Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 8/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.2.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 4/2009 vp) laiksi valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin. Lain nojalla valtio voi tehdä toimintakykyisiin ja vakavaraisuusvaatimukset täyttäviin talletuspankkeihin pääomasijoituksia merkitsemällä suomalaisen talletuspankin liikkeeseen laskeman pääomalainan. Valtio voi merkitä pääomalainoja enintään neljän miljardin euron määrään asti taikka valtion talousarviossa myönnettyjen määrärahojen tai valtuuksien puitteissa. Valtio saa merkitä vain sellaisen pääomalainan, jonka määrä vastaa enintään kahta prosenttia liikkeeseenlaskijan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädetyillä riskikertoimilla painotettujen erien tai konsolidoitujen erien kokonaismäärästä. Laissa säädetään ehdoista, jotka pääomalainan on täytettävä, jotta valtio saa sen lain nojalla merkitä. (VM osastopäällikkö Peter Nyberg 160 33055)

Esitys (HE 5/2009 vp) laeiksi valtion vakuusrahastosta annetun lain ja luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Valtion vakuusrahastosta annettuun lakiin lisätään säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin velvoittamisesta tukihakemuksen tekemiseen Valtion vakuusrahastolle. Jos pankki ei tee hakemusta valtioneuvoston asettamassa määräajassa, sen osakkeet ja pääomalainat voidaan lunastaa rahastolle täyttä korvausta vastaan, ottaa pankki näin valtion haltuun ja varmistaa tukihakemuksen tekeminen. Osuuspankeissa ja säästöpankeissa lunastus kohdistuu osakkeiden sijasta pankkien liiketoimintaan. Lakiin lisätään myös säännös, joka oikeuttaa valtioneuvoston rahoitusmarkkinoiden häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi rajoittamaan määräajaksi luottolaitosten ja eräiden muidenkin rahoitusmarkkinoilla toimivien toimintaa sekä päättämään arvopapereita koskevassa kaupankäynnissä noudatettavia menettelytapoja koskevista rajoituksista tai kielloista. (VM hallitusneuvos Pekka Laajanen 160 33040)

Esitys (HE 6/2009 vp) laiksi tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista. Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista vuosilta 2009 ja 2010 tehtävien poistojen enimmäismäärät korotetaan kaksinkertaisiksi säännönmukaisten poistojen enimmäismääriin verrattuna. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2009 sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt ehdotetun huojennuksen. Lain voimaantuloajankohdasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lakia sovellettaisiin verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen. (VM neuvotteleva virkamies Jari Salokoski 160 33166)

Esitys (HE 7/2009 vp) yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Yliopistolainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Uusi yliopistolaki korvaa vuodelta 1997 olevan yliopistolain. Lailla lisätään yliopistojen taloudellista autonomiaa muodostamalla nykyisin valtion tilivirastoina toimivista yliopistoista itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Yliopistojen siirtyessä valtiosta erillisiksi oikeushenkilöiksi yliopistojen henkilöstön palvelussuhde muutetaan virkasuhteesta työsuhteeksi. Henkilöstön asema turvataan siirtymävaiheessa. Yliopistolain voimaanpanosta annetaan erillinen laki, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2009. Yliopistolaki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. Uusien yliopistojen on tarkoitus järjestäytyä syksyn 2009 aikana ja uuden yliopistolain mukaisen toiminnan on tarkoitus alkaa 1.1.2010. Samalla muutetaan myös opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettua lakia sekä arkistolakia, rikoslakia ja konkurssilakia, jotka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (OPM hallitusneuvos Eerikki Nurmi 160 77077)

Esitys (HE 8/2009 vp) laiksi Opetusalan koulutuskeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Lailla oikeutetaan valtioneuvosto luovuttamaan Opetusalan koulutuskeskuksen hallinnassa oleva omaisuus ja liiketoiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana on koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä muu liiketoiminta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (OPM vanhempi hallitussihteeri Matti Hietanen 160 77008)

