- ja rakennuslakiin otetaan valtion korvausvelvollisuutta koskeva säännös asemakaava-alueella sijaitsevan valtakunnallisesti merkittävän rakennuksen osalta. Muutoin korvausvelvollisuus säilyy edelleen kunnalla. (YM vanhempi hallitussihteeri Satu-Kaarina Virtala 040 0143970)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 12.6.2009 seuraavat lait:

Laki rikoslain 46 luvun muuttamisesta, laki tullilain 20 d ja 42 §:n muuttamisesta, laki pakkokeinolain 5 a luvun muuttamisesta, laki vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisen rankaisemisesta annetun lain kumoamisesta, laki puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 9 §:n muuttamisesta ja laki poliisilain 31 a §:n muuttamisesta (HE 197/2008 vp). Rikoslakiin lisätään säännökset tulliselvitysrikoksista. Törkeän tulliselvitysrikoksen selvittämistä varten voidaan myöntää lupa telekuunteluun, televalvontaan ja tekniseen kuunteluun. Kyseiseen rikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään. Lisäksi rikoslakiin siirretään eräitä muita maahantuontiin ja maastavientiin liittyviä rikoksia. Lait tulevat voimaan 1.10.2009. (OM apulaisosastopäällikkö Asko Välimaa 160 67700)

Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta, laki mielenterveyslain muuttamisesta ja laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 95/2008 vp). Säännöksiä muutetaan siten, että rikosasiassa syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta jätetylle henkilölle määrätty tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito (hoitoseuraamus) voidaan siirtää järjestettäväksi hoitoseuraamuksen määränneestä valtiosta siihen valtioon, jonka kansalainen henkilö on tai jossa hänellä on kotipaikka. Muutokset mahdollistavat vieraassa valtiossa tuomitun hoitoseuraamuksen täytäntöönpanon Suomessa sekä sen, että Suomi voi pyytää täällä määrätyn hoitoseuraamuksen täytäntöönpanoa vieraalta valtiolta. Ennen kuin oikeusministeriö päättää asiasta, sen on hankittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lausunto. Lisäksi tarkistetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annettua lakia siten, että luovuttaminen on mahdollista myös rikosperusteisen hoitoseuraamuksen täytäntöönpanoa varten. Lait tulevat voimaan 1.1.2010. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 160 67705)

Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 86/2008 vp). Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön neuvoston direktiivi pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista. Lakiin lisätään säännökset tietojen antamisesta kansainvälistä suojelua hakevalle, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamisesta ja raukeamisesta, turvapaikkapuhuttelusta, tiedon hankkimisesta yksittäisessä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa ja kansainvälistä suojelua koskevan asian raukeamisesta hallintotuomioistuimessa. Lisäksi lakia eräiltä osin täsmennetään. Laki tulee voimaan 1.7.2009. (SM maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne 160 43416)

Laki paikkatietoinfrastruktuurista (HE 18/2009 vp). Lailla paikkatietoinfrastruktuurista pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta 2007/2/EY eli niin sanottu INSPIRE-direktiivi. Paikkatietoaineistoja hallinnoiville viranomaisille säädetään velvoite kuvata aineistot ja saattaa ne tietoverkkoon yhteiskäyttöön soveltuvassa muodossa hakemista, katselua ja siirtämistä varten. Paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen on annettava yhteiskäyttöinen paikkatietoaineistonsa myös muiden viranomaisten käyttöön silloin, kun tämä on tarpeen viranomaisen tehtävien suorittamiseksi. Luovutusvelvoite koskee rajoitetusti myös muiden jäsenmaiden viranomaisia ja yhteisön elimiä. Maanmittauslaitos vastaa direktiivin edellyttämän hakupalvelun ja paikkatietoinfrastruktuurin toimivuutta ja yhtenäisyyttä varmistavien tukipalveluiden toteuttamisesta. Lisäksi säädetään paikkatietoaineistojen ja palveluiden käyttöä koskevista maksuperusteista, käytön ehdoista ja sähköisestä asioinnista sekä yhteistoiminnan ja toimeenpanon seurannan järjestämisestä. Laki tulee voimaan 17.6.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Antti Vertanen 160 52504)

Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n muuttamisesta (HE 16/2009 vp). Valtion erityisrahoitusyhtiön, Finnvera Oyj:n, mahdollisuuksia myöntää uusia luottoja ja takauksia lisätään. Finnvera Oyj:n myöntämien luottojen pääomaa saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta ja takauksia pääomaltaan voimassa yhteensä enintään 4,2 miljardia euroa. Laki tulee voimaan 15.6.2009. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa vuoden 2009 loppuun mennessä talousvaliokunnalle selvityksen yritysrahoituksen tilasta sekä Finnvera Oyj:n luotto- ja takausvaltuuksien käytöstä ja kohdentumisesta. (TEM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 010 60 64938)

Laki kemikaalilain muuttamisesta ja laki rikoslain 44 luvun 1 §:n ja 48 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 43/2009 vp). Laissa säädetään EY:n uuden, vaarallisten kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan CLP-asetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista, CLP-asetuksen mukaisesta kansallisesta neuvontapalvelusta sekä CLP-asetuksen rikkomisesta seuraavista rangaistuksista. Lakiin lisätään myös CLP-asetuksen mukainen asetuksenantovaltuus poikkeusmahdollisuudesta tietyissä maanpuolustusta koskevissa tapauksissa. CLP-asetuksen johdosta muutetaan myös rikoslain 44 luvun 1 § ja 48 luvun 1 §. Kyseisellä muutoksella terveys- ja ympäristörikoksia koskeviin säännöksiin lisätään viite CLP-asetukseen. Lait tulevat voimaan 15.6.2009. (STM hallitussihteeri Helena Korpinen 160 73860)

Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta ja laki elintarvikelain 32 §:n muuttamisesta (HE 51/2009 vp). Kunnan, joka ei kykene suoriutumaan ympäristöterveydenhuollon tehtävistä yksin, on kuuluttava ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella on oltava käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla järjestetään ympäristöterveydenhuollon palvelut. Valtioneuvosto päättää kuntaa ja asianomaista lääninhallitusta sekä yhteistoiminta-aluetta kuultuaan kunnan kuulumisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen, jos kunta ei itse tee päätöstä vuoden 2009 loppuun mennessä. Valtioneuvosto tekee tarvittavat päätökset kuntien kuulumisesta yhteistoiminta-alueisiin viimeistään 30.6.2011. Valtioneuvosto voi päättää kunnan kuulumisesta yhteistoiminta-alueeseen sekä kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös yhteistoiminnan ehdoista on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat sopivat toisin. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden on aloitettava toimintansa viimeistään vuoden 2013 alusta. Elintarvikelaissa ei säädetä enää elintarvikevalvonnan yhteistoiminnasta, vaan sen sijaan sovelletaan nyt vahvistettua lakia. Lait tulevat voimaan 15.6.2009. (STM hallitussihteeri Helena Korpinen 160 73860)

Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta (HE 227/2008 vp). Sellaisten tupakkatuotteiden, joiden pakkausmerkinnät poikkeavat tupakkalainsäädännön vaatimuksista, yksityiselle maahantuonnille asetetaan määrälliset rajoitukset. Laissa säädettyjen määrien ylitys on tupakkatuoterikkomuksena sakolla rangaistava teko. Laki tulee voimaan 1.7.2009. Lain 7 ja 25 a § tulevat kuitenkin voimaan 15.6.2009. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 160 73787)

Tasavallan presidentti hyväksyi Haagissa 19.10.1996 toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan ja vahvisti lain toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta, lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta sekä lain lastensuojelulain 17 §:n muuttamisesta (HE 218/2008 vp). Yleissopimus sisältää määräyksiä viranomaisten toimivallasta, sovellettavasta laista, sopimusvaltioiden viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja sopimusvaltiossa tehtyjen lasten suojelua koskevien toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta muissa sopimusvaltioissa. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin sekä lastensuojelulakiin tehdään pienehköjä muutoksia. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Muiden lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (OM lainsäädäntöneuvos Markku Helin 160 67665)

Tasavallan presidentti hyväksyi kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan vuoden 1978 yleissopimukseen tehdyt muutokset ja vahvisti lain kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan vuoden 1978 yleissopimukseen tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja niiden soveltamisesta (HE 66/2009 vp). Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 81. istunnossaan päätöslauselman 203, joka muuttaa kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 yleissopimuksen liitettä. Muutoksella liitteeseen lisätään aluksen turvapäällikön pätevyyskirjan myöntämisen pakolliset vähimmäisvaatimukset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII luvun vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevan säännöstön (IMDG-säännöstö) muutokset ja vahvisti lain ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII luvun vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevan säännöstön (IMDG-säännöstö) 1.3 luvun lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 34/2009 vp). IMDG-säännöstöön tulee velvoittavaksi koulutusvaatimus kaikille, jotka ovat mukana vaarallisten aineiden kappaletavaran aluskuljetuksissa. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM liikenneneuvos Seija MiettinenBellevergue 160 28563)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 12.6.2009 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Genevessä 8 päivänä joulukuuta 2005 uuden tunnusmerkin käyttöönotosta tehdyn Geneven vuoden 1949 yleissopimusten lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Lisäpöytäkirja ja laki (944/2008) tulevat voimaan 14.7.2009. Asetus tulee voimaan 14.7.2009. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 160 55726)

