Edilexissä on huoltokatko tiistaina 22.10.2019. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 6/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 3.2.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 1/2009 vp) vuoden 2009 lisätalousarvioksi. Tuloarvioiden vähennykset ovat nettomääräisesti 2 867 miljoonaa euroa, josta verotuloarvion osuus on 2 620 miljoonaa euroa. Hallinnonalojen määrärahoihin tehdään 2 738 miljoonan euron nettolisäys. Taloutta elvyttävien toimenpiteiden nettovaikutus on 662 miljoonaa euroa.

Vuoden 2009 lisätalousarvioesitys on siten 5,6 miljardia euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2009 ehdotetaan 8,0 miljardia euroa. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Esitys (HE 2/2009 vp) laiksi suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin. Laki on määräaikainen siten, että sen nojalla voidaan myöntää avustuksia vain vuonna 2009. Myönnettävillä avustuksilla tuetaan asuinrakennusten parannus- ja korjaustoimenpiteitä edellyttäen, että ne aloitetaan 1.2.-31.12.2009. Avustukset koskevat vain vuoden 2010 loppuun mennessä tehtäviä töitä. Avustuksia myönnetään sekä asunto-osakeyhtiöille että vuokrataloyhteisöille, mutta ei yksityisille kotitalouksille. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 040 014 3866)

Esitys (HE 3/2009 vp) laiksi korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi. Lain tavoitteena on rakennusalan työllisyyden edistäminen poikkeuksellisessa suhdannetilanteessa ja vuokra-asuntojen tarjonnan lisääminen kysyntäalueilla. Lain nojalla voidaan vuosien 2009 ja 2010 aikana hyväksyä vuokra-asuntojen rakentamista varten myönnettäviä lainoja tuettaviksi valtion korkotuella ja takauksella. Korkotukilainansaajien joukkoa ei rajata, vaan saajilta vaaditaan ainoastaan riittävät edellytykset lainan takaisinmaksamiseen. Korkotukilainalla rakennettaviin asuntoihin liittyy velvollisuus pitää asunnot vuokra-asuntoina kymmenen vuotta. Vuokrakäyttövelvoitteesta voi kuitenkin vapautua jo viiden vuoden kuluttua korkotukilainan hyväksymisestä, jos valtio vapautetaan kaikista lainaan liittyvistä velvoitteista. (YM hallitussihteeri Anna Simola 040 014 3873)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 5.2.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetus sisältää ulkoasiainministeriön hallintojohtajan ja talousjohtajan viran kelpoisuusvaatimukset ja nimittävän viranomaisen määrittelyn, diplomaattien koulutusohjelmaa ja kelpoisuusvaatimuksia koskevien säännösten muutokset sekä valinta- ja koulutuslautakunnan kokoonpanon tarkistuksen. Samalla muutetaan Ulkomaalaisvirastoa koskeva maininta viraston nimenmuutoksen mukaisesti Maahanmuuttovirastoksi. Asetus tulee voimaan 1.3.2009. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 160 55871)

Valtioneuvoston asetus rikoslain 1 luvun 7 §:n soveltamisesta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Asetus tulee voimaan samanaikaisesti ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sekä sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (723/2008) sekä rikoslain muuttamisesta annetun lain (724/ 2008) ja energialain 69 §:n muuttamisesta annetun lain (725/2008) kanssa. Asetus tulee voimaan 12.2.2009. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 160 55726)

Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä tarkoitetuista yhteyspisteistä. Asetuksella määrätään ne puitepäätöksessä edellytetyt yhteyspisteet Suomessa, joihin tietoja koskevat pyynnöt voidaan lähettää kiiretilanteissa. Yhteyspisteiksi nimetään keskusrikospoliisi ja Tullihallitus. Asetus tulee voimaan 12.2.2009. (SM poliisiylitarkastaja Marja Kartila 160 42850)

Valtioneuvoston asetus autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (5/2009) tulee voimaan 1.4.2009. Lain 34 d §:n voimaantulosta säädetään mainitussa laissa. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (VM lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola 160 33174)

Valtioneuvoston asetus arvonlisäverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (6/2009) tulee voimaan 1.4.2009. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (VM lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola 160 33174)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvolain 60 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (7/2009) tulee voimaan 1.4.2009. Asetus tulee voimaan 1.4.2009. (VM lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola 160 33174)

Valtioneuvoston asetus kiinteistötoimitusmaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 1 momentin muuttamisesta. Jollei enintään 1 000 euron suuruista kiinteistötoimitusmaksua suoriteta määräajassa, peritään maksun lisäksi viivästyskoron ja perimiskulujen sijasta viivästysmaksuna 45 euroa. Jos kiinteistötoimitusmaksu on suurempi kuin 1 000 euroa, perittävän viivästyskoron lisäksi peritään perimiskuluina 34 euroa. Jos viivästys on vähäinen, viivästysmaksu, viivästyskorko ja perimiskulut voidaan jättää perimättä. Asetus tulee voimaan 16.2.2009. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 160 52709)

Valtioneuvoston asetus sähkömarkkinoista. Asetuksella annetaan tarkentavat säännökset sähköverkkotoimintaan ja sähköntuotantoon liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä jakeluverkkoihin liittyneen pienimuotoisen sähköntuotannon siirtomaksuista. Asetuksella annetaan uudet menettelytapasäännökset niiden tilanteiden varalle, joissa verkonhaltija kieltäytyy asiakkaan liittämisestä tai siirtopalvelusta. Pienimuotoisen sähköntuotannon sääntelyä muutetaan siten, että sen tarvitseman mittauspalvelun kustannukset tulevat sähköntuotannon siirtomaksulle jakeluverkoissa aiemmin säädetyn hintakattosääntelyn piiriin. Muilta osin voimassaoleviin säännöksiin tehdään ainoastaan vähäisiä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.3.2009. (TEM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 010 60 64828)

Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Asetuksella annetaan tarkentavat säännökset sähkömarkkinoiden osapuolten tasevastuusta, sähköntoimitusten alkamiseen ja päättymiseen liittyvistä ilmoituksista, sähköntoimitusten selvityksestä sekä sähköntoimitusten mittauksesta sähköverkoissa ja kiinteistöjen sisäisissä verkoissa. Jakeluverkkojen asiakkaat siirretään vähintään 80 prosentin kattavuudella sähkönkulutuksen tuntimittauksen ja mittauslaitteistojen etäluennan piiriin. Verkonhaltijoille tulee velvollisuus ilman erillistä maksua saattaa asiakkaidensa sähkönkulutustiedot näiden hyödynnettäväksi sähköisessä muodossa samanaikaisesti kuin ne ovat asiakkaan sähköntoimittajan käytettävissä. Asiakaslähtöinen sähkönkulutuksen jousto huippukulutustilanteissa saatetaan nykyistä laajemmin osaksi sähköjärjestelmää ja laajamittaisesti myös jakeluverkkojen asiakkaiden ulottuville. Sähköntoimitusten selvitysmenettelyä tehostetaan. Asetukseen sisällytetään vuoden 2013 loppuun ulottuva siirtymäkausi, jonka kuluessa verkonhaltijoiden tulee toteuttaa mittausteknologian muutokset sekä mittaustiedon käsittelyyn liittyvät ohjelmistomuutokset. Asetus tulee voimaan 1.3.2009. (TEM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 010 60 64828)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 5.2.2009 seuraavat päätökset:

Päätös antaa eduskunnalle valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2009. Selonteossa arvioidaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja esitetään valtioneuvoston 2010-luvun loppupuolelle ulottuvat linjaukset. Selonteko on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Päätös hyväksyä, että valtion kokonaan omistama Solidium Oy -niminen osakeyhtiö jakautuu kahdeksi uudeksi vastaanottavaksi osakeyhtiöksi, joiden toiminimiksi tulee Solidium Oy ja Governia Oy. Jakautuminen toteutetaan osakeyhtiölain (624/2006) 17 luvun ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52c §:n säännöksiä noudattaen siten, että kaikki jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät ilman selvitysmenettelyä jakautumisessa syntyville uusille osakeyhtiöille ja samalla jakautuva Solidium Oy purkautuu (kokonaisjakautuminen). Lisäksi hyväksytään, että Suomen valtion Solidium Oy:lle myöntämä pääomalaina, velkapääomaltaan 48 000 000 euroa, jatkuu jakautumisen voimaantulon jälkeen ehdoiltaan muuttumattomana Governia Oy:n pääomalainana. (VNK neuvotteleva virkamies Ilpo Nuutinen 160 23011)

Päätös hyväksyä valtion virkamiesten vuosilomista tehty virkaehtosopimus. Valtiovarainministeriö ja valtion virkamiehiä edustavat keskusjärjestöt ovat 27.11.2008 tehneet virkaehtosopimuksen valtion virkamiesten vuosilomista. Lomapäivän käsitettä muutettiin. Lomapäivä on edelleen arkipäivä, mutta aikaisemmasta poiketen arkipäivänä ei sopimusta sovellettaessa pidetä lauantaita. Talvilomapidennysjärjestelmästä luovuttiin, ja talvilomapidennyspäivät sisällytettiin peruslomapäiviin. (VM neuvotteleva virkamies Lasse Kiivanen 160 34915)

Päätös hyväksyä virka- ja työehtosopimus ryhmähenkivakuutusta vastaavasta edusta. Valtiovarainministeriö sekä valtion henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat 23.1.2009 sopineet eräistä muutoksista valtion palveluksessa olevan henkilön kuoltua suoritettavaa ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua koskevaan virka- ja työehtosopimukseen. Muutokset vastaavat yksityisen alan ryhmähenkivakuutussopimuksen ehtoihin tehtyjä muutoksia. Muutokset koskevat sopimuksen korvaussummia. Sopimuksen asiasisältöön ei tullut muutoksia. (VM työmarkkinalakimies Jussi Luomajärvi 160 34965)

