Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 5/2009

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 29.1.2009 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 232/2008 vp) laiksi rikoslain 24 luvun 1 §:n muuttamisesta. Rikoslakia muutetaan siten, että kotirauhan rikkomiseen voidaan syyllistyä myös tekstiviestejä lähettämällä. (OM lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa 160 67700)

Esitys (HE 233/2008 vp) laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laeilla säädetään uusista oikeussuojakeinoista, joita asianosainen voi käyttää oikeudenkäynnin viivästymisen estämiseksi tai hyvittämiseksi. Laeilla pannaan täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksesta aiheutuvat velvoitteet. Viivästymistä ennalta estävänä keinona otetaan käräjäoikeuksissa käyttöön asian kiireelliseksi määrääminen. Jälkikäteisenä keinona asianosaisella on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen hyvitys, jos oikeudenkäynti viivästyy yleisissä tuomioistuimissa. Hyvitys vastaisi ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä. Lisäksi hallinnollista taloudellista seuraamusta voidaan lieventää käsittelyn viivästymisen vuoksi. (OM lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen 160 67678)

Esitys (HE 234/2008 vp) laiksi passilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lakeihin tehdään ne lainsäädännölliset muutokset, joita toisen biometrisen tunnisteen eli sormenjälkien käyttöönotto Suomen passeissa ja muissa matkustusasiakirjoissa edellyttää. Passilain lisäksi muutetaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, ulkomaalaislakia ja ulkomaalaisrekisteristä annettua lakia. Samassa yhteydessä muutetaan myös löytötavaralakia. Laeilla säädetään muun muassa passin teknisestä osasta, sormenjälkien ottamisesta ja niiden lukemisesta, sormenjälkien rekisteröinnistä sekä rekisteröidyn sormenjälkitiedon käyttämisestä, luovuttamisesta ja suojaamisesta. Lisäksi tehdään muita pienempiä muutoksia passilakiin. EU:n passiasetus edellyttää, että jäsenvaltiot toteuttavat sormenjälkien lisäämisen passeihin viimeistään 28.6.2009. Valtioneuvoston lausuma; Sormenjälkirekisterin tietoturvallisuudesta tehdään viivytyksettä valtiovarainministeriön asiasta antaman ohjeen no 7/2003 (Tietoriskien arviointi) mukainen, erityisesti vakavat häiriötilanteet ja poikkeusolot kattava riskianalyysi, ja rekisterin tietoturvaa kehitetään analyysissa mahdollisesti esitettävien suositusten mukaisesti. Analyysiä tehtäessä otetaan huomioon rekisteristä vuonna 2007 tehty auditointi. (SM ylitarkastaja Heli Rajaniemi 160 42402)

Esitys (HE 235/2008 vp) laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laeissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin niistä perusteista, joilla Finanssivalvonta voi kieltää huomattavien omistusosuuksien hankkimisen luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, vakuutusyhtiössä ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisössä. Lisäksi laeissa säädetään nykyistä tarkemmin kieltämismenettelystä. Lisäksi kumotaan nykyisin luottolaitostoiminnasta annetussa laissa ja vakuutusyhtiölaissa olevat säännökset, joilla rajoitetaan luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan toimimista samaan konserniin kuuluvan toisen toimialan hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 21.3.2009. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 160 33064)

Esitys (HE 236/2008 vp) laeiksi ajoneuvolain muuttamisesta, ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä ja ajoneuvojen yksittäishyväksynnän väliaikaisesta järjestämisestä. Ajoneuvojen EY-tyyppihyväksyntävelvoite ulotetaan koskemaan kaikkia uusia autoja ja niiden perävaunuja. Yksittäin valmistettujen tai maahantuotujen uusien autojen ja niiden perävaunujen hyväksyminen liikenteeseen muutetaan tapahtuvaksi rekisteröintikatsastuksen sijasta yksittäishyväksynnöillä. Yksittäishyväksyntää ja sen väliaikaista järjestämistä koskevilla laeilla luodaan EY-tyyppihyväksymättömien ajoneuvojen yksittäishyväksyntämenettely Suomeen. Laki ajoneuvolain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 29.4.2009 ja laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä 1.1.2011. Laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän väliaikaisesta järjestämisestä on tarkoitettu tulemaan voimaan 29.4.2009 ja olemaan voimassa vuoden 2010 loppuun. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 160 28557)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 29.1.2009 seuraavat lait:

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (HE 105/2008 vp). Lakia täydennetään eräillä erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin talletettavia tietoja ja näiden tietojen luovuttamista koskevilla säännöksillä. Julkiseen tietopalveluun sisällytetään tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta ja syntymävuodesta sekä tieto ammattihenkilön ammattipätevyydestä. Lisäksi lääkemääräyksen antajan yksilöivästä tunnuksesta ja sen käytöstä säädetään lailla. Lisäksi säädetään kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille annettavasta, terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittävästä teknisestä tunnisteesta, rekisteröintinumerosta. Rekisteröintinumeroa tarvitaan muun muassa sähköiseen asiointiin liittyvässä terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisessa. Lakiin otetaan lisäksi säännökset, joiden perusteella keskusrekisteriin voidaan tallettaa eräitä lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijoita koskevia tietoja. Laki tulee voimaan 1.3.2009. (STM neuvotteleva virkamies Päivi Kaartamo 160 74353)