Tasavallan presidentin asetus Liberian kanssa tehdyn Liberian kehitysluoton anteeksiantoa koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on tullut voimaan 3.6.2009. Asetus tulee voimaan 17.6.2009. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Tasavallan presidentin asetus kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan vuoden 1978 yleissopimukseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta ja muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja niiden soveltamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki tulee voimaan 15.6.2009. Asetus tulee voimaan 15.6.2009. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013) Tasavallan presidentin asetus Australian kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta. Laki tulee voimaan 1.7.2009. Asetus tulee voimaan 1.7.2009. (STM johtaja Heli Backman 160 73918)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 12.6.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen Ranskan suurlähettiläälle Charles Murrolle tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaiselleen myönnetään valtuudet allekirjoittaa Suomen tasavallan hallituksen ja Caymansaarten hallituksen välillä keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehdyn sopimuksen, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 12.6.2009 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi 102 henkilölle arvonimet. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 160 22006)

Akateemikon arvonimen myöntäminen professori, emerita Anna-Leena Siikalalle ja professori Erkki Ruoslahdelle. (OPM johtaja Leena Vestala 160 77465)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 12.6.2009 seuraavat nimitysasiat:

Ympäristöasiantuntijaneuvos, diplomi-insinööri Ilkka Hirsto 1.9.2009-30.11.2011, ympäristöasiantuntijaneuvos, tekniikan tohtori, professori Pertti Vakkilainen 1.9.2009-31.8.2013, professori, tekniikan tohtori Juha Kaila, professori, filosofian tohtori Timo Kairesalo ja tekniikan tohtori, dosentti Rauno Pääkkönen 1.8.2009-31.7.2013 korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksiksi. (OM kansliapäällikkö Tiina Astola 160 67502)

Tekniikan tohtorin Kenneth Holmbergin määrääminen toimimaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa yliinsinöörineuvoksena patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyssä 1.9.2009-31.8.2013. (OM kansliapäällikkö Tiina Astola 160 67502)

Määräaikainen hallintoneuvos, hallinto-oikeustuomari Anja Helena Sahla ja valiokuntaneuvos Maarit Airis Inkeri Pekkanen 1.8.-31.12.2009 korkeimman hallinto-oikeuden kahteen määräaikaiseen hallintoneuvoksen virkaan. (OM kansliapäällikkö Tiina Astola 160 67502)

Käräjätuomari Riitta-Liisa Hietala Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.9.2009 lukien. (OM hallitussihteeri Merja Väisänen 160 67555)

Kommodori Kai Uolevi Varsiolle sotilasasiamieheksi Isossa-Britanniassa ja Irlannissa annettujen määräysten peruuttaminen ja eversti Esa Kalevi Salmisen määrääminen puolustusasiamieheksi Isoon-Britanniaan ja Irlantiin 1.8.2009 lukien asemapaikkana Lontoo, eversti Jouko Juhani Hyötyläiselle sotilasasiamieheksi Kiinassa ja Japanissa annettujen määräysten peruuttaminen ja eversti Tatu Petteri Juurtin määrääminen puolustusasiamieheksi Kiinaan ja Japaniin 1.8.2009 lukien asemapaikkana Peking, kommodori Mikko Taneli Taavitsaiselle sotilasasiamieheksi Turkissa ja Israelissa ja puolustusasiamieheksi Egyptissä annettujen määräysten peruuttaminen ja everstiluutnantti Jarmo Juhani Alénin määrääminen puolustusasiamieheksi Turkkiin ja Israeliin 1.7.2009 lukien asemapaikkana Ankara, eversti Ari Antero Rautalalle sotilasasiamieheksi Venäjällä ja Valko-Venäjällä annettujen määräysten peruuttaminen ja everstiluutnantti Pentti Kalevi Forsströmin määrääminen puolustusasiamieheksi Venäjälle ja Valko-Venäjälle 1.8.2009 lukien asemapaikkana Moskova, komentaja Jari Olavi Ylitalolle sotilasasiamieheksi Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2009 lukien ja komentaja Heikki Olavi Jantusen määrääminen puolustusasiamieheksi Norjaan, Tanskaan ja Hollantiin 1.8.2009 lukien asemapaikkana Oslo sekä everstiluutnantti Jyrki Tapani Isokankaalle apulaissotilasasiamieheksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2009 lukien ja majuri Sami Heikki Nurmen määrääminen apulaispuolustusasiamieheksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1.8.2009 lukien asemapaikkana Washington D.C. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 160 88121)

