Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 13/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.3.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 23/2009 vp) laiksi vaalilain muuttamisesta. Vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan vuoden 2009 alussa voimaan tulleita kuntajaon muutoksia. Lakiin lisätään oikeusministeriölle mahdollisuus määrätä äänestyslipun väristä, jos säännönmukaisesti toimitettavien vaalien yhteydessä toimitetaan jotkin toiset vaalit. Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien jäsenten määrää ja toimikautta koskevat säännökset kumotaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä teknisiä korjauksia. (OM vaalijohtaja Arto Jääskeläinen 160 67572)

Esitys (HE 24/2009 vp) uudeksi asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on kattava ja nykyistä selkeämpi. Laki edistää asunto-osakeyhtiömuotoista asumista siten, että asuminen voidaan järjestää osakkeenomistajien kannalta mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti ja riittävästi ennakoitavalla tavalla. Yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajoja selvennetään erityisesti kunnossapitovastuun, osakkeenomistajan muutostöiden sekä kunnossapitoa ja muutostyötä koskevan yhtiön päätöksenteon osalta. Lisäksi selvennetään yhdenvertaisuusperiaatteen sisältöä ja periaatteen huomioon ottamista yhtiön päätöksenteossa. Osakkeenomistajan ja yhtiön suhdetta selvennetään myös siten, että tarkistetaan yhtiön päätösten moittimista ja vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä. Lisäksi useisiin muihin lakeihin tehdään uudesta laista johtuvia tai lainsäädännön yhdenmukaisuuden vuoksi tarpeellisia muutoksia. (OM lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen 160 67664)

Esitys (HE 25/2009 vp) Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välillä vastavuoroisista puolustushankinnoista tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi mainitun pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen välillä tehty pöytäkirja vastavuoroisista puolustushankinnoista on allekirjoitettu Suomen puolesta 13.6.2008 ja Amerikan Yhdysvaltojen puolesta 5.8.2008. Pöytäkirjalla sovitaan puolustushankintoja ohjaavista periaatteista sekä niihin sovellettavista menettelyistä. Pöytäkirjaa sovelletaan Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen puolustusministeriöiden hallinnonalojen tutkimus- ja kehitystyön hankintoihin sekä tavara- ja palveluhankintoihin. Pöytäkirjalla korvataan vuonna 1991 Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välillä tehty sopimus. (PLM vanhempi hallitussihteeri Tarja Jaakkola 160 88257)

Esitys (HE 26/2009 vp) laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Ammattikorkeakoululakiin tehdään muutoksia erityisesti yliopistolainsäädännön kokonaisuudistuksen johdosta. Laadunarviointia, opiskelijoiden kelpoisuutta, opiskelupaikan vastaanottamista, opetuksen maksuttomuutta, koulutusohjelman maksullisuutta sekä hallintoasian käsittelyä koskevia säännöksiä yhtenäistetään yliopistolakiehdotuksen säännösten sisältöä vastaaviksi. Lisäksi lakiin tehdään samalla eräitä muita muutoksia, joista keskeisimpiä ovat säännös maahanmuuttajille suunnattavasta valmentavasta koulutuksesta, säännös ammattikorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä sekä säännös ammattikorkeakoulun henkilöstön nimittämistoimivallasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (OPM johtaja Hannu Sirén 160 77239)

Esitys (HE 27/2009 vp) laiksi Suomen Akatemiasta. Laki sisältää perussäännökset Suomen Akatemian tehtävistä, hallinnosta ja organisaatiosta, päätöksentekoelimistä, ratkaisuvallan käytöstä ja akateemikon arvonimistä. Akatemian toimielimiä ja päätöksentekoa koskevia säännöksiä siirretään asetustasolta lakiin ja laissa olevia asetuksenantovaltuuksia täsmennetään. Akatemian hallituksen kokoonpanoon tehdään eräitä muutoksia. Yliopistouudistukseen liittyen Akatemian tutkimusvirkajärjestelmää muutetaan siten, että jatkossa akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat toimivat työsuhteessa niihin organisaatioihin, joissa he työskentelevät. Tutkijajärjestelmä säilyy muutoin entisellään. Laki sisältää siirtymäsäännöksen, jolla turvataan tutkimusviroissa siirtymävaiheessa olevien henkilöiden asema. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (OPM johtaja Leena Vestala 160 77465)

Esitys (HE 28/2009 vp) laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 54 §:n sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 §:n muuttamisesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan siten, että molemmissa laeissa säädetään valtionapuviranomaisen oikeudesta valtuuttaa rahoituksen määräämiseksi tarvittavien tietojen oikeellisuutta tarkastamaan ulkopuolinen tilintarkastaja. Päätöksenteko tarkastusten suorittamisesta säilyy valtionapuviranomaisella. Opetushallituksen asema tarkastuksia suorittavana viranomaisena ei muutu. (OPM lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi 160 77478)

Esitys (HE 29/2009 vp) laiksi taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annettua lakia muutetaan siten, että valtiontakuiden yhteenlasketun takuuvastuun enimmäismäärää korotetaan 1 000 miljoonaan euroon ja valtiontakuun näyttelykohtainen rajoitus poistetaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2009. (OPM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 160 77903)

Esitys (HE 30/2009 vp) kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtämistä käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle koskevaksi lainsäädännöksi. Maakaarta ja eräitä muita lakeja muutetaan. Lisäksi säädetään laki kaupanvahvistajista sekä kumotaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu laki. Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirretään käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Kirjaamisasioiden käsittelyn kehittäminen liittyy tarpeeseen tehostaa julkishallinnon toimintaa ja kohdentaa käräjäoikeuksien resursseja riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen. Kirjaamisasioiden siirto vahvistaa maanmittauslaitoksen asemaa kiinteistöasioissa. Maanmittauslaitoksen ydintehtävänä on jo nyt kiinteistöjä koskevien tietovarantojen ylläpito ja hallinnointi. Kirjaamisasioiden siirto antaa maanmittauslaitokselle myös mahdollisuuden lainhuuto-, kiinnitys- ja muiden kirjaamisasioiden käsittelyn, sähköisen kirjaamisjärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän kehittämiseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. Uuden lainsäädännön voimaantulo- ja siirtymävaiheen järjestelyistä säädetään erillisessä voimaanpanolaissa. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 160 52709)

Esitys (HE 31/2009 vp) laiksi rautatielain muuttamisesta. Rautatielain ratamaksua, rataverkon käyttösopimusta sekä liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmää koskevia säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin lisätään uutena pykälänä rakentamisaikaista käyttölupaa koskevat säännökset. Ratamaksua koskevaa sääntelyä täydennetään lisäämällä lakiin rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY tarkoitettua suorituskannustinjärjestelmää koskevat säännökset. Muut muutokset tehdään säännösten täsmentämiseksi lain soveltamiskäytännön pohjalta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2009. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 160 28470)

Esitys (HE 32/2009 vp) laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista annetun lain muuttamisesta. Neuvoston asetuksessa niistä edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden tavaraliikennettä jäsenvaltiossa säädetään jäsenvaltion liikenteenharjoittajalle oikeus harjoittaa tilapäisesti sisäistä liikennettä toisessakin jäsenvaltiossa. Tilapäisyyden käsitettä ei määritellä tarkemmin. Sallitusta tilapäisestä liikenteestä säädetään kansallisesti, kunnes asiasta annetaan yhteisön lainsäädäntöä. Lakia muutetaan siten, että sallittua olisi harjoittaa liikennettä viikon ajan ajoneuvon saapumisesta Suomeen. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 160 28503)

