Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 19/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 8.5.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 63/2009 vp) laeiksi vakuutussopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Vakuutussopimuslain soveltamisala laajennetaan koskemaan lähtökohtaisesti kaikkia vakuutuslajeja lukuun ottamatta jälleenvakuutusta ja lakisääteisiä vakuutuksia. Myös säännösten pakottavuutta laajennetaan. Pakottavuussuojan piiriin tulisivat muun muassa asunto-osakeyhtiöt ja useimmat aatteelliset yhdistykset. Vakuutuksenantajalle asetetaan velvollisuus perustella päätöksensä, jos se hylkää vakuutushakemuksen tai irtisanoo vakuutuksen. Perusteen olisi oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvoitteita tarkistetaan etenkin sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta. Lisäksi tarkistetaan säännöksiä muun muassa ryhmäetuvakuutuksista, edunsaajamääräyksestä, henkivakuutuksen ehtojen muuttamisesta, henkivakuutukseen perustuvan oikeuden ulosmittauksesta sekä korvausvaatimuksen vanhentumisesta ja kanneajasta. Vakuutussopimuslain muuttamisen lisäksi tehdään tarkistuksia avioliittolakiin, velan vanhentumisesta annettuun lakiin, vakuutusyhtiölakiin ja vakuutusedustuksesta annettuun lakiin. (OM lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma 160 67672)

Esitys (HE 64/2009 vp) laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, rikoslain 36 luvun 6 §:n ja korkolain 4 §:n muuttamisesta. Muutetaan kulutusluottoja koskevaa kuluttajansuojalain 7 lukua, luottokiskontaa koskevaa rikoslain säännöstä sekä korkolain säännöstä viivästyskoron määrästä. Tavoitteena on vähentää niin sanottujen pikaluottojen tarjonnassa esiintyneitä ongelmia. Kilpailuneutraliteettisyistä useita ehdotettuja säännöksiä ei ole kuitenkaan perusteltua rajoittaa koskemaan ainoastaan pikaluottoja, vaan ne koskevat myös muita luottoja. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolme kuukautta niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. (OM lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen 160 67514)

Esitys (HE 65/2009 vp) laiksi maatalouden rakennetuista annetun lain muuttamisesta. Eräitä maatalouden rakennetuen ehtoihin sisältyviä määräaikoja muutetaan. Tuetun rakentamisinvestoinnin toteutusaika laskettaisiin eräissä tapauksissa siitä, kun rakentamiseen tarvittava lupapäätös on saanut lainvoiman. Korkotukilainan nostamiselle säädettyä määräaikaa pidennetään eräiden nuoren viljelijän aloitustuen erityistilanteiden osalta. Edellä mainitut muutokset merkitsevät lievennyksiä tuen ehtoihin. Lisäksi lakiin lisätään ylimääräisen avustuserän maksamista koskeva säännös. Muutos ei vaikuta maksettavan avustuksen kokonaismäärään. (MMM hallitusneuvos Esko Laurila 160 53341)

Esitys (HE 66/2009 vp) kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan vuoden 1978 yleissopimukseen tehtyjen muutosten hyväksymisestä ja laiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja niiden soveltamisesta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 81. istunnossaan päätöslauselman 203, joka muuttaa kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 yleissopimuksen liitettä. Muutoksella liitteeseen lisätään aluksen turvapäällikön pätevyyskirjan myöntämisen pakolliset vähimmäisvaatimukset. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Esitys (HE 67/2009 vp) laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 a §:n muuttamisesta. Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan tehtäviä ja asiantuntemusta laajennetaan. Ehdotuksen mukaan neuvottelukunnalle kuuluvat terveydenhuollon sekä potilaan asemaan liittyvien eettisten kysymysten lisäksi sosiaalialaan sekä sosiaalihuollon asiakkaiden asemaan liittyvät eettiset kysymykset. Neuvottelukunnan nimi muuttuu valtakunnalliseksi sosiaali- ja terveysalan eettiseksi neuvottelukunnaksi. (STM neuvotteleva virkamies Päivi Kaartamo 160 74353)