Everstiluutnantti Karri Juhana Heikinheimolle suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajaksi MINURCAT II TCHAD/RCA -kriisinhallintaoperaatiossa (Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa) annetun määräyksen peruuttaminen ja everstiluutnantti Matti Esko Juhani Lampisen määrääminen tähän tehtävään 14.7.2009 lukien, everstiluutnantti Jukka Ilmari Parviselle suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajaksi Kosovossa, KFOR-operaatiossa annetun määräyksen peruuttaminen ja everstiluutnantti Pasi Veli Rekilän määrääminen tähän tehtävään 1.8.2009 lukien ja everstiluutnantti Antti Ilmari Castrénille suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajaksi Bosnia-Hertsegovinassa, Althea -operaatiossa annetun määräyksen peruuttaminen 17.6.2009 lukien. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 160 88121)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 11.6.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimus koskee yhteistyötä kansallisen tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi sekä avunantoa niin kansallisen kuin yhteisön tullilainsäädännön rikkomisten vuoksi syytteeseen ja rangaistukseen saattamiseksi. Sopimus ja laki (427/2004) tulevat voimaan 23.6.2009. Asetus tulee voimaan 23.6.2009. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 160 33058)

Valtioneuvoston asetus taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun asetuksen 4 §:n muuttamisesta. Taidenäyttelyiden valtiontakuun omavastuun suuruutta koskevaa asteikkoa muutetaan valtiontakuun enimmäismäärän korotuksen johdosta. Asetus tulee voimaan 1.8.2009. (OPM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 160 77903)

Valtioneuvoston asetus sokerialan rakenneuudistustuesta markkinointivuonna 2008/2009 annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 4 a §:n muuttamisesta. Asetuksella säädetään viljelijöille ja koneurakoitsijoille markkinointivuodelta 2008/2009 maksettavan sokerialan rakenneuudistustuen määrä. Rakenneuudistustuen maksaminen perustuu Euroopan yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklaan. Asetus tulee voimaan 17.6.2009. (MMM hallitussihteeri Suvi Ruuska 160 52229) Valtioneuvoston asetus eräiden kemikaaleja koskevista kielloista ja rajoituksista annettujen valtioneuvoston päätösten ja asetusten kumoamisesta. Asetuksella kumotaan EU:n niin sanotun REACH-asetuksen 1.6.2009 sovellettaviksi tulleiden säännösten kanssa päällekkäiset kansalliset kemikaaleja koskevat kielto- ja rajoitussäädökset. Asetus tulee voimaan 15.6.2009. (STM hallitussihteeri Helena Korpinen 160 73860)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 11.6.2009 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 18. ja 19.6.2009 ja sen yhteydessä järjestettävässä jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten kokouksessa. Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen avustajinaan ulkoasiainministeri Alexander Stubb ja ministeri Astrid Thors. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistuu Eurooppa-neuvoston kokoukseen sen käsitellessä presidentin toimivaltaan kuuluvia asioita. Kokouksen pääaiheita ovat Lissabonin sopimukseen liittyvät takeet Irlannille, ajankohtainen talous- ja rahoitustilanne, finanssivalvonta sekä ilmastonmuutos. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Kare Halonen 160 22180)

Päätös vahvistaa valtioneuvoston jäsenten vuoden 2009 vuosilomat (liite). (VNK hallitusneuvos Marika Paavilainen 160 24026)

Päätös oikeuttaa ulkoasiainministeriö Suomen valtion puolesta merkitsemään enintään 88 235 uutta Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n osaketta yhtiön osakepääoman korotuksen yhteydessä ja maksamaan osakemerkinnästä yhteensä enintään 14 999 950 euroa. (UM lähetystöneuvos Pekka Hukka 160 56323)