Esitys (HE 33/2009 vp) laiksi taksinkuljettajien ammattipätevyydestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta. Lailla annetaan taksinkuljettajien ammattitaitoa ja sopivuutta koskevat säännökset. Taksinkuljettajilta vaaditaan peruskoulutus ja päivän jatkokoulutus viiden vuoden välein sekä paikallistuntemus. Sopivuutta arvioidaan muun muassa rikoksiin syyllistymisen perusteella. Ajolupa olisi määräaikainen. Raskaan kaluston kuljettamisesta ilman ammattipätevyyttä samoin kuin taksin kuljettamisesta ilman ajolupaa voitaisiin rangaista vankeudella. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 160 28571)

Esitys (HE 34/2009 vp) ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII luvun vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevan säännöstön (IMDG-säännöstö) 1.3 luvun muutosten hyväksymisestä ja laiksi yleissopimuksen IMDG-säännöstön 1.3 luvun lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. IMDG-säännöstöön tulee velvoittavaksi koulutusvaatimus kaikille, jotka ovat mukana vaarallisten aineiden kappaletavaran aluskuljetuksissa. (LVM yli-insinööri Liisa Virtanen 160 28564)

Esitys (HE 35/2009 vp) laiksi verkkotunnuslain muuttamisesta. Verkkotunnuslakia muutetaan siten, että suomalaisen verkkotunnuspäätteen .fi pisin mahdollinen voimassaoloaika pitenee kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Lisäksi käytöstä poistetun verkkotunnuksen niin sanottu karenssiaika lyhenee kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita pieniä, lähinnä lakiteknisiä tarkennuksia. (LVM neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen 160 28391)

Esitys (HE 36/2009 vp) laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Vahvaa sähköistä tunnistamista koskevat lain säännösten tavoitteena on luoda perustason edellytykset luotettavalle sähköisen tunnistamisen palveluiden tarjonnalle Suomessa. Tavoitteena on samalla saada aikaan toimivat vahvan sähköisen tunnistamisen markkinat. Laki koskee ainoastaan vahvaa sähköistä tunnistamista. Heikko sähköinen tunnistaminen jäisi siten sääntelyn ulkopuolelle. Vahva sähköinen tunnistaminen kohdistuu luonnollisen henkilön tunnistamiseen. Sääntelyn ulkopuolelle jäävät sellaiset vahvan tunnistamisen menetelmät, joita käytetään suljetuissa ympäristöissä, esimerkiksi tietyn yrityksen tunnistamistarpeisiin. Laki sisältää säännökset, mikä on vahvaa sähköistä tunnistamista. Lisäksi laki sisältää säännökset vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajaan ja sen palveluun kohdistuvista vaatimuksista. Vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoamista valvoo Viestintävirasto. (LVM neuvotteleva virkamies Kirsi Miettinen 160 28570)

Esitys (HE 37/2009 vp) laeiksi eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista sekä viestintämarkkinalain 4 ja 12 §:n muuttamisesta. Laissa säädetään pääasiallisesti langattomaan laajakaistaan varattujen radiotaajuuksien huutokauppaamisesta taajuusalueella 2 500-2 690 megahertsiä. Huutokauppamenettely rajataan tietylle taajuusalueelle, koska tarkoituksena on hankkia kokemuksia toimiluvan myöntämisestä huutokaupalla sekä arvioida sen perusteella huutokauppamenettelyn soveltumista suomalaisille viestintämarkkinoille. Viestintämarkkinalakiin tehdään joitakin lainsäädännön yhtenäisyyden vuoksi tarpeellisia tarkistuksia. (LVM neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen 160 28608)

Esitys (HE 38/2009 vp) laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta. Lakia muutetaan siten, että muutosturvan toimintamalliin liittyvään työllistymisohjelmaan olisi oikeus myös työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijoiksi ilmoittautuneilla, joilla on määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen seitsemän vuoden aikana. Lisäksi vähintään 180 kalenteripäiväksi lomautetuilla tai vastaavan ajan lomautettuna olleilla olisi oikeus työllistymisohjelmaan, jos heillä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Muutokset ovat osa hallituksen elvytystoimenpiteitä ja niillä pyritään edistämään taloudellisen taantuman johdosta työttömäksi jäävien työllistymistä ja parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua erityisesti työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2009. (TEM ylitarkastaja Timo Meling 010 60 49084)

Esitys (HE 39/2009 vp) laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että laissa säädetään työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen tilanteissa, joissa työntekijän työntekovelvollisuus ja työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa ovat keskeytyneet kokonaan lomauttamiseen verrattavalla tavalla työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Muutos koskee työntekijöitä, joiden työnteko on estynyt työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi sekä työntekijöitä, joiden työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet työsopimuksen ehdon takia. Lisäksi säädetään virasta pidätettyjen virkamiesten oikeudesta työttömyysetuuteen korvauksettoman määräajan jälkeen. Mainituille henkilöille maksettaviin ansio-päivärahoihin ei maksettaisi valtionosuutta. Tästä ehdotetaan säädettäväksi laissa työttömyysetuuksien rahoituksesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2009. (TEM ylitarkastaja Timo Meling 010 60 49084)

Esitys (HE 40/2009 vp) laiksi terveyden edistämisen määrärahasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki terveyden edistämisen määrärahasta säädetään. Samalla kumotaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja raittiustyölain tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisyn ja vähentämisen rahoitusta sekä terveyden edistämisen rahoitusta koskevat säännökset. Lisäksi siirretään eräitä sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvia terveyden edistämisen määrärahaan liittyviä tehtäviä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2009. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Esitys (HE 41/2009 vp) laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Lakia muutetaan siten, että tietojen luovutusta ja käyttämistä sekä omavastuumaksun palauttamisen perusteita koskevia säännöksiä tarkistetaan. Työttömyysvakuutusrahastolle säädetään oikeus oma-aloitteiseen tietojen luovutukseen. Lisäksi täsmennetään työttömyysvakuutusrahaston asemaa tietojenluovuttajana sekä tietojen käyttöä koskevaa säännöstä. Omavastuumaksua koskevalla ehdotuksella parannetaan omavastuumaksun kohdistumista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2009. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Esitys (HE 42/2009 vp) laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta. Lakia muutetaan siten, että ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksenä oleva työssäoloaika lasketaan työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella yrittäjän eläkelakia ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2009. (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa 160 73204)

Esitys (HE 43/2009 vp) laeiksi kemikaalilain sekä rikoslain 44 luvun 1 §:n ja 48 luvun 1 §:n muuttamisesta. Kemikaalilakia muutetaan siltä osin kuin se on välttämätöntä EY:n uuden, vaarallisten kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan CLP-asetuksen tultua voimaan 20.1.2009. Laissa säädetään CLP-asetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä toimivaltaisista viranomaisista ja valvontaviranomaisista, CLP-asetuksen mukaisesta kansallisesta neuvontapalvelusta sekä CLP-asetuksen rikkomisesta seuraavista rangaistuksista. Lakiin lisätään myös CLP-asetuksen mukainen asetuksenantovaltuus poikkeusmahdollisuudesta tietyissä maanpuolustusta koskevissa tapauksissa. CLP-asetuksen johdosta muutetaan myös rikoslain 44 luvun 1 § ja 48 luvun 1 §. Kyseisellä muutoksella terveys- ja ympäristörikoksia koskeviin säännöksiin lisätään viite CLP-asetukseen. (STM neuvotteleva virkamies Marilla Lahtinen 160 73922)