Esitys (HE 9/2009 vp) laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta saavutettu neuvottelutulos Suomen ja Euroopan yhteisöjen komission välillä. Vuoden 2009 alusta lukien Suomen pohjoisen tuen alueella kansallisena tukena voidaan myöntää tuotannosta irrotettua sika- ja siipikarjatalouden tukea sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta. Lisäksi viitemäärän korottamista koskeva säännös muutetaan vastaamaan tukikelpoisten eläinyksikköjen enimmäismääriä eri tukialueilla. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettuun lakiin lisätään säännös jo vahvistetun tuotannosta irrotetun tuen tai rakennemuutoskorvauksen viitemäärän alentamisesta tai sen peruuttamisesta. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Esitys (HE 10/2009 vp) laiksi yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta. Lakia yksityisestä terveydenhuollosta muutetaan siten, ett usean läänin alueella toimiva yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottaja voi hakea toimintaansa valtakunnallisen luvan. Nykysäännösten mukaan tällaisen usean läänin alueella toimivan palvelujen tuottajan tulee hakea ja saada lupa toimintaan erikseen jokaiselta lääninhallitukselta, jonka alueella se toimii. Valtakunnallisen luvan myöntävästä viranomaisesta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että valtakunnallisen luvan myöntävänä viranomaisena on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Lääninhallitukset myöntävät edelleenkin luvat muille yksityisille terveydenhuollon palvelujen tuottajille. Lisäksi yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa mainittujen toimivaltaisten viranomaisten nimet korjataan vuoden 2009 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan organisaatiouudistusten vuoksi siten, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen sijasta laissa mainitaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen sijasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Esitys (HE 11/2009 vp) työnantajan kansaneläkemaksun alentamista koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi. Työnantajien kansaneläkemaksua alennetaan 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta 2009. Maksu poistuu käytännössä kokonaan alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta. Maksun alennus koskee myös kuntia ja muita julkisen alan työnantajia. Valtion perusrahoitusosuutta kansaneläkkeistä korotetaan 53 prosentista 76 prosenttiin. Lait olisivat voimassa vuoden 2009 loppuun. Vuoden 2010 alusta kansaneläkemaksu on tarkoitus poistaa pysyvästi. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 lisätalousarvioesitykseen. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Esitys (HE 12/2009 vp) laiksi sairausvakuutuslain 18 luvun 13 §:n muuttamisesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että vuoden 2009 alusta toteutettu sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahan korotus ei muuta valtion osuutta edeltävän etuuden perusteella määrättävien vähimmäismääräisten päivärahojen rahoituksessa. Lakia sovellettaisiin 1.1.2009 lukien. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.2.2009 seuraavat lait:

Laki yhdenvertaisuuslain 2 §:n muuttamisesta (HE 82/2008 vp). Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kielto laajennetaan osittain koskemaan yksityishenkilöiden välisiä suhteita, kun kysymys on yleisesti saatavilla olevien asuntojen, muun irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjoamisesta yleisölle. Yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvat oikeustoimet jäävät kuitenkin edelleen lain soveltamisalan ulkopuolelle. Laki tulee voimaan 1.3.2009. (OM lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma 160 67672)

Tasavallan presidentti jätti vahvistamatta lain Ahvenanmaan itsehallintolain 30 §:n muuttamisesta (HE 54/2008 vp). Eduskunta on hyväksynyt esitykseen sisältyvät lait. Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan vastaukseen sisältyneet lain kuluttajaneuvonnasta sekä lain Kuluttajavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja määrännyt ne tulemaan voimaan 1.1.2009. Lakia Ahvenanmaan itsehallintolain 30 §:n muuttamisesta ei voida vahvistaa ilman Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntää. Maakuntapäivät on 30.1.2009 päivätyllä kirjelmällä ilmoittanut, että maakuntapäivät ei hyväksy esitykseen sisältyvää lakia Ahvenanmaan itsehallintolain 30 §:n muuttamisesta. (OM neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam 160 67686)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.2.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen pysyvälle edustajalle suurlähettiläs Jan Storelle tai hänen estyneenä ollessaan pysyvän edustajan sijaiselle Marja Rislakille myönnetään valtuudet allekirjoittaa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden väliaikainen talouskumppanuussopimus, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Itä-Afrikan yhteisön kumppanuusvaltioiden talouskumppanuussopimuksen puitteet muodostava sopimus sekä itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden talouskumppanuussopimuksen puitteet. Sopimustekstit (13314/08, 13731/08 ja 17476/08) ovat luettavissa neuvoston julkisessa asiakirjarekisterissä. (UM lähetystöneuvos Ulla-Maija Finskas 160 56225)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 20.2.2009 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta: maakuntalaki elintarvikelain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki elatustukilain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki elatusturvaa koskevien valtakunnan säädösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain kumoamisesta ja maakuntalaki sosiaalihuollon suunnittelusta ja maakunnanosuuksista annetun maakuntalain 11 §:n muuttamisesta. Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt mainitut maakuntalait. (OM neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam 160 67686)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.2.2009 seuraavat nimitysasiat:

Alivaltiosihteeri Markus Lyra ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 15.2.2010 lukien. (UM hallintojohtaja Maarit Jalava 160 55400)

Canberran suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Glen Lindholmin edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.12.2009, Madridin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Maija Lähteenmäen, Haagin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Mikko Jokelan, Pretorian suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Heikki Tuunasen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2009, Tukholman suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Alec Aallon edustuston päällikön tehtävän päättyminen 14.2.2010, Addis Abeban suurlähetystön päällikön ja ulkoasiainneuvos Kirsti Aarnion edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2009. (UM hallintojohtaja Maarit Jalava 160 55400)

Madridin suurlähetystön päällikkö, ulkoasiainneuvos Maija Lähteenmäki Canberrassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.1.2010 lukien, ulkoasiainministeriön itäosaston apulaisosastopäällikkö, ulkoasiainneuvos Klaus Korhonen Haagissa (Alankomaat) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään, ulkoasiainneuvos Markku Keinänen (Lontoo) Madridissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään, ulkoasiainministeriön apulaisprotokollapäällikkö, ulkoasiainneuvos Tiina Myllyntausta Pretoriassa (EteläAfrikka) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2009 lukien, ulkoasiainneuvos Markus Lyra (ulkoasiainministeriö) Tukholmassa (Ruotsi) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 15.2.2010 lukien ja ulkoasiainneuvos Leo Olasvirta (ulkoasiainministeriö) Addis Abebassa (Etiopia) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2009 lukien. (UM hallintojohtaja Maarit Jalava 160 55400)

Managuan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Eija Rotisen sivuakkreditointi Costa Ricaan, El Salvadoriin ja Panamaan. (UM hallintojohtaja Maarit Jalava 160 55400)

Laamanni Lars Karlsson Uudenmaan käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.1.2010 lukien, hovioikeudenneuvos Risto Juhani Hänninen Helsingin hovioikeuden hovioikeudenlaamannin virkaan, hovioikeudenneuvos Riitta Marja-Leena Virolainen Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan, määräaikainen hovioikeudenneuvos ja käräjätuomari Seppo Juhani Ovaskainen Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.3.2009 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Hovioikeudenneuvos Jouko Juhani Rantanen Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.4.2009 lukien, käräjätuomari Tuula Hannele Myllykangas toiseksi täytettävään virkaan ja käräjätuomari Risto Kalervo Tikka Vantaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.3.2009 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Maavoimien esikuntapäällikön, kenraalimajuri Arto Tuomas Rädyn määrääminen operaatiopäälliköksi, kenraalimajuri Juha Osmo Kilpiän määrääminen maavoimien esikuntapäälliköksi ja hänen nimittäminen kenraalin virkaan viiden vuoden määräajaksi 1.8.2009, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin, kenraalimajuri Pertti Olavi Salmisen määrääminen erityistehtävään Pääesikunnassa 1.6.2009 lukien ja sotilasedustajan tehtävään Suomen pysyvään edustustoon Euroopan unionissa ja edustustoon Pohjois-Atlantin liitossa (NATO) sekä Suomen pysyväksi sotilasedustajaksi EU:n sotilaskomiteassa ja sotilasedustajaksi NATOssa 1.8.2009 lukien asemapaikkana Bryssel ja hänen nimittäminen kenraalin virkaan 1.9.2009 lukien viiden vuoden määräajaksi ja Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtorin, prikaatikenraali Vesa Tapio Tynkkysen määrääminen Maanpuolustuskorkeakoulun rehtoriksi 1.6.2009 lukien. (PLM osastopäällikkö Eero Lavonen 160 88107)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 19.2.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Kasvihuonetuotannon tukitasoihin liittynyt virhe korjataan ja liitettä 3 täydennetään. Asetus tulee voimaan 25.2.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.2.2009 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Yhdistyneiden Kansakuntien Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) 53. istuntoon 2.-13.3.2009 New Yorkissa sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan jäsenet: kansanedustaja Heidi Hautala, kansanedustaja Elsi Katainen, ministerin poliittinen avustaja Martina Harms-Aalto, ministerineuvos Erik Lundberg ulkoasiainministeriö, yksikön päällikkö Sofie From-Emmesberger ulkoasiainministeriö, neuvotteleva virkamies Hannele Varsa sosiaali- ja terveysministeriö, ylitarkastaja Hanna Onwen-Huma sosiaali- ja terveysministeriö, ylitarkastaja Hannele Tanhua sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoasiainsihteeri Ann-Mari Fröberg ulkoasiainministeriö, projektiavustaja Charlotta Spolander ulkoasiainministeriö, pääsihteeri Tanja Auvinen Naisjärjestöt yhteistyössä, NYTKIS ry ja avustaja Sami Wacklin ulkoasiainministeriö. (UM lähetystöneuvos Timo Kantola 160 55480)