Päätös myöntää hallinto-oikeustuomari Marjatta Mäenpäälle ero tuomarinvalintalautakunnan hallintooikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevan jäsenen tehtävästä ja nimittää hänen seuraajakseen hallinto-oikeustuomari Marja Irmeli Lampi 11.6.2009 lukien 14.5.2010 päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitussihteeri Mika Risla 160 67943)

Päätös Ylämaan kunnan liittämisestä Lappeenrannan kaupunkiin. Laajentunut kunta kuuluu niihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin, joihin kuuluu nykyinen Lappeenrannan kaupunki. Laskennallisen yhdistymisavustuksen kokonaissumma laajentuneen Lappeenrannan kaupungin tapauksessa on 1 260 000 euroa. Päätös tulee voimaan 1.1.2010. (VM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 160 32206)

Päätös korottaa Metsähallituksen peruspääomaa 4 133 681,66 eurolla. Maankäytön muutosten ja virheiden korjauksen nettovaikutuksena kiinteistövarallisuutta siirretään liiketoiminnan hallinnasta julkisten hallintotehtävien taseeseen muuksi omaksi pääomaksi yhteensä 450 710,34 euron arvosta. (MMM ylimetsänhoitaja Matti Heikurainen 160 53359)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 11.6.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 45/2009) eduskunnalle komission alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2010 (budjetti; Euroopan unioni). Euroopan yhteisöjen komissio on 29.4.2009 hyväksynyt alustavan talousarvioesityksen vuodelle 2010. Taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon Suomen vuoden 2010 talousarvioesityksessä. Komission esittämä maksumäärärahojen taso 122,3 miljardia euroa on 5,3 prosenttia vuoden 2009 tasoa suurempi. Sitoumusten määrä nousee 138,6 miljardiin euroon eli kasvua on 1,5 prosenttia. Komission esityksen mukaisten maksumäärärahojen taso vastaa 1,04 prosenttia EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Suomen maksujen kokonaismäärä tarkentuu komission alustavan talousarvioesityksen 1. oikaisukirjelmän jälkeen ja otetaan huomioon kansallisessa budjettivalmistelussa. (VM lainsäädäntöneuvos Martti Anttinen 160 33015)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 11.6.2009 seuraavat nimitysasiat:

Kansainvälinen asiantuntija, kauppatieteiden maisteri Jukka Reino Siukosaari ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 7.9.2009 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

Filosofian maisteri, johtaja Yrjö Benson valtion IT-johtajan virkaan 1.9.2009 lukien. (VM alivaltiosihteeri Juhani Turunen 160 33007)

Valtiotieteen lisensiaatti, erikoistutkija Olli Poropudas opetusministeriön opetusneuvoksen virkaan 12.6.2009 lukien. (OPM hallitusneuvos Pia Nyblom 160 77099)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 10.6.2009 seuraavia asioita:

Valtion eläkerahaston vuoden 2009 talousarvion hyväksyminen. Valtiovarainministeriö hyväksyy valtion eläkerahaston (rahasto) talousarvion vuodelle 2009 rahaston esityksen mukaisesti. Talousarviossa vahvistetaan vain rahaston toiminnasta aiheutuvat menot, jotka suoritetaan rahaston hallinnassa olevista varoista. Rahaston tulot määräytyvät valtion eläkelain (eläkemaksutulo ja muut vastaavat tulot) ja sijoitustoiminnasta saatavien tuottojen mukaisesti sekä toisaalta menot muilta osin (siirto valtion talousarvioon) valtion eläkelain mukaisesti. Rahaston hallitus on hyväksynyt talousarvioehdotuksen 23.10.2008. Vuoden 2009 talousarviossa rahaston toiminnasta aiheutuviksi menoiksi on arvioitu yhteensä euroa 7 278 625 (6 348 250 euroa vuoden 2008 talousarviossa). Menoista 6 198 625 euroa (5 398 250 euroa vuonna 2008) on vuotuisia toimintamenoa ja 1 080 000 euroa (950 000 euroa vuonna 2008) investointimenoja. Rahaston menojen arvioidaan kasvavan kaikkiaan 930 375 euroa (14,7 %) vuonna 2009 vuodelle 2008 budjetoituihin menoihin nähden. Toiminnan kulujen ilman investointeja arvioidaan olevan 6 198 625 euroa vuonna 2009 (5 398 250 euroa vuoden 2008 talousarviossa) eli 14,8 prosenttia suuremmat kuin vuodelle 2008 budjetoidut menot. (VM finanssineuvos Arto Eno 160 33108)