Esitys (HE 68/2009 vp) laeiksi työntekijän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Yksityisten alojen työeläkelakeja muutetaan. Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannetaan korottamalla tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosien 50-63 välillä ja korottamalla työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävän kertakorotuksen määrää. Lisäksi tulevan ajan ansiotasoa korottavasti otetaan huomioon tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella. Elinaikakertoimen soveltamista muutetaan työkyvyttömyyseläkkeiden osalta siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kerrointa ei sovelleta lainkaan ja vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovelletaan lievennettynä työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Lisäksi muutetaan leskeneläkkeen eläkevähennysrajaa. Osa-aikaeläkkeen alaikärajaa korotetaan 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistetaan. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneitä. Työeläkkeen ansaintaa vuorotteluvapaan ajalta muutetaan siten, että 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta kartuttaa eläkettä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. Osa-aikaeläkettä koskevia muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan kuitenkin 1.1.2011 lukien. (STM johtaja Heli Backman 160 73918)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 8.5.2009 seuraavat lait:

Laki vaalilain muuttamisesta (HE 23/2009 vp). Vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan vuoden 2009 alussa voimaan tulleita kuntajaon muutoksia. Lakiin lisätään oikeusministeriölle mahdollisuus määrätä äänestyslipun väristä, jos säännönmukaisesti toimitettavien vaalien yhteydessä toimitetaan jotkin toiset vaalit. Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien jäsenten määrää ja toimikautta koskevat säännökset kumotaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä teknisiä korjauksia. Laki tulee voimaan 15.5.2009. (OM vaalijohtaja Arto Jääskeläinen 160 67572)

Laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta, laki hallinto-oikeusalain 12 a §:n muuttamisesta ja laki kansalaisuuslain 15 ja 20 §:n muuttamisesta (HE 166/2007 vp). Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä annettu neuvoston direktiivi. Ulkomaalaislakiin tehdään myös kaksi muutosta, jotka eivät liity määritelmädirektiiviin. Henkilöille, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan siksi, että heitä ei voida teknisen esteen vuoksi poistaa maasta, annetaan mahdollisuus työtekoon. Tämän lisäksi viisumisäännöksiä muutetaan siten, että Schengen -viisumin voimassaoloaikaa voidaan pidentää. Lait tulevat voimaan 1.6.2009. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan 1) tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määriä ja asemaa, 2) maasta poistamisen esteiden päättymistä ja maasta poistamisen tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien perusteiden lakatessa, 3) kansainvälistä suojelua koskevien säännösten soveltamista eri vaikutuksineen ja 4) koko ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudelliset vaikutukset mukaan lukien. Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen 5) toimivan yhtenäisen kansainvälistä suojelua koskevan eurooppalaisen politiikan edistämiseksi ja 6) ryhtyvän seurannasta johtuviin tarpeellisin toimenpiteisiin muun muassa lainsäädännön muuttamiseksi. (SM lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen 160 44829)

Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta (HE 9/2009 vp). Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta saavutettu neuvottelutulos Suomen ja Euroopan yhteisöjen komission välillä. Vuoden 2009 alusta lukien Suomen pohjoisen tuen alueella kansallisena tukena voidaan myöntää tuotannosta irrotettua sika- ja siipikarjatalouden tukea sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta. Lisäksi viitemäärän korottamista koskeva säännös muutetaan vastaamaan tukikelpoisten eläinyksikköjen enimmäismääriä eri tukialueilla. Lakiin lisätään säännös jo vahvistetun tuotannosta irrotetun tuen tai rakennemuutoskorvauksen viitemäärän alentamisesta tai sen peruuttamisesta. Laki tulee voimaan 13.5.2009. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Laki maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta, laki asevelvollisuuslain 97 §:n ja 107 §:n muuttamisesta, laki siviilipalveluslain 55 ja 94 §:n muuttamisesta, laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta, laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain 7 §:n muuttamisesta ja laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 25 §:n muuttamisesta (HE 207/2008 vp). Ase-, siviili- tai aseettomaan palvelukseen määrätyllä työntekijällä on oikeus saada vapaata palveluksen suorittamiseksi ja hänellä on tehostettu irtisanomissuoja ja oikeus palata aikaisempiin tehtäviinsä palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä. Hänen tulee kuitenkin noudattaa tiettyjä ilmoitusaikoja voidakseen palata takaisin työhön. Kutsunnoissa on huolehdittava työsuhteen jatkumiseen liittyvien säännösten selvittämisestä kutsunnanalaisille. Lisäksi joukko-osaston komentajalla ja siviilipalveluskeskuksen johtajalla on velvollisuus antaa palveluksessa olevalle tarpeelliset tiedot niistä menettelytavoista ja määräajoista, joita palveluksessa olevan on noudatettava työhön palaamiseksi. Lait tulevat voimaan 1.8.2009. (TEM hallitusneuvos Raila Kangasperko 010 60 48935)