Päätös myöntää opetusministeri Henna Virkkuselle valtuus allekirjoittaa perustettavan TTY-säätiön säädekirja ja säännöt. Perustettavalle säätiölle on tarkoitus yliopistouudistuksen yhteydessä antaa yliopistolaissa säädettävät Tampereen teknillisen yliopiston tehtävät. (OPM hallitusneuvos Eerikki Nurmi 160 77077)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 5.2.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 1/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sekä ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (kahdenväliset sopimukset siviili- ja kauppaoikeuden sekä perheoikeuden alalla). Ehdotusten tarkoituksena on ottaa käyttöön menettely, jonka avulla yhteisö voi valtuuttaa jäsenvaltiot tekemään kolmansien valtioiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia tietyissä kysymyksissä, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi soveltamisala kattaa alakohtaiset sopimukset, jotka koskevat sopimusvelvoitteisiin ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavaa lakia. Asiasta päätetään neuvostossa määräenemmistöllä ja yhteispäätösmenettelyssä Euroopan parlamentin kanssa. Ehdotuksen neuvoston asetukseksi soveltamisala puolestaan kattaa alakohtaiset sopimukset, jotka koskevat tuomioistuimen toimivaltaa, tuomioiden ja oikeuden päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioliittoa, vanhempainvastuuta ja elatusvelvollisuutta koskevissa asioissa sekä elatusvelvollisuutta koskevissa asioissa sovellettavaa lakia. Päätös edellyttää neuvostossa yksimielisyyttä ja Euroopan parlamenttia kuullaan. Ehdotettava valtuutusmenettely on identtinen, minkä vuoksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi käsitellä ehdotuksia samassa muistiossa. Ehdotukset kattavat kahdenväliset sopimukset jäsenvaltion ja kolmannen valtion välillä. Ehdotettava menettely ei ulotu monenvälisiin sopimuksiin. (OM lainsäädäntöneuvos Jaana Jääskeläinen 160 67747)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 2/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden pidättämien tullien perintäkustannusten jakamista koskevaksi sopimukseksi (omat varat; tullinkantopalkkio). Ilman ehdotettua sopimusta uudistetun tullikoodeksin mukaisessa keskitetyssä tulliselvityksessä vapaaseen liikkeeseen luovutettavasta tavarasta pidätettävä tullinkantopalkkio jäisi kokonaisuudessaan tullit kantavalle jäsenvaltiolle. Ehdotuksen tavoitteena on sopia kaikkia EU:n jäsenvaltioita sitovasti tullinkantopalkkion jakamisesta tasan keskitettyyn tulliselvitykseen osallistuvien tulliviranomaisten jäsenvaltioiden kesken silloin, kun tavara ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen yhdessä jäsenvaltiossa ja esitetään tulliviranomaisille ja lasketaan vapaaseen liikkeeseen toisessa jäsenvaltiossa. Ehdotettu sopimus edistäisi tullinkantopalkkion yhdenmukaista ja tasapuolisempaa jakamista jäsenvaltioiden kesken sopimuksessa tarkoitetuissa tilanteissa. Se tekisi tullinkantopalkkion jakamista koskevat jäsenvaltioiden tai niiden tulliviranomaisten kahdenväliset sopimusjärjestelyt tarpeettomiksi ja edistäisi myös nykyisen tullilainsäädännön mukaisen tavaran vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan yhteisöluvan käyttämistä. (VM finanssineuvos Sakari Alasalmi 160 34738)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 3/2009) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EMAS-järjestelmän uudistus). Ehdotus vahvistaa ympäristölainsäädännön noudattamisen valvontaa EMAS-rekisteröinnin edellytyksenä, tehostaa ja yhdenmukaistaa ympäristöraportointia, tukee ympäristöasioiden hallinnan parhaita toimintatapoja ja niiden yhdenmukaista soveltamista jäsenmaissa, yhdenmukaistaa akkreditointi- ja todentamissääntöjä, laajentaa järjestelmän maantieteellistä soveltamisalaa yhteisön ulkopuolelle sekä lisää kannustimia järjestelmän käyttöönotolle. Ehdotus myös yksinkertaistaa lainsäädäntöä, vahvistaa EMAS-järjestelmän yhteyttä muuhun ympäristölainsäädäntöön ja vähentää hallinnollista taakkaa. Muutosten tavoitteena on lisätä EMAS-järjestelmää soveltavien organisaatioiden määrää, saada EMAS-järjestelmä tunnustettua ympäristöjärjestelmien vertailukohdaksi, antaa muita ympäristöjärjestelmiä soveltaville organisaatioille mahdollisuus täydentää vaiheittain järjestelmänsä EMAS-järjestelmäksi sekä saada aikaan vaikutuksia myös EMAS-rekisteröityjen organisaatioiden ulkopuolella. Erityistä huomiota kiinnitetään pienten organisaatioiden (pk-yritykset ja viranomaisyksiköt) tarpeisiin. Ehdotus korvaisi nykyisen EMAS-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 762/2001 organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään). (YM ympäristöneuvos Antero Honkasalo 050 525 0892)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 5.2.2009 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainsihteerit Mari Neuvonen, Satu Suikkari-Kleven, Kirsikka Lehto-Asikainen, Tito Gronow, Outi Hyvärinen, Vesa Häkkinen, Jyri Järviaho ja Pekka Kaihilahti ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkoihin 1.3.2009 lukien. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 160 55410)

Valtioneuvosto myönsi ulkoasiainneuvos Aleksi Härköselle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virasta 2.3.2009-29.2.2012 tasavallan presidentin Tarja Halosen ulkopoliittisena neuvonantajana toimimista varten. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 160 55410)

Määräaikainen johtaja Sini Kristiina Toivila Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston johtajan määräaikaiseen virkaan 1.3.2009-31.12.2009. (OM hallitussihteeri Mika Risla 160 67943)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 5.2.2009 seuraavia asioita:

Puolustusvoimien hankinta - kuljettajaopetuksen ja -koulutuksen puitesopimukset, 2 osuus. (PLM neuvotteleva virkamies Tuija Karanko 160 88281)

Reserviupseerikoulun ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Reserviupseerikoulu vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Reserviupseerikoulun päärakennuksen (rakennus 1) sekä huoltorakennuksen ja polkupyörävaraston perusparannus- ja uudisrakennushankkeen vuokrasopimuksen. Senaatti-kiinteistöjen hallitus on hyväksynyt hanketta koskevan investointiesityksen 18.12.2008. Hanke on arvioitu valmistuvaksi 30.12.2010. Vuokra-aika alkaa 1.1.2011. Hankkeen kustannusarvio on 12 740 000 euroa (alv 0 %, hintataso 11/2008). (PLM erityisasiantuntija Kai Heng 160 88227)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 30.1.2009

Hallituksen elvytyspaketin kokonaisvaikutukset 2 miljardia euroa

Hallitus sopi tänään 30.1.2009 kokonaisvaikutuksiltaan 2 mrd. euron elvytyksestä. Elvytyspaketin työllisyysvaikutukset ovat vähintään 25 000 henkilötyövuotta. BKT lisääntyy hallituksen elvyttävien päätösten seurauksena tänä ja ensi vuonna yhteensä noin prosentilla. Vuoden 2009 budjetin ja lisäbudjetin elvyttävä vaikutus on päätösten jälkeen komission vertailussa EU:n 27 jäsenmaan joukossa kolmanneksi suurin, 1,70 prosenttia BKT:sta, eli noin 3 miljardia euroa. Lisätalousarvion tavoitteena on kansainvälisen taloustaantuman seurauksena suhdannetyöttömyydestä kärsivien määrän minimointi sekä auttaminen vaikeiden aikojen yli. Painopisteenä ovat siten työllisyyttä suoraan edistävät toimet, kuten väyläinvestoinnit, rakentaminen sekä kela-maksun poisto. Toisena painopisteenä on koulutus ja tutkimus. Ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan määrärahoja lisätään.

Työllisyys: Rakentaminen, väylät ja kela-maksun poisto

Taloudellisen tilanteen nopean heikkenemisen vaikutuksia vaimennetaan elvyttämällä rakennus ja korjaustoimintaa, lisäämällä ja aikaistamalla väyläinvestointeja sekä alentamalla työvoimakustannuksia alentamalla työnantajan kansaneläkemaksua. Elvyttävien toimenpiteiden uudet työllisyysvaikutukset yltävät yhteensä vähintäänkin 25 000 henkilötyövuoteen. Tämän lisäksi aikaistettavien väylähankkeiden työllisyysvaikutus on kokonaisuudessaan 4 300.

Rakentamisessa taloudellinen aktiviteetti uhkaa heiketä kuluvan vuoden loppua kohden sitä mukaa, kun vireillä olevat hankkeet valmistuvat. Lisäbudjettiesityksen käynnistävän rakennustoiminnan elvytyshankkeiden kokonaiskustannukset ovat 1,3 mrd. euroa, josta maa- ja vesirakentamista noin 700 miljoonaa euroa ja talonrakentamista noin 600 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus nousee kokonaisuudessaan runsaaseen 17 000 henkilötyövuoteen, josta talonrakentaminen on runsas 10 000 ja maa- ja vesirakentaminen noin 8 000 henkilötyövuotta.

On ennakoitavissa, että elvytyspaketin työmarkkinamerkitys on nettomääräisesti suurimmillaan kuluvan vuoden loppupuolella sekä ensi vuonna.

Tiestön ja rataverkon parannuskohteet

Perustienpitoon lisätään 50 miljoonaa euroa. Lisäraha käytetään siltojen korjauksiin, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen, kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja muihin pienehköihin kohteisiin. Summaan sisältyy Kainuun kehittämisrahaa 4,2 miljoonaa euroa käytettäväksi muun muassa Tönölänsalmen sillan kunnostukseen.

Perusradanpitoon lisätään 21,5 miljoonaa euroa. Sitä käytetään mm. Kokemäki-Tampere rataosuuden parantamiseen, Kokkola-Ykspihlajan ratapihatoimintojen tehostamiseen, Harjavallan ratapihan muutostöihin sekä Kotkan Kotolahden satamaratapihan perusparantamiseen.

Väylähankkeita aiennetaan

Seuraavat väylähankkeet aiennetaan alkavaksi vuonna 2009:

Kt 51 Kivenlahti-Kirkkonummi, kokonaiskustannus 80 miljoonaa euroa
Vt 5 Päiväranta-Vuorela, kokonaiskustannus 90 miljoonaa euroa
Vt 14 Savonlinnan keskusta, kokonaiskustannus 135 miljoonaa euroa
Vt 6 Joensuun kohta, kokonaiskustannus 35 miljoonaa euroa
Porin Mäntyluodon väylän syventämistyö, kokonaiskustannus 9,2 miljoonaa euroa, käynnistää lisäksi Porin kaupungin 22 miljoonan euron investoinnin

Lisäksi toteutetaan Seinäjoki-Oulu -ratahankkeen jatkaminen. Lisäys 40 miljoonaa euroa rahoitetaan VR Oy:n rahoitusosuutena.

Lentoasemat, laajakaista ja vesistötyöt

Helsinki-Vantaan lentoaseman korjaustöihin kohdennetaan 10 miljoonaa euroa, investoinnin kokonaiskustannus on 24 miljoonaa euroa. Menot rahoitetaan pienentämällä Finavian tuloutusvaatimusta. Oulun lentoaseman matkustajaterminaalin laajennusinvestoinnin aloittamiseen vuonna 2009 esitetään 6 miljoonaa euron määrärahaa, investoinnin kokonaiskustannus on 21 miljoonaa euroa.

Laajakaistarakentamiseen osoitetaan 66 miljoonan euron sopimusvaltuus käytettäväksi valtionosuuden maksamiseen vuosina 2009-2015. Valtionosuus käynnistää yhteensä 198 miljoonan euron laajakaistainvestoinnit. Koko hankkeen vaikutus on 3000 htv.

Lisätään 4 miljoonaa euroa vesihuolto- ja vesistötöihin ja 0,2 miljoonaa euroa valtionapuna ns. Vesijärvihankkeeseen. Myös siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeisiin lisätään 2 miljoonaa euroa valtionapuna. Yhteensä näillä käynnistetään 24,4 miljoonan euron hankkeet.

Asuntojen uustuotantoa ja korjausrakentamista

Hallitus varaa 125 miljoonaa euroa valtuutta 10 prosentin korjausavustuksen myöntämiseen vuokra-asuntojen ja asunto-osakeyhtiöiden 1.2.-31.12.2009 alkaviin korjauksiin. Vuoden 2009 määrärahaksi arvioidaan 37 miljoonaa euroa. Avustusta ei myönnetä hankkeille, jotka saavat kotitalousvähennystä.

Hallitus esittää, että uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen sekä asuntojen korjaamiseen vuonna 2009 ja 2010 hyväksyttävien korkotukilainojen valtuutta lisätään 250 miljoonalla eurolla eli yhteensä 1 170 miljoonaksi euroksi. Ratkaisuun liittyy suhdanneluonteinen lyhytaikainen korkotuki vuonna 2009 ja 2010 aloitettavien uusien vuokra-asuntokohteiden kannustamiseksi (ns. välimalli). Tällä lisävaltuudella arvioidaan voitavan tukea vuosittain noin 2 000 uuden asunnon rakentamista.

Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla. Hankkeina ovat mm. vankilarakennusten peruskorjauksia, Mikael-koulun peruskorjaus ja laajennus Mikkelissä sekä Valtion taidemuseon Vermon varastotilojen peruskorjaus ja laajennus Espoossa.

Hallitus lisää peruskoulujen toteutusaikaista ja jälkirahoitteista peruskorjausvaltuutta 33 miljoonalla eurolla, josta toteutusaikaisena myönnettävien valtionosuuksien osuus on 13 miljoonaa euroa. Tästä aiheutuu valtiolle lisämenoja 9 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kokonaisuudessaan päätöksellä käynnistetään 77 miljoonan euron hankkeet. Kuntien sosiaalitoimen rakennusten eli päiväkotien ja vanhainkotien korjausavustuksiin kohdennetaan 9 miljoonaa euroa. Määräraha maksetaan toteutusaikaisena eli vuoden 2009 määrärahavaikutus on täydet 9 miljoonaa euroa. Tällä käynnistetään 21 miljoonan euron hankkeet.

Varaudutaan Svenska Teaternin peruskorjauksen avustamiseen jälkirahoituksella siten, että korjaustyöt voivat alkaa vuonna 2010 ja valtion rahoitusosuus on enintään 30 miljoonaa euroa.

Kertyneitä veikkausvoittovaroja käytetään 30 miljoonaa euroa elvyttäviin ja työllistäviin hankkeisiin jakosuhdelain mukaisesti jakautuen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen.

Työnantajien kela-maksun poisto vähentää kuntien menoja vuositasolla 248 miljoonaa euroa

Taloudellisen tilanteen heikkenemisen vaikutuksia pyritään vaimentamaan paitsi elvyttämällä rakennustoimintaa niin myös alentamalla yritysten työvoimakustannuksia poistamalla kansaneläkemaksu työnantajilta. Maksun poistamisen arvioidaan tukevan työvoiman kysyntää yhteensä noin 10 000 hengellä.

Alennus on tarkoitettu pysyväksi ja nopeasti voimaan tulevaksi. Kansaneläkemaksua alennetaan 1.4.2009 lähtien 0,8 prosenttiyksikköä ja se poistetaan kokonaisuudessaan 1.1.2010 alkaen.

Kela-maksun poisto on osa työmarkkinoiden kokonaispakettia, joka edistää velkaantumisen vastapainoksi julkisen talouden kestävyyttä nopeuttamalla eläkkeiden rahastointia. Työntekijöiden ja työnantajien palkansivukuluna maksamaa työeläkemaksua (TyEL-maksu) nostetaan nykyisestä 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain vuodesta 2011 vuoteen 2014.

Kansaneläkemaksun poisto vähentää työllistämisen kustannuksia taantumassa ja irtisanomisten uhatessa, erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa. Poisto ei ole yleinen verohelpotus työnantajalle. Kevennys kohdistuu suoraan työntekijän palkkaukseen. Yritys joka irtisanoo työntekijöitänsä, ei hyödy maksun poistosta irtisanottujen osalta.

Kunnat ovat suurena työllistäjänä yksi suurimpia Kela-maksun maksajia. Tänä vuonna kuntien menorasite kevenee 78 miljoonaa euroa. Nettovaikutus keventää ensi vuodesta lähtien kuntien maksurasitetta 248 miljoonaa euroa vuodessa pysyvästi. Tämä rasite siirtyy valtion kannettavaksi.

Sinivihreä hallitus on johdonmukaisesti siirtänyt verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen. Ratkaisu keventää työn verotuksen kokonaisveroastetta. Kela-maksun poistosta valtiontalouteen syntyvä vaje rahoitetaan pääosin elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Tarvittavat rahoituspäätökset tehdään vuoden 2009 keväällä valtiontalouden menokehyksistä päätettäessä.

Rakenteellisia uudistuksia tehtäessä eri ratkaisujen ajoituksella voidaan vaikuttaa suhdanteisiin. Veroja ja maksuja kannattaa alentaa matalasuhdanteessa tai taantumassa. Toisaalta kompensoivat nostot kannattaa tehdä normaalissa suhdanteessa tai nousukaudella Maksun poisto ei murenna perusturvan rahoitusta.

Koulutus, muutosturva sekä tutkimus- ja kehitystyö

Kasvavan työttömyyden vaikutuksia pyritään lieventämään lisäämällä opiskelijapaikkoja ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen yhteensä 2 150. Lisäyksellä on työttömyyttä alentava vaikutus täysimääräisesti siltä osin kuin se suuntautuu työttömiin. Koulutuksen suuntaaminen työttömyysuhan alaisiin estäisi ainakin osaksi työntekijän ajautumista työttömäksi. Lisäksi koulutettavan mahdollisuudet tulla työllistetyksi paranisivat koulutuksen jälkeen jopa merkittävästi avoimilla työmarkkinoilla. Oppisopimuskoulutus avataan myös korkeakoulutetuille.

Ammatilliseen koulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdennetaan yhteensä 10 miljoonan euron lisämääräraha. Ammatilliseen peruskoulutukseen lisätään valtionosuutta 3 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 750 opiskelijan lisäystä. Lisämääräraha kohdistuu erityisesti nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen, aikuisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä työnjohtokoulutuskokeilun laajentamiseen.

Ammatilliseen lisäkoulutukseen lisätään valtionosuutta 4 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 400 opiskelijatyövuoden lisäystä oppilaitosmuotoisessa lisäkoulutuksessa 2009-2011. Lisärahoitusta käytetään erityisesti sellaisen henkilöstön koulutustason nostamiseen, jolla ei ole lainkaan ammatillista koulutusta tai jonka koulutus on vanhentunut.

Kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen valtionosuutta lisätään 3 miljoonaa euroa, millä saavutetaan noin 1000 opiskelijapaikan lisäys 2009-2011 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa. Lisärahoitus kohdentuu erityisesti työmarkkinoilla olevan vanhan opistotutkinnon suorittaneen henkilöstön koulutustason nostamiseen ja työmarkkinakelpoisuuden turvaamiseen.

Panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan

Tekesin kautta yrityksille myönnettäviin tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan avustuksiin lisätään valtuutta 10 miljoonaa euroa ja määrärahaa 2 miljoonaa euroa toiminnan jatkuvuuden ja tason turvaamiseksi.

Julkiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, mm. VTT:n ja korkeakoulujen käyttöön, valtuutta lisätään 10 miljoonaa euroa ja määrärahaa 2 miljoonaa euroa.

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnettäviin lainoihin lisätään valtuutta 5 miljoonaa euroa ja määrärahaa 2 miljoonaa euroa.

Muutosturvaan ja työvoimakoulutukseen lisämäärärahaa

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisätään 7 miljoonaa euroa muutosturvan laajentamiseen lomautetuille. Lisäksi laajennuksen myötä lisääntyviin, luonteeltaan määräaikaisiin muutosturvan tehtäviin TE-toimistoissa lisätään 1,2 miljoonaa euroa. Työllistämis-, koulutus ja erityistoimien määrärahoja on tarkoitus käyttää mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa etupainotteisesti.

Työvoimakoulutukseen lisätään 10 miljoonan euron määräraha. Starttirahaa lisätään 5 miljoonalla eurolla uusien yritysten käynnistämiseksi.

Työllisyysperusteisiin investointeihin lisätään 5 miljoonan euron valtuus ja 1,5 miljoonan euron määräraha.

Työvoimapolitiikan määrärahojen riittävyyttä arvioidaan uudelleen myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Työvoimapoliittista koulutusta suunnataan myös akateemisesti koulutettujen tarpeisiin, esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamiin täsmäkoulutusohjelmiin sekä akateemisille suunnattuihin yhteishankintakoulutuksiin. Kaikki yritysten ja työhallinnon yhteishankintana järjestämät koulutushankkeet on varauduttu toteuttamaan.

Muita määrärahapäätöksiä

Ilmatieteenlaitoksen satelliittimaa-asemainfrastruktuurin kehittämiseen Sodankylässä varataan 3,2 miljoonaa euroa.

Öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjaukseen kohdennetaan 7 miljoonaa euroa. Menoihin haetaan korvausta öljysuojarahastosta.

Kertaluonteisiin puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan 10 miljoonaa euroa.

Oikeutta sitoutua EU:n rakennerahasto-ohjelmien hankkeisiin aikaistetaan ohjelmakauden lopusta vuodelta 2013 vuodelle 2009. Aikaistaminen lisää työllisyyttä ja tehostaa ohjelmien toimeenpanoa. Aikaistamisesta aiheutuu valtuuden 43,5 miljoonan euron ja määrärahan 6 milj. euron lisäys kuluvana vuonna. Lisäksi vuodelta 2007-2008 siirtyneitä varoja käytetään kuluvana vuonna elvytystarkoituksiin. Ohjelmakauden 2000-2006 käyttämättä jääneitä varoja budjetoidaan käytettäväksi 57 miljoonaa euroa.

Hallitus lisää energiatuen valtuutta 8 miljoonalla eurolla ja määrärahaa 2 miljoonalla eurolla. Määräraha käytetään nopeasti liikkeelle lähteviin, työllisyyttä parantaviin uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin.

Velkaneuvonnan määrärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla talous- ja velkaneuvonnan tarpeen kasvun vuoksi.

Tuotannollisten investointien poisto-oikeudet kaksinkertaistetaan määräaikaisesti

Hallitus haluaa kannustaa yrityksiä investoimaan lähivuosina eteen tulevat tarpeelliset investoinnit tänä ja ensi vuonna. Tuotantotoiminnassa käytettävien uusien rakennusten, koneiden ja laitteiden hankintamenoista vuosilta 2009 ja 2010 tehtävien poistojen enimmäismäärää korotettaisiin kaksinkertaiseksi säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Muutos koskisi tuotannollisessa toiminnassa käytettäviä uusia tehtaita ja työpajoja sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettäviä uusia koneita ja laitteita. Investointien poisto-oikeudet kaksinkertaistetaan vuosille 2009 ja 2010.

Vuoden 2009 verotuotot vähenevät n. 65 miljoonaa euroa ja vuoden 2010 verotuotot vähenevät n. 83 miljoonaa euroa. Nyt menetetyt verotulot pääosin kompensoituvat myöhemmin.

Elinkeino- ja maatalousharjoittajille verohelpotuksia

Pienituloisten elinkeinoharjoittajien asemaa parannetaan muuttamalla yksityisten elinkeinoharjoittajien ja maatalouden harjoittajien pääoma- ja ansiotulojakoa koskevia säännöksiä. Elinkeinon harjoittajan ja maatalouden harjoittajan jaettava yritystulo voitaisiin verovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. Säännöstä sovellettaisiin myös maatalouden harjoittajan verotusyhtymästä saamaan tulo-osuuteen. Tällä hetkellä nämä voivat valita jaettavasta yritystulosta tai veroyhtymän tulo-osuudesta pääomatulo-osuuden määräksi 10 tai 20 prosenttia nettovarallisuudesta. Muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa.

Peltojen siirtymistä aktiivista maataloutta harjoittaville edistetään säätämällä peltojen luovutusvoitot väliaikaisesti verovapaiksi. Verovapaus koskisi luonnollisen henkilön ja kuolinpesän 1.1.2010-31.12.2011 tekemiä luovutuksia, jotka tehdään aktiivista maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille. Verovapaus toteutetaan edellyttäen, ettei verovapaus ole ristiriidassa EY:n valtiontukisäännösten kanssa.

Lisätalousarvion vaikutukset valtiontalouteen

Lisätalousarvion yhteydessä tehdyillä päätöksillä valtion menoja lisätään ja hankkeita käynnistetään kokonaisuudessaan 1,2 miljardilla eurolla. Kela-maksun poisto pienentää jatkossa tuloja 833 miljoonaa euroa vuositasolla. Lisätalousarvion elvyttävien toimien vuoden 2009 valtiontalouteen tasapainoa heikentävä vaikutus on 912 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 kehysmenoja elvytyspäätökset kasvattavat 216 miljoonaa euroa.

Hallituksen toimet taantuman torjumiseksi kokonaisuudessaan

Kuluvan viikon aikana tehtyjen päätösten jälkeen hallituksen mittava toimenpidekokonaisuus kattaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan tuntuvan parantamisen, Euroopan elvyttävimpiin kuuluvan finanssipolitiikan sekä toimia suomalaisten lyhyen ja pitkän aikavälin luottamuksen lisäämiseksi.

Rahoitus

Rahoitusmarkkinaratkaisujen kokonaisvolyymi on 60,5 miljardia euroa. Se pitää sisällään pankkien varainhankinnan valtiontakuut, valtion pääomalainat pankeille, sekä yritysten ja viennin rahoitusinstrumentteja. Tavoitteena on, ettei yhtään työpaikkaa menetettäisi terveen yrityksen kansainvälisestä finanssikriisistä johtuviin rahoitusongelmiin.

Elvytys

Vuoden 2009 budjetin ja lisäbudjetin päätösperäisen elvytyksen taso on 1,70 prosenttia BKT:sta, eli n. 3 miljardia euroa. Suomen elvytyksen mittaluokka on kolmanneksi suurin 27 Euroopan unionin jäsenmaan joukossa.

Luottamus

Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima kasvaa huippuvauhtia osittain hallituksen toimenpiteiden seurauksena. Hallitus pehmentää toimillaan kansainvälisestä taloustaantumasta johtuvaa suhdannetyöttömyyttä. Työllisyyttä pidetään yllä ja työttömäksi joutuvista sekä lomautetuista pidetään huolta.

Velkaantumisen vastapainoksi hallitus tekee julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä lisääviä rakenteellisia toimia.

Takuueläke käyttöön vuonna 2011

Pienimpien eläkkeiden kohtuullisen tason turvaamiseksi hallitus sitoutuu ottamaan käyttöön ns. takuueläkkeen vuoden 2011 maaliskuun alusta lähtien. Takuueläkkeen rahoitukseen käytetään vuositasolla 111 miljoonaa euroa. Tämän päivän rahassa takuueläke olisi 685 euroa kuukaudessa.

Takuueläkkeellä turvataan pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso. Takuueläkkeen saajia olisi noin 123 000 eläkkeensaajaa. Takuueläkkeen mukaista lisää maksetaan henkilöille, joiden kokonaiseläke (ansioeläke ja kansaneläke) jää takuueläkkeen tason alle.

Perusturvaetuuksien indeksisuoja laajenee

Indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet eli vähimmäispäivärahat, lapsilisä, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan indeksiin. Ensimmäinen indeksikorotus tulee etuuksiin 1.3. vuonna 2011.

Vuosittainen indeksikorotus korjaa inflaation vaikutukset ja turvaa perusturvaetuuksien ostovoiman säilymisen. Suuri osa perusturvaan luettavista etuuksista on jo indeksisuojan piirissä.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Puolustusvoimien ruokahuollon kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen hankkeen ohjausryhmä luovutti 4.2.2009 raporttinsa puolustusministeri Jyri Häkämiehelle. Selvitys sisältää kattavan kokonaiskuvan eri vaihtoehdoista ja niiden toimeenpanosta. Selvityksessä ei oteta kantaa vaihtoehtojen keskinäiseen paremmuuteen eikä tehdä suosituksia valittavasta vaihtoehdosta. Vaihtoehtoisten toimintamallien selvittäminen liittyy puolustusvoimien toiminnan kustannustehokkuuden kehittämiseen ja talouden tasapainottamiseen sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamiseen hallinnonalalla. Puolustusvoimien ruokahuollon toimintamalleina on selvitetty toiminnan jatkamista nykyiseen tapaan osana puolustusvoimia, puolustusministeriön alaisen palvelukeskuksen perustamista, toiminnan yhtiöittämistä sekä palvelujen ulkoistamista. Toimintamallien arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota puolustusvoimien ruokahuollon järjestelyihin poikkeusoloissa. Selvitys on osoitteessa http://www.defmin.fi/files/1351/PURU_loppuraportti_030209.pdf. Lisätietoja antavat ylijohtaja Teemu Penttilä, p. (09) 160 88170 ja neuvotteleva virkamies Olli Suonio, p. (09) 160 88177, puolustusministeriö.

Perusopetuksen laatukriteereitä valmistellut työryhmä luovutti 4.2.2009 väliraporttinsa opetusministeri Henna Virkkuselle. Laatukriteereiden tavoitteena on perusopetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Työryhmän ehdottamia laatukriteerejä on kaikkiaan yksitoista ja ne liittyvät oppimisympäristöön, paikallisen opetussuunnitelman ja tuntijaon toteuttamiseen sekä opetuksen ja oppimisen prosesseihin. Niissä kiinnitetään huomiota muun muassa oppimisympäristön turvallisuuteen, lasten ja nuorten osallisuuden varmistamiseen, riittäviin henkilöresursseihin kouluissa sekä henkilöstön koulutukseen. Laatukriteerit ovat luonteeltaan suosituksia. Väliraportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/pop/liitteet/perusopetuksen_laatukriteerit.pdf. Lisätietoja antavat johtaja Eeva-Riitta Pirhonen p. (09) 160 77268, opetusministeriö ja työryhmän puheenjohtaja Liisa Souri, p. 0400 806 001.

Työryhmä luovutti Saaristoliikenteen palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen -raporttinsa 2.2.2009 liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmän tehtävänä oli määritellä saariston lauttaliikenteelle peruspalvelutaso, joka turvaa vähintään nykyisen tasoiset liikennepalvelut hallitusohjelman mukaisesti ja edistää saariston elinolojen ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Työryhmä ehdottaa Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoliikenteen kehittämiseksi muun muassa yhteysalusliikenteen maksuttomuutta kaikille ja tarjottavan palvelutason yhtenäistä määrittelyä. Lisäksi työryhmä ehdottaa Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenteen ja Tiehallinnon maantielauttaliikennepalvelujen hankintamenettelyjen kehittämistä kilpailun edistämiseksi ja vanhentuneen kaluston uusimisen nopeuttamiseksi. Raportti on osoitteessa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/788242. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Mikael Nyberg, p. (09) 160 28474, liikenne- ja viestintäministeriö.

Verkkolaskutusta selvittänyt työryhmä luovutti 29.1.2009 loppuraporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille. Työryhmän mukaan verkkolaskun käytön on oltava mahdollisimman sujuvaa, jotta se yleistyy myös pk-yrityksissä ja kuluttajien keskuudessa. Työryhmä pitää tärkeänä, että kuluttajia kannustetaan verkkolaskun käyttöönottoon. Kuluttajien tietämystä verkkolaskusta on myös edistettävä esimerkiksi kertomalla verkkolaskutuksen palvelutarjonnasta ja hyödyistä. Työryhmä esittää, että sähköisen laskutuksen sujuvuus on varmistettava verkkolaskun tarjoajien yhteistyöllä ja viestinvälitysmarkkinoiden toimivuutta kehittämällä. Raportti on osoitteessa http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/136/verkkolaskun_loppuraportti_lopullinen29012009b.pdf. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Taru Rastas, p. (09) 160 28588, liikenne- ja viestintäministeriö ja alivaltiosihteeri Juhani Turunen, p. (09) 160 32521, valtiovarainministeriö.

Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen -työryhmä luovutti 2.2.2009 raporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Työryhmän mukaan raskaana oleville naisille on säädettävä subjektiivinen oikeus päästä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin sekä sen edellyttämään päihdehoitoon. Vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumisen on oltava helppoa, ja asianmukaisia päihdepalveluita on tarjottava jo ennen raskautta. Työryhmän mukaan tahdosta riippumattomalla hoidolla ei voida korvata riittämättömiä päihdepalveluita, mutta vaihtoehtoa on käytettävä silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty. Lisäksi työryhmä korostaa päihdeongelmien ehkäisyn ja päihdetietoisuuden lisäämisen tärkeyttä sekä äitiysneuvoloiden roolin tärkeyttä päihteettömyyden tukemisessa. Raportti on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2009/02/hl1233566217271/passthru.pdf. Lisätietoja antaa johtaja Kari Paaso, p. (09) 160 74018, sosiaali- ja terveysministeriö.

Kauppapaikkojen kaavoituksen ja tonttipolitiikan vaikuttamista kaupan kilpailuolosuhteisiin selvittänyt selvityshenkilö luovutti 2.2.2009 raporttinsa asuntoministeri Jan Vapaavuorelle. Selvityshenkilö Matti Purasjoki toteaa, että kaavoitus on luonteeltaan julkinen kilpailunrajoitus. Kaavoitus ei sinänsä luo kilpailua, mutta se luo edellytyksiä kilpailulle. Tehokkain tapa vaikuttaa kaupan kilpailuun on kaavoittaa hyviä kauppapaikkoja riittävästi. Kaavoitusta varten laadittuja kauppaa koskevia palveluverkkoselvityksiä Purasjoki pitää kilpailun kannalta hyvinä, mutta muistuttaa, että valmistelussa mukana olevan elinkeinoelämän edustuksen tulisi olla jäävitön. Selvitys on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=97740&lan=fi. Lisätietoja antaa yliarkkitehti Katri Tulkki, p. 0400 143 968, ympäristöministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.