Esitys (HE 44/2009 vp) laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta. Lakiin lisätään seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän määritelmät sekä kavennetaan hyvitykselle työhönottotilanteissa asetetun enimmäismäärän soveltamisalaa siten, että enimmäismäärä koskee jatkossa vain sellaista työnhakijaa, josta työnantaja pystyy osoittamaan, ettei häntä olisi valittu tehtävään, vaikka valinta olisi tehty syrjimättömin perustein. Tarkoituksena on oikaista niin sanotun yleisen työelämän tasa-arvodirektiivin 2002/73/EY virheellinen täytäntöönpano. (STM ylitarkastaja Pamela Sinclair 160 74154)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 27.3.2009 seuraavat lait:

Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 235/2008 vp). Laeissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin niistä perusteista, joilla Finanssivalvonta voi kieltää huomattavien omistusosuuksien hankkimisen luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, vakuutusyhtiössä ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisössä. Lisäksi laeissa säädetään nykyistä tarkemmin kieltämismenettelystä. Lisäksi kumotaan säännökset, joilla rajoitetaan luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan toimimista samaan konserniin kuuluvan toisen toimialan hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana. Lait tulevat voimaan 8.4.2009. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 160 33064)

Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista (HE 6/2009 vp). Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista vuosilta 2009 ja 2010 tehtävien poistojen enimmäismäärät korotetaan kaksinkertaisiksi säännönmukaisten poistojen enimmäismääriin verrattuna. Lakia sovelletaan verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Terhi Järvikare 160 34933)

Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa, laki eläkesäätiölain muuttamisesta ja laki vakuutuskassalain muuttamisesta (HE 152/2008). Vapaaehtoinen lisäeläkejärjestelmä uudistetaan siten, että myös eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa on mahdollista toteuttaa kollektiivisia, maksuperusteisia ammatillisia lisäeläkejärjestelyjä. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus välittömästi valmistelee eläkerahastoja koskevan kokonaisuudistuksen, joka sisältää uudet lisäeläkejärjestelyt ja joka turvaa vakuutettujen ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintaedellytykset tarkoituksenmukaisella tavalla. Lait tulevat voimaan 1.4.2009. (STM hallitusneuvos Pia Jokinen 160 73751)

Laki sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki kansaneläkelain 97 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 11/2009 vp). Työnantajien kansaneläkemaksua alennetaan 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta 2009. Maksu poistuu käytännössä kokonaan alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta. Maksun alennus koskee myös kuntia ja muita julkisen alan työnantajia. Valtion perusrahoitusosuutta kansaneläkkeistä korotetaan 53 prosentista 76 prosenttiin. Lait tulevat voimaan 1.4.2009. Lait ovat voimassa vuoden 2009 loppuun. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii pitkäjänteisesti Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen kestävästä rahoituksesta sekä laitoksen riittävästä maksuvalmiudesta. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Laki sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n muuttamisesta (HE 12/2009 vp). Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että vuoden 2009 alusta toteutettu sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan korotus ei muuta valtion osuutta edeltävän etuuden perusteella määrättävien vähimmäismääräisten päivärahojen rahoituksessa. Laki tulee voimaan 1.4.2009. Lakia sovelletaan 1.1.2009 lukien. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Laki suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin (HE 2/2009 vp). Lain nojalla voidaan myöntää avustuksia asuinrakennusten korjauksiin vuonna 2009. Myönnettävillä avustuksilla tuetaan asuinrakennusten parannus- ja korjaustoimenpiteitä edellyttäen, että ne aloitetaan 1.2.-31.12.2009. Avustukset koskevat vain vuoden 2010 loppuun mennessä tehtäviä töitä. Avustuksia myönnetään sekä asunto-osakeyhtiöille että vuokrataloyhteisöille, mutta ei yksityisille kotitalouksille. Laki tulee voimaan 1.4.2009. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lain toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä arvioi hyvissä ajoin tarvetta jatkaa järjestelmän voimassaoloa taloudellisen taantuman jatkuessa avustusten myöntämiseksi myös vuonna 2010 harkiten samalla tarvetta edellyttää peruskorjaustoimenpiteiltä energiatehokkuuden merkittävää parantamista ja porrastaa avustuksen määrä energiatehokkuuden mukaan. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 040 014 3866)

Laki korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (HE 3/2009 vp). Lain tavoitteena on rakennusalan työllisyyden edistäminen poikkeuksellisessa suhdannetilanteessa ja vuokra-asuntojen tarjonnan lisääminen kysyntäalueilla. Lain nojalla voidaan vuosien 2009 ja 2010 aikana hyväksyä vuokra-asuntojen rakentamista varten myönnettäviä lainoja tuettaviksi valtion korkotuella ja takauksella. Korkotukilainansaajien joukkoa ei rajata, vaan saajilta vaaditaan ainoastaan riittävät edellytykset lainan takaisinmaksamiseen. Korkotukilainalla rakennettaviin asuntoihin liittyy velvollisuus pitää asunnot vuokra-asuntoina kymmenen vuotta. Vuokrakäyttövelvoitteesta voi kuitenkin vapautua jo viiden vuoden kuluttua korkotukilainan hyväksymisestä, jos valtio vapautetaan kaikista lainaan liittyvistä velvoitteista. Laki tulee voimaan 1.4.2009. (YM hallitussihteeri Anna Simola 040 014 3873)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja vahvisti lain Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 201/2008 vp). Vakautus- ja assosiaatiosopimus käsittelee Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välistä assosiaatiota eli poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehittämistä sekä alueellisen yhteistyön edistämistä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Johtavana periaatteena on pyrkimys Bosnia ja Hertsegovinan lainsäädännön lähentämiseen ja lopulta yhdenmukaistamiseen yhteisön säännöstön mukaiseksi ja parantaa asteittain Bosnia ja Hertsegovinan valmiuksia liittyä Euroopan unioniin. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Juha Ottman 160 55784)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2009 lisätalousarvioksi merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 1/2009 vp). Eduskunta on 20.3.2009 päättänyt, että vuotta 2009 koskevaa lisätalousarviota sovelletaan 23.3.2009 alkaen. (VM lainsäädäntöneuvos Martti Anttinen 160 33015)

Tasavallan presidentti hyväksyi Uzbekistanin kanssa keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Uzbekistanin kanssa keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 213/2008 vp). Sopimuksen päätarkoitus on antaa toiselle osapuolelle tietoja tullirikollisuuden torjumiseksi ja tutkimiseksi. Sopimus vastaa pitkälti muita viime vuosina Suomen itäisen Euroopan maiden kanssa tekemiä kahdenvälisiä tulliyhteistyösopimuksia. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 160 33058)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen V lukuun tehdyt muutokset ja vahvisti lain ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen V lukuun tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 224/2008 vp). Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 81. istunnossaan päätöslauselman 211, joka muuttaa ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen sopimuksen liitteitä (ns. SOLAS-yleissopimus, SopS 11/1981). Muutoksilla luodaan alusten pitkänmatkan tunnistus- ja seurantajärjestelmä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.3.2009 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välillä tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki. Sopimus ja laki tulevat voimaan 1.4.2009. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (UM lähetystöneuvos Juha Ottman 160 55784)

Tasavallan presidentin asetus eräiden Guernseyn alueen kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten voimaansaattamisesta ja sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan eräät Guernseyn kanssa 28.10.2008 allekirjoitetut tuloverotusta koskevat sopimukset ja sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 19.12.2008 annettu laki. Asetus tulee voimaan 3.4.2009. (VM ylitarkastaja Harri Joiniemi 160 33158)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten voimaansaattamisesta ja muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitean (MSC) 81. istunnossaan hyväksymä päätöslauselma 211, jolla on muutettu ihmishengen turvallisuudesta annettua ns. SOLAS-yleissopimusta ja luotu alusten pitkän matkan tunnistus- ja seurantajärjestelmä (LRIT-järjestelmä). Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 27.3.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Diplomaattisten suhteiden solmiminen Suomen tasavallan ja Palaun tasavallan välille. (UM lähetystöneuvos Valtteri Hirvonen 160 56050)

Tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevan yleissopimuksen VIII ja XVIII artiklojen muuttamisen hyväksyminen. Yleissopimusta on päätetty muuttaa siten, että tulli- ja talousliitot voivat liittyä Maailman tullijärjestön jäseneksi. Muutoksen ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa Euroopan yhteisön liittyminen maailman tullijärjestön jäseneksi. Täysivaltaisena jäsenenä Euroopan yhteisön olisi mahdollista tehokkaammin toteuttaa yhteisön yhteistä tulli- ja kauppapolitiikkaa järjestössä. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 160 33058)

Suomen Yhdysvaltain suurlähettilään Pekka Linnun tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Bermudan välillä veroja koskevien tietojen vaihtamisesta tehty sopimus ja sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskeva pöytäkirja, keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehty sopimus, luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus ja laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus. (VM ylitarkastaja Harri Joiniemi 160 33158)

Jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevan yleissopimuksen muutosten hyväksyminen. Suomi on 15.11.1972 allekirjoittanut Wienissä jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevan yleissopimuksen. Sopimus tuli Suomessa voimaan 27.6.1975. (TEM ylitarkastaja Veli Viitala 010 60 63725)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 27.3.2009 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän Hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2007 merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi saatetuksi ja määräsi eduskunnan lausumat merkittäväksi pöytäkirjaan. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä perustuslakivaliokunnan mietintöön että liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. 2) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon Itämeripolitiikasta kevätistuntokauden 2009 aikana. 3) Eduskunta edellyttää, että euromääräisten lisäysten ohella hallitus sitoutuu yksiselitteisesti täyttämään 0,51 prosentin kehitysyhteistyömäärärahatavoitteen vuonna 2010 tarvittaessa lisäämällä kehitysyhteistyömäärärahoja. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle Hallituksen toimenpidekertomuksen vuodelta 2008. Toimenpidekertomuksen tarkoituksena on antaa yleiskatsaus kunkin ministeriön toiminnasta, hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä eduskunnalle mahdollisuus kontrolloida toimenpiteitä, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Tasavallan presidentti ratkaisi yhden armonanomusasian. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

Tasavallan presidentti myönsi Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin 74 henkilölle ja pronssisen ansiomitalin 186 henkilölle. (SM hallitusneuvos Tarja Oksanen 160 42973)

Tasavallan presidentti antoi Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin Siiri Johanna Rantaselle ja Veikko Matti Puputille. (OPM ylijohtaja Riitta Kaivosoja 160 77053)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 27.3.2009 seuraavat nimitysasiat:

Lissabonin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Sauli Feodorowin edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2009 sekä Teheranin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Heikki Puurusen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2009. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

Ulkoasiainneuvos Asko Nummisen määrääminen Lissabonissa olevan edustuston päällikön tehtävään 1.9.2009, ulkoasiainneuvos Terhi Hakalan määrääminen New Delhissä olevan edustuston päällikön tehtävään 1.9.2009 sekä ulkoasiainneuvos Harri Salmen määrääminen Teheranissa olevan edustuston päällikön tehtävään 1.9.2009 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

Hovioikeudenneuvos Heikki Olavi Särkilä Turun hovioikeuden hovioikeudenlaamannin virkaan 1.6.2009 lukien, määräaikainen käräjätuomari, käräjäviskaali Tiina Helinä Veranen Espoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.4.2009 lukien, määräaikainen käräjätuomari, kihlakunnansyyttäjä Pekka Johannes Niskanen Lappeenrannan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.4.2009 lukien, määräaikainen käräjätuomari, käräjäviskaali Mika-Pekka Sarkkinen Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.4.2009 lukien, asianajaja Anders Johan Valdemar Cederberg Porvoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.5.2009 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, julkinen oikeusavustaja Jarmo Tapio Uhlbäck Riihimäen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.5.2009 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Hovioikeudenneuvos Jorma Tapio Rudanko korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.8.2009 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 26.3.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus hovioikeuksien tuomiopiireistä. Hovioikeuksien tuomipiireihin tehdään niihin kuuluvien käräjäoikeuksien tuomiopiirien ja niiden nimien muutoksesta johtuvat korjaukset. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 19 a §:n muuttamisesta. Asetuksen 19 a §:ssä säädetään opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen laskemisesta ammattikorkeakouluissa. Asetuksen 19 a §:n 1 momenttia muutetaan siten, että rahoituksen laskentaperusteena käytettävä opiskelijamäärä on ammattikorkeakoululain 8 §:n 2 momentin mukaisessa opetusministeriön, ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun välisessä sopimuksessa koulutusaloittain ja erikseen ammatillista opettajankoulutusta varten sovittu opiskelijamäärä. Pykälän 2 momenttia, joka koskee suoritettujen tutkintojen laskemista, on 1 momentin muuttamisen vuoksi muutettava siten, että siinä oleva viittaus nykyiseen 1 momenttiin kirjoitetaan auki. Asetus tulee voimaan 1.1.2010. (OPM hallitusneuvos Marjatta Lindqvist 160 77219)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maksettavasta sokerijuurikkaan kuljetustuesta. Sokerijuurikkaan kuljetustukea maksetaan tehtaalle toimitetun markkinointivuoden 2008/2009 sadon sisältämän polsokerimäärän ja kuljetusmatkan perusteella. Kuljetusmatkasta riippuen tukitaso on 5,25-21,40 euroa tonnilta. Tuki maksetaan maatalousalan vähämerkityksisenä ns. de minimis-tukena. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuoden 2008 satovahinkojen viljelmäkohtaisista korvausosuuksista. Vuoden 2008 kasvukauden aikaisista viljelmäkohtaisista satovahingoista korvataan 90 prosenttia omavastuun ylittävästä määrästä. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä. Asetuksella säädetään perusteista, joilla tilatukioikeuksia voidaan myöntää kansallisesta varannosta, myönnettävien tilatukioikeuksien arvosta ja määrästä. Asetuksella säädetään myös tilatukioikeuksien luovuttamisesta kansalliseen varantoon sekä perusteettomasti myönnettyjen tilatukioikeuksien siirtämisestä kansalliseen varantoon. Asetuksella otetaan huomioon EU:n yhteisen maatalouspolitiikan väliarvioinnin (ns. terveystarkastus) vuoksi EY-lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (MMM hallitussihteeri Suvi Ruuska 160 52229)

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Asetus yhdistää kolme rakennustyön työturvallisuutta koskevaa säädöstä yhteen valtioneuvoston asetukseen ja nämä kolme säädöstä kumotaan. Tällöin rakennustyön säännökset ovat nykyistä selkeämmät ja lyhyemmät. Asetus kattaa samat asiat kuin aikaisemmat säännökset, kuten rakennuttajan toteuttaman rakennushankkeen suunnittelun ja valmistelun työturvallisuusvelvoitteet sekä päätoteuttajan ja työnantajien toteuttamat työympäristö- ja työkohtaiset työturvallisuusvelvoitteet. Asetus tulee voimaan 1.6.2009. (STM ylitarkastaja Toivo Niskanen 160 73107)