Laki lääkärin hyväksymisestä merimieslääkäriksi ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 24 a §:n muuttamisesta (HE 168/2008 vp). Lääkärin hyväksymistä merimieslääkäriksi koskevat asetustasoiset säännökset siirretään lain tasolle perustuslain edellyttämällä tavalla. Oikeuden toimia merimieslääkärinä myöntää 1.1.2009 aloittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Merenkulkulaitoksen sijasta. Oikeus voidaan myöntää laillistetulle lääkärille, jolle on Suomessa myönnetty oikeus harjoittaa lääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä ja joka on Suomessa suorittanut merimieslääkäreille tarkoitetun koulutuksen. Oikeus toimia merimieslääkärinä myönnetään toistaiseksi, eikä sitä sidota enää viiden vuoden määräaikaan. Merimieslääkärillä on velvollisuus suorittaa ammatillista täydennyskoulutusta riittävästi, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Oikeutta toimia merimieslääkärinä ei myönnetä nimettyyn toimipaikkaan. Merimieslääkärioikeudet saanut lääkäri voi toimia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eri toimipaikoissa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto pitää saatavilla luetteloa terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkityistä merimieslääkäreistä. Tämän vuoksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia muutetaan. Lait tulevat voimaan 1.3.2009. (STM hallitussihteeri Helena Korpinen 160 73860)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 29.1.2009 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus tulee voimaan 12.2.2009. Asetus tulee voimaan 12.2.2009. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 160 55726)

Tasavallan presidentin asetus Laosin kanssa kestävästä metsätalous- ja maaseutukehityshankkeesta tehdyn yhteistyösopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on tullut voimaan 9.1.2009. Asetus tulee voimaan 4.2.2009. (UM lähetystöneuvos Valtteri Hirvonen 160 56050)

Tasavallan presidentin asetus aluksen polttoaineen aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimus koskee aluksesta johtuvaa pilaantumisvahinkoa sopimusvaltion alueella ja talousvyöhykkeellä sekä torjuntatoimenpiteitä. Aluksen rekisteröidyllä omistajalla on velvollisuus vakuuttaa yleissopimuksen määräysten mukainen vastuunsa silloin, kun aluksen bruttovetoisuus on suurempi kuin 1 000. Vahingonkorvausvaatimus voidaan osoittaa suoraan vakuutuksenantajalle. Laki (685/2008) ja sopimus tulevat voimaan 18.2.2009. Asetus tulee voimaan 18.2.2009. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 160 28493)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.1.2009 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen tasavallan hallituksen ja Panaman tasavallan hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemelle tai hänen estyneenä ollessaan lähetystöneuvos Liisa Maunulalle. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 29.1.2009 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 18 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 29.1.2009 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus rikoslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (724/2008) tulee voimaan 12.2.2009. Asetus tulee voimaan 12.2.2009. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 160 55726)

Valtioneuvoston asetus ydinenergialain 69 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (725/2008) tulee voimaan 12.2.2009. Asetus tulee voimaan 12.2.2009. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 160 55726)

Valtioneuvoston asetus varainsiirtoverolain 14 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (1482/ 2007) tulee voimaan 1.2.2009. Asetus tulee voimaan 1.2.2009. (MMM lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola 160 52331)

Valtioneuvoston asetus valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta. Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset avustusvarojen käytön perusteista. Asetuksessa ei kuitenkaan esitetä aikaisempaan lainsäädäntöön nähden olennaisia muutoksia avustuksen kohteisiin eikä avustuksen käyttöä koskeviin ehtoihin. Avustusta myönnetään hankkeen muodossa tehtävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jonka tulokset ovat laaja-alaisesti hyödynnettävissä maaseudun kehittämisessä sekä maa- ja elintarviketaloudessa. Avustusta ei myönnetä toimintaan, jonka johdosta avustus muodostuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Avustuksen käytön ehtona on hankkeen tulosten julkaiseminen sekä, siltä osin kuin tuloksiin ei kohdistu immateriaalioikeuksia, niiden saattaminen laajaan jakeluun. Asetus tulee voimaan 1.2.2009. (MMM lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola 160 52331)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta. Tukea maksetaan Etelä-Suomessa tukialueilla A ja B liittymissopimuksen 141 artiklan ja komission päätöksen K(2008)696 perusteella. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan kasvintuotannolle kotieläintilan hehtaaritukena ja Etelä-Suomen erikoiskasvitukena (tärkkelysperuna ja avomaanvihannekset). Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta säädetään myöhemmin. Muut kotieläintalouden tuet maksetaan tuotantosidonnaisina. Puutarhataloudelle tukea maksetaan kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Etelä-Suomen kansalliseen tukeen arvioidaan tarvittavan yhteensä 90,36 miljoonaa euroa, josta tämän asetuksen mukaiseen tukeen arvioidaan tarvittavan 79,7 miljoonaa euroa. Myöhemmin tehtäviä päätöksiä varten arvioidaan tarvittavan 10,66 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 4.2.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta pohjoisesta tuesta. Tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueet) liittymissopimuksen 142 artiklan perusteella. Pohjoista tukea maksetaan kasvintuotannon tukena, kotieläintalouden tukena, kasvihuonetuotannon tukena ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Pohjoiseen tukeen arvioidaan tarvittavan yhteensä 258,5 miljoonaa euroa. Myöhemmin tehtäviä päätöksiä varten arvioidaan tarvittavan 56,9 miljoonaa euroa sekä myöhemmin päätettävä määrä sika- ja siipikarjatalouden tukea. Asetus tulee voimaan 4.2.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta. Lisäosaa voidaan maksaa tukialueiden A ja B viljelijöille, joilla on voimassa oleva ohjelmakauden 2000-2006 maatalouden ympäristötukisitoumus. Lisäosan maksaminen perustuu komission päätökseen K(2004)475 (muut. K(2005)4411). Ympäristötuen kansalliseen lisäosaan arvioidaan tarvittavan 0,20 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 4.2.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta. Lisäosaa maksetaan perusosana kaikelle osarahoitettua luonnonhaittakorvausta saavalle alalle sekä kotieläintilan korotuksena kotieläintiloille. Osarahoitetun luonnonhaittakorvauksen ja kansallisen lisäosan yhteismäärä voi olla Manner-Suomessa keskimäärin enintään 250 euroa hehtaarilta. Luonnonhaittakorvauksen kansalliseen lisäosaan arvioidaan tarvittavan 119,28 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 4.2.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta. Tukea maksetaan markkinoitavaksi viljeltävän ruoka- ja ruokateollisuusperunan tuotannolle sekä eräiltä osin siemenperunatuotannolle. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella maksetaan lisätukea. Perunantuotannon kansalliseen tukeen osoitetusta määrärahasta käytetään enintään neljä prosenttia eri tutkimuslaitoksille ja peruna-alan kehittäjäorganisaatioille perunantuotantoa, markkinoita ja markkinointia koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen. Perunantuotannon kansalliseen tukeen arvioidaan tarvittavan 7,2 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 4.2.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan enintään 350 euroa hehtaarilta. Tuen maksamisen oikeusperusta yhteisöoikeudessa on maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 182 artiklan (Kansalliset erityissäännökset) 3 kohdan kolmas alakohta. Sokerijuurikkaan kansalliseen tukeen arvioidaan tarvittavan 5,8 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 4.2.2009. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 29.1.2009 seuraavat päätökset:

Päätös nimetä tuomari Allan Rosas Suomen ehdokkaaksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomariksi 7.10.2009 alkavalle kuuden vuoden toimikaudelle. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Kare Halonen 160 22180)

Päätös nimetä hallintoneuvos Niilo Jääskinen Suomen ehdokkaaksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen julkisasiamieheksi 7.10.2009 alkavalle kuuden vuoden toimikaudelle. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Kare Halonen 160 22180)

Päätös nimetä tuomari Heikki Kanninen Suomen ehdokkaaksi Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomariksi 1.9.2009 lukien toimikauden loppuun 31.8.2010 saakka. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Kare Halonen 160 22180)

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä pääministeri Matti Vanhasen ja ministereiden Jyrki Katainen, Paavo Väyrynen, Liisa Hyssälä, Suvi Lindén, Paula Lehtomäki, Mari Kiviniemi, Stefan Wallin, Sirkka-Liisa Anttila, Tuija Brax, Jyri Häkämies, Anu Vehviläinen, Astrid Thors, Paula Risikko, Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb muutoksista sidonnaisuuksiin. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 160 24026)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko Suomen osallistumisesta ISAF-operaation tukitoimiin vaalien järjestämiseksi Afganistanissa vuonna 2009. Suomi valmistautuu vahventamaan ISAF-osallistumistaan noin 4 kuukauden määräajaksi noin 100 sotilaan osastolla Afganistanin pohjoisella komentoalueella. Suomen panokseksi on suunniteltu siviili-sotilas -yhteistoimintaryhmiä, suojausjoukkuetta ja kansallista tukiosaa. Selonteko on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (UM apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 160 55519)

Päätös Suomen esityksestä Euroopan yhteisöjen komissiolle pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta. Pohjoista tukea maksettaisiin C-tukialueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa liittymissopimuksen 142 artiklan perusteella. Tukijärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukea saavat tuotteet ryhmiteltäisiin kuuteen pääryhmään. Pohjoisen tuen maksun rajoitteita (maksettavan tuen ja tukikelpoisen tuotannon enimmäismäärät) ehdotetaan tarkasteltavaksi ryhmätasolla. Lisäksi ehdotetaan muutoksia yksikkötuen enimmäismäärien tarkasteluun. Sika- ja siipikarjatalouden tuet ehdotetaan kokonaisuudessaan irrotettavaksi tuotannosta vuoden 2009 alusta lukien samoin ehdoin kuin tukialueilla A ja B on päätetty tehtävän ja rakennemuutoskorvaus ehdotetaan otettavaksi käyttöön. Maidon tukijärjestelmään ehdotetaan muutoksia kiintiökauden 2009/2010 alusta (1.4.2009) lukien. Esitykseen ehdotetaan sisällytettäväksi pohjoisen tuen alueella nuoren viljelijän aloitustuen korotus sekä eräitä maatalouden investointitukeen haettavia poikkeuksia. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Päätös jakaa avustuksina Rahaautomaattiyhdistyksen tuotosta 302 500 000 euroa ja jättää jakamatta vuoden 2008 tuotosta 8 358 203,42 euroa. Avustukset jaetaan julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja täydentävien yleishyödyllisten järjestöjen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen sekä investointeihin. Avustuksilla muun muassa rohkaistaan järjestöjä kehittämään uusia toimintamuotoja ja pyritään järjestöjen toimintavalmiuksien parantamiseen. (STM ylitarkastaja Markus Seppelin 160 73828)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 29.1.2009 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 85/2008) eduskunnalle ehdotuksista neuvoston päätöksiksi (ensivaiheen talouskumppanuussopimukset, EPA). Sopimuksissa sovittaisiin Euroopan unionin sekä eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (Southern African Development Community, SADC), Itä-Afrikan yhteisön (East African Community, EAC), itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden (Eastern and Southern Africa States, ESA) ja Tyynenmeren alueen valtioiden välisen kaupan asteittaisesta ja vastavuoroisesta vapauttamisesta ja taloudellisen yhteistyön tiivistämisestä. (UM lähetystöneuvos Harri Sallinen 160 56361)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 86/2008) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (veropetosten torjuminen). Ehdotuksen tarkoituksena on selventää ehtoja, jotka koskevat jo voimassa olevaa maahantuonnin arvonlisäverovapautta, jota käytetään nykyään väärin petosjärjestelmissä. Lisäksi sen tavoitteena on antaa Verohallinnolle mahdollisuus periä arvonlisävero muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneilta toimijoilta, jos nämä ovat laiminlyömällä omat ilmoitusvelvoitteensa helpottaneet petosten tekemistä. (VM neuvotteleva virkamies Tiina Maisala 160 33205)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 29.1.2009 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari Anna Korhola puolustusministeriön vanhemman hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.2009-30.4.2011, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija on virkavapaalla. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 160 88120)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 29.1.2009 seuraavia asioita:

Palkkaussopimuksen tekeminen ulkoasiainministeriön alivaltiosihteerin Antti Sierlan kanssa. Sopimuspalkka on 8 970 euroa kuukaudessa 1.10.2008 lukien. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 160 55410)

Vuoden 2008 talousarviomomentin 25.10.50 (Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset) arviomäärärahan ylittäminen 5 150 000 eurolla. (OM talousjohtaja Harri Mäkinen 160 67600)

Vuoden 2008 talousarvion momentin 28.50.95 (Muilta eläkelaitoksilta saaduista ennakkotuloista maksettavat korkomenot) arviomäärärahan ylittäminen 1 922 476,71 eurolla. Momentilta suoritetaan valtion maksettavaksi tulevat korot liikaa saaduista ennakkotuloista viimeisenä eläkelaitoksena. Valtiokonttori suorittaa viimeisen laitoksen periaatteen (VILMA) mukaan myös muiden eläkelaitosten vastuulle kuuluvia eläkkeitä. Vastaavasti muut eläkelaitokset suorittavat viimeisenä laitoksena valtion eläkelain mukaisia eläkkeitä. Eläketurvakeskus tekee vuosittain edellistä vuotta koskevan selvittelyn, josta käy ilmi, kuinka paljon kukin eläkelaitos on suorittanut muiden eläkelaitosten vastuulla olevia eläkkeitä. Tämä selvittelyn perusteella määrätään seuraavan vuoden ennakot. Ennakot perustuvat aina arvioon. (VM työmarkkinalakimies Marja Isomäki 160 34945)

Yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeiden valtionosuuksien myöntämisvaltuuksien ja määrärahojen jakaminen. Valtion talousarvion momentilla 29.10.34 oleva yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeiden valtionosuuksien myöntämisvaltuus jaetaan lääninhallituksille seuraavasti: Etelä-Suomi 24 900 000 euroa, Länsi-Suomi 24 900 000 euroa, Itä-Suomi 8 000 000 euroa, Oulu 8 000 000 euroa ja Lappi 4 600 000 euroa. Opetusministeriön käyttöön valtuudesta jätetään 600 000 euroa, jonka jakamisesta päätetään myöhemmin. Em. valtuuteen sisältyvä toteutusaikaisena myönnettäviä valtionosuuksia koskeva 15 500 000 euroa valtuus jaetaan lääninhallituksille: Etelä-Suomi 4 250 000 euroa, Länsi-Suomi 1 900 000 euroa, Itä-Suomi 1 600 000 euroa, Oulu 2 650 000 euroa ja Lappi 4 600 000 euroa sekä 500 000 euroa opetusministeriölle myöhemmin jaettavaksi. Vuonna 2009 myönnettävien valtionosuuksien maksamiseen tarkoitettu 12 900 000 euron määräraha jaetaan lääninhallituksille seuraavasti: Etelä-Suomi 3 500 000 euroa, Länsi-Suomi 1 400 000 euroa, Itä-Suomi 1 400 000 euroa, Oulu 2 500 000 euroa ja Lappi 3 500 000 euroa sekä 600 000 euroa opetusministeriölle myöhemmin jaettavaksi. Vuosina 1999-2008 myönnettyjen valtionosuuksien maksamiseen tarkoitettu 36 100 000 euron määräraha jaetaan lääninhallituksille ja opetusministeriölle seuraavasti: Etelä-Suomi 3 450 000 euroa, Länsi-Suomi 4 550 000 euroa, Itä-Suomi 1 100 000 euroa, Oulu 1 750 000 euroa ja Lappi 750 000 euroa sekä opetusministeriö 24 500 000 euroa. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 160 77253)