Valtiovarainministeriön asetus verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2009 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista jako-osuuksista annetun valtiovarainministeriön asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Uusien vero- ja maksutuottoarvioiden perusteella valtiolle, kunnille ja seurakunnille sekä Kansaneläkelaitokselle verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2009 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavia jako-osuuksia tarkistetaan. Veronsaajaryhmien jako-osuuksien tarkistaminen pienentää vuonna 2009 verovuodelta 2009 valtiolle tulevaa osuutta noin 140 miljoonalla eurolla sekä lisää kunnille tulevaa osuutta noin 121 miljoonalla eurolla, seurakunnille tulevaa osuutta noin 7 miljoonalla eurolla ja Kansaneläkelaitokselle tulevaa osuutta noin 12 miljoonalla eurolla. Asetus tulee voimaan 17.6.2009. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 160 33149)

Pääomalainan myöntäminen Finnvera Oyj:lle Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n pääomittamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Finnvera Oyj:lle vuoden 2009 talousarvion momentilla 32.30.89 Finnvera Oyj:lle osoitetun 30 miljoonan euron suuruisen pääomalainan. Lainasta käytetään Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen 22,5 miljoonaa euroa ja Veraventure Oy:n pääomittamiseen 7,5 miljoonaa euroa. Yhtiöiden pääomittamisen tarkoituksena on ehkäistä rahoitusmarkkinoiden toimintahäiriöistä ja taloudellisesta taantumasta aiheutuneita riskipääomamarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajentavien yritysten riskipääoman saamista. (TEM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 010 60 64938)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 10.6.2009

Hallitus linjasi palomiesten eläkeikää ja pelastustoimen toimintakyvyn ylläpitämistä

Hallitus käsitteli iltakoulussa keskiviikkona 10. kesäkuuta palomiesten eläkeikäkysymystä. Kun yleisen eläkepolitiikan tavoitteena on pidentää työuria, olisi paluu palomiesten osalta vanhaan ammatilliseen eläkeikään ristiriidassa tämän kanssa. Siksi hallitus linjasi, että palomiesten eläkeikä jää nykyisten järjestelyjen mukaiseksi eikä sitä lasketa. Pelastustoimen toimintakyvyn ylläpitämiseksi on valmisteilla useita toimia.

Kunnallisen eläkejärjestelmän ammatillisista eläkeiistä on luovuttu vuonna 1989. Tuolloin palveluksessa olleet ovat säilyttäneet osaksi alemman ammatillisen eläkeiän. Ennen muutosta alempiin eläkeikäryhmiin kuului yhteensä 103 virka- tai ammattinimikettä. Palomiesten eläkeikä oli 55 vuotta. Tämän jälkeen minkään aiemmin alennetun eläkeiän piiriin kuuluneen ammattiryhmän osalta ei ole tehty erityisjärjestelyjä.

Palomiesten eläkeiän alentaminen olisi aiheuttanut paineita eläkeiän laskuun muissakin ammatillisen eläkeiän piirissä olleissa ryhmissä. Tällaista henkilöstöä on kunnissa noin 358 000 henkilöä eli noin 70 prosenttia kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Palomiesten eläkeiän lasku antaisi signaalin siitä, että raskaissa töissä työelämään liittyvät ongelmat olisivat korjattavissa eläkeikää laskemalla. Koska tavoitteena on kaikkien työntekijöiden jatkaminen työelämässä mahdollisimman pitkään, minkään ryhmän eläkeikää ei voida laskea.

Palomiesten työ on vaativaa ja edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koko työuran ajan. Hallitus asettaa selvityshenkilön, jonka tehtävänä on vuoden 2009 loppuun mennessä valmistella vuorovaikutuksessa alan toimijoiden kanssa esityksiä siitä, millä tavalla palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja voitaisiin kehittää ja mitä tämä eri osapuolilta edellyttää. Sisäasiainministeriö selvittää palomiesten koulutusjärjestelmän uudistamista tavalla, joka alentaa ammattiin valmistuvien palomiesten ikää ja siten pidentää palomiesten työuria alkupäästä. Ministeriö selvittää myös mahdollisuudet antaa palomiehille muuntokoulutusta, joka mahdollistaisi palomiesten rekrytoinnin hätäkeskuspäivystäjän tehtäviin.