Laki lääkelain muuttamisesta (HE 21/2009 vp). Lailla toimeenpannaan kaksi Euroopan unionissa annettua direktiivin muutosta sekä parannetaan mahdollisuuksia torjua eräitä vakavia eläintauteja. Niin sanotussa pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien, myyntiluvattomien lääkkeiden valmistus sairaalakäyttöön edellyttää Lääkelaitoksen myöntämää lupaa. Lisäksi Lääkelaitoksen tulee vahvistaa tällaiselle valmistukselle asetettavat laatuvaatimukset. Näiden laatuvaatimusten tulee olla vastaavat kuin muissakin EU-maissa. Säännös perustuu ihmislääkedirektiivin 2001/83/ EY muutokseen. Lailla pannaan lisäksi täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, joka koskee hormonien, tyreostaattien ja beeta-agonistien käyttöä eläimille. Säännös perustuu hormonikieltodirektiivin 96/22/EY muutokseen. Lääkelakia muutetaan myös siten, että Elintarviketurvallisuusvirastolle annetaan oikeus tuoda maahan, myydä ja jaella eräiden vaarallisten eläintautien ehkäisyyn tarvittavia immunologisia eläinlääkkeitä. Samalla lakiin otetaan valtuutussäännös, jonka perusteella maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan kieltää sellaisten eläinrokotteiden käyttö, joista voi aiheutua haittaa eläintautien vastustukselle Suomessa tai elintarviketurvallisuudelle. Lisäksi lääkkeiden tukkuhintaa koskevaa lääkelain säännöstä täydennetään lääkkeiden viitehinnan käyttöönoton vuoksi siten, että neljännesvuosittain mahdollisesti toteutuva lääkkeen viitehinnan muutos ei lisää potilaan lääkekuluja silloin, kun hänelle toimitetaan koneellisessa annosjakelussa pakattuja lääkkeitä. Laki tulee voimaan 18.5.2009. Lain 15c § tulee voimaan 1.1.2010. (STM johtaja Pekka Järvinen 160 73800)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 8.5.2009 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvän toisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Pöytäkirja ja laki (1191/2002) tulevat voimaan 19.5.2009. Asetus tulee voimaan 19.5.2009. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 160 67705)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 8.5.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Osastopäällikkö Teemu Tannerin tai hänen estyneenä ollessaan apulaisosastopäällikkö Sirpa Mäenpään valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen puolesta todistus, jolla liitytään EU-Afrikka infrastruktuurirahaston säännöistä tehtyyn sopimukseen. (UM lähetystöneuvos Jorma Suvanto 160 56235)

Kaupallinen neuvos Arto Kosken tai hänen estyneenä ollessaan neuvotteleva virkamies Jari Takasen valtuuttaminen allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirja Suomen hallituksen puolesta toimivan Suomen puolustusministeriön, Amerikan yhdysvaltojen puolustusministeriön, Australian puolustusministeriön, Espanjan kuningaskunnan puolustusministeriön, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministerin, Italian tasavallan puolustusministeriön, Ranskan tasavallan puolustusministerin, Ruotsin puolustusvoimien ja Saksan liittotasavallan puolustusministeriön välillä ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta COALWNW-ohjelmasta. (PLM hallitusneuvos Jouko Tuloisela 160 88126)