Aikuiskoulutuksen perustamishankkeiden valtionavustusten myöntämisvaltuuksien ja määrärahojen jakaminen. Valtion talousarvion momentilla 29.30.52 oleva aikuiskoulutuksen perustamishankkeiden valtionavustusten myöntämistä koskeva 1 000 000 euron valtuus jaetaan lääninhallituksille seuraavasti: Etelä-Suomi 942 000 euroa ja Itä-Suomi 58 000 euroa. Momentilla oleva vuoden 2009 hankkeille tarkoitettu määräraha jaetaan lääninhallituksille seuraavasti: Etelä-Suomi 652 000 euroa ja Itä-Suomi 40 000 euroa. Ennen vuotta 2009 myönnettyjen valtionavustusten maksamiseen tarkoitettu määräraha jaetaan lääninhallituksille ja opetusministeriölle seuraavasti: Etelä-Suomi 95 660 euroa, Itä-Suomi 138 340 euroa ja opetusministeriö 74 000 euroa. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 160 77253)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla käytettävän myöntämisvaltuuden ja avustusvarojen osoittaminen eräiden maatalouden rakennetukien toimeenpanoa varten vuonna 2009. Työ- ja elinkeinokeskuksille osoitetaan myöntämisvaltuutta ja avustusvaroja käytettäväksi maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun asetuksen (299/2008) mukaisen aloitustuen ja maatalouden investointien tukemisesta vuonna 2009 annetun asetuksen (648/2008) mukaisten investointitukien toimeenpanoa varten. Myöntämisvaltuuden ja avustusvarojen osoittaminen koskee työ- ja elinkeinokeskuksilta 27.2.2009 mennessä haettavia aloitustukia ja 31.10.2008-9.1.2009 haettuja investointitukia. Korkotukilainojen myöntämisvaltuutta osoitetaan yhteensä 143 832 200 euroa, mistä 18 000 000 euroa aloitustukeen ja 125 832 200 euroa investointitukeen. Maatilatalouden kehittämisrahastosta avustusvaroja osoitetaan yhteensä 58 771 800 euroa, josta 6 000 000 euroa aloitustuen ja 52 771 800 euroa investointien avustuksiin. Aloitustuen avustuksessa ja eräissä investointiavustuksissa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuus on 45 prosenttia. (MMM neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen 160 52901)

Vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa momentille 30.20.61 (Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon) osoitetun 33 730 000 euron ja vuoden 2009 talousarviossa osoitetun 30 040 000 euron määrärahan siirtäminen maatilatalouden kehittämisrahastoon (MAKERA). (MMM vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Vuoden 2009 talousarviossa momentille 30.20.60 (Siirto interventiorahastoon) osoitettu 1 000 000 euron kiinteän määrärahan siirtäminen Maatalouden interventiorahastoon. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Sitoumuksen antaminen valtionavustuksen maksamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Suomen Hyötytuuli Oy:lle Raahen tuulipuiston laajennusta varten vuonna 2009 käytettävissä olevasta momentin 32.60.40 (Energiatuki) sitoumusvaltuudesta 6 300 000 euroa. Energiatuen määrä olisi enintään 28 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä investointikustannuksista, jotka hankkeen kustannusarvion mukaan ovat 22,5 miljoonaa euroa. Investointiin ei olisi tarkoitus energiatuen lisäksi osoittaa muita valtion avustuksia tai EU:n rakennerahastovaroja. Tuulipuiston laajennuksen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 2 500 henkilötyöpäivää. Hanke lisää tuulivoiman tuotantoa noin 36 000 MWh/a. (TEM ylitarkastaja Jatta Jussila 010 60 64815)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista. Vuoden 2009 alusta toimintansa aloittaneen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston maksullisista suoritteista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Asetus korvaa Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen. Asetuksessa määritellään maksulliset suoritteet sekä maksujen perusteet. Asetus tulee voimaan 1.2.2009 ja se on voimassa 28.2.2010 saakka. (STM johtaja Kari Paaso 160 74018)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 27.1.2009

Toimenpiteet rahoitusmarkkinoiden toiminnan edistämiseksi

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tänään 27.1.2009 Suomen rahoitusmarkkinoiden toiminnan edistämistä.

Pankkien huolena on viime aikoina ollut suuryritysten rahoitustarpeen tyydyttäminen. Nyt linjatuilla toimenpiteillä pyritään helpottamaan pankkien rahoitustilannetta, minkä toivotaan edistävän nimenomaan kotitalouksien ja pienempien toimijoiden rahoitushuoltoa. Pankeille luodaan siten paremmat mahdollisuudet tukea hallituksen talouspoliittisia pyrkimyksiä ylläpitää Suomen yritysten toimintaa, työllistämis- ja palkanmaksukykyä, sanoo rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Mari Kiviniemi.

Pankeille mahdollisuus valtion pääomalainaan

Hallitus antaa helmikuun alkupuolella eduskunnalle esityksen valtion pääomasijoituksesta talletuspankkeihin. Pankeille tarjotaan mahdollisuutta maksulliseen pääomalainaan. Pääomalaina voidaan lukea pankkien ns. ensisijaisiin omiin varoihin (Tier 1 pääomaan). Pääomalainalle maksetaan korkoa, joka on Suomen valtion 5 vuoden joukkovelkakirjalainan korko lisättynä 6 prosenttiyksiköllä.

Pääomalainaa ottava pankki joutuu sitoutumaan mm. maksamaan koron ennen osingonjakoa ja toteuttamaan merkittäviä liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjä vain valtion suostumuksella. Pankkien on lisäksi sitouduttava ylläpitämään luotonantoa kotitalouksille ja pk-yrityksille sekä raportoimaan säännöllisesti valtiovarainministeriölle luotonannostaan.

Valtiontakauksia pankkien jälleenrahoitukselle

Valtio myöntää eduskunnan joulukuussa 2008 antaman suostumuksen mukaisesti valtiontakauksia suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle. Takauksesta peritään maksu. Eduskunnan päätöksen mukaisesti valtiontakauksia voidaan myöntää enintään 50 miljardin euron arvosta. Takauksia myönnetään pankkien erääntyvälle rahoitukselle 30.4.2009 asti. Hallitus arvioi myöhemmin erikseen tarvetta jatkaa takausten myöntämistä myös 30.4. jälkeen. Valtiontakauksia voidaan myöntää enintään vuoden 2009 loppuun.