Valtioneuvoston asetus lääkkeiden hintalautakunnasta. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lääkkeiden hintalautakunnasta ja sen yhteydessä toimivasta asiantuntijaryhmästä, päätöksentekomenettelystä, hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta, Kansaneläkelaitoksen ja asiantuntijaryhmän lausunnon antamisesta sekä asian käsittelystä lääkkeiden hintalautakunnassa. Asetuksella kumotaan voimassa oleva asetus (1356/2004) ja siihen tehdään teknisiä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (STM hallitussihteeri Sanna Pekkarinen 160 73174)

Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi arvioitavista sairauksista, joiden hoidossa käytettävien kliinisten ravintovalmisteiden kustannuksista sairausvakuutuslain perusteella korvataan 72 tai 42 prosenttia. Asetukseen tehdään sairausvakuutuslain muutosten johdosta tarpeelliset tekniset muutokset asetuksessa oleviin pykäläviittauksiin. Muilta osin asetukseen ei tehdä muutoksia. Asetuksella kumotaan voimassa oleva asetus (1107/2005). Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (STM hallitussihteeri Sanna Pekkarinen 160 73174)

Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista, joiden lääkehoidon kustannuksista sairausvakuutuslain 5 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella korvataan 72 tai 100 prosenttia. Asetuksella kumotaan voimassa oleva asetus (1108/2005). Asetukseen tehdään sairausvakuutuslain muutosten johdosta tarpeelliset tekniset muutokset asetuksessa oleviin pykäläviittauksiin. Muilta osin asetukseen ei tehdä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (STM hallitussihteeri Sanna Pekkarinen 160 73174)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain 5 luvun 9 §:n 5 momentissa tarkoitetusta omavastuuosuuden perimistä koskevasta poikkeuksesta. Asetukseen tehdään sairausvakuutuslain muutosten johdosta tarpeelliset tekniset muutokset asetuksessa oleviin pykäläviittauksiin. Muilta osin asetukseen ei tehdä muutoksia. Asetuksella kumotaan voimassa oleva valtioneuvoston asetus (1109/2005). Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (STM hallitussihteeri Sanna Pekkarinen 160 73174)

Valtioneuvosto antoi 27.3.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetuksen 1 §, jossa säädetään työnantajan sosiaaliturvamaksun suuruudesta, muutetaan vastaamaan lailla vahvistetun työnantajan kansaneläkemaksun ja valtioneuvoston asetuksella vahvistetun työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärää. Maksu alenee 0,801 prosenttiyksikköä 1.4.2009 lukien. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 26.3.2009 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä valtioneuvoston kanslian ylitarkastaja Liisa Ranta valtioneuvoston esittelijäksi. (VNK vanhempi hallitussihteeri Kari Peltonen 160 22294)

Päätös antaa eduskunnalle valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2009. Valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n mukaan kerran vaalikaudessa eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta. Kertomus tulee antaa hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona. (OM hallitusneuvos Paulina Tallroth 160 67726)

Päätös valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2010-2013. Päätöksellä tarkistetaan vaalikaudelle toukokuussa 2007 annettu kokonaiskehys teknisesti vastaamaan vuoden 2010 hinta- ja kustannustasoa ja talousarvion rakenteessa tapahtuvia muutoksia sekä annetaan valtiontalouden kehykset vuosille 2010-2013 noudatettavaksi vuoden 2010 talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitysten valmistelua varten sekä ministeriöille perusteeksi hallinnonalojensa toimintapolitiikan sekä talouden ja toiminnan ohjaukseen. Kehyspäätöksessä esitetään myös arvio valtion talousarvion tuloista kehyskaudella. (VM osastopäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010-2013. Selonteko on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (VM osastopäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Päätös hyväksyä seuraavien rekisteröityjen yhdistysten tai säätiöiden perusopetuslain (628/1998) 7 §:ssä tarkoitettu opetuksen järjestämislupaa koskevat hakemukset: 1) Oulun seudun kristillisen koulun kannatusyhdistys ry, 2) Porin kristillisen koulun kannatusyhdistys ry, 3) Joensuun steinerkoulun kannatusyhdistys ry ja 4) Helsingin Juutalainen seurakunta ry. Seuraavien rekisteröityjen yhdistysten tai säätiöiden opetuksen järjestämislupaa koskevat hakemukset hylättiin: Vihdin steinerkoulun kannatusyhdistys ry. - Understödsförening för Vihtis Steinerskolan rf, Porvoon steinerkoulun kannatusyhdistys ry. - Understödsföreningen för Steinerskolan i Borgå rf, Oulun Reggio-Emilia kannatusyhdistys ry, Jukola ry ja Sipilän Varakoti Oy. (OPM hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen 160 77268)

Päätös määrätä liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Anu Häkkinen ja yli-insinööri Mikko Karhunen valtioneuvoston esittelijöiksi. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Päätös nimittää Pohjoisen Periferian Interreg IV B -ohjelman seurantakomiteaan jäseneksi aluekehitysneuvos Harry Ekestamin tilalle hallitusneuvos Pekka Järviö, varajäseneksi neuvotteleva virkamies Petri Haapalaisen tilalle aluekehitysneuvos Harry Ekestam, jäseneksi kehittämisjohtaja Riitta Koskisen tilalle maakuntajohtaja Esko Lotvonen ja varajäseneksi maakuntajohtaja Esko Lotvosen tilalle ohjelmapäällikkö Satu Vehreävesa. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Päätös nimittää Pohjoisen Interreg IV A -ohjelman seurantakomiteaan jäseneksi hallintopäällikkö Juha Guttormin tilalle saameläiskäräjien jäsenen Veikko Porsanger ja varajäseneksi ylitarkastaja Jukka Reinikaisen tilalle ylitarkastaja Susanna Wähä. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Päätös nimittää Interreg IV C -ohjelman seurantakomiteaan jäseneksi aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarisen tilalle erityisasiantuntija Annukka Mäkinen ja varajäseneksi neuvotteleva virkamies Katri Lehtosen tilalle hallitusneuvos Pekka Järviö. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Päätös nimittää Botnia-Atlantica Interreg IV A -ohjelman seurantakomiteaan jäseneksi ylitarkastaja Salla Rossin tilalle ylitarkastaja Leena Anttila ja varajäseneksi yli-insinööri Antti Irjalan tilalle ylitarkastaja Nunu Pesu. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Päätös nimittää Interact II -ohjelman seurantakomiteaan jäseneksi aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarisen tilalle erityisasiantuntija Annukka Mäkinen. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Päätös nimittää Itämeren alueen Interreg IV B -ohjelman seurantakomiteaan varajäseneksi aluekehitysjohtaja Antti Vallen tilalle hallitusneuvos Pekka Järviö ja varajäseneksi aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarisen tilalle erityisasiantuntija Annukka Mäkinen. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Päätös nimittää Keskisen Itämeren Interreg IV A -ohjelman seurantakomiteaan jäseneksi kv-asioiden yksikön päällikkö Ulla Kapanen-Grönforsin tilalle kv-asioiden yksikön päällikkö Eero Venäläinen ja varajäseneksi johtaja Pertti Rauhion tilalle erityisasiantuntija Laine Valkama. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935) Päätös antaa suostumus Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan. Suostumuksen perusteella ZAO NPP Sevzapgiproprojekt (engl. Sevzaphydroproject) saa suorittaa merenpohjan tutkimusta Suomen talousvyöhykkeellä hakemuksensa mukaisesti Kaliningradin ja Pietarin välisen valokuitukaapelilinjan merenalaisen osan mahdolliseen asennushankkeeseen liittyen. Suostumus annetaan ehdollisena: hakijan tulee toimittaa tutkimus- ja havaintoaineisto Suomen lupaviranomaisen käyttöön välittömästi tulosten valmistuttua. Hakijan tulee lisäksi noudattaa Suomen maahantulomääräyksiä, mikäli tutkimus ulottuisi Suomen aluevesille. Hakijan tulee myös hautarauhan kunnioittamiseksi ottaa huomioon vuonna 1994 uponneen MS Estonian hautarauha-alue. (TEM hallitusneuvos Kari Mäkinen 010 60 63523)

Periaatepäätös kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta. Päätös aineettomia oikeuksia koskevan strategian laatimisesta sisältyy Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan. Strategia laaditaan osana kansallisen innovaatiopolitiikan vahvistamista. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten ja yksityisten keksijöiden mahdollisuuksiin käyttää erilaisia suojamuotoja ja sitä kautta parantaa erilaisten tuotteidensa kaupallistamisen mahdollisuuksia. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (TEM neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen 010 60 63732)

Päätös myöntää Tornionlaakson Sähkö Oy:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Kolarin ja Pellon kunnissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Pello-Kolari). (TEM ylitarkastaja Osmo Haltia 010 60 64785)

Päätös Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitustoiminnan yleisistä suuntaviivoista ja 1.3.2007 annetun valtioneuvoston päätöksen (215/2007) kumoamisesta. Valtioneuvoston maaliskuussa 2007 vahvistamat yleiset suuntaviivat kumotaan ja niiden tilalle annetaan uusi valtioneuvoston päätös, joka ottaa huomioon seuraavat muutostarpeet: 1. Julkisten pääomasijoittajien muuttunut työnjako. Yhtiö suuntaa yhtiön sijoituksia kasvu- ja kansainvälistymisvaiheen yrityksiin, huomioiden julkisten pääomasijoittajien muuttunut työnjako. Yhtiön sijoitukset tehdään ensisijassa rahastosijoittamisen kautta ja päätökseen täsmennetään tämän koskevan nimenomaisesti venture capital - toimialueen rahastoja. 2. Pääomasijoittamisen kansainvälistymisen edistäminen. Yhtiön kansainvälistä sijoitustoimintaa aktivoidaan muun muassa manageritoiminnan verkottumisen kautta. Ulkomaille kohdistuvan sijoituksen edellytyksenä on suomalainen intressi. 3. Lisätalousarvioon sisältyvän 100 miljoonan euron lisäpääomituksen käyttö. Taloudellisen tilanteen vaikeutuminen on luonut painetta yritysten rahoituksellisen aseman vakaudelle ja omien pääomien riittävyydelle. Se myös lisännee yritysten välisten toimialajärjestelyjen tarvetta. Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle osoitettu 100 miljoonan euron lisäpääomitus käytetään rahoitusohjelmaan, jonka kautta pääomitettaisiin elinkelpoisia, mutta yleisen suhdannetilanteen vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Lisäksi rahoitusohjelman kautta edistetään välttämättömiä toimiala- ja rakennejärjestelyjä. Kohdeyrityksillä tulee olla kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Päätös tulee voimaan 1.4.2009. (TEM ylitarkastaja Christina Snellman 010 60 62642)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 26.3.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 21/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten (Eurodac-asetus). Euroopan yhteisöjen komissio on 3.12.2008 tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittelyä koskevan asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi. Komission ehdotuksella muutetaan neuvoston asetusta (EY) N:o 2725/ 2000. Ehdotuksen tavoitteena on tehostaa Eurodac-asetuksen täytäntöönpanoa. Tavoitteena on myös varmistaa, että asetus on yhdenmukainen yhteisön muun turvapaikkasäännöstön kanssa, päivittää asetuksen säännökset vastaamaan EU:n turvapaikkalainsäädännön kehitystä, luoda uusi hallinnointirakenne sekä parantaa henkilötietosuojan toteutumista. (SM neuvotteleva virkamies Maarit Nikander 160 44646)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 22/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (vastuunmäärittämisasetus). Asetusehdotuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikkahakemuksen käsittelemisestä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä eli niin sanottua Dublin-järjestelmää ja parantaa järjestelmän piiriin kuuluville henkilöille myönnettävän suojelun tasoa. Tarkoituksena on lyhentää käsittelyaikoja ja käsitellä paremmin tilanteita, joissa jonkin jäsenvaltion vastaanottojärjestelmään ja/tai turvapaikkamenettelyyn kohdistuu erityisiä paineita. Vastuunmäärittämisasetus saatetaan lisäksi vastaamaan EU:n turvapaikkalainsäädännössä tapahtunutta kehitystä. (SM lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen 160 44829)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 23/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista (vastaanottodirektiivi). Ehdotuksella pyritään varmistamaan korkeatasoisemmat vaatimukset kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kohtelulle ja vähentämään turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen. (SM lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen 160 44829)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 24/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikennealan älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteissa (direktiiviehdotus älykkään liikenteen kehittämisestä). Ehdotuksen tarkoituksena on luoda edellytykset älykkäiden liikennejärjestelmien nopeammalle ja yhtenäisemmälle käyttöönottamiselle Euroopan unionissa. Direktiiviehdotus koskee tieliikennettä ja sen liittymäpintoja muihin liikennemuotoihin. (LVM liikenneneuvos Seppo Öörni 160 28545)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 25/2009) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (energiamerkintädirektiivi). Ehdotetulla direktiivillä muutettaisiin kodinkoneiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin annettua direktiiviä 92/75/ETY (energiamerkintädirektiivi). Se on puitedirektiivi, jonka nojalla komissio voi sääntelykomiteamenettelyssä antaa laiteryhmäkohtaisia direktiivejä kotitalouslaitteiden energiamerkinnästä. Direktiivin soveltamisala rajoittuu nykyisellään kodinkoneisiin. Tarkoituksena on laajentaa soveltamisalaa niin, että merkintöjä voitaisiin käyttää kaikissa energiaan liittyvissä tuotteissa, ts. kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden tuotteissa ja eräissä sellaisissa tuotteissa, jotka eivät kuluta energiaa, mutta joiden käyttöönotto voi johtaa merkittävään energiansäästöön. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi ikkunat. Kulkuneuvot olisivat kuitenkin soveltamisalan ulkopuolella. Uuteen puitedirektiiviin on tarkoitus sisällyttää säännöksiä myös julkisista hankinnoista. Ehdotuksen mukaan tuotekohtaisissa toimeenpanosäädöksissä voitaisiin säätää, että keskushallintoviranomaiset eivät voi hankkia tuotteita, jotka eivät täytä tiettyä vähimmäissuoritustasoa. Vähimmäissuoritustaso määriteltäisiin energiatehokkuusluokan perusteella. Jäsenvaltiot eivät myöskään saisi tarjota kannustimia sellaisten tuotteiden käyttöönoton edistämiseksi, jotka eivät täytä energiatehokkuusluokan avulla määriteltyä vähimmäissuoritustasoa. (TEM ylitarkastaja Heli Vuori-Karvia 010 60 64816)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 26/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta (rakennusten energiatehokkuus). Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi tarjoaa puitteet käytännön toimille ja vaatimuksille jäsenvaltioiden tasolla. Direktiivin tarkistamisella pyritään yksinkertaistamaan, selkeyttämään ja parantamaan säännöksiä. Direktiivistä on samalla tarkoitus tehdä laajemmin sovellettava. Ehdotuksessa vahvistetaan julkisen sektorin asemaa energiansäästön toimijana. (YM hallitussihteeri Kirsi Martinkauppi 040 350 1181)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 26.3.2009 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Harri Salmi ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.9.2009 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Pirkko Hämäläinen 160 55401)

Filosofian tohtori Eeva-Liisa Poutanen ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen virkaan 1.4.2009 lukien. (YM hallitusneuvos Riitta Rönn 050 405 9028)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 25.3.2009 seuraavia asioita:

Rakennerahastokauden 2000-2006 tukikelpoisuuden jatkaminen 30.6.2009 asti - uudelleenbudjetoidut myöntämisvaltuudet ja niiden käyttöönotto. Valtion lisätalousarviossa 2009 uudelleenbudjetoidusta myöntämisvaltuudesta jaetaan välittäville toimielimille Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 42 000 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 7 288 164 euroa käytettäväksi Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmien, Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmien sekä Tavoite 3 -ohjelman mukaisiin jatkoaikahankkeisiin. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Lainan myöntäminen Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoittamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää Suomen Vientiluotto Oy:lle vuoden 2009 lisätalousarvion momenttiin 32.30.80 (Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan) sisältyvästä enintään 2 500 000 000 euron valtuuden määrästä enintään 1 000 000 000 euron arvosta lainoja käytettäväksi viennin jälleenrahoitustoimintaan. (TEM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 010 60 62672)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 24.3.2009

Hallitus turvaa kuntapalveluja: veropäätösten nettovaikutukset kunnille yli 670 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä

Sinivihreä hallitus päätti valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010-2013:

Hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010-2013. Maailmantalouden syvän taantuman mukana myös Suomen vientivetoinen talous supistuu voimakkaasti. Kokonaistuotanto supistuu 5 prosenttia vuonna 2009, vaikka vuoden 2009 talousarvion ja I lisätalousarvion elvyttävät toimenpiteet pehmentävät talouden notkahdusta ja työttömyyden nousua. Vuonna 2010 kokonaistuotanto supistuu edelleen 1 1/2 prosenttia. Maailmantalouden elpymisen arvioidaan kääntävän kokonaistuotannon nousuun vuonna 2011. Väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman määrän väheneminen painaa talouskasvua vuodesta 2012 lähtien.

Suomen elvyttävät toimenpiteet ovat EU:n komission laskelmien mukaan Euroopan kärkeä.

Hallitus turvaa kuntien palveluja ja vahvistaa rahoituspohjaa

Julkinen talous kärsii verotulojen nopeasta supistumisesta. Valtion verotulojen arvioidaan vähenevän vuosina 2009-2010 keskimäärin vajaat 8 prosenttia vuosittain ja kasvavan tämän jälkeen reilut 7 prosenttia vuodessa tarkastelujakson loppua kohden. Vuosina 2010-2013 tuloarviot ovat vuositasolla keskimäärin 7,6 mrd. euroa alhaisemmat kuin vuosi sitten arvioitiin.

Erityisesti verotulojen supistuminen näkyy valtiontaloudessa, mutta myös kuntatalous on tiukoilla. Arvio kuntien lisävelkaantumisesta ennen kehysriihen päätöksiä on sekä tänä että ensi vuonna noin miljardi euroa. Kuntien velkaantumisen arvioidaan laskevan vuositasolla kehyskauden loppuun, vuoteen 2013 mennessä, noin puoleen miljardiin.

Hallitus helpottaa kuntien tilannetta ottamalla osan kuntia uhkaavista alijäämistä valtion kannettavaksi veropohjan muutoksilla. Näin turvataan vaikeinakin aikoina suomalaisten peruspalvelut, päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset.

Kuntien jako-osuutta yhteisöverosta nostetaan väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä kuntatalouden rahoituspohjan vahvistamiseksi. Kuntien yhteisövero-osuus nousee 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin vuosiksi 2009-2011.

Yhteisöveron jako-osuuden nosto lisää kuntien tuloja vuonna 2009 noin 390 miljoonaa euroa, vuonna 2010 noin 355 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 noin 380 miljoonaa euroa.

Myös seurakuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan 0,8 prosenttiyksiköllä vuosille 2009-2011. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousee 1,75 %:sta 2,55 %:in. Jako-osuuden nosto lisää seurakuntien tuloja vuosina 2009 ja 2010 30 milj. eurolla ja vuonna 2011 34 milj. eurolla.

Kela-maksun poisto vahvistaa kuntataloutta 248 miljoonaa euroa vuodesta 2010 lähtien. Ratkaisu vähentää jo tänä vuonna kuntien työvoimakustannuksia 78 miljoonaa euroa. Tämä siirtyy valtion kannettavaksi.

Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentteja korotetaan 2010 alkaen

Kuntien perimän yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5-1,0 prosentista 0,6-1,35 prosenttiin.

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22-0,5 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin.

Alarajojen korottaminen lisää kuntien kiinteistöverotuottoja noin 46 miljoonaa euroa. Jos kaikki kunnat käyttäisivät muutettuja ylärajoja, niin kuntien verotulot nousisivat lähes 900 miljoonalla eurolla.

Yhteisvaikutukset kuntatalouteen vähintään 674 miljoonaa euroa vuonna 2011

Yhteensä esitetyillä toimenpiteillä hallitus vahvistaa kuntataloutta arviolta 468 miljoonaa euroa vuonna 2009, 649 miljoonaa euroa vuonna 2010 sekä 674 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Vaikutukset kuntatalouteen voivat olla myös suuremmat riippuen siitä, kuinka moni kunta hyödyntää kiinteistöveron nostomahdollisuutta.

Valtionosuudet yhdistetään

Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Harkinnanvarainen rahoitusavustus sisällytetään yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin.

Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saaristokuntaa (Enonkoski, Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Länsi-Turunmaa, Maalahti, Puumala ja Sulkava) sekä kahtakymmentä poikkeuksellisen harvaan asuttua kuntaa (Savukoski, Enontekiö, Utsjoki, Inari, Pelkosenniemi, Kittilä, Salla, Sodankylä, Muonio, Ranua, Puolanka, Posio, Kolari, Pudasjärvi, Rautavaara, Suomussalmi, Utajärvi, Lestijärvi, Ristijärvi ja Taivalkoski). Näille kunnille kohdennetaan järjestelmän sisältä yhteensä 30 miljoonaa euroa.

Mahdollisten uusien kuntataloutta vahvistavien lisätoimien edellytyksenä on, että kustannuskehityksestä, erityisesti palkkaratkaisusta, saadaan pitkäaikainen ja maltillinen näkymä tuleville vuosille.

Ekologista verouudistusta jatketaan

Kela-maksun poisto edistää myös hallituksen koko hallituskauden jatkunutta ekologista verouudistusta. Kela-maksu on kohdistunut suoraan työntekijän palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ratkaisu keventää siten työnteon kokonaisveroastetta.

Sinivihreä hallitus korotti ympäristöveroja vuoden 2008 budjetissaan noin 300 miljoonalla eurolla. Vaalikaudella työhön kohdistuvaa verotusta on kevennetty 870 miljoonalla eurolla. Kela-maksun poiston työnteon veroastetta keventävä nettovaikutus on noin 830 miljoonaa euroa. Nyt tehdyillä päätöksillä ympäristöveroja korotetaan 750 miljoonalla eurolla 2011 alkaen taantuman hellitettyä.

Verotuksen painopistettä on siirretty työnteon verottamisesta ympäristön ja kulutuksen verottamiseen. Maksettuihin ympäristö- ja kulutusveroihin työnantaja ja kuluttaja pystyvät vaikuttamaan vähentävästi ympäristöystävällisillä valinnoilla.

Ympäristöverojen korotukset ja työntekoon kohdistuvien verojen laskemiset on toteutettu suhdannepoliittisesti oikea-aikaisesti. Näin verotuksen rakenteellisesta uudistamisesta on saatu myös maksimaalinen elvyttävä vaikutus.

Kansaneläkemaksun poiston vaikutuksen kompensoiminen energiaverotuksessa

Veronkorotukset lisäävät energiaverojen kokonaisverokertymää neljänneksellä eli noin 750 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen kohdistuvat pääosin elinkeinoelämälle (515 milj. euroa) ja jossain määrin myös kotitalouksille (235 milj. euroa). Maatalouden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn energiaveronpalautusta kasvatetaan (n. 35 milj. euroa) siten, että maatalouden energiaverorasitus ei oleellisesti kasva.

Liitetaulukko http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2009/ kehysriihi-240309/fi.pdf

Muutokset lisäävät kuluttajien energiamenoja keskimääräisessä kerrostaloasunnossa 1,7 euroa kuukaudessa ja sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa 16,5 euroa kuukaudessa.

Muita verolinjauksia

Alkoholiveroa korotetaan 1.10.2009 lukien 10 prosentilla. Euromääräisesti korotus painottuu väkeviin alkoholijuomiin. Veronkorotus lisää valtion verotuottoja arviolta 70 miljoonalla eurolla.

Jo aiemmin päätetyn mukaisesti elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti alenee 5 prosentilla 12 prosenttiin 1.10.2009 lukien.

Hallitus voi myös tukea kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevien palkkaratkaisujen syntyä jatkamalla tuloverotuksen kevennyksiä maltillisesti vuonna 2010.

Hallituksen menolinjauksia

Maailmanlaajuisen taantuman tuoman verotulojen supistumisen johdosta hallitus on erityisen maltillinen pysyvissä menolisäyksissä. Paineet menotason hillitsemiseksi tulevina vuosina ovat suuret.

Valtiontalouden menotasoa ei kehyspäätöksellä leikata, mutta uusien menopaineiden kattamiseen on varauduttava menokehyksen sisäisillä siirroilla. Taloustilanteen vaatiman liikkumatilan luomiseksi ja politiikan painopistemuutosten mahdollistamiseksi hallitus valmistelee menokehyksen sisällä vuoden 2010 budjettiesitykseen yhteensä 200 miljoonan euron uudelleenkohdennukset.

Näin syntyvää liikkumavaraa kohdennetaan mm. aikuiskoulutuksen uudistamiseen, aktiivitoimenpiteiden lisäämiseen, maahanmuuttopolitiikan tarpeisiin sekä talouden tulevaa kasvupotentiaalia vahvistaviin t&k- ja muihin investointeihin.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajien aktiivituki toteutetaan vuoden 2010 alusta.

Lisäksi hallitus on päättänyt EU:n niin kutsutun maatalouden terveystarkastuksen kansallisesta rahoittamisesta.

Hallitus toteuttaa työmarkkinajärjestöjen eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat esitykset (ns. sosiaalitupo) 1.1.2010 lukien. Muutosten voimaantulon arvioidaan lisäävän ansioturvan menoja 89 miljoonalla eurolla ja työmarkkinatukimenoja 11 miljoonalla eurolla sekä vähentävän perusturvan osalta menoja vajaalla 1 miljoonalla eurolla. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän näiden muutosten vuoksi yhteensä 12 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Kehysten ulkopuolisten finanssisijoitusten, valtionvelan korkomenojen, kansaneläkemenojen rahoituksen, työttömyysturvan ja asumistuen määrärahat kasvavat nopeasti heikentyneen suhdannetilanteen myötä. Kehyksen ulkopuolisten menojen arvioidaan vuonna 2010 ylittävän kevään 2008 kehyspäätöksessä olleen arvion noin 3,5 mrd. eurolla.

Valtionvelka kasvaa

Valtionvelan määrän oletetaan kasvavan tänä vuonna noin 64 mrd. euroon. Valtionvelka kasvaa ennusteen mukaan koko kehyskauden ja on vuonna 2013 noin 103 mrd. euroa, mikä vastaa 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden arvioidaan ennustelaskelmissa olevan alijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2011 alijäämän arvioidaan olevan 4,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hallitusohjelmassa on tavoitteena, että valtiontalouteen muodostuu yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaava rakenteellinen ylijäämä vaalikauden lopussa. Hallituksen politiikkariihen linjauksen mukaan tästä tavoitteesta voidaan suhdannesyistä tilapäisesti joustaa, jos samanaikaisesti tehdään julkista taloutta rakenteellisesti vahvistavia päätöksiä. Rakenteellisia päätöksiä työurien pidentämiseksi valmistellaan tämän vuoden loppuun mennessä erillisissä työryhmissä.

Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö, p. (09) 160 33036

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhteistyöryhmä luovutti 23.3.2009 muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle ja elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Työryhmän mukaan korkeakoulujen pitäisi nykyistä enemmän kannustaa opiskelijoita ryhtymään yrittäjiksi. Opetuksen olisi tarjottava valmiuksia yrittäjän uralle, kannustettava innovaatioihin ja luotava edellytyksiä yritysten kasvulle. Työryhmä suosittaa, että yhteistyötä opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä tehostettaisiin korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden vahvistamiseksi. Muistio on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr10.pdf?lang=fi. Lisätietoja antavat ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen, p. (09) 160 77225, opetusministeriö ja ylitarkastaja Henri Kähönen, p. 010 60 64980, työ- ja elinkeinoministeriö.

Kuntajakolakityöryhmä luovutti 25.3.2009 muistionsa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kivinimelle. Työryhmä on valmistellut ehdotuksen uudeksi kuntajakolaiksi. Kuntajakolakia uudistettaisiin vastaamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) myötä nousseita uusia tarpeita ja muuttuneita olosuhteita. Erityisesti menettelyjä kuntajaon muuttamisen valmistelussa ja päätöksenteossa nopeutettaisiin ja yksinkertaistettaisiin. Laissa säädettäisiin erikseen omat menettelyt kokonaisten kuntien yhdistymiselle ja kunnan osan siirtämiselle toiseen kuntaan. Muistio on osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20090325Kuntaj/Kuntajakolakityoeryhmae_NETTIversio.pdf. Lisätietoja antavat hallitusneuvos Arto Sulonen, p. (09) 160 32219, ylitarkastaja Suvi Savolainen, p. (09) 160 32217 ja lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, p. (09) 160 32248, valtiovarainministeriö.

Tulvariskityöryhmä luovutti raporttinsa 26.3.2009 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Työryhmä ehdottaa lakia tulvariskien hallinnasta. Lain avulla vähennettäisiin tulvariskejä, ehkäistäisiin ja lievennettäisiin tulvavahinkoja sekä lisättäisiin varautumista tulviin. Laki koskisi vesistötulvia, meritulvia ja taajamien rankkasadetulvia. Tulvariskien hallinta sovitettaisiin yhteen vesistöalueen muun hoidon sekä alueiden käytön suunnittelun kanssa. Tulvariskien hallintaan kuuluisivat tulvariskien arviointi, tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä toimenpiteiden selvittäminen. Työryhmän mukaan tulvavahinkojen korvausjärjestelmää tulee kehittää niin, että vesistö-, meri- ja hulevesitulvista aiheutuvat rakennus- ja irtaimistovahingot voitaisiin korvata tulvatyypistä riippumatta kattavasti, selkein perustein ja vahingonkärsijän kannalta kohtuullisessa ajassa. Raportti on osoitteessa http:// www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2009/5FyKJCAD0/MMM-57142-v1-Tulvariskityoryhman_raportti_26_3_2009__lopullinen_3.pdf. Lisätietoja antavat vesihallintojohtaja Kai Kaatra, p. (09) 160 53355 ja lakimies Pekka Kemppainen, p. (09) 160 52249, maa- ja metsätalousministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.