Sisäasiainministeriön asettama laajapohjainen pelastuslaitosten toimintakykyhanke tulee antamaan eri osapuolille suosituksia ja toimenpideehdotuksia. Niiden tavoitteena on muun muassa ohjata voimavarojen kohdentamista, henkilöstön ikääntymisen huomioon ottamista urakehityksessä ja koulutusjärjestelmässä sekä henkilöstöä vähemmän kuormittavien työmenetelmien käyttöönottoa.

Hallituksen linjausten mukaan pelastuslaitosten sekä pelastustoimen työnantajina toimivien kuntien ja kuntayhtymien tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työaikamuotojen tarkoituksenmukaiseen valintaan ja työn kuormittavuuden joustavaan tasaamiseen sekä työhyvinvointiin. Työterveyshuollon toimivuutta ja ammatillista kuntoutusta sekä työsuojelua tulisi myös tehostaa ja kehittää henkilöstön vaihtoehtoisia urapolkuja.

Pelastusopiston tulee koulutusta järjestäessään ottaa huomioon, että se tukee edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista. Pelastusopiston tulee tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan myös kehittää kevyempiä ja henkilöstöä vähemmän kuormittavia pelastusmenetelmiä.

Kunta-alan työmarkkinaosapuolten tulisi yhdessä tarkastella palvelussuhteen ehtojen kokonaisuutta siten, että ne mahdollisimman hyvin tukisivat pelastuslaitosten toimintakykyä.

Sisäasiainministeriön lakisääteisenä tehtävänä on valvoa pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa. Pelastuslaki edellyttää, että pelastustoimen palvelutaso vastaa onnettomuusuhkia. Vastuu pelastustoimen palvelutasosta on pelastuslaitoksilla ja niitä ylläpitävillä kunnilla.

Lisätietoja: valtiosihteeri Timo Reina, valtiovarainministeriö, p. (09) 160 33048 ja valtiosihteeri Antti Pelttari, sisäasiainministeriö, p. (09) 160 42802

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Sisäasiainministeriö julkisti 8.6.2009 työryhmän selvityksen poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkintajärjestelyjen nykytilasta ja suositukset järjestelmän kehittämiseksi. Työryhmä ehdottaa, että poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnasta päättämistä keskitettäisiin entisestään siten, että kaikki mahdolliset rikostapaukset siirrettäisiin Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Tapauksissa, joissa selvästi ei ole syytä epäillä rikosta, voitaisiin tehdä heti päätös esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Mahdollisesti esitutkintaa edellyttävät asiat jaettaisiin pääsääntöisesti kentällä toimivien syyttäjätutkinnanjohtajien ratkaistaviksi. Tämän lisäksi erityisen vaativat jutut voitaisiin työryhmän mukaan tutkia Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivan syyttäjätutkinnanjohtajan johdolla. Menettelyn etuina olisivat esimerkiksi tutkinnan aloittamiskynnyksen yhdenmukaistuminen ja tutkinnan ripeämpi aloittaminen. Selvitys on osoitteessa http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/9F5B392E4451F83AC22575CF0035F325?opendocument. Lisätietoja antavat valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, p. 010 362 0815, Valtakunnansyyttäjävirasto ja poliisiylitarkastaja Robin Lardot, p. (09) 160 42870, sisäasiainministeriö.

Maaherra Eino Siuruainen luovutti 8.6.2009 Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2008 -raportin valtiovarainministeriölle. Arvioinnin painopisteenä ovat ikääntyneiden palvelut, muun muassa liikuntapalvelut sekä ikääntyneiden ja liikuntaesteisten liikennepalvelut kunnissa. Arviointikohteena olevilla peruspalveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Vuoden 2008 arviointikohteet liittyvät hallinnon toimivuuteen, turvallisuuteen, osaamiseen, hyvinvointiin ja liikennepalveluihin. Raportti on osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20090608Laeaenin/laeaeninhallitusten_keskeiset_netti%2bkannet.pdf. Lisätietoja antavat hallitusneuvos Tarja Hyvönen p. (09) 160 32231 ja neuvotteleva virkamies Eeva Puttonen p. (09) 160 32241, valtiovarainministeriö.