Puolustusvoimien materiaalin myynti. (PLM hallitusneuvos Jouko Tuloisela 160 88126)

Päätös määrätä työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Jatta Jussila valtioneuvoston esittelijäksi. (TEM hallitusneuvos Kari Mäkinen 010 60 63523)

Päätös määrätä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Hanna Kiiskinen valtioneuvoston esittelijäksi. (STM osastopäällikkö Jaana Koski 160 73786)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 19.2.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 6/2009) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (rikosoikeudenkäyntejä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta). Puitepäätösehdotuksen tarkoituksena on ehkäistä ja ratkaista rikosoikeudenkäyntejä koskevia toimivaltaristiriitoja ja siten välttää tarpeettomia päällekkäisiä rikosprosesseja ja tuomioita. Puitepäätösehdotus sisältää säännökset tietojenvaihtomenettelystä tilanteissa, joissa yhdessä jäsenvaltiossa havaitaan, että sen käsittelemän rikosasian kohteena olevilla tosiseikoilla on merkittävä kytkös toiseen jäsenvaltioon. Lisäksi ehdotuksessa on säännökset siitä, kuinka jäsenvaltioiden tulisi menetellä sopiakseen parhaiten soveltuvasta oikeuspaikasta, kun molemmissa on aloitettu samoja tosiseikkoja koskevat rikosoikeudelliset menettelyt. (OM apulaisosastopäällikkö Asko Välimaa 160 67700)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 7/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (elindirektiivi) ja toimintaohjelmaksi. Euroopan yhteisöjen komissio on 8.12.2008 tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista sekä elinsiirtoja koskevaksi toimintaohjelmaksi. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa ihmiselinten korkea laatu ja turvallisuus jäsenvaltioissa. Toimintaohjelman tarkoituksena on tiivistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja vaihtaa hyviä toimintatapoja elinten saatavuuden ja elinsiirtojärjestelmien parantamiseksi. (STM lääkintöneuvos Terhi Hermanson 160 73901)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 8/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU:n ympäristömerkkijärjestelmä). Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön ympäristömerkkijärjestelmän tarkistamiseksi (jäljempänä EU:n ympäristömerkkiasetus) annettiin 16.7.2008 ja se on osa laajempaa kestävyyspakettia. Ehdotuksella on tarkoitus korvata tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä 17.7.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1980/2000. Asetusehdotuksen yleisenä tavoitteena on tukea tuotteiden kestävää tuotantoa ja kulutusta sekä palveluiden kestävää tarjontaa ja käyttöä. Komissio esittää asetukseen muutoksia, joiden avulla pyritään yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan kriteereiden laadintaan sekä tekemään merkin käyttöönotto houkuttelevammaksi yrityksille. Suurimmat muutosehdotukset liittyvät soveltamisalan laajentamiseen, ennakkotarkastusmenettelyn keventämiseen sekä maksujärjestelmän muuttamiseen. Asetuksen soveltamisalaa (artikla 2) ehdotetaan laajennettavaksi poistamalla aikaisemmin ollut rajoitus elintarvikkeista, lääkevalmisteista ja lääkinnällisistä laitteista. Asetusehdotus sisältää ristiriitaista tekstiä koskien hakemuksen ennakkotarkastusmenettelyn muuttamista rekisteröintimenettelyksi (resitaali 6, artiklat 9 ja 10). Lisäksi ympäristömerkin rekisteröinnistä ja käytöstä perittävää maksujärjestelmää (artikla 9) ehdotetaan muutettavaksi. (YM hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine 050 559 9142)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.2.2009 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto antoi erivapauden lähetystöneuvos, valtiotieteen kandidaatti Leo Olasvirralle ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran kelpoisuusvaatimuksista. (UM hallintojohtaja Maarit Jalava 160 55400)

Lähetystöneuvokset Markku Keinänen ja Leo Olasvirta ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkoihin 1.9.2009 lukien. (UM hallintojohtaja Maarit Jalava 160 55400)

Valtiotieteen lisensiaatti, erikoissuunnittelija Jukka-Pekka Takala oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntaneuvoksen virkaan 1.3.2009 lukien. (OM osastopäällikkö Jarmo Littunen 160 67783)

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja, MBA, PD Juha-Pekka Ojala työ- ja elinkeinoministeriön strategisen johtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.3.2009-28.2.2011, kuitenkin enintään metsäalan strategisen ohjelman toimikauden ajaksi. (TEM henkilöstöjohtaja Mikko Salmenoja 010 60 47986)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 18.2.2009 seuraavia asioita:

Valtiovarainministeriön päätös Senaatti-kiinteistöjen palvelu- ja muista toimintatavoitteista sekä tulostavoitteesta vuodelle 2009. Tuloutustavoite vuoden 2009 voitosta on vähintään 80 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä mahdollisten myyntivoittojen ja -tappioiden vaikutusta, ja mikä suoritetaan vuonna 2010. Voiton tuloutuksen tarkasta määrästä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Vuonna 2009 laitos tulouttaa valtion talousarvioon vähintään 296 miljoonaa euroa, josta valtion pääomalainojen korkoina ja lyhennyksinä 222 miljoonaa euroa, takausmaksuina 4,5 miljoonaa euroa ja tuloutuksena vuoden 2008 tuloksesta vähintään 80 miljoonaa euroa. (VM alivaltiosihteeri Juhani Turunen 160 33007)

Vuoden 2009 talousarvion yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien myöntämisvaltuuksien jakaminen lääninhallituksille. Valtion talousarviossa momentilla 29.80.34 oleva yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien 4 500 000 euron myöntämisvaltuus tammikuun 2009 kustannustasossa jaetaan lääninhallituksille seuraavasti: Etelä-Suomi 540 000 euroa, Länsi-Suomi 3 260 000 euroa ja Oulu 500 000 euroa. Opetusministeriön käyttöön valtuudesta jätetään 200 000 euroa, jonka jakamisesta päätetään myöhemmin. (OPM kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin 160 77021)

Ilmailulaitoksen palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä tulos- ja tuloutustavoite vuodelle 2009. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ilmailulaitoksen vuoden 2009 tulostavoitteeksi 29,4 miljoonaa euroa ja asettaa Ilmailulaitoksen tuloutustavoitteeksi 50 % vuoden 2009 tuloksesta, kuitenkin vähintään 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 tuloutusta pienentävänä tekijänä otetaan kuitenkin huomioon Helsinki-Vantaan lentoaseman korjaustöiden enintään 10 miljoonan euron määräiset kustannukset. (LVM neuvotteleva virkamies Juha Parantainen 160 28383)

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle vuonna 2009 maksettavan korvauksen perusteista. Korvaus jaetaan peruskorvaukseen ja lisäkorvaukseen. Peruskorvauksena maksetaan palvelun järjestäjän toimialueen asukasmäärän perusteella 0,76 euroa asukasta kohden. Lisäkorvaus 522 633 euroa kohdistetaan lääneille niiden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Läänit jakavat lisäkorvauksen palvelujen tuottajalle tarveharkintansa perusteella. Tarveharkinnan perusteita ovat palvelujen saatavuuden varmistaminen sekä neuvonnan kysyntä ja tarve. Läänit voivat harkitessaan jakaa lisäkorvauksen myös asukasluvun perusteella. Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen. Asetus tulee voimaan 25.2.2009. (TEM neuvotteleva virkamies Ulla Karhu 010 60 63547)

Vuoden 2008 talousarvion momentin 32.90.50 (Palkkaturva) arviomäärärahan ylittäminen 811 000 eurolla. Vuoden 2008 talousarvion momentille 32.90.50 on budjetoitu 22 000 000 euroa. Lisäksi momentin määrärahaan on myönnetty 2 000 000 euron ylityslupa. Vuoden 2008 määrärahaa on käytetty yhteensä 24 214 697,06 euroa. Maksetun palkkaturvan määrä ylitti ylityslupakin huomioon ottaen arvioidun määrän 214 697,06 eurolla. Momentin tilijaottelun kohdan 50.1. (Palkkaturva) käyttö oli 24 137 553,47 euroa ja ylittyi 810 553,47 eurolla. Eduskunnan päättämän enintään-määrärahan tilijaottelun kohdan 50.2. (Palkkaturvamenettelyyn liittyviä viranomaismaksuja, oikeudenkäyntikuluja ja konkurssikustannuksia) käyttö oli 77 143,59 euroa ja määrärahaa jäi jäljelle 595 856,41 euroa. Ylityksen määrää ei osattu aiempaa ylityslupaa haettaessa ennakoida oikein, koska joulukuussa palkkaturvaa maksettiin ennakoitua selvästi enemmän. Joulukuun osuus koko vuoden palkkaturvamenoista oli 22,4 prosenttia ja vielä kahden viimeisen viikon aikana joulukuussa palkkaturvaa maksettiin 2,3 miljoonaa euroa. Joulukuun palkkaturvasta 88 prosenttia maksettiin konkurssien yhteydessä, mikä on hyvin poikkeuksellinen määrä. Konkurssin yhteydessä palkkaturva pyritään maksamaan 14 päivän kuluessa konkurssin alkamisesta. (TEM neuvotteleva virkamies Mika Niemelä 010 60 62135)

Sitoumuksen antaminen valtionavustuksen maksamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Haminan Energia Oy:lle Summan tehdasalueen tuulipuistoinvestointia varten vuonna 2009 käytettävissä olevasta momentin 32.60.40 (Energiatuki) sitoumusvaltuudesta 5 076 000 euroa. Tuulivoimapuisto Summan tehdasalueelle, investoinniltaan 16 920 000 euroa (ilman alv), toteutetaan Haminan Energia Oy:n toimesta. Hanke ei ole taloudellisesti kannattava ilman investointitukea. Investointiavustus edistää tuulipuiston rakentamisen käynnistymistä, parantaa hankkeen kannattavuutta sekä pienentää hankkeeseen liittyviä uuden teknologian riskejä. Tuulipuiston rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 900 henkilötyöpäivää. Hanke lisää tuulivoiman tuotantoa noin 32 000 MWh/a. (TEM ylitarkastaja Jatta Jussila 010 60 64815)

Sitoumuksen antaminen valtionavustuksen maksamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Keuruun Lämpövoima Oy:lle Keuruun 4 MWe/15 MWt pienvoimalaitosta varten vuonna 2009 käytettävissä olevasta momentin 32.60.40 (Energiatuki) sitoumusvaltuudesta 5 400 000 euroa. Keuruun 4 MWe/15 MWt pienvoimalaitos, investoinniltaan 27 000 000 euroa (ilman alv), toteutetaan Keuruun Lämpövoima Oy:n toimesta. Hankkeen kannattavuus ilman investointitukea on välttävä. Investointiavustus edistää pienvoimalaitoksen rakentamisen käynnistymistä, parantaa oleellisesti hankkeen kannattavuutta sekä pienentää hankkeeseen liittyviä uuden teknologian riskejä. Pienvoimalaitoksen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 13 000 henkilötyöpäivää. Hanke lisää uusiutuvan sähkön ja lämmön tuotantoa. (TEM ylitarkastaja Jatta Jussila 010 60 64815)

Vuoden 2008 talousarvion momentin 33.60.33 (Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin) arviomäärärahan ylittäminen 5 730 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu erikoislääkärikoulutuksessa, erikoishammaslääkärikoulutuksessa ja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olleiden lääkärien koulutuskuukausien arvioitua suuremmista määristä. (STM finanssisihteeri Tuula Karhu 160 74354)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Poliisihallituksen alueellistamista selvittänyt lääninpoliisijohtaja Jorma Ahonen luovutti 17.2.2009 selvityksensä sisäasiainministeri Anne Holmlundille. Poliisihallituksen päätoimipaikka esitetään sijoitettavaksi Helsinkiin. Selvityksessä olivat mukana Mikkeli, Oulu, Turku ja Tampere sekä pääkaupunkiseutu. Helsinki osoittautui alueellistamisen arvioinnissa noudatettavien kriteerien perusteella parhaaksi sijoitusvaihtoehdoksi henkilöstön, poliisihallituksen sidosryhmäyhteistyön sekä erityisesti sisäiseen turvallisuuteen liittyvien poikkeustilanteiden johtamiseen liittyvän yhteistyön, tiedonkulun ja ohjauksen kannalta. Vaihtoehtoja arvioitiin useista näkökulmista. Mikkeli, Oulu ja Turku osoittautuivat selvityksessä parhaimmiksi vaihtoehdoiksi poliisihallituksen alueellisten yksiköiden sijoituspaikoiksi. Selvitys on osoitteessa http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/3409B97B4ACEA811C225755C003914B8/$file/042009.pdf. Lisätietoja antaa lääninpoliisijohtaja Jorma Ahonen, p. 071 875 2165, Itä-Suomen lääninhallitus.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan aluestrategiaa valmistellut työryhmä luovutti 18.2.2009 raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Strategiassa on arvioitu laajan hallinnonalan alueellisia vaikutuksia, linjattu yhteisiä tavoitteita ja koottu joukko yhteisiä hankkeita tasapainoisen alueellisen kehittämisen tueksi. Työryhmän mukaan hallinnonalan toiminnassa korostuu luonnonvarojen käyttö ja niistä huolehtiminen sekä monipuolinen läsnäolo alueilla. Perusarvoina pidetään alueiden erityispiirteiden ja asiakasryhmien tarpeiden tunnistamista, yhteistyötä ja asiakasvastuuta, hajautettujen ja paikallisten ratkaisujen ja verkostoitumiseen perustuvien mallien edistämistä. Aluestrategia vuosille 2009-2012 on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/5fDbuRA0h/5EFOu0ZW8/Files/CurrentFile/MMM_aluestrategia_2009.pdf. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, p (09) 160 52901 ja ylitarkastaja Laura Jänis, p. (09) 160 54256, maa- ja metsätalousministeriö.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö julkistivat 16.2.2009 selvityksensä happamien sulfaattimaiden haittojen vähentämisestä Suomessa. Selvityksen tavoitteena on löytää keinoja, joilla happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ympäristöongelmat saadaan mahdollisimman pieniksi. Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät ovat Suomessa ja ne ovat keskittyneet Länsi- ja Lounais-Suomeen. Selvityksessä esitetään toimenpiteitä, jotka liittyvät lainsäädäntöön, ohjelmiin ja tukijärjestelmiin, happamien sulfaattimaiden esiintymiseen ja haittoihin, happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen synnyn ehkäisyyn sekä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntaan. Selvitys on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=97584&lan=fi. Lisätietoja antavat vesihallintoneuvos Jaakko Sierla, p. 040 751 8417 ja ylitarkastaja Tiina Pääsky, p. 040 736 8239, maa- ja metsätalousministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.