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen tai hänen estyneenä ollessaan finanssineuvos Antero Toivaisen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Brittiläisten Neitsytsaarten väliset sopimukset tietojen vaihtamisesta veroasioissa, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä. (VM ylitarkastaja Harri Joiniemi 160 33158)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 8.5.2009 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti nimitti arvonimilautakunnan jäseniksi toimitusjohtaja Kari Jalaksen, maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja päätoimittaja Lauri Kontron 30.4.2015 päättyväksi toimikaudeksi. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 160 22006)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 7.5.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus maatilan asunto-olojen parantamisen tukemisesta. Asetuksella säädetään maatilan asuinrakennuksen rakentamisen, laajentamisen ja peruskorjaamisen tuen myöntämisen edellytyksistä, määrästä, tuettavien toimenpiteiden valinnan perusteista, asuntojen kokoa ja hakijan kokonaistuloja koskevista edellytyksistä sekä muista asetuksen mukaista tukea täsmentävistä seikoista. Asetus tulee voimaan 13.5.2009. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 160 53345)

Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituen kohdentamisesta vuonna 2009 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan niin, että kanaloita koskeviin investointeihin on mahdollista hakea tukea myös 13.5.-5.6.2009. Kanalainvestointien osalta kolmannen samansisältöisen mainitun asetuksen mukaisen hakukierroksen järjestämistä puoltaa salmonellatilanteesta joukolle kanatiloja aiheutuva 4-7 kuukauden tuotantokatko, minkä aikana kanalat saneerataan mainitun taudin vuoksi. Tauon aikana on hyvä tilaisuus toteuttaa varustelemattomien kanahäkkien vaihto virikehäkkeihin. Varustelemattomissa häkeissä ei kanoja saa Euroopan unionissa pitää enää vuoden 2011 jälkeen (Neuvoston direktiivi (1999/741/EY) ja eläinsuojeluasetus (1996/396). Avattavassa haussa tukea saavat hakea muutkin kuin salmonellasta kärsivät tilat ja tukea saa hakea myös häkkikanalan muuttamiseen kerrosritilä- tai lattiakanalaksi. Asetus tulee voimaan 13.5.2009. (MMM ylitarkastaja Hannu Porkola 160 54247)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 7.5.2009 seuraavat päätökset:

Päätös edustautumisesta EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa itäisestä kumppanuudesta Prahassa 7.5.2009. Tapaamisessa Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen. EUpuheenjohtajamaa Tshekki on kutsunut EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisen kokouksen itäisestä kumppanuudesta koolle Prahaan. Kokoukseen on kutsuttu myös kuuden itäisen Euroopan valtion päämiehet. Tapaamisen tarkoituksena on käynnistää EU:n itäinen kumppanuus. (VNK EU-sihteeristön apulaispäällikkö Jukka Salovaara 160 22181)

Päätös määrätä kansanedustaja, valtiotieteen maisteri Jari Koskinen edustamaan Suomen valtiota Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtokunnan jäsenenä 1.9.2009-31.5.2012. (VM finanssineuvos Kristina Sarjo 160 33085)

Päätös hylätä Rovalan Setlementti ry:n perusopetuslain (628/1998) 7 §:ssä tarkoitettu opetuksen järjestämislupaa koskeva hakemus. (OPM hallitusneuvos Outi Luoma-aho 160 77466)

Päätös nimittää Manner-Suomen ESR-seurantakomitean jäseneksi neuvotteleva virkamies Jaana Walldénin tilalle neuvotteleva virkamies Merja Niemi ja varajäseneksi neuvotteleva virkamies Merja Niemen tilalle neuvotteleva virkamies Jaana Walldén, jäseneksi maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljasen tilalle ylitarkastaja Leena Anttila ja varajäseneksi ylitarkastaja Antti Linnan tilalle maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen, varajäseneksi osastopäällikkö Kirsi Vainikaisen tilalle EU-rahoitustoiminnon päällikkö Jorma Hyvärinen, jäseneksi johtaja Pertti Rauhion tilalle kansainvälisten asioiden päällikkö Eero Venäläinen ja varajäseneksi erityisasiantuntija Mirja Salosen tilalle tutkija Bjarne Andersson. (TEM hallitusneuvos Pekka Järviö 010 60 64924)

Päätös nimittää Etelä-Suomen EAKR-seurantakomitean varapuheenjohtajaksi aluekehitysjohtaja Veijo Kavoniuksen tilalle aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti ja jäseneksi johtaja Pertti Rauhion tilalle kansainvälisten asioiden päällikkö Eero Venäläinen, maakuntahallituksen puheenjohtaja Pekka Ruotsalaisen tilalle maakuntahallituksen puheenjohtaja Eeva Arvela ja asianajaja Kirsi Åkerlundin tilalle toimitusjohtaja Timo Vilo sekä asiantuntija Mikko Martikaisen tilalle asiantuntija Aki Enkenberg. (TEM hallitusneuvos Pekka Järviö 010 60 64924)