Perusopetuksen laatukriteereitä käsittelevä loppuraportti luovutettiin 10.6.2009 opetusministeri Henna Virkkuselle. Loppuraportissa esitetyt laatukriteerit ovat uusi työkalu opetuksen laadun kehittämisen tueksi. Laatukriteerit on tarkoitettu ennen kaikkea kuntapäättäjien tueksi, joiden käyttöönottoa valtio tulee taloudellisesti. Laatukriteerit kohdistuvat kymmeneen arviointialueeseen, josta kustakin on oma laatukriteeristönsä: johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit, arviointi, opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö sekä oppimisympäristön turvallisuus. Laatukriteerien avulla pyritään yhtenäistämään perusopetuksen järjestämistä koskevia päätöksiä kunnissa ja toisaalta tukemaan päätösten toteutumista. Kriteereillä ei ole lainsäädäntöohjauksen asemaa, vaan ne ovat luonteeltaan suosituksia. Loppuraportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Perusopetuksen_laatukriteerit.html. Lisätietoja antavat ohjausryhmän puheenjohtaja Liisa Souri, p. 0400 806 001 ja hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen, p. (09) 160 77268, opetusministeriö.

Tekijänoikeuskorvausten tulovaihtelujen tasaamista verotuksessa selvittänyt työryhmä luovutti 9.6.2009 muistionsa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. Työryhmä ehdottaa, että tekijänoikeusjärjestöt ja verohallinto selvittäisivät yhdessä, olisiko vero-ohjeistuksiin mahdollista luoda kriteeristö, joka selventäisi ja mahdollistaisi tulontasauksen käyttöönoton lain edellytysten mukaisesti. Myös tiedottamista nykyisistä tulontasauksen mahdollisuuksista luoville aloille olisi työryhmän mukaan syytä lisätä. Lainsäädännön muutoksiin ei työryhmän mukaan kuitenkaan ole tarvetta. Työryhmä katsoo, että tekijänoikeustalouden hahmottamiseksi tulisi alan tilastointia sekä saatavilla olevan taloudellisen tiedon määrää ja laatua kehittää. Muistio on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr18.pdf?lang=fi. Lisätietoja antavat johtaja Rauno Anttila, p. (09) 160 77470 ja hallitusneuvos Tuula Lybeck, p. (09) 160 76910, opetusministeriö.

Energiatehokkuustoimikunta luovutti 9.6.2009 mietintönsä elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Toimikunnan mukaan määrätietoisilla energiansäästö- ja energiatehokkuustoimilla voidaan saavuttaa 37 terawattitunnin säästö energian loppukulutukseen vuoteen 2020 mennessä. Toimikunnan mietinnössä esitellään 125 toimenpidettä, joilla kyseiseen säästöön päästään. Toimikunnan ehdotukset koskevat yhteiskunnan kaikkia osa-alueita elinkeinoelämästä yksityiseen kulutukseen. Toimikunnan mukaan haasteellisiin tavoitteisiin ei päästä vain yksittäisillä toimenpiteillä, vaan koko yhteiskunnan täytyy ratkaisevasti muuttua. Muutosta tarvitaan myös ihmisten elämis-, ajattelemis- ja käyttäytymistavoissa sekä arvoissa. Toimikunnan esittämät toimenpiteet edustavat niin normiohjausta, taloudellisia ohjauskeinoja, informaatio-ohjausta, koulutusta ja osaamista, tutkimusta ja kehitystä kuin muita yksittäisiä menetelmiä (esimerkiksi energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmukset). Mietintö on osoitteessa http://www.tem.fi/files/23350/TEM_ETT_Mietinto_8_6_2009.pdf. Lisätietoja antaa teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo, p. 010 60 64810, työ- ja elinkeinoministeriö.

Tuotevalvontatehtävien siirtoa selvittänyt työryhmä luovutti 9.6.2009 mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Työryhmä ehdottaa yksimielisesti, että Kuluttajaviraston tuoteturvallisuuden valvontatehtävät siirrettäisiin Turvatekniikan keskuksen (Tukes) hoidettavaksi. Tehtävien siirron yhdeksi perusteluksi työryhmä esittää tuotevalvonta-asiantuntijuuden keskittämisellä saatavat hyödyt. Tuoteturvallisuuden valvontatehtävien yhdistäminen tehostaisi työryhmän mukaan kuluttajaturvallisuuden valvontaa. Muutos mahdollistaisi Tukesin turvallisuusviestintä- ja tutkimusresurssien hyödyntämisen myös nykyisin Kuluttajavirastolle kuuluvalla tehtäväalueella. Esityksen tavoitteena on, että yritykset ja kuluttajat voisivat jatkossa saada tuotevalvontaan liittyvät asiakaspalvelut yhdeltä viranomaiselta. Mietintö on osoitteessa http://www.tem.fi/files/23375/KUV-Tukes_tyoryhma-raportti_090609.pdf. Lisätietoja antaa kaupallinen neuvos Tomi Lounema, p. 010 60 62697, työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.