Erityisesti pankkien keskipitkä rahoitus on viime kuukausina vaikeutunut merkittävästi. Ministerivaliokunta katsoikin, että pankkikohtaisesti rajoitettu määrä erääntyvästä lyhytaikaisesta rahoituksesta voidaan jälleenrahoittaa pitempiaikaisena rahoituksena. Pankin luotonannon määrä yleisölle ja yhteisöille määrää pidennettävissä olevan rahoituksen suuruuden. Pidennysmahdollisuuden toivotaan osaltaan tukevan jälleenrahoituksen käyttöä luotonantoon.

Rajoituksia ylimmän johdon palkkausjärjestelmiin

Sekä pääomalainaan että takaukseen sisältyy pankkien ylimmän johdon palkkausjärjestelmää koskevia rajoituksia. Pankkien on noudatettava niitä yleisiä periaatteita, jotka talouspoliittinen ministerivaliokunta on hyväksynyt valtion yrityksissä sovellettaviksi. Tämän mukaisesti palkkausta tarkastellaan kokonaisuutena eikä se saa johtaa missään oloissa kohtuuttomiin etuuksiin. Mahdollisten tulos- ja muiden palkkioiden on oltava tulossidonnaisia ja optioita ei saa antaa palkkioina.

Valtion eläkerahasto voi hankkia yritystodistuksia

Valtiovarainministeriö on päättänyt antaa Valtion eläkerahastolle oikeuden käyttää rajoitetusti sille uskottuja varoja merkittävien ja vakavaraisten suomalaisten yritysten yritystodistusten hankkimiseen. Tämän tarkoituksena on edistää yritystodistusmarkkinoiden elpymistä.

EU:n valtiontukisäännösten edellyttämä valtiontakausten ehtojen ilmoittaminen Euroopan komission kilpailupääosastolle tehdään mahdollisimman pian. Pääomalainaa koskeva hallituksen esitys ilmoitetaan komissiolle sen jälkeen, kun esitys on annettu eduskunnalle.

Valtioneuvosto tekee päätöksen valtiontakauksen ehdoista ensitilassa komission annettua vastauksensa ilmoitukseen.

Lisätietoja: ylijohtaja Peter Nyberg, valtiovarainministeriö, p. (09) 160 33055,

Talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta uusia linjauksia yritysrahoituksen vahvistamiseksi

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 27.1.2009 uusia linjauksia yritysrahoituksen turvaamiseksi nykyisessä vaikeassa rahoitusmarkkinatilanteessa. Linjaukset ovat jatkoa hallituksen ja eduskunnan loppusyksystä 2008 hyväksymille aikaisemmille toimenpiteille. Linjaukset liittyvät sekä yritysten viennin rahoituksen turvaamiseen että kotimaisen rahoituksen helpottamiseen.

Vuodenvaihteesta käyttöönotetun ns. viennin jälleenrahoitusmallin valtuuksia nostetaan 1,2 miljardista eurosta yhteensä 3,7 miljardiin euroon (lisää valtuutta myönnetään vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa 2,5 miljardia euroa).

Lisävaltuus perustuisi valtion varainhankintaan eli valtiokonttori myöntäisi Suomen Vientiluotto Oy:lle lisää lainaa 2,5 miljardia euroa vientihankkeiden rahoittamiseen. Koska jälleenrahoitusmalliin liittyy ns. vientitakuupakko, talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi myös esitystä siitä, että vientitakuulain enimmäisvastuurajaa nostetaan vastaavalla 2,5 miljardin euron summalla 12,5 miljardiin euroon. Tarkoituksena myös on, että jälleenrahoitusmallin ehtoja lievennetään siten, että järjestelmästä tulee yritysten kannalta toimiva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Kotimaan rahoituksen osalta tarkoituksena on ottaa käyttöön uutena rahoitusinstrumenttina Finnveran ns. suhdannelainat ja -takaukset. Niiden rahoitusehdot olisivat sellaiset, että ne ottavat normaalia rahoitusta paremmin huomioon kotimaisten pk-yritysten vaikeutuneen rahoitustilanteen. Suhdannelainoissa varauduttaisiin vuosina 2009-2011 noin 300 miljoonan euron myöntämisvaltuuteen vuodessa eli yhteensä 900 miljoonan euron rahoitukseen. Tämän vuoksi talouspoliittinen ministerivaliokunta myös puolsi, että Finnveran kotimaisen rahoituksen myöntämisvaltuuden enimmäisrajaa nostetaan yhdellä miljardilla eurolla 4,2 miljardiin euroon.

Nykyinen taloudellinen tilanne lisää yritysten välisiä toimialajärjestelyjä. Myös elinkelpoisten yritysten vakavaraisuuden tukeminen yli vaikeiden aikojen edellyttää pääomasijoitustoiminnan aktivoimista julkisen vallan toimenpitein. Tämän vuoksi hallitus tulee lisäpääomittamaan Suomen Teollisuussijoitusta ensimmäisessä lisätalousarviossa 100 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on, että Teollisuussijoitus perustaa erillisen rahaston, joka sijoittaisi elinkelpoisiin, mutta yleisen suhdannetilanteen vuoksi vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin ja lisäksi edistäisi välttämättömiä toimiala- ja rakennejärjestelyjä.

Edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan turvata yritysten rahoitustilannetta nykyisessä vaikeassa markkinatilanteessa. Toimenpiteille on vaikea laittaa hintalappua (esim. viennin rahoituksessa on kysymys takaisin maksettavista lainoista ja takuista), mutta hallituksessa uskotaan, että toimenpiteiden kustannukset ovat saavutettaviin etuihin nähden kohtuullisia ja hyväksyttäviä.

Lisätiedot: elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, p. 010 60 63500 ja johtaja Risto Paaermaa, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 60 63575

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Vaali- ja puoluerahoitustoimikunta luovutti 27.1.2009 mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille. Toimikunta ehdottaa vaalirahoituksen sääntelemistä nykyistä tarkemmin. Ehdokkaan vaalirahoituksesta säädettäisiin kokonaan uusi laki, jolla asetettaisiin ylärajat ehdokkaalle annettavalle tuelle ja ehdokkaan vaalikampanjan kuluille. Vaalirahoitusilmoitusten tarkastus keskitettäisiin Valtiontalouden tarkastusvirastoon, joka voisi tehostaa ilmoitusvelvollisuuden noudattamista uhkasakolla. Mietintö on osoitteessa http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Komiteanmietintoja/Komiteanmietintojenarkisto/Komiteanmietintoja2009/1232607226333. Lisätietoja antavat erityisasiantuntija Kaisa Tiusanen, p. (09) 160 67953, oikeusministeriö ja oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarasti, p. 050 568 7300.

Maahanmuuttajien työllistymisesteitä ja tuloloukkuja koskevan selvityshankkeen selvitysmies Pentti Arajärvi luovutti 29.1.2009 raporttinsa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille. Selvitysmies Pentti Arajärvi esittää useita tehostamistoimia erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen työllistymisen edistämiseksi. Selvitysmiehen mukaan kotouttamisessa tarvitaan nopeaa ja katkeamatonta prosessia. Kielitaito tulisi arvioida yksilöllisesti ja tavoitteena tulisi olla riittävä kielitaito koulutuksessa ja työelämässä selviämiseen. Myös muualla hankitun koulutuksen osalta tulisi aiempien opintojen vastaavuuden arviointia nopeuttaa. Selvityksen mukaan tulisi selkeyttää sitä prosessia, jolla maahanmuuttajia kotoutetaan ja työllistetään. Kotoutumissuunnitelmat tulisi jatkossa laatia kaikille maahanmuuttajille. Selvitys on osoitteessa http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$file/22009.pdf. Lisätietoja antaa selvitysmies Pentti Arajärvi, p.(09) 661 133.

Sähköinen asiointi ja Demokratia -hankkeen johtoryhmä luovutti 28.1.2009 loppuraporttinsa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle. Raportti sisältää esityksen keskeisistä sähköisen asioinnin linjauksista sekä toimenpiteistä julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamiseksi vuosina 2009-2012. Loppuraportissa esitetään käynnistettäväksi välittömästi seuraavien kehittämishankkeiden valmistelu: kansallisten asiointiportaalien ja verkkopalvelukonseptin kehittämishanke, sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämishanke, perustietovarantojen käytön edistämishanke, JulkIT-hanke, julkisen hallinnon yhteentoimivuuslain valmistelu- sekä sähköisen asioinnin lainsäädännön kokonaistarkasteluhanke ja sähköisen osallistumisympäristön kehittämis- ja käyttöönottohanke. Käynnistettäviksi esitettävillä toimenpiteillä tavoitellaan muun muassa entistä parempaa sähköisten asiointipalveluiden saatavuutta ja löydettävyyttä kansalaisille ja yrityksille. Loppuraportti on osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20090126SADeha/sade_loppuraportti_270109final.pdf. Lisätietoja antavat ylijohtaja, osastopäällikkö Silja Hiironniemi, p. (09) 160 33250 ja neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja, p. (09) 160 33231, valtiovarainministeriö.

Suomen Akatemian säädökset -työryhmä luovutti 28.1.2009 muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle. Työryhmä ehdottaa, että Suomen Akatemiasta annettaisiin uusi laki ja samanniminen vanha laki kumottaisiin. Uuteen lakiin kirjattaisiin perussäännökset Akatemian tehtävistä, hallinnosta ja organisaatiosta, päätöksentekoelimistä, ratkaisuvallan käytöstä ja akateemikon arvonimistä. Akatemian hallituksen kokoonpanoon työryhmä esittää pääjohtajan ja toimikuntien puheenjohtajien lisäksi kolmea valtioneuvoston nimittämää ulkopuolista henkilöä nykyisen kahden sijaan. Hallituksen puheenjohtaja määrättäisiin ulkopuolisten jäsenten joukosta. Muistio on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr07.pdf?lang=fi. Lisätietoja antavat johtaja Leena Vestala, p. (09) 160 77465 ja korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen, p. (09) 160 77432, opetusministeriö.

Nuoria koskevan moniammatillisen yhteistyön tehostamistarvetta selvittänyt työryhmä luovutti 23.1.2009 muistionsa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. Työryhmä ehdottaa nuorten ohjaus- ja palveluverkoston luomista kuntiin parantamaan nuorten palveluja ja niiden saatavuutta. Selvitysten mukaan tuhansia nuoria jää yhä vuosittain ilman koulutus-, harjoittelu- tai työpaikkaa. Ongelmat johtuvat usein siitä, että nuoret eivät löydä tarvitsemiaan palveluja tai nuoria ei tavoiteta tai viranomaisyhteistyö ei toimi. Työryhmän ehdotusten tavoitteena on tarjota nuorille avoin ja matala kynnys mahdollisuuteen saada heille kuuluvia palveluja. Työryhmä esittää myös etsivän työparitoiminnan vakinaistamista. Etsivä työpari avustaisi nuoria konkreettisesti esimerkiksi työn, opiskelupaikan tai asunnon haussa. Etsivä työpari voi antaa nuorille myös ohjausta ja neuvontaa. Muistio on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr5.pdf?lang=fi. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Jaana Walldén, p. (09) 160 77228, opetusministeriö.