Päätös nimittää Länsi-Suomen EAKR-seurantakomitean jäseneksi tiejohtaja Mauri Kimpimäen tilalle tiejohtaja Anders Östergård ja maakuntahallituksen jäsen Anne Niemen tilalle maakuntahallituksen jäsen Pirjo-Liisa Ketola. (TEM hallitusneuvos Pekka Järviö 010 60 64924)

Päätös nimittää Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean varapuheenjohtajaksi aluekehitysjohtaja Veijo Kavoniuksen tilalle aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti ja jäseneksi lääninsivistysneuvos Heikki Laakson tilalle lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen, maakuntahallituksen jäsen Päivi Konttisen tilalle maakuntahallituksen jäsen Hannamari Heinonen, maakuntahallituksen jäsen Iiris Asikaisen tilalle maakuntahallituksen jäsen Elsi Katainen ja aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarisen tilalle erityisasiantuntija Annukka Mäkinen. (TEM hallitusneuvos Pekka Järviö 010 60 64924)

Päätös nimittää Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean jäseneksi toimiston päällikkö Hilkka Jämsän tilalle aluepäällikkö Keijo Putkonen ja aluepäällikkö Tuula Leskisen tilalle aluepäällikkö Merja Ylönen. (TEM hallitusneuvos Pekka Järviö 010 60 64924)

Päätös vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2008. Tilinpäätöstä vahvistaessaan valtioneuvosto voi keskuksen hallituksen esityksestä päättää huoltovarmuusrahastoon kertyneiden varojen siirtämisestä valtion talousarvioon, jos ne eivät ole välttämättömiä valtioneuvoston lain 2 §:n 2 momentin nojalla asettamien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttamiseksi tai 15 §:ssä säädettyjen menojen kattamiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus ei ole esittänyt rahastovarojen tulouttamista valtion talousarvioon. (TEM hallitusneuvos Kari Mäkinen 010 60 63523)

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen työjärjestön (ILO) Genevessä pidettävään 98. työkonferenssiin ja oikeuttaa työ- ja elinkeinoministeriö määräämään valtuuskuntaan kuuluvien edustajien neuvonantajat. Kokoonpano: hallituksen edustajiksi: hallitusneuvos Raila Kangasperko ja neuvotteleva virkamies Stina Modeen työ- ja elinkeinoministeriö; hallituksen edustajien varajäseniksi pysyvän edustajan sijainen Pekka Metso ja ulkoasiainsihteeri Salla Sammalkivi Suomen pysyvä edustusto Genevessä; työnantajavaltuutetuksi: asiantuntija Anu Sajavaara Elinkeinoelämän keskusliitto EK; työnantajavaravaltuutetuksi: asiantuntija Simopekka Koivu Elinkeinoelämän keskusliitto EK; työntekijävaltuutetuksi: eurooppasihteeri Katja Lehto-Komulainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. ja työntekijävaravaltuutetuksi: sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry. (TEM vanhempi hallitussihteeri Susanna Siitonen 010 60 48932)

Päätös asettaa Mittatekniikan keskuksen johtokunta toimikaudeksi 17.6.2009-16.6.2013. Kokoonpano: puheenjohtaja: tutkimus- ja teknologiajohtaja Kari Knuutila Outotec Oy; varapuheenjohtaja: professori Riitta Keiski Oulun yliopisto; jäsenet: ylijohtaja Timo Hirvi Mittatekniikan keskus, johtaja Elina Mäkinen PriceWaterhouse Coopers Oy, ylijohtaja Pekka Plathan liikenne- ja viestintäministeriö, teollisuusneuvos Sirpa Alitalo työ- ja elinkeinoministeriö ja johtava metrologi Martti Heinonen Mittatekniikan keskus, henkilöstön edustaja. (TEM ylitarkastaja Anne Rothovius 010 60 63532)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 7.5.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 35/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (tukivirastoasetus). Asetuksella perustetaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, yhteisön lainsäätäjän perustama itsenäinen oikeudellinen yksikkö, joka osallistuu turvapaikka-alan sääntelyyn ja yhteisön politiikan täytäntöönpanoon koko Euroopan unionin alueella. Tehtäviään hoitaessaan tukivirasto edistää turvapaikka-asioihin liittyvien yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista koko Euroopan unionin alueella. Tukivirastolla ei ole päätöksentekovaltaa, vaan se tukee turvapaikka-asioissa tehtävää käytännön yhteistyötä esimerkiksi esittämällä aloitteita, jakamalla tietoa hyvistä käytänteistä sekä arvioimalla sääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa. Tukivirastolla on kolme päätehtävää: 1) turvapaikka-asioissa tehtävän käytännön yhteistyön lujittaminen, 2) erityisten paineiden kohteeksi joutuneiden jäsenvaltioiden tukeminen, 3) yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän edistäminen. (SM lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen 160 44829)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 36/2009) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin ja Schengenin tietojärjestelmän kuulutusten osalta sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetuksen (EY) N:o562/2006 muuttamisesta sellaisten henkilöiden liikkumisen osalta, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi (D-viisumi). Ehdotusten tarkoituksena on helpottaa niiden kolmansien maiden kansalaisten liikkumista Schengen-alueella, jotka oleskelevat laillisesti jossakin jäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion pitkäaikaista oleskelua varten myöntämän D-viisumin perusteella. (SM ylitarkastaja Wivi-Ann Wagello-Sjölund 160 42940)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 7.5.2009 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainsihteerit Kristiina Kuvaja, Tiina Larvala, Teemu Sepponen, Leena Yli-Vakkuri-Gardemeister ja Nina Nordström lähetystöneuvoksen virkoihin 15.5.2009 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Markku Sorvari valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.7.2009 lukien. (VM lainsäädäntöneuvos Tuija Vuorinen 160 33095)

Kasvatustieteiden maisteri, ylitarkastaja Birgitta Vuorinen opetusministeriön opetusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 8.5.2009-31.5.2011, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan Anita Lehikoisen virkavapauden ajaksi. (OPM hallitusneuvos Pia Nyblom 160 77099)

Valtioneuvosto myönsi Risto Lampiselle palkatonta virkavapautta maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen virasta 1.8.2009-31.7.2012. (MMM hallitusneuvos Riitta Itkonen 160 53331)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 6.5.2009 seuraavia asioita:

Valtiontakuun myöntäminen Helsingin kaupungin taidemuseolle Taidemuseo Tennispalatsissa järjestettävälle taidenäyttelylle. Opetusministeriö myöntää valtiontakuun 26.6.-22.9.2009 järjestettävää "Surrealism & Beyond" -näyttelyä varten. Myönnettyjen valtiontakuiden yhteenlaskettu takuuvastuu saa samanaikaisesti olla enintään 550 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä valtuutta on käytössä 121 miljoonaa euroa. Valtiontakuu on voimassa 20.5.-10.10.2009. (OPM kulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen 160 77483)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla käytettävän myöntämisvaltuuden ja avustusvarojen osoittaminen eräiden maatalouden rakennetukien ja maatilan asuntorahoituksen toimeenpanoa varten vuonna 2009. Työ- ja elinkeinokeskuksille osoitetaan myöntämisvaltuutta ja avustusvaroja käytettäväksi maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun asetuksen (299/2008) mukaisen aloitustuen ja maatalouden investointituen kohdentamisesta vuonna 2009 annetun asetuksen (649/2008) mukaisten investointitukien toimeenpanoa varten. Myöntämisvaltuutta osoitetaan myös maatilan asuntorahoituksen toimeenpanoa varten, mikäli valtioneuvosto antaa 7.5.2009 asetuksen maatilan asunto-olojen parantamisen tukemisesta. Myöntämisvaltuuden ja avustusvarojen osoittaminen koskee työ- ja elinkeinokeskuksilta 30.11.2009 mennessä haettavaa aloitustukea sekä tukea rakennetun maatalouskiinteistön hankintaan ja maatilan asunto-olojen parantamiseen. Päätös koskee myös 30.11.2009 mennessä haettavaa maatilan asunto-olojen parantamistukea, mikäli valtioneuvosto antaa 7.5.2009 asetuksen asunto-olojen parantamisen tukemisesta. Lisäksi osoitetaan varoja 15.2.-15.4.2009 haettuihin investointitukiin ja 5.6.2009 mennessä haettuihin kanaloiden investointitukiin, mikäli valtioneuvosto 7.5.2009 antaa asetuksen maatalouden investointituen kohdentamisesta vuonna 2009 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Korkotukilainojen myöntämisvaltuutta osoitetaan yhteensä 170 916 000 euroa, mistä 46 464 000 euroa aloitustukeen ja 107 396 000 euroa investointitukeen. Maatilatalouden kehittämisrahastosta avustusvaroja osoitetaan yhteensä 63 884 000 euroa, josta 12 000 000 euroa nuoren viljelijän aloittamista koskeviin avustustukiin ja 51 884 000 euroa investointiavustuksiin. Aloitusavustuksessa ja eräissä investointiavustuksissa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuus on 45 prosenttia. (MMM ylitarkastaja Hannu Porkola 160 54247)

Sitoumuksen antaminen valtionavustuksen maksamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Lahti Energia Oy:lle 160 MWpa:n kaasutusvoimalaitosinvestointia varten vuonna 2009 käytettävissä olevasta momentin 32.60.40 (Energiatuki) sitoumusvaltuudesta 14 725 000 euroa. (TEM ylitarkastaja Jatta Jussila 010 60 64815)

Sitoumuksen antaminen valtionavustuksen maksamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Rajakiiri Oy:lle Tornion Röyttän tehdasalueen tuulipuistoinvestointia varten vuonna 2009 käytettävissä olevasta momentin 32.60.40 (Energiatuki) sitoumusvaltuudesta 12 096 000 euroa. (TEM ylitarkastaja Jatta Jussila 010 60 64815)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 7.5.2009

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden 2010 alusta

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 7. toukokuuta hallinnonaloittaisten valtionosuuksien yhdistämistä sekä erityisen harvaan asuttujen kuntien ja saaristokuntien valtionosuuksien korottamista.

Vuoden 2010 alusta toteutettavassa valtionosuusuudistuksessa nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet keskitetään valtionvarainministeriöön hallitusohjelman edellyttämässä laajuudessa. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee kuntien yleistä valtionosuutta ja verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta sekä valtionosuuksia, joita myönnetään esi- ja perusopetukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kirjastoille, kuntien yleiseen kulttuuritoimintaan sekä asukaskohtaisesti rahoitettuun taiteen perusopetukseen.

Uudistuksen tarkoituksena ei ole muuttaa yksittäisten kuntien valtionosuuksia ja niiden määräytymisperusteita. Valtionosuuksien yhdistämiseksi on kuitenkin tarpeen tehdä eräitä muutoksia myös määräytymisperusteisiin johtuen esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaskohtaisen valtionosuuden muuttumisesta ikäluokan (6-15-vuotiaat) asukasmäärään perustuvaksi. Kuntakohtaiset valtionosuuksien muutokset tasataan järjestelmässä kuntien välillä niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy lähtökohtaisesti nykyisellään. Kunnan valtionosuus laskettaisiin jatkossakin siten, että kullekin kunnalle erikseen lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Yhdistettävissä valtionosuuksissa on yksi yhtenäinen kiinteä valtionosuusprosentti, joka kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa.

Nykyisessä suoraan eri ylläpitäjille oppilasmäärän perusteella maksettavassa esi- ja perusopetuksen valtionosuudessa ei ole ollut tarvetta kotikuntien maksuosuuksiin (kotikuntalaskutukseen). Kun esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan jatkossa kunnille kunkin kunnan oppilasikäluokan perusteella, edellyttää uusi järjestelmä kotikuntalaskutusta oppilaan käydessä koulua muualla kuin omassa kunnassaan (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä peruskoulussa). Ylläpitäjällä on oikeus laskuttaa kotikuntaa, eikä uudistus vaikuta oppilaan oikeuteen hakeutua opetukseen kotikuntansa ulkopuolella.

Hallinnonaloittainen yhdistäminen koskee vain kuntien valtionosuuksia. Siten valtionavustukset, kuten kehittämisavustukset, jäävät opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön budjetteihin ja hallintoon.

Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus sisällytetään yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin. Tältä talousarviomomentilta osoitetaan vuosittain sen perusteluissa todettu määräraha harkinnanvaraisiin valtionosuuksien korotuksiin. Nämä korotukset myönnetään nykyistä vastaavien perusteiden nojalla osana kuntien valtionosuuspäätöksiä. Vuosittain myönnettävien talousarvioesityksen perusteluissa määriteltyjen korotusten kokonaismäärä vaihtelisi kuntatalouden tilan ja poikkeuksellisten tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Uuteen järjestelmään sisältyy erityisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden takia lisätyn valtionosuuden porrastus. Siinä on otettu huomioon korottavana tekijänä koko maan kuntien vertailussa alhainen asukastiheys ja saamenkielisten suhteellinen osuus kokonaisväestöstä. Porrastuksen tarkoituksena on vähentää pysyvästi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleiden kuntien riippuvuutta vuosittain myönnettävästä harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta.

Erityisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden perusteella lisättyä valtionosuutta tulee saamaan 20 harvimmin asuttua kuntaa ja 8 saaristokuntaa, yhteensä 30 miljoonaa euroa. Näiden valtionosuuslisäysten rahoittamista varten kaikilta kunnilta vähennetään valtionosuutta noin 6 euroa asukasta kohti.

Lisätietoja: hallitusneuvos Arto Sulonen p. 0400 850 232, neuvotteleva virkamies Rainer Alanen p. 040 587 9122 ja neuvotteleva virkamies Markku Nissinen, p. 050 492 2021, valtiovarainministeriö

Liite: Kuntalaskelma erityisen harvan asutuksen ja saariston huomioon ottamisesta uudessa valtionosuusjärjestelmässä http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2009/halke-kuntalaskelma/fi.pdf

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Valtiovarainministeriö julkisti 5.5.2009 Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeen loppuraportin. Loppuraportin mukaan palvelurakenteiden ja palvelutuotannon uudistaminen on haasteellista ja siinä tarvitaan uudenlaista kumppanuutta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Osin päällekkäistä ja pirstaloitunutta hankekehittämistä on karsittava tiivistämällä yhteistyötä ja kehitystyön tuloksellisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viestintää hyvien palvelukäytäntöjen levittämiseksi on lisättävä. Kunnissa tarvitaan muutosjohtajuutta, henkilöstön mukana oloa uudistuksissa, palvelujen strategista kehittämistä, kustannusseurannan parantamista, resurssienohjauksen mallien ja työvälineiden hyödyntämistä sekä vertailukehittämistä. Raportti on osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20090422Kohtit/Kohti_tulevaisuuden_palveluja_NETTI.pdf. Lisätietoja antavat ylijohtaja Päivi Laajala, p. 040 482 7046 ja ylitarkastaja Sirpa Hartojoki, p. 0400 467 609, valtiovarainministeriö.

Maa- ja metsätalousministeriön sisäinen Biogen-työryhmä luovutti 30.4.2009 geenitekniikkastrategiansa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Geenitekniikkastrategiassa ja toimenpideohjelmassa vuosille 2009-2013 esitetään keskeiset periaatteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset geenitekniikan käytölle hallinnonalalla. Strategian mukaan kehityksen eturintamassa pysyminen ja valmius vastata maa- ja metsätalouden tulevaisuuden haasteisiin edellyttää Suomeltakin riittävää panostusta uuteen geneettiseen tietotaitoon perustuvaan tutkimukseen maa- ja metsätaloudessa. Toimenpideohjelmassa on yksilöity keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet kasvin- ja eläintuotannolle, metsätaloudelle, kalataloudelle, riistataloudelle, elintarviketuotannolle, kuluttajan huomioon ottamiselle ja ympäristövaikutusten hallinnalle. Keskeisiä tavoitteita ovat sopeutuminen ilmastonmuutokseen, bioenergian käytön tehokkuuden parantaminen, kestävä kehitys ja entistä terveellisempien elintarvikkeiden kehittäminen. Raportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/5GlnksTpm/trm2009_6.pdf. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Tuula Pehu, p. (09) 160 52839 ja kaupallinen neuvos Leena Mannonen, p. (09) 160 53283, maa- ja metsätalousministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.