Kilpailulaki 2010 -työryhmä luovutti 29.1.2009 mietintönsä kilpailuasioista vastaavalle ministeri Tarja Cronbergille. Työryhmä ehdottaa nykyisen kilpailunrajoituslain korvaamista uudella kilpailulailla. Uusi laki tehostaisi valvontaa. Työryhmä ehdottaa muun muassa vakavimpien ja pitkäkestoisten rikkomusten aikaisempaa ankarampaa sanktiointia sekä yrityskauppatestiä, jonka perusteella yrityskauppa voitaisiin kieltää tai asettaa sille ehtoja, jos yrityskaupan seurauksena kilpailu olennaisesti estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Mietintö on osoitteessa http://www.tem.fi/files/21617/TEM4.pdf. Lisätietoja antavat hallitusneuvos Kristian Tammivuori, p. 010 60 63521, ylitarkastaja Johanna Rihto-Kekkonen, p. 010 60 63271 ja hallitussihteeri Lauri Tenhunen, p. 010 60 63534, työ- ja elinkeinoministeriö.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 26.1.2009 IPR-strategian ohjausryhmän raportin. IP-oikeus (intellectual property) on luovan työn tuloksena syntyvä aineeton oikeus, joka antaa tekijälle tai keksijälle määräysvallan työn tulokseen. Hallitusohjelmassa 2007 päätettiin IPR-strategian laatimisesta alan kehittämiseksi erityisesti PK-yritysten näkökulmasta. Työryhmän raportissa hahmotellaan neljä pääasiallista aineettomien oikeuksien kehityssuuntaa: globalisaatio, digitalisoituminen ja konvergenssi, IPR:ien politisoituminen sekä IPR-kentän ekspansio. Työryhmä keskitti tavoitesuosituksensa neljälle alueelle: osaaminen, oikeuksien tehokkuus, kilpailuoikeus ja markkinoiden toimivuus sekä hallinnon tehokkuus. Näihin liittyvät toimenpiteet tulevat muodostamaan ehdotuksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta. Uudistuksista merkittävimmät liittyvät osaamiseen ja koulutukseen. Aineettomien oikeuksia koskevaan koulutukseen tulee raportin mukaan lisätä liiketoimintaosaamista ja erityisesti kansainvälisten sopimuskäytäntöjen osaamista. Myös aineettomien oikeuksien taloudellisessa analyysissä on erittäin suuri kehittämistarve. Raportti on osoitteessa http://www.tem.fi/files/21570/TEM37.pdf. Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen, p. 010 60 63732, työ- ja elinkeinoministeriö.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (Sata) luovutti 27.1.2009 esityksensä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle. Komitean linjaukset käsittelevät perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Komitean esitys sisältää arvion sosiaaliturvan riittävyydestä ja näköpiirissä olevista haasteista. Ehdotukset kattavat käytännössä koko suomalaisen sosiaaliturvan. Komitea arvioi ehdotettujen toimenpiteiden riittävyyttä loppumietinnössään. Ehdotukset edellyttävät yksityiskohtaista selvittelyä ja kustannusten laskentaa. Komitea ehdottaa muun muassa lapsilisän ja kotihoidon tuen sitomista indeksiin, takuueläkettä ja tarveharkinnan poistamista työmarkkinatuesta. Esitys on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/hankt/sata/index.htx.i1767.pdf. Lisätietoja antavat Sata-komitean pääsihteeri Lauri Pelkonen, p. (09) 160 74202, sosiaali- ja terveysministeriö ja Sata-komitean puheenjohtaja Markku Lehto, p. 050 555 1333.

Seulonta-asetuksen täytäntöönpanoa tukenut asiantuntijatyöryhmä luovutti 22.1.2009 muistionsa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Raportissa esitetyt suositukset on tarkoitettu tasoksi, joka kaikkien kuntien ja kuntayhtymien pitäisi toteuttaa seulonta-asetuksen sisällön ja tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmä totesi asetuksen toimeenpanossa olevan runsaasti alueellisia eroja. Ne vähenevät todennäköisesti asetukseen sisältyvän siirtymäajan päätyttyä. Työryhmä laati laatuvaatimukset sikiön poikkeavuuksien seulonnan toteuttamisen kokonaisuudelle ja osille. Seulonta edellyttää henkilöstön ja laitteiston lisäksi koko prosessin laadunhallintaa ja -varmistusta. Työryhmän mukaan on huolehdittava seulontaa toteuttavan henkilöstön hyvästä koulutuksesta, kokemuksesta ja yhteistyöstä. Seulonnat on keskitettävä riittävän suuriin yksiköihin, jotta kaikilla raskaana olevilla olisi mahdollisuus yhdenmukaisiin ja laadukkaisiin seulontoihin. Asiantuntijatyöryhmän mukaan seulonnan järjestäminen julkisessa terveydenhuollossa takaa parhaan tuloksen. Raportti on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2009/01/pr1232369985721/passthru.pdf. Lisätietoja antaa lääkintöneuvos Terhi Hermanson, p. 050 526 9